Selaat arkistoa kohteelle oppimisympäristö.

Tutustumiskierros Kaukaan eskarissa

3.8.2015 Yleinen

Eskarimme omat tilat löytyvät Kaukaan koululta, joka seisoo uljaana Parkkarilankadun ja Standertskjöldinkadun kulmassa. Kaukaan koulu on perustettu vuonna 1896 ja nykyisessä rakennuksessa opinpolkua on tallattu vuodesta 1950 lähtien. Eskari on ollut koulun yhteydessä vuodesta 2009 alkaen. Sisään eskariin pääset sisäpihalta, Standertskjöldinkadun puoleisesta ovesta. Siispä tervetuloa tutustumiskierrokselle oppimisympäristöömme.

image

Eskarin ovesta sisään astuessasi kävelet vain portaat ylös ykköskerrokseen ja pääset ns. kuraeteiseen, johon riisumme kengät ja sateisina päivinä sadevaatteet ja saappaat.

image

Sen jälkeen voi siirtyä eskari- ja alkuopetuskäytävälle, josta löytyvät niin eskarin kaksi luokkatilaa kuin ykkösluokat ja yksi kakkosluokkakin. Jokaiselle lapselle on oma nimikoitu naulakkopaikka vaatesäilytystä varten.

image

Käytävä muuntuu tarvittaessa myös esim. pelikentäksi, temppuradaksi tai vaikka majaleikkipaikaksi. Siellä voi myös tutkia luontonurkasta löytyviä käärmeennahkoja ja ötököitä.

image

Eskarin omissa luokissa on mahdollisuus monenlaisiin leikkeihin, peleihin ja ajanviettoon. Ovelta lukien lähimmässä luokkaan on kerätty paljon pelejä, mm. kortti-, pala-, oppimis- ja lautapelivalikoimasta löydät varmasti juuri sinulle sopivan.

image image

Välineet taiteilua, muovailua ja piirtämistä varten ovat myös kätevästi käden ulottuvilla. Maalaamiseen tarvitset vesivärejä, siveltimiä ja vesikuppeja, jotka löydät kaapista muiden taiteiluvälineiden välittömästä läheisyydestä.

image

Matikkapelejä ja -materiaaleja on meillä kokonainen hyllyllinen. Ei muuta kuin kokeilemaan, laskemaan ja pelaamaan.

imageimage

Toisessa luokassa sinulla on mahdollisuus leikkiä kotia ja kauppaa. Lisäksi rakentelulle, auto- ja ritarilinnanleikille on oma paikkansa. Lisäksi täällä sijaitsee myös leppoisa ”kirjasto”, jossa voit löhöillä sohvalla tai nojatuolissa kirjaa selaillen. Musisointia varten meillä on piano, rytmisoittimia ja kanteleita.

imageimageimage

Eskarista eteenpäin jatkettaessa eteen tulevat siis ekaluokat ja tokaluokka. Ainakin ekaluokat tulevat eskareille vuoden kuluessa tutuksi, sillä opimme ja leikimme yhdessä ekaluokkalaisten kanssa ainakin kerran viikossa. Eskareiden wc-tilat sijaitsevat kellarikerroksesta. Koulun muita tiloja käytämme tarpeen mukaan, eniten varmasti koulun ruokalaa ja liikuntasalia sekä kirjastoa.

imageimage

image

Koulun pihalla on oma eskarin nurkkaus, jossa käytössä ovat hiekkalaatikko, keinut ja kiipeilyteline. Remonttia odottava muu koulun piha-alue on toki tilanteen mukaan käytettävissä sekä eskarin omille että koululaisten kanssa yhteisille leikeille ja peleille.

image image image

Osaksi oppimisympäristöämmme on luettavissa myös Kisapuiston alue ”peikkometsineen”, hiihtolatuineen, kenttineen ja jäähalleineen. Aikaisin aamulla, ennen klo 7 ja iltapäivällä klo 16 jälkeen sekä eskarin loma-aikoina hoitoa tarvitsevat lapset pääsevät tutustumaan Parkkarilankatu 47 sijaitsevan päätalon sisä- ja ulkoleikkimahdollisuuksiin.

