Selaat arkistoa kohteelle nuori.

Sisko

31.3.2017 Yleinen

Siskoni on minulle ehkä tavoittamaton esikuva, mutta myös yksi suurimmista voimavaroista. Hän on aina ollut paras kaverini ja on sitä edelleen.

Joskus pelkäsin, että sairauteni tuhoaisi kaiken mitä meillä on. Kun hän muutamia vuosia sitten sai opiskelupaikan Helsingistä, pelkäsin jälleen. Pelkäsin, että hän unohtaisi minut. Kaikkein pahin pelkoni oli, että hän ei ainoastaan unohtaisi minua, vaan myös haluaisi unohtaa minut. Vuodet olivat vierineet eteenpäin, mutta minä en ollut edennyt juuri mihinkään. Uskoin siskoni haluavan päästä irti tästä, mihin hänet väkisin sidoin. Samat kurjat ympärilläni pyörivät asiat vaikuttivat häneenkin, ja ne ovat edelleen täällä, vaikka osaksi juuri hänen ansiostaan sain takaisin sen osan minua, jonka olin sokeana lahjoittanut Anoreksialle.

Pelko sisaruuden menettämisestä on ehkä ymmärrettävää, mutta turhaa. Voisi sanoa, että veriside on sellainen, mistä ei pääse eroon vaikka haluaisi. Tässä ei kuitenkaan ole kysymys ainoastaan verisiteestä, vaan myös sellaisesta henkisestä yhteydestä, jonka menettämiseen tarvitaan jotakin Anoreksiaakin pahempaa. Totean joka kerta kun näemme, että mikään ei ole muuttunut, ja se on hyvä asia. Sairauteni ehkä on ja pysyy, mutta niin pysyy myös meidän siteemme. Se on rakkautta, joka muodostuu kaikista eletyistä vuosista lähellä sellaista henkilöä, jossa yhdistyy paras ystävä ja sisko. Se on sitä, kun pääsee näkemään ihmisen kasvua aikuiseksi, ja kasvamaan samalla itse, ja sitä, kun tuntee toisen ihmisen ennen kuin tuntee täysin itseään. Se on jotakin mitä ei täysin pysty selittämään. Nykyään uskon, että se on myös jotakin sellaista, mitä ei pysty pilaamaan.

 18.3.2016, Perjantai klo 21:00
”Fiia tuli myös Turkuun. Hitsi, että olen odottanut sitä. Hän sanoi että hän on ollut niin huolissaan ja tuntenut olonsa huonoksi kun on ollut väärässä paikassa. Kuulemma pitää aina olla paikalla jos on kriisi. Sanoin, että älä hulluja puhu. Mutta vaikka hän ei saa ajatella noin koska haluan että hän on 100% onnellinen siellä missä hän ikinä onkaan, niin olen helpottunut siitä, että hän ei ole unohtanut minua. Se tekee hänelle hyvää päästä pois täältä missä asiat junnaa paikoillaan. Se, että täällä ne junnaavat, ei tarkoita että hänen tarvitsee osallistua siihen. Mutta kyllä olen odottanut että nähdään. Rakastan sitä naista enemmän kuin voi kertoa.”

 22.6.2016, Keskiviikko klo 14:03
”Fiia soitti minulle ihan yhtäkkiä ja kysyi lähdetäänkö parin viikon päästä Roomaan!!!!!!!! Aloin melkein itkemään kun hän kysyi. Olemme suunnitelleet siskosreissua ikuisuuden, mutta en koskaan todella uskaltanut uskoa että se toteutuisi!!! Kesä on täällä. Ja me lähdetään Roomaan. Herätys, sairaus! Lähden seikkailemaan siskoni kanssa ja sinua ei ole kutsuttu.”

Minuun sattuu nähdä siskoni kärsivän minun sairauteni takia. Hän on normaali nuori nainen jonka ei tarvitsisi käydä läpi asioita, joissa laitan hänet tarpomaan. Joskus en kai uskonut hänen reagoivan tähän kaikkeen niin vahvasti. Ajattelin, että minun sairauteni olisi vain pikkuinen yksityiskohta hänen elämässään. Hän olisi aina taitava ja täydellinen, ja tulisi kaikesta huolimatta etenemään elämässään upeasti. Hän pääsisi eteenpäin katsomatta taakseen tai vilkaisematta olkansa yli jäljissään kompuroivaa siskoaan. Nyt kun tunnen hänen huolesta sokean katseensa paremmin kuin olisin koskaan halunnut tuntea, minusta tuntuu että toisinaan hänen on jopa hankalaa kääntää päänsä eteenpäin kun minä kompuroin hänen jäljessään. Ehkä siksi juuri hänen huolensa yhdistettynä kaikkeen muuhun minut herättävänä iltana tapahtuneeseen, potkaisi hereille sen terveyden kannalta ratkaisevan osan minua.

Minä haluan että lopulta me molemmat kykenemme katsomaan eteenpäin ja tavoittelemaan unelmiamme yksilöinä. Se ei estä meitä tukemasta toisiamme. Ihminen on onnellisimmillaan kun se pääsee kulkemaan eteenpäin, mutta osaa ja haluaa myös kääntää katseensa muihin suuntiin. Minä teen nyt psyykkistä työtä, jotta voisin katsoa taaksepäin ilman pelkoa, ja saisin rohkeuden kohdata sairauteni värittämät muistot. Kun taas katson sivuilleni, toivon että sieltä minulle hymyilee aina takaisin joku, jota rakastan.

4.12.2016, Sunnuntai klo 21:45
”ARVAA MITÄ? Fiia soitti ja sanoi että on juuri tulossa Turusta Helsinkiin ja on kohta Kampissa. Me ehditään nähdä ennen kuin minun bussini tulee. Minulla on niin ikävä häntä. Jos nyt, tässä olotilassa saisin valita yhden ihmisen koko maailmasta ketä tulisi istumaan minun viereeni juuri nyt, niin se olisi varmasti Fiia. Tai Adele. Ei. Fiia.”

5.3.2017, Sunnuntai klo 20:20
”Eilen oli Fiian keikka Tiirikkalassa. Odotin sitä innolla, mutta tapahtui myös jotain mitä en osannut odottaa… ’Leijonakuningas’ –biisissä Fiia käveli yleisöön. Ennen kertsiä hän alkoi lähestyä minua ja ajattelin, että älä herranjumala tule tänne. Mutta kyllä hän tuli, ja antoi mikin minulle ja sanoi että anna mennä. En ehtinyt edes ajatella. Otin mikin ja lauloin niin hyvin kuin siinä yhtäkkiä osasin… Koko kertosäkeen. Sitten annoin mikin takaisin ja hän osoitti minua ja sanoi: ”Siskoni”. Ihmiset taputtivat enkä uskaltanut edes katsoa ympärilleni. Kun nostin katseeni niin huomasin miten jotkut itkivät. Me oltiin kosketettu niitä jollain käsittämättömällä tavalla. Settien välissä olin muka kiukkuinen Fiialle. Sanoin, ettei noin saa tehdä ilman varoitusta, mutta oikeasti olin onnellinen ja hän tiesi sen kyllä. Minusta tuntuu että se kertosäe oli hänen tapansa osoittaa että hän välittää siitä mitä minä tunnen, vaikka ne tunteet olisivat ihan tyhmiä. Ehkä hän halusi sanoa kiitos tai anteeksi, vaikka kumpikaan niistä ei ole tarpeen. Minun pitäisi sanoa ne hänelle, mutta osaan vaan kiukutella. Hienointa minusta oli, että sen kertosäkeen jälkeen tuntui kuin hän olisi ylpeä minusta. Se tunne oli minulle ihan hirveän suuri ja hieno.”