Tutustumiskierroksemme päättyy tällä kertaa tähän. Ensi viikolla tavataan!

Opetus, ohjaus ja niiden arviointi

22.3.2015 Yleinen

Opiskelijapalvelukeskuksia rakennettaessa ja niiden toimintatapoja kehitettäessä
voitaisiin hyödyntää ja soveltaa jo 1970-luvulla Floridan valtionyliopistossa
opiskelijoiden päätöksenteon avuksi uravalintakysymyksissä kehitetyn
CIP (cognitive information processing)- prosessin menettelytapoja (Sampson,
Reardon, Peterson & Lenz 2004). Erityisissä ura- ja ohjauskeskuksissa asiakkaan
tai opiskelijan vastaanottaa henkilö, joka esittää ensimmäisenä kysymyksen
” Mikä tuo sinut tänne tänään?” Vastauksesta riippuen asiakas ohjataan
sopivan asiantuntijan puheille tai mahdollisesti itsepalvelupisteeseen, josta
löytyy tietoa mm. opintoihin, opintotukeen, asumiseen tai terveydenhoitoon
liittyen. Tarkoituksena ei ole luoda byrokraattisia ja monimutkaisia palvelupisteitä,
vaan matalan kynnyksen paikkoja, eräänlaisia ”opiskelijahuollollisia
myymälöitä”, joihin opiskelija voi tulla ”vain katselemaan” tai, niin halutessaan,
palveltavaksi.

Lainaus on Seija Koskelan vuonna 2013 julkaistusta väitöstutkimuksesta ”Mie teen vain oman työni”. Kuluneen talven aikana tekemieni havaintojen perusteella näyttäisi siltä, että tuo yksi tutkimuksen tuloksiin perustuvista käytännön toimenpide-ehdotuksista olisi ottamassa varsin laajasti tuulta purjeisiin.

Arvioni perustuu kuluneella viikolla eri yhteyksissä käymiini keskusteluihin opetuksen uusista muodoista, osaamisen arvioinnista, oppimaan ohjaamisesta ja opinto-ohjauksesta. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä opetus ja ohjaus ovat erotelleet eri ammattikuntia ja niihin pätevöittävää koulutusta. Tästä johtuen ohjauksesta on tullut aliarvostettu käsite. Muutosoraakkelina kehoitan tässäkin asiassa valmistautumaan nopeaan muutokseen.

Se ei silti vähennä pedagogisen osaamisen tarvetta tai arvostusta – päinvastoin. Korkean teknologian tietoyhteiskunnassamme opetus ja ohjaus painottuvat koko ajan voimakkaammin konstruktivistisiin ja sosiokonstruktivistisiin oppimiskäsityksiin. Opetuksen ja ohjauksen toteuttaminen siten, että opiskelijoiden vastuu omasta oppimisesta toteutuu ja opetusta ja ohjausta annetaan erilaiset oppimistyylit huomioiden edellyttää pedagogista osaamista. Tiedon käsittelyn ja välityksen jatkuva ja koko ajan nopeutuva muutos on jo itsessään haaste, johon  samalla intensiteetillä muuuttuva työelämä tuo ammatillisen koulutuksen opetukseen sekä opinto- ja uraohjaukseen liikkuvia lisäosia.

Tämän talven aikana osallistun opinto-ohjauksen arvioinnin työkaluksi tarkoitetun kyselyn kehittämiseen. Arvioinnin haaste on se, etteivät tiedot ja taidot siirry lähetettäessä vaan vastaanotettaessa ja käyttöön otettaessa. Arvioinnissa on siis tarkasteltava ohjauksen määrää, sisältöjä, työtapoja, vuorovaikutusta ohjaajan ja ohjattavan välillä, ohjaajan ja ohjattavan kokemuksia ja käyttäytymisen muuttumista sekä kaikkien tekijöiden keskinäisiä vaikutuksia toisiinsa. Tarvitaan aika monta kysymystä.