 6.3.2017, Maanantai klo 18:07
”Aina kun Fiia lähtee takaisin Helsinkiin, haluaisin olla ovella ja halata, mutta yleensä hautaudun yläkertaan koska minua harmittaa. Menen piiloon hänen lähtöään. Toivon ettei hän luule etten halua hyvästellä häntä tai että minua ei kiinnostaisi että hän lähtee. Minua vaan harmittaa se kummallisen melankolisella tavalla. Ehkä se olisi helpompaa jos minulla olisi enemmän omaa elämää elettävänä. Eri elämäntilanne.”

Ensirakkaus

5.12.2015 Yleinen

Pappa ohjeisti minua ollessani vielä pikkutyttö; ” jos ei oo ihan varma mihi on mänöillää tai mitä on tekkeillään, on hyvä pittee semmonen tuumailutauko”. Pappa piti niitä tuumailutaukoja aika usein ja jotenkin nään ehkä omassa isässäni ajoittain samoja piirteitä. Ehkä sen vuoksi oli Mirkunkin jo korkea aika jatkaa sitä perinnettä ja ottoo pien tuumailu tauko.

Olen saanut tosi paljon palautetta kirjoituksistani, iso kiitos siitä. Palautteen myötä aloin kuitenkin pohtimaan mikä suunta tällä blogilla on. Miksi aloin alunperin tätä kirjoittaa. No reilun viikon tässä tuumailtuani, tulinhan mie johonkin tulokseenkin. Haluan avata kirjoittamalla ajatukset ja tapahtumat joita päässäni pyöritän ja muistoissani on. Asioita, jotka saa täysin yllättäen mieleen tullessaan hymyn nousemaan huulilleni tai sellaisen myötähäpeän tunteen vielä vuosien jälkeen, että punastun pelkästä muistosta. Asioita on kuitenkin niin paljon, että jotenkin niitäkin täytyy jaotella etten kirjoita sellaista sekemetelisoppaa ettei siitä saa mitään tolkkua lukiessaan. Jostain on kuitenkin aloitettava.

Aloitan siis miehistä. Ihan vaan koska niitä on ollut niin saatanasti ja niistä riittää kerrottavaa :D Mietin eilen ystäväni kanssa, olisiko hyvä otsikko ”miehet elämässäni” vai ”kaikki v%&¤#ks menneet suhteet”. No ehkä se otsikko syntyy sitten myöhemmin. Aloitetaan, oletko valmis?

Vitsailen usein lauseilla ”nuorena se on vitsa väännettävä” tai nuorena kun lähtee merille, niin ehtii paljon enemmän”. No, ehkä siinä vitsissä on puolitotuus. Olin muistaakseni 10v. Koulusta alkoi kesäloma ja lähdin mummoni kanssa mökille kesäloman viettoon. Parin päivän uimisen ja kalastelun jälkeen olin jo kyllästynyt ja valitin mummolle kun ei ole tekemistä. Mummo kertoi, että naapurin vuokramökille oli tullut uudet vuokralaiset ja hän oli nähnyt siellä suunnilleen minun ikäisen tytön pihalla, että mennä häntä kyselemään. Koska uusiin ihmisiin tutustuminen oli jo silloin suhteellisen vaivatonta minulle, painelin mökin pihaan muina tyttöinä etsimään uutta tuttavuutta. Pikkasen tais lirahtaa pissiä housuun kun mökin kulman takaa pyyhkäsikin eteeni sellainen kerrostalon kokoinen koira joka eritti kuolaa muutaman kymmenen litraa minuutissa ja näytti aikalailla siltä, että eläppäs minimirkku tule minun pihoille rallattelemaan. Jähmetyin niille sijoilleni, enkä ehkä uskaltanut edes hengittää. Olin suht varma että koira popsii minut suihinsa, eikä jätä minusta jälkeäkään, joten kukaan ei saa koskaan tietää mihin katosin. Huh, onneksi kuitenkin pelastuin. Nimittäin heti pian koiran perästä juoksi poika joka kovaan ääneen komensi koiraa ja ystävällisesti hymyili minulle ”ei se ole vihainen, se on vaan utelias”. Pokkana vastasin pojalle tienneeni kokoajan ettei se ole vihainen ja en minä sitä pelännyt.. enpä! Poika esitteli itsensä Timoksi ja naureskeli minulle, koska varmasti huomasi miten hikikarpalot kimalteli otsallani, pelosta. Vasta kun koira asettui makaamaan Timon jalkojen viereen sain kerrottua asiani miksi heidän pihoillaan hiippailen. Timo kertoi muiden perheensä jäsenien olevan kauppareissulla, mutta tosiaan hänellä on sisko joka varmasti olisi mielissään minun tarjoamasta seurasta. Jäin istumaan heidän mökin terassille odotamaan sitä siskoa ja juttelemaan Timon kanssa. Siinä jutelessa vasta huomasin, että poikahan on suunnilleen minun ikäinen, ehkä vuoden tai pari vanhempi ja todella söpö! Ihan outoa murretta se puhui, mutta voi että se hymy. Olin ihan myyty siltä istumalta. Onneksi tunne oli molemmin puoleinen. Olin kohdannut ensi rakkauteni ja voi pojat mikä kesä siitä tulikaan. Okei, hei oltiin 10 ja 12 vuotiaita, että ei nyt ihan sellanen rakkauskesä. Mutta sellanen, kun sen ikäisillä olla saattoi. Käveltiin käsikädessä, hihiteltiin, ehkä vähän pussattiin salaa, tuijoteltiin toisiamme silmiin.. Aah, voi että näin jälkikäteen kun miettii.. se puhdas lapsen mieli joka ei osannut epäillä mitään, ei pelätä mitään, nautti vaan täysillä siitä hetkestä ja ihmisestä. Sellaisen hetken kun saisi näin aikuisena kokea vielä joskus :)

Se kesä meni tietenkin ihan liian nopeasti ja voi sitä surua mikä oli kun Timon vanhempien loma loppui ja heidän piti lähteä kotiin. He asuivat aivan toisella puolella suomea, monen sadan kilometrin päässä. Olin varma etten nää Timoa enää koskaan sen jälkeen. Me pidettiin yhteyttä kirjoittamalla. Niin, sellaisia ihan oikeita käsinkirjoitettuja kirjeitä ;) Ei ollu paljon sähköposteja mitä lähetellä, eikä facebookkeja mistä katella kuvia. Kävin tämän muistelun innoittamana varastosta hakemassa salaisen pussukan jossa on kaikki kirjeet, päiväkirjat ym. säästettynä vuosien ajan. Löysin sieltä ensimmäisen kirjeen minkä olen saanut Timolta:

Moi M. Olen monta kertaa meinannut kirjoittaa. Mutta se on aina jäänyt haaveiluksi. Rakas m, ollaan vaan kirjekavereita. Eihän minulla ole ketään toista koska sinä voitat ne kaikki kauneudella, mukavuudella ja ystävyydellä ja rakkaudella. M minun on sinua ikävä. Toivottavasti näen kauniin naamasi ja kuulen kaunista ääntäsi. Minä en ikinä lopeta ellet itse lopeta kirjoittamista. Kirjoita pian. Timo         Loppuun on piirretty sydän, jonka lävistää nuoli.