Kysymysten asettelussa on ollut vaikeuksia rajata opinto-ohjaus ja opetuksessa annettava ohjaus toisistaan. Tulevaisuudessa raja hämärtyy entisestään. Opinto-ohjauksen ja opetuksessa annettavan tai saatavan ohjauksen erottaminen niiden määrän ja laadun arvioimiseksi on siten aikaisempaa vaikeampaa niin henkilöstölle kuin opiskelijoillekin. Tarvitseeko niitä tulevaisuudessa edes erotella?

On syytä valmistautua ohjauksen kyselyn osalta siihen, että yhdellä kyselyllä jatkossa kysytään ohjauksesta kokonaisuutena ja arvioidaan  koko henkilöstön ohjaustaitoja ja ohjauksen onnistumista. Kyselyä rakentavassa työryhmässä on keskusteltu myös siitä, että laajaa kyselypatteri on tärkeä rakentaa, mutta eihän sitä tarvitse kerralla asettaa vastattavaksi. Oleellisempaa on jatkuva seuranta ja kehittäminen.

Kuten kehittämisessä aina, myös palautteen keräämisessä ja hyödyntämisessä tulee katseet suunnata tulevaisuuteen. Mobiiliteknologia kehittyy koko ajan ja uusi 5G-teknologia tekee tuloaan. 2020-luvulle siirryttäessä meillä on jälleen uusia välineitä ja toimintatapoja sekä entistä nopeampia ja luotettavampia tapoja tiedon keräämiseen, arviointiin ja palautteiden antamiseen.

  • Mie teen vain oman työni -Toimintatutkimus moniammatillisen
    yhteistyön ja ohjausosaamisen kehittämisestä

    Seija Koskelan väitöstutkimus 
    Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta 2013

 

Ääriajattelua ja palapelin palasia

8.3.2015 Yleinen

Sisäministeriö julkaisi sopivasti yhteishaun alkaessa raportin toisen asteen oppilaitoksissa ilmenevästä väkivaltaisesta ääriajattelusta. Lööpit saatiin aikaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten vertailusta. Itse ilmiö, sen laajuus ja selvityksen hyvä pohdintaosuus  jäivät valitettavasti sivurooliin. Tämän viikon lopussa julkaistiin nuorisobarometri, jonka viesti oli nuorten syrjinnän kokemusten yleisyys. Koulut ja oppilaitokset havaittiin syrjinnälle erityisen otollisiksi ympäristöiksi. Näillä kahdella toisistaan erillisillä selvityksillä on selkeä yhteys ja ne heijastavat koko yhteiskunnan tilaa. Oppilaitokset eivät ole yhteiskunnan ilmiöistä irrallisia keitaita. Samoja ilmiöitä on luettavissa työelämäbarometreissa, väestön terveyttä ja hyvinvointia käsittelevissä raporteissa ja tutkimuksissa sekä lehtien yleisönosastoissa ja internetin keskustelupalstoilla.

Ongelmien esiin tuominen ja tiedostaminen on hyvä asia, mutta se on vasta ensimmäinen askel, mikäli asiaan haluaan muutosta. Minä ainakin haluan ja omassa työssäni minulla on mahdollisuus siihen muutokseen vaikuttaa. Oma mottoni on, että ongelmasta puhuminen ei poista ongelmaa, vaan on puhuttava ratkaisuista. Ajankohtaisiin esille nostettuihin ongelmiin on jo olemassa ratkaisuja, joten niiden keksimiseen ei tarvita selvityskomiteoita eikä valmistelevia työryhmiä. Tarvitaan käytännön toimia hyvien käytäntöjen soveltamiseksi erilaisiin tilanteisiin, käytäntöjen edelleen kehittämistä ja tehokasta levittämistä.

Väkivaltaisen ääriajattelun, syrjinnän ja kiusaamisen ennaltaehkäisyn, puuttumisen ja vähentämisen ratkaisu on osallisuutta ja suvaitsevuutta korostavan opiskelu- ja työympäristön kehittäminen. Valtakunnalliset tulokset syntyvät paikallistason toiminnan tuloksista. Kunnissa ja oppilaitoksissa ei tarvitse lähteä etsimään omia toimintatapoja tyhjältä pöydältä, sillä ongelma ei ole uusi eikä se ole tullut yllätyksenä. Tätä faxia osattiin odottaa.