Harmi etten muista mitä olen kirjoittanut takaisin. Mutta tuli seuraava kesä ja Timo perheineen palasi samalle mökille. Se kesä oli ehkä vielä edellistä kuumempi. Oltiin jo vähän kasvettu ja ainakin omasta mielestä tiedettiin kaikesta kaikki. Saattoi sitä pussailuakin olla vähän enemmän ;) Ja taas syksyn tullen oli eron aika. Varastosta löytämistäni kirjeistä voisin päätellä, että sillä kertaa yhteyden pito on jäänyt aikapaljon vähemmälle. Timon siskon kanssa ollaan lähetelty kirjeitä talven aikana ja sieltä on hienosti tullut minulle infoa heidän tulemisestaan vielä kerran mökille kesäksi. Sitten heidän oma mökki valmistuisi lähelle kotia ja he ei enää tulisi savoon. No me otettiin siitä viimeisestä kesästä Timon kanssa kaikki irti. Vietettiin enemmän aikaa kahdestaan kun aiemmin ja kyllä meillä oli hauskaa. Ei tullut sinä kesänä nukuttua kovin montaa tuntia. Olin niin korviani myöten rakastunut siihen poikaan, että muistan sen tunteen vieläkin mikä hänen vieressään ollessa oli. Eihän siitä ole kun parikymmentä vuotta aikaa :)

Viimeisen yhteisen kesäloman jälkeen lähdin heille kylään. Äiti ja iskä meni jonnekkin omalle retkelle ja veivät minut samalla Timon luo. Timon sisko, isoveli ja vanhemmat oli tosi mukavia ihmisiä ja heidän kanssa oli niin helppo ja rento olla. Oli jännittävää päästä heille kylään, se tuntui kuitenkin niin eriltä kun loma ja mökki. Muistaakseni olin siellä viikonlopun ja lähdin junalla kotiin. Siitä viikonlopusta jäi kaksi asiaa mieleen. Toinen jääköön Timon ja minun väliseksi ja toinen on se, kun juna-asemalla halasin Timoa hyvästiksi ja jostakin, jotenkin tiesin sen olevan viimeinen kerta kun me nähdään. Yritin purra hammasta ja olla reipas kun Timon isä seisoi vieressä, mutten mahtanut mitään kun kyyneleet valuivat pitkin poskia. Olin nenä kiinni junan oven ikkunassa ja vilkutin niin kauan kun vaan näin Timon laiturilla. Ja se tosiaan oli viimeinen kerta kun hänet näin. Elämäni ensimmäisen rakkauden.

20151205_133045

M

pudotus korkealta ja kovaa

25.10.2014 Treeniblogi, Yleinen

heippa!

tänään aamu lähti hyvinkin rauhallisesti käyntiin. Aamupalan söin rauhassa enkä lähtenyt edes lenkille! Sen siaan ensimmäinen ulkoilu tänään oli aamupäivällä bussiin, bussilla st-georgeen, ja siitä reipas ylämäki kävely adventure parc: iin. Okei mä tein vähän kahvakuulaa ja vatsalihaksia kun odottelin bussia, oli vähän tylsää. Puistossa temppuiltiin kavereiden kanssa vaikka minkälaisellia esteillä valjaiden varassa, käveltiin vaijeireita pitkin. Tämmönen korkeen paikan kammonen sai kyllä ylittää ihtesä monta kertaa. Aivan huikee kokemus, suosittelen jokaiselle lähteä käymään toimmosessa extreme puistossa se on mahtavaa. Kuntoiluakin siinä saa kovasti, ei välttämättä hikeen asti, mut välillä saa lihakset töitä kunnolla. Kaikki riippuu ihan itsestä että kuinka haastavan siitä haluaa tehdä. Tasapainokin kehittyy hyvin. Lopuksi kiivettiin huteria tikkaitai pitkin 13 metriin. tikkaat muuten nitisi, natisi ja heilui… siellä ohuen ritilän päälle ja sieltä hyppy alas valjaiden varassa. Ei ole mitään mistä pitää kiinni. Ritilän päällä kun seisoo tuntuu kuin olisit tyhjän päällä ja voin luvata polvet tutisee aivan varmasti vaikkei korkeita paikkoja pelkäisikään. Sit eikun HYPPY ja ai että se tunne kun sä ”lennät” ilmassa! MAHTAVAA. Mutta en nyt löpise enempää, koska sitä fiilistä ei edes voi sanoin kuvailla se täytyy itse kokea! kuvista saa pienen käsityksen meiningistä, mutta en nyt hirveästi kuvia otellut siellä, nautin vain olostani.

10636666_10204514139069565_786570349699647041_o

10668837_10204514138229544_2603714734338675568_o

 

(korkeella ollaan ja vaijereita ja esteitä siellä sun täällä)

10661899_10204514136629504_207084921352947429_o

 

(tämmösiä rappusia kiipeiltiin muutama metri ylös)

10295313_10204514137469525_1429659667031963491_o

 

(ja sitten laskettiin vaijerin vvarassa pitkämatka seuraavaan puuhun)

10633423_10204514134909461_716354105550432950_o

 

(tommosia pitkin sitä mentiin

1796028_10204514132349397_314860963104218551_o

10694264_10204514128789308_1390996676696015702_o

(tuli lehmiä vastaan bussimatkalla, kukka seppeleet päässä)

1470191_10204514479438074_4319291774272579193_n

 

(eka este, kiitos ihanan puhelimeni joka ei toimi, kuvat vähän huonoja.. ja parhaita kuvia en edes saanut tänne…)

1724774_10204514478758057_3023249575376652362_n

(tonne korkeelle sitä kiivettiin)

 

 

10645248_10204514477318021_1468935291380778910_n

 

(ja pudotus oli huima ja fiilis mahtava.)

10649922_10204514478198043_3315954074628586096_n

 

(nuorallatanssija)

10698574_10204514477678030_3578225258651138029_n

(nää on mun ainoa turva tuolla korkealla)

 

Puiston jälkeen tuloin rauhottuu toiseen kotiini st- georgeen ja illasta lähdinkin lenkille, juoksin ylämäkee ja huomaa kyllä et on eilen pyöräilly, jalat vieläkin hieman poikki. Koira loukaantui minulle kun en ottanut sitä mukaan joten lähdin heti perään uudelle lenkille koiran kanssa, ajattelin että kävelen. Nooo se ei ihan onnistunut koska koira halusi että juostaan, nin kevyesti hölkkäilin toisenkin lenkin ja kotiin palatesssa vielä kunnon vatsalihas rääkki. Huomenna on lepopäivä niin tänään ihan hyväkin rehkiä. Huomenna siis Täysi lepopäivä yhtäkään ylimäärästä askelta en ota! Nyt lähenkin nauttimaan kunnon illallisen ja muutaman lasin viiniä ja sit olen aivan valmis nukkumaan.

– ONNELLiNEN isolla Oolla

Lapsetusta ja halloweenia

24.10.2014 Yleinen

Heips!

eilen saimme poikien kanssa nauttia ihanan aurinkoisesta päivästä. Ulkona yritimme pelata jalkapalloa, mutta minulla kun oli iisi liikuntapäivä ja yritin levätä mahd paljon, niin ei sitä kyllä jaksanut/pystynyt pelaamaan. Lihakset oli ihan veltot, ihan ku ne ei ois aktivoitunut ollenkaan. No mutta sit vaan temmellettiin kentällä ja tutkittiin kaiken mailman lehtiä ja kiviä mitä maasta löytyi. Ja meillä oli ihan älyttömän kivaa. Tänään näyttäisi olevan tulossa samanlainen päivä, ihanaa! Hiuksetkiin kerkesin värjätä ennen ulos lähtöö, ite tykkään :) onneks oli niin paljon tekemistä eilen että en olisi kerinnytkään sen kummemmin kuntoilla.

Jalkapallon peluuseen

Jalkapallon peluuseen

Maalinsaaneena on helppo hymyillä

Maalinsaaneena on helppo hymyillä

Minäkin yritin, mutta en löytäny palloa. Joten juoksentelee vaan ympäriinsä ja leikin että ymmärtäisin mistä on kyse.

Minäkin yritin, mutta en löytäny palloa. Joten juoksentelee vaan ympäriinsä ja leikin että ymmärtäisin mistä on kyse.

Leikittiin myös valokuva mallia

Leikittiin myös valokuva mallia

Kyllä mäkin osaan poseerata

Kyllä mäkin osaan poseerata

Leikittiin kameralla isomman kanssa

Leikittiin kameralla isomman kanssa

Hohhoijaa, lapset kun leikkii. Minun mielipiteeni asiaan...

Hohhoijaa, lapset kun leikkii. Minun mielipiteeni asiaan…

Hmm, nyt mäkin taisin keksiä..

Hmm, nyt mäkin taisin keksiä..

Kiusaan ja nipistelen emmiä..

Kiusaan ja nipistelen emmiä..

Istun ja pompin veljenipäällä

Istun ja pompin veljenipäällä

Ja jahtaan heitä pelottavannäkösenä. Toimii!

Ja jahtaan heitä pelottavannäkösenä. Toimii!

kaikkee sitä mahtuu pariin tuntiin..

minun hiusmuutokseni

Ennen

Ennen

Väripäässä

Väripäässä

Jälkeen

Jälkeen

image

 

Sitten sitä halloweenia. Link aupairin järjestämä halloween, oli oikein kiva ilta. Askarreltiin ja näyteltiin tehtiin juttuja mitä lasten kanssa pystyy tekemään. Asuja ja maskeja oli erilaisia. Kivaa oli ja olin ihan naatti päivän jälkeen mutta kuvat kertoo enemmän kun sanat.

Nälkäinen Vamppyyri, valmistautumista iltaan

Nälkäinen Vamppyyri, valmistautumista iltaan

On minuakin joskus purtu..

On minuakin joskus purtu..

Yöeläjä, en ehkä ite tykkäisi jos tällänen tulis vastaan pimeellä kujalla, ja sain kyllä katseitakin

Yöeläjä, en ehkä ite tykkäisi jos tällänen tulis vastaan pimeellä kujalla, ja sain kyllä katseitakin

Bussissa sain seurakseni todella pelottavan minni hiiren ;) bussi kuski "säikähti" meitä ja anto karkkia ettei hajotetaan kokobussia tai tehdä kepposia. Ihanan huumorintajuinen kuski! Ja oli heti mukana.

Bussissa sain seurakseni todella pelottavan minni hiiren ;) bussi kuski ”säikähti” meitä ja anto karkkia ettei hajotetaan kokobussia tai tehdä kepposia. Ihanan huumorintajuinen kuski! Ja oli heti mukana.

Paikan päältä löytyi myös aivan mahtava hahmo! Huuuui miten pelottava!

Paikan päältä löytyi myös aivan mahtava hahmo! Huuuui miten pelottava!

 

Tehtiin kurpitsa lyhdyt, se oli kivaa, mut kurpitsan sisus oli ällöttävää.

Tehtiin kurpitsa lyhdyt, se oli kivaa, mut kurpitsan sisus oli ällöttävää.

Myös pelottavia nukkeja tuli väkerrettyä, meidän nukke oli menettänyt päänsä.

Myös pelottavia nukkeja tuli väkerrettyä, meidän nukke oli menettänyt päänsä.

Naamari 5minutissa, mandariinista kurpitsa ja tikkareista haamuja, oikein hyviä koriste ideoita.

Naamari 5minutissa, mandariinista kurpitsa ja tikkareista haamuja, oikein hyviä koriste ideoita.

image

 

Hyviä halloween herkkuja, amerikkalaisia karkkeja, hunaja omenoita, sipsiä, suolatikkuja nam!

Hyviä halloween herkkuja, amerikkalaisia karkkeja, hunaja omenoita, sipsiä, suolatikkuja nam!

Mutta nyt kun on syönyt terveellisemmin ja ollu aikalailla ilman herkkuja, jäi puolet syömättä.. :( oli hieman liian imelää, jopa minulle joka ei ennen tuntenut sanaan imelä...

Mutta nyt kun on syönyt terveellisemmin ja ollu aikalailla ilman herkkuja, jäi puolet syömättä.. :( oli hieman liian imelää, jopa minulle joka ei ennen tuntenut sanaan imelä…

Hyvää halloweenin odotusta ;)

Hyvää halloweenin odotusta ;)

-eilisen muistelija

Myrskyn jälkeen on…

22.10.2014 Treeniblogi, Yleinen

On poutasää

On poutasää

noup, vaan ihanan kylmä ja raikas ilma sekä toinen myrsky… Eli eilen tuuli ja satoi täällä tosi kovin, myrsky varotus oli annettu, kyllä puut ja lyhtypylväät heilui niin että pelotti. Valvoin aika myöhään kun uni ei tullut, mutta onneks sain aamulla nukkua 8 asti. Ja tänne tuli nyt sitä mun tilaamaani raikasta ja kylmää ilmaa. Aamulla olin jotenkin todella väsynyt eikä mikään huvittanut, mutta pakko oli lähtee ulos ihan vaan sään takia. Lihakset jumissa eilisestä niin päätin mennä kävelylle. Aijaij mä todella nautin! Nenää ja poskia nipisteli kuin talvipakkasessa ilma jota hengitin oli puhdasta aurinko pilkotti pilvien raoista. Tää on elämää! Siinä kävellessä piristy kunnolla ja mieli teki lähteä juoksemaan mutta päättäväisyyteni ei antanut periksi. Miksi aina kiirehtiä?  Kerkiän juosta myöhemminkin nyt aion nauttia kaikessa rauhassaan tästä hetkestä, tämä on minun aikaani. Tahdonvoimalla eteenpäin en antanut mieliteoilleni valtaa, kerrankin itsepäisyydestä on hyötyä. Punnitsin hyviä ja huonoja puoli kävelystä sekä juoksemisesta se oli kyllä taistelemista pään sisällä, mutta samalla nautin ja annoin kehoni levätä kävellessä.