ESR-rahoituskauden 2007 – 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin
-ohjelman useassa OPH:n rahoittamassa hankkeessa kehitettiin nuorten hyvinvointia ja osallisuutta sekä monikulttuurista suvaitsevuutta lisääviä menetelmiä ja tuotettiin aiheisiin liittyvää materiaalia. Lisäksi Turun seudulla perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheohjauksen kehittämishankkeissa kiinnitettiin erityistä huomiota maahanmuuttajanuorten ohjaukseen. Kaikkien OPH:n rahoittamien PAT 2007-2013
-hankkeiden (27 kpl) tulokset on koottu Arjen arkki -menetelmäpankkiin. Tulokset ovat avoimesti käytettävissä, sovellettavissa ja edelleen kehitettävissä.

Arjen arkin menetelmäpankki paisuu edelleen, kun sinne tallennetaan kuluvan vuoden aikana myös Läpäisyn tehostamisen ohjelmaan kuuluvien hankkeiden tulokset. Oppilaitosten ohella mm. Työterveyslaitos hyödyntää pankkia kaikkien ammatillisen koulutuksen kentälle suunnattujen hyvien käytäntöjen ja materiaalien levittämiseen. Materiaalipankkiin onkin tällä hetkellä tallennettu lähes 300 hyvää käytäntöä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ammatillisissa oppilaitoksissa. ESR-hankkeissa kehitettyjen mallien ulkopuolelta keinovalikoimaan voidaan nostaa RAY:n tuella kehitetty, jo 15 vuotta toiminut Verso – vertaissovittelu. Mielenkiinnolla seuraan myös Omnian ammattiopistossa Espoossa käynnistynyttä vapaaehtoistyön kokeilua.

Aikaisemmin kehitettyjen mallien hyödyntäminen ja niiden jatkojalostus on yksi lempiteemoistani. Yleensä oma roolini erilaisissa kehittämishankkeissa onkin toimia jo keksityn ruudin ja olemassa olevien työkalujen tuojana tai niiden kartoittajana. Yhtenä työni parhaista puolista pidän työskentelyä eri alojen ammattilaisten kanssa. Viimeisen kahden viikon aikana olen kohdannut oppilaitoksissa opetus- ja ohjaustyötä tekeviä Inarista Helsinkiin. Koulutusalan ihmisten kanssa on käyty keskusteluja opetuksesta, opiskeluhuollosta ja henkilöstön työhyvinvoinnista. Oppilaitoksissa tapahtuvan toiminnan kehittämiseen on hyvä hakea käytäntöjä, malleja ja erityisesti yhteistyökumppanuutta myös erilaisista organisaatioista. Niinpä kulunut kaksiviikkoinen on pitänyt sisällään asiantuntijatapaamisia mm. koulutuksen ja liikunnan tutkijoiden sekä pappien kanssa.

Kuten aikaisemminkin olen pohdinnoissani kirjoittanut, työni saattaa vaikuttaa sillisalaatilta, mutta itse koen sen palapelin kokoamiseksi. Aina käsissä oleva palanen ei löydä paikkaansa juuri sillä hetkellä, mutta yleensä tiedossa on palasen liittyminen kuvaan työn edetessä. Hyvinvoivan oppimisympäristön palapelin kokoaminen jatkuu ensi viikolla parin uuden palasen testaamisella muutaman kehittämishankkeen suunnittelulla.

Kurkistus tarhalle

3.8.2014 Yleinen

”Pii, paa, puu, terve elokuu!

Maamies korjaa pellon viljaa,

kuuhut nousee hiljaa, hiljaa.

Ukko hymysuu, onhan elokuu.”

Todellakin on elokuu ja eskarin alkuun enää reilu viikko, joten on aika kurkistaa millaiseen tarhaan eskarit jo ihan hetken päästä astuvat. Aloitetaan eteisestä – tässä varmaan maailman pienin tarhan eteinen. Pyrimme muodostamaan lapsista pienryhmiä, jotta kaikki saavat hoidettua pukemiset ja riisumiset mahdollisimman jouhevasti.

kurkistus tarhalle 014

 

Sitten kävellään muutama askel eteenpäin ja päästään tarhan saliin, jossa on mahdollisuus tehdä kaikenlaista. Piirrustus, maalaus, musisointi ja kotileikki onnistuvat täällä. Lisäksi salissa myös syödään lounasta.

kurkistus tarhalle 006kurkistus tarhalle 008

Seuraavaksi käymme katsomassa ns. ryhmien omat tilat. Sateenkaaressa voit pelata pelejä, muovailla, askarrella, lueskella kirjoja tai vaikka vain löhöillä sohvalla. Täällä myös syömme aamupalan, lounaan ja välipalan, pidämme aamupiiriä sekä eskaria.

kurkistus tarhalle 010kurkistus tarhalle 011

Naapuriryhmän tilatkin ovat yleensä meidän käytettävissä. Tarhan alakerrasta löytyy siis vielä Pilvilinnan nukkari ja ryhmätila, josta löytyy myös mm. pelejä ja kirjoja.

kurkistus tarhalle 015kurkistus tarhalle 016

Portaat  vievät yläkertaan, jossa ovat koti- ja kauppaleikkinurkkaukset. Sateenkaarelaisten nukkari sijaitsee myös tarhamme toisessa kerroksessa. Nukkarissa on rakentelu- ja pelinurkkaus sekä pöytä, johon voi piirtää liiduilla. Lisäksi voit leikkiä nukkekodilla, barbeilla tai poneilla.

kurkistus tarhalle 017kurkistus tarhalle 018kurkistus tarhalle 020kurkistus tarhalle 021

Tarhan yläkerrasta löytyvät myös neuvotteluhuone, toimisto ja aikuisten pukuhuoneet, vintti, arkisto sekä komeroita.

kurkistus tarhalle 024

Sitten on tietysti ihana piha, jossa voit tehdä vaikka mitä. Oikeastaan vain mielikuvituksesi asettaa rajat leikeille. Tarhan pihalla seisoo punainen leikkimökki, nurkassa on huvikumpu, on sekä havu- että lehtipuita – hyvät aidat tuovat turvallisuutta. Keinut, liukumäki ja hiekkalaatikko ovat myös paikallaan – on nurmikkoa ja hiekkaa, aurinkoa ja varjoa.

kurkistus tarhalle 026kurkistus tarhalle 027

Varaslähtö syksyyn – tarhan esittelyä

18.6.2014 Yleinen

Täällä aloitamme eskarin päivittäisen elämän. Tarhamme on vanha – perustettu vuonna 1917, siis yhtä vanha kuin itsenäinen Suomi. Ensin sen nimi oli Kaukaan lastentarha. Vuodesta 1958 saakka tarhamme on sitten toiminut nykyisissä tiloissa. Tarhan sydän on vanha 1930-luvun puutalo, josta löytyy mm. maailman pienin eteinen, pyöreät ikkunat ja ihanan iso piha. Sadunhohtoinen ympäristö antaa meille hyviä lähtökohtia toimintaan, sillä vintillä asuu vinttitonttu, naapurissa räntämummo ja kellarissa jättiläinen. Nukkariin mennään jänniä, narisevia portaita pitkin, ruokaa voi syödä vanhoissa pirttipöydissä ja roolileikkeihin voi käyttää esim. 1950-luvun lapinasuja ja kansallispukuja. Historian havina ei kuitenkaan tarkoita sitä, että toimintamme olisi jotenkin kivikautista, vaan tavoite ja pedagogiikkamme ydin on nähdä aktiivisena oppijana. Tärkeää on myös se, että lapsi tuntee olonsa kotoisaksi. Tällöin ympäristölläkin on merkityksensä. Laitosmaisuus on tarhastamme kaukana – ennemmin mieleen tulee mummola. Pienuus, lämpö ja se, että kaikki tuntevat kaikki ovat valttejamme, jotka ovat mielestämme keskeisiä arvoja lapsen elämässä.

skannaaminen0003