Kävelyreittini näkymiä

Kävelyreittini näkymiä 1

Osa2

Osa2

Osa 3

Osa 3

kävelyllä sai hyvästi lihakset lämpiämään joten sisälle päästyä otin toisen pilates dvdn ja aloin kokeilemaan sitä. Nyt oli vuorossa kiinteyttävä pilates, missä harjoiteltiin liikkeet kunnolla, venyteltiin, keskityttiin ryhtiin ja harjoiteltiin hengittämistä. Tämä dvd sopii hyvin aloittelijalle ja hieman enemmän kokeneelle sekä kaiken kuntoisille, koska tässä oli kaksi tasoa. Alkuun haettiin oikea asento, sitten aktivoitiin lihakset, harjoiteltiin liikkeet ja loppuksi tehtiin liike sarjoja. Hien kyllä sai hyvin ja lihaksissa tuntui löytyi jopa aivan uusia lihaksia itseltä. Itse olen alkanut todella pitää pilateksesta, siinä saa hien muttei ole liian haastavaa. Siitä saa energiaa, hyvän mielen, lihaskuntoa ja kiinteytystä, oppii hengittämään, saa tasapaino harjoitusta, oppii lihasten hallintaa ja mikä minulle on tärkein niin se parantaa ryhtiä. Siispä suosittelen!

image

Aamulla söin puuroa ja pakaste marjoja, olen siihen ihan hulluna. Lounaaksi nautinkin liha salaattia ja laitoin siihen myös juustoa jotta ei jäis kalorit liian vähälle ;) ja rakastan juustoa joten hemmottelin itseäni.  Tänään on ollut tämmönen iisipäivä kuntoilun suhteen, sanoisinko että lihasten palauttelua. Nyt täytyykin ruveta ahkeroimaan ranskankielen parissa, koska illalla on taas kurssi… Saattaa olla että illalla käyn vielä kävelyllä tai hölkkäämässä katsoo nyt miten poikki olen kurssin jälkeen. Täällä tosiaan nyt ainakin sää näyttää taas niin tuulisella ja myrskyiseltä että oksat pois! Ja täytynee ainakin muistaa venytellä, koska tänään aiomme ehkä lämmittää saunan. Jeeeee!

Onnellinen minä, nenä ja posket kylmyydestä punasena!

Onnellinen minä, nenä ja posket kylmyydestä punasena!

-kiitollinen säästä

Hups!

tilasin eilen yli 300 eurolla uusia treeni vaatteita..

Kehitystä havaittavissa

20.10.2014 Treeniblogi, Yleinen

Mahtava fiilis!

huomaa kyllä kun on tavote Miksi treenaa niin sitä kyllä mielellään tekee. Tätä vauhtia Jos jatkan niin mähän juoksen sen 3000 km! No ei vaineskaan en todellakaan juokse.. Hulluahan se olisi. Kun kävin Poikien Kanssa kävelemässä metässä löysin ihanan juoksu reitin ja en malttanut olla töitten jälkeen lähtemättä testaamaan sitä. Eli tuli vetästyä Ilta lenkkikin tänään. Ihan huomaamatta mulla on kunto ja sisu näköjään kasvanu. Jaksoin juosta koko matkan, enkä luovuttanut kesken vaikka hapoilla olinkin.   Ja hyvä liikkeessä ettei hapot pääse yllättämään sillä Jo’s Oisin pitäny tauon en varmastikkaan ois jaksanu kipittää portaita ylös. Ja rääkin jälkeen vielä 15min rauhallista kävelyä tai niin pitkään ettei pohkeet Huuda enää hoosiannaa. Nyt on hyväolo! Elkää tehkö sitä virhettä että kesken Lenkin pysähdyt kokonaan koska jatkaminen on silloin moninkertaisesti vaikeampaa. Jos ei jaksa juosta niin kävele. Oon antanu kyllä tänään paljon itselleni reenin suhteen, ollut ulkona ja kroppa kyllä sen kertoo. Eli nyt kun on hyvä iltapala syöty voisin venytellä ja rojahtaa sänkyyn nukkumaan.

päivällinen tänään oli hieman köyhänlainen, koska en ole kaupassa käynyt Eli mutta nakki, salaattia ja perunaa. Välilläpalana oli banaani ja activia. Iltapalaks nautin suomalaisen ruisleivän, pakastemarjoja ja rutosti vettä. Nam!

kun tuolla metässä ja mudras sea tulee rämmittyä niin pitää myös varusteet pitää kunnossa. Kengät tuli hinkattua puhtaaks ja ruokasoodalla raikastin hienhajut pois. Eli kyllä passage laittaminen kengät taas jalkaan Kuhan ovat kuivuneet.

soodapuhdistus:

kastele kengät sisältä, Kaada riittävästi ruokasoodaa kenkää Eli niin että Saat kädellä levitettyä soodaa jokapuolelle. Anna vaikuttaa 10-20min ja huuhtele. Ei haise enää hiki. Suosittelen tekemään puhdistuksen vähintään kuukauden välein tai kun kenkää alkaa haista voimakkaammin ettei haju pinty kenkään. Tämäkin suositus on minus mielipide ja riippuu tietenkin miten paljon kengät on käytössä.

Aloitin tänään lukemaan kirjaa englanniks, hotta oppisin kieltä. Taidan uppoutua sen lumoihin venytellessä.

image

hyvää yötä toivottaa duraselpupu josta alkaa patterit olla loppumassa.

Intoilija

20.10.2014 Treeniblogi, Yleinen

Heippa!

Oon nyt saanu tosiaanki innostuksen liikuntaan, ehkä OSA syynä on tää blogi kun tulee kirjoteltua mitä on tehny ja liikunnasta vaan sattuu tulemaan aivan mahtava olo! Nukuin aamulla pommiin mutta Ei se mitään onneks haitannu, olen tämän Viikon puoli lomalla. Aamu alkoi mysli annoksella ja kun lapset lähtivät ulos ajattelin että Miksi hukkaisin oman päivän sisällä kun ulkona on niin kaunis sää. En muistakkaan milloin viimeksi Olen käynyt kunnon aamu lenkillä, joten lenkki kamat päälle ja ulos! Ilma oli ihana, yöllä oli satanut vettä joten on raikasta, aurinko paistaa ja Kevyt tuulen vire puhaltaa. Tuli taas kehiteltyä vaikka mitä kivaa liikkumista luonnossa, vauhti oli kova ja syke korkealla, varmasti sai joka ikinen lihas treeniä. Jos joku minut ois nähny tuolla metässä niin Olis ehkä pikkasenn pistäny mietityttämää että mitähän tuo tyttö touhuaa. Juoksentelin ympäriinsä kun päätön kana ja välillä pysähdyin ottamaan kuvia. Piti kite kin olla varovainen kun puut ja maa oli välillä Liukas. Naureskelin  itselleni välillä, nautin joka hetkestä ja olo mikä Mahtavin rääkin jälkeen. Helposti aika kului, noin pari tuntia, kunnes oli tultava kotiin tekemään ruokaa. Oli piristävää käydä aamulenkillä nyt on virtaa sitten loppupäiväksi pääsee lasten Kanssa ulos leikkimään ja illalla ajattelin käydä vielä kevyellä kävelyllä ja venytellä.

Korviini on kantautunut että suomessa on Jo tullut vähän lunta, se ei estä lähtemistä liikkumaan! Kunnon varusteet on Kaiden a ja o, sitä mieltä minä Olen. Itse ainakin huomasin kun hommasin kunnon juoksu vermeet Niin sain siitä puhtia lähteä varusteita myös käyttämään. Ensinnäkin on halu kokeilla ja testata uusia varusteita. Toiseksi ne on niin mukavat päällä että voisin aina vain olla lenkkivaatteissa. Eli muistakkaan kunnon varusteet sään mukaan!

Ensimmäinen este, Liukas puu, puron yläpuolella, vedessä kova virta ja se on jäätävän kylmää. Tuonne en halua tippua, mitenköhän pääsen..

Ensimmäinen este, Liukas puu, puron yläpuolella, vedessä kova virta ja se on jäätävän kylmää. Tuonne en halua tippua, mitenköhän pääsen..

Näin sitä mennään, ei ihan seisaaltaan uskaltanu, Olin nimittäin aika korkeella, pelotti. Mutta saipahan kädet ja vatsalihakset kunnon treeniä

Näin sitä mennään, ei ihan seisaaltaan uskaltanu, Olin nimittäin aika korkeella, pelotti. Mutta saipahan kädet ja vatsalihakset kunnon treeniä

Enää pieni matka jäljellä

Enää pieni matka jäljellä

Ja hop Eiku ylöspäin vaan!

Ja hop Eiku ylöspäin vaan!

Tuolta sitä on könytty rämeikössä tänne ja näkymät taas <3

Tuolta sitä on könytty rämeikössä tänne ja näkymät taas <3

Ylämäen jälkeen mitä kakkea täällä voikaan tehä. Hyppimistä, tasapainottelua, kiipeilyä, nostelua yms.yms.yms.

Ylämäen jälkeen mitä kaikkea täällä voikaan tehä. Hyppimistä, tasapainottelua, kiipeilyä, nostelua yms.yms.yms.

Ois siinä vieressä mennyt siltakin mutta se ois ollu Lilian helppoa ja normaalia.

Ois siinä vieressä mennyt siltakin mutta se ois ollu Lilian helppoa ja normaalia. Joten…

Purossa kahlaten takaisin tielle. Kova virtual ja liukkaat kivet. Oli muteness kylmää ja virkistävää

Kengät poison ja purossa kahlaten takaisin tielle. Kova virta ja liukkaat kivet. Oli muuten kylmää

Vesi oli kylmää mutta virkisti kivasti jalkoja ja Helpotti kummasti näitä naarmuuntuneita jalkoja.

Vesi oli kylmää mutta virkisti kivasti  ja Helpotti kummasti näitä naarmuuntuneita jalkoja.

Kevyt rappuset loppuun... Ja tämän jälkeen vielä loiva ylämäki kotiin.

Kevyet rappuset loppuun… Ja tämän jälkeen vielä loiva ylämäki kotiin. Aika hapotus oli tän jälkeen, meinasin välillä luovuttaa mutta onneks en.

 

Lounaaksi kevyt munakas. 3munan valkuaisita yks keltuainen lipsahti joukkoon. Vettä vähän joukkoon. Paprikaa,tomattia,Olivia, vähän kinkkua ja juustoa. Mausteet kohilleen ja paiston jälkeen ruokalusikallinen öljyä päälle. 20 minuutissa maistuva lounas on valmis ja rutosti pitää vettä juoda.

Lounaaksi kevyt munakas. 3munan valkuaista Mut yks keltuainen lipsahti joukkoon. Vettä vähän . Paprikaa,tomattia,Olivia, vähän kinkkua ja juustoa. Mausteet kohilleen ja paiston jälkeen ruokalusikallinen öljyä päälle. 20 minuutissa maistuva lounas on valmis ja rutosti pitää vettä juoda. Lähtee muuten nälkä.

pieni vinkki ruokailuun, syö pieni kokoiselta

lautaselta ruokasi, koska niin pienentyy automaattisesti myös ruoka annokset. Itse ainakin olen myös silmillä syöjä joten Jo’s lautanen on täyden näköinen ole tan myös että ruokaa on paljon. Pienen lautasen täyteen laittaminen tarvitsee vähemmän ruokaa Kuin ison lautasen ;)

minulla on voittaja fiilis!

 

treeniä luonnon armoilla

19.10.2014 Treeniblogi, Yleinen

1658568_10204470797266047_8619156914127748253_o

Heippa!

Suomessa taitaa olla Kaamos aika parhaillaan, tai juuri alkamassa? Joten nyt ihmiset liikunta varsinkin ulkoilu on erittäin tärkeää että pysyy mieli virkeänä. Sveitsissäkin on syksy alkanut, mutta päivä on vielä pitkiä ja aurinkoisia. Välillä tuntuu kuin olisi kesä ja voi huoletta lähteä hellevaatteissa ulos kun taas toisinaan sataa ja on todella kylmä. Täällä sää on hyvinkin vaihtelevaa, mutta tuskin alle 10 asteen on vielä päästy. Sveitsi on siis unelma paikka ihmisille jotka palvovat aurinkoa ja lämmintä säätä. Itse taas ikävöin suomen syksyä, tykkään kylmyydestä ja pimeydestä. Syksy vaan jotenkin antaa minulle lisää virtaa lähteä luontoon liikkumaan. Edellisessä kirjotuksessa mainitsin että olen koiran vahtina ollut tämän viikko ja ai että siinä on fiksu eläin. Tämä koira kyllä tietää mitä haluaa ja pitää huolen siitä että saa pitkän lenkin. Jos hän päätti että tietylle polulla koira jumahti polun eteen ja katsoi minua kysyväyti. Jos olin erimieltä kävely reitistä minun täytyi istua maahan ennen kuin koira suostui liikkumaan sinne minne minä halusin. Eli paljon tuli myös kyykky harjoituksia..

Yleensä kun koiran kanssa lähtee ulos niin on jokin tietty lenkki, eikö totta? Talon vierestä lähtevä pururata , puisto tai naapuruston kiertävä asfalttitie jota on helppo ja mukava kävellä tuttu ja turvallinen ympäristö. Lenkkeilystä monesti tulee rutinoitua, napit korvilla hölkkäämistä tai ihan vaan kävelyä, aluksi kivaa mutta siihen kyllästyy nopeasti. Sitä se minulla on ainakin ollut ja koiran vahtina ollessani huomasin kolmantena päivä että lähden taas samaan suuntaan, kierrän taas lähes saman lenkin ja silloin päätin että anna koiran viedä, koska aloin jo tuntea tätä kylää ja tiesin etten voisi eksyä. Koira lähti ovelta ihan eri suuntaan minne olimme tottuneet menemään ja vau mikä lenkki me kierrettiin näin matkalla mm. aaseja ja lehmiä. Siinä vaiheessa ohjasin vielä sen verran että kävelimme teitä pitkin ja en suostunut lähtemään ihan joka paikkaan minne koira olisi halunnut. Perjantaina taas päätin että ny koira voi päättää suunnan koska ensinnäkin se tuntee paikat paljon paremmin kun minä, ja toisekseen mitä menetettävää minulla on jos poikkeanki tieltä metään tai pellolle. Ja KYLLä se oli todella kannattavaa. Tuli monen laista treeniä yhdellä lenkillä, ensin kävelimme eläimien muokkaamalla pellolle siinä tuli tasapainottelua ja se oli aika raskasta koska maa oli pehmeä, eli todella hyvä pakara ja jalka treeni. Sitten mentiinki jyrkkää ylämäkee eli jalat, pakarat, lantionseutu ja keskivartalo ylipäätään treenautu. Välillä taas vähän tasottelua ja lepoa lihaksille eli kävelimme hetken tasaista tietä. Ei me tietä kävelty kun ehkä 5 min niin lähdettiinkin takaisin metsään. Rämmittiin ryteikössä, tasa painottelin kaatuneiden puiden päällä vaikeata siinä oli se että ne saattoivat liikku ja pyöriä, hypin kantojen yli ja ai että se oli virkistävää ja hauskaa, koska luonnossa pystyy tekemään kaikenlaista ja olen varma että saa olla rauhassa eikä tarvitse välittää miltä näyttää. Mahtava liikunta muotosuosittelen testaamaan fiilis on mainio ton jälkeen, mä voin sen luvata. Sitten juostiinkin ylämäkeen pieni spurtti ja kotiin käveltiin alamäkeä haliitusti eli lihakset töihin. Voin sanoo että oli kyllä hiki ja tiesin liikkuneeni, illalla olikin ihana rauhoittua telkkarin ääreen katsoa Alvin ja pikkuoravat ja venytellä. LUXUSTA! Lenkillä kädet ei saanut treeniä melkein yhtää, paitsi tietysti kun välillä siirtelin puita/pölkkyjä/kantoja jotta sain tehtyä pientä esterataa. Noh mutta käsitreenin sainkin sitten lauantaina ja tänään kun lapsia nostellut ja kanneltu.

10704345_10204470803386200_1629697983279474163_o

(Noitten tukkien päällä oli mukava taiteilla, yleisöäkin sai kun autoja ajoi ohi.)

10710333_10204470804466227_503016969663013940_o

(rämmittiin risukossa.)

Haaste:

Haastan siis nyt kaikki että unohdatte muutamaksi päiväksi salitreeni ja rutiini lenkit. Kokeile uusia lenkki polkuja/ reittejä, etsi rauhallinen paikka keskeltä metsää ja hyödynnä sitä tee vaikka salitreeni luonnossa eli käsipainojen sijaan nostele vaikka puupélkkyjä. Kokeile juosta haasteellisessa ympäristössä missä joudut oikeasti keskittymään siihen mihin astut miten astut ja joudut hyppimään kantojen tai kivien yli, se on hauskaa! Eli nyt jokainen kipin kapin ulos ja piristämään mieltä näin kaamosajan kunniaksi. Tsemppiä, olkaa rohkeita kokeilemaan! Mutta tervettä maalais järkeä saa käyttää ei tarvitse extreme juttuja ruveta tekemään.

10661897_10204470807626306_3925192067757635198_o

(kivoja portaikkoja oli välillä vastassa

10496254_10204470805386250_616018947613722271_o10403868_10204470806026266_2704980543523778394_o

(tasapainottelua paksulla pöllillä ja sitten Välillä vähän ohuemmalla

10694482_10204470802506178_1838036729462666646_o

(juoksua ylämäkeen, mäki jyrkkenee kokoajan)

10697259_10204470800506128_4913470061183788757_o10623584_10204470799386100_8184041016870679126_o

(välillä mentiin sähköaitojen ali ja yli, mukula peltoo eli siis hyvin epätasainen)

10624780_10204453324549240_3979596367325293335_n10516829_10204453323789221_6464123189773278411_n10659371_10204453323149205_2799365685698990255_n

(Eläin ystäviä joita tapasin lenkillä ja muuta mukavaa, tällaisissa maisemissa saan lenkkeillä ja kuntoilla, kyllä kelpaa)

Eilen muistu mieleen että olen lomalla, joten sen kunniaksia taisin maistella muutaman lasillisen viiniä… Olo aamulla ei ollut mitenkään hyvä teki mieli vetää peitto korville ja uppoutua jonnekin syvälle patjojen uumeniin. Mutta lapset herätti minut eikä lähteneet huoneesta ilman minua, joten pakkohan se oli nousta. Siinä sitten muroja vetäsin aamupalaks kun en jaksanut ajatella sitä mitä sinne suuhuni juuri nyt laitan ja tais mennä muutama lasillinen vettäkin. Aamupalan jälkeen lähdettiin sienimetsään, en ole varmaan koskaan ollut sienimetsässä. En ollut mitenkään innokas lähtijä, mutta onneksi lähdin se oli todella kivaa ja jännää. Ja kotimatkalla tajusin että hei mullahan on hyvä olla eli elämä voittaa!

Minun vihjeeni siis tälläaiseen edellisillasta johtuvaan aamuiseen pahoinvointiin on että lähde liikkuumaan, juo paljon vettä tai vichyä ja syö hyvin sekä terveellisesti. Liikkuminen mielellään kevyttä kävelyä ulkona, marjastamista tai sienestämistä. Ihan sama mitä tekee kuhan on ulkoilmassa, liikkuu että veri lähtee kiertämään mutta ei kuitenkaan rasita tai hengästytä itseään. Jätä sokerilitkut pois eli mehut ja limpparit. Vichy auttaa paljon tehokkaammin kun limppari. Vichyssä on suoloja, vitamiineja se on hapokasta ja hyvän makusta eli mikä voisi olla parempaa? Vaikka usein tekee mieli syödä pitsaa tai hampurilaista eli kaikkea rasvaista, en suosittele. Koska ethän sinä muutenkaan syö aamupalaksi pitsaa, tai ainakin toivon ettet syö. Elimistö on joutunut rasitukselle edellis illasta sitten jos tankkaat elimistön täyteen rasvaa ja suolaa, itselle tulee paha olo eikä elimistö tykkää. Elimistö joutuu nimittäin tässä tapauksessa työskentelemään monen kertaisesti eikä saa lepoa joten palautuminenkin pitkittyy. Eli syö suht terveellisesti krapula aamuna!

esim. Lihaa joku mehukas pihivi tai kanaa, siihen sienikastike itsepoimituista tai tuoreista sienistä ja riisiä tai perunaa. Lisäksi raikas salaatti. Eli tee hyvä salatti makusi mukaan ja laita sitruuna mehutiivistettä sekaan, NAM! Sitruuna ja lime auttavat myös krapulaan. En tiedä syytä mutta näin on kerrottu. Ja jälkiruoaksi jäätelöä. Wolaa sulla on edessäsi ihana suht terveellinen ruoka joten bon appètit!

10687484_10204470808066317_1714318861608694347_o

 

auringon lasku eilen illalla)

1912359_10204470808666332_2705075973261037256_o

(samakohta tänä aamuna, oli pilvi meidän kohdalla)

10517372_10204470812426426_7131431535356223576_o

 

(näitä me kerättiin tänään, ei hajuakaan mitä noi on, mut hyvää ruokaa niistä sai. varmaan litran saalis oli kun pois lähdettiin.)

 

10700104_10204470813066442_2414804728513740917_o

( niin pieni ja söpö, ei kuitenkaan tiedetty mikähän sieni mahtaa kyseessä.)

 

10710333_10204470811506403_6733216471882099753_o

 

Hyvää syksyn jatkoa kaikille!

p.s. Pitää ehkä hankkia oikea kamera, alkaa ärsyttämään tää kuvan laatu…

 

Täydellistä lomailua

18.10.2014 Treeniblogi, Yleinen

Heippa kaikki!

 

On ollut ihana huomata että aika moni on jo vierraillut blogissani, yhteesä 272 ! wohoo kiitos siitä kaikille. Odotan vielä että ihmiset uskallatte rohkeasti kommentoida tekstejäni ! ;)

Mutta palataas taas asiaan eli nykyhetkeen minun 7 viikko. L O M A tarviseeko edes enempää sanoja siihen kuinka nautin olostani, ei tarvitse siivota, vahtia lapsia. tehdä ruokaa, saan vain olla minä, saan nauttia hyvästä seurasta ja viettää omaa aikaa, eikä minun tarvitse olla sosiallinen jos en sitä halua. Kuten aikasemmin jo mainitsin niin olen siis talon vahtina aivan ihanassa luksus talossa, olo kuin olisin hotellissa. Seuranani aivan mahtava koira joka suojelee ja vahtii, mihinkään en voi mennä silleen etteikö koira käy tarkistamassa että siellä on turvallista. Yöt koira nukkuu sängyn vieressä oven edessä ja vahtii. Olo kuin kuningattarella. Nautin poreammeesta ja viinistä, herkuttelin suklaalla ja hyvällä ruoalla, päivittäin pääsin käymään koiran kanssa ulkona parin tunnin ajan. Olen nauttinut viikosta siis täysin siemauksin. Parasta on ollut Oma aika eli lepo ja olen saanut annettua aikaa myös ystäville ja perheelle , skype siis on soinut paljon iltaisin, koska välillä olo tuntui hieman yksinäiseltä. Ajatukseni ovat pyörineet paljon unelmassani, sen suunnittelussa ja blogin kirjoittamisessa. Huomenna olisikin paluu host perheen luokse, ikävöin perhettä jo kovasti ja maanantaina alkaakin sitten taas arki, ihanaa! Lomailu on kivaa mutta liian pitkäksi aikaa se ei sovi minulle, huomasin nimittäin että olen siivonnut täällä tuttavani talossa, järjestellyt lasten lelukorit uusiks yms. joka ei todellakaan ole tapaistani. Ehkä olen jo niin tottunut tiettyyn arki rytmiin niin siitä on vaikea päästä eroon.

 

Olen minä tehnyt muutakin kuin vain löhöilly, kävin Tiistaina zürichissä. Ensin kiertelimme katselemassa kaunista kaupunkia, erilaisia nähtävyyksiä, söimme eväät piknikillä laiva satamassa ja pitkän kävelyn jälkeen hemmottelimme itseämme kylpylässä. Kylpylä oli aivan ihana thermal baths & spa, mutta paljon pienempi mitä kuvissa näkyy. Spa:n katolla oli iso poreallas josta kauniisti näki kaupungin, katselimme sieltä auringon laskua ja nautimme olosta. Kuitenkin meillä oli vain päivän junalippu joten jouduimme jo 7 aikaan illalla lähtemään kohti kotia. Kiva päivän reissu ja selvittiin noin 100fr. junalippuineen päivineen. Normaalisti junalippu nyoniysta-zürichiin maksaa 80fr. suunta, mutta Sveitsissä kommuuni taloista saa päivän junalipun 42 fr. ja sillä voit matkustaa minne vaan yhden päivän aikana. Mutta tämä lippu pitää hankkia tarpeeksi ajoissa, koska niitä on vain tietyn verran aina päivää kohden, eikä niitä voi ostamisen jälkeen vaihtaa tai muuttaa. Suosittelen jokaiselle Sveitsin matkaajalle että kä zürichissä, se on kaunis kaupunki ja meillä sattu hyvä tuuri kun oli vielä aivan mainio aurinkoinen sää. Poistuin minä keskiviikkonakin talosta, kun kävin ranskan tunnilla ahkerasti taas opiskelemassa ;)

Korviini on kantautunut tässä lähi viikkojen aikana ihania uutisia kavereilta. Moni on menossa naimisiin, ostelee taloja, saa lapsia, alkaa seurustelemaan ja menee kihloihin, olen onnellinen kavereideni puolesta, mutta minulle itselle alkaa tulla paniikki. En ole tajunnut vielä että olemme jo siinä iässä että pitäisi alkaa perhettä miettimään.. En kyllä itse ole vielä valmis asettumaan aloilleni, kyllä minä kerkiän sitten joskus!

 

10700556_10204453322589191_2740456369930516075_o-210662110_10204465072522932_3976627504031857508_o

(zürichin nähtävyyksiä, myös suomalaisten perustama sauna, joka on järven päällä. Ei päästy nyt siellä käymään, mutta joku kerta aion senkin käydä kokemassa, näytti hienolta)

 

10659027_10204465071682911_3510638093021655890_o

 

 

10714077_10204465070802889_540449600766635891_o10628900_10204465070162873_2339375791376748755_o

 

(piknik hyvässä seurassa, kauniissa maisemissa kera hyvän viinin)

 

10387118_10204465069082846_2226089839680042330_o 10661794_10204465056282526_1404503814801678763_o

( pieni pala zürichin kaduilta ja rautatie asema )

 

10633396_10204465055322502_672416398829436151_o  10496123_10204465053522457_1979572659355123203_o

 

( Freitag:in liike, rakennettu konteista, kallispaikka, mutta katolta hienot näkymät)

10668788_10204465054562483_8401284731184304960_o10679956_10204465052682436_7172980043745808421_o

 

Lähellä freitagia oli myös klubi nimeltä Helsinki, ei ole tietoa onko tällä jotain tekemistä suomalaisuuden kanssa vai ei, koska pääsimme katsomaan vain ulkopuolelta. ja taas katto näkymää freitagilta.)

10603703_10204465051322402_8913737399583980157_n

 

(välillä myös kaunistauduin itse )

Mutta onnea kaikille jotka ovat saaneet ihania uutisia ja minä kiitän lukioitani! puss*

viikko ennen lomaa..

18.10.2014 Treeniblogi, Yleinen

Ennen lomaa eli kuudes viikko. Lapset olivat mitä ihanimpia, Kävin shoppailemassa nuoremman kanssa, ostin kahdet uudet kengät, huivin, 2 paitaa ja lompakon, sain kaiken tämän 80 fr. joten ei olleskaan paha hinta. Arki oli hyvinkin normaalia, minä vain olin jotenkin hajamielinen ja ehkä väsynyt Yritin mm Pukea itselleni nuoremman pojan kenkiä ja mietin miksi en saa kenkiä jalkaan, yritin lämmittää ruokaa jääkaapissa ja ihmettelin kun ei lämpiä.. Joo olin oikeasti loman tarpeessa. Viikolla sattui ja tapahtui ihania asioita. Se tunne kun laulat sohvalla ja puolitoista vuotias lapsi kampeaa viereesi, painaa päänsä rintaasi vasten, takertuu tiukasti kiinni ja nukahtaa syliisi. Se teki minut todella onnelliseksi koska silloin tiesin että hän oikeasti välittää ja luottaa minuun. Jatkoin laulamista ja vähän väliä poika takertuu yhä tiukemmin ja tiukemmin kiinni. Silloin tiesin että olen löytänyt mahtavan perheen jonka lapsia saan hoitaan. Muutama päivä myöhemmin pelasin host-äidin ja vanhemman pojan kanssa lauta peliä. Yhtä äkkiä kesken pelin poika sanoo minulle Emmi mä tykköön sinusta, liikutuin se tuli niin sydämestä melkein rupesin itkemään onnesta. Eli siis todella hyvin mielin voin lähteä viikon lomalle. Onnellinen aupair.

 

10733859_10204461953524959_1450232132012799650_o

 

(Jeeeee, Emmi sulla on muumi mukissa kahvia!!)

 

10344425_10204461927964320_7013537483069242233_o

(sausinko määki vähän maistaa sitä?)

10669127_10204461928924344_8223944002505746023_o

(ai miten niin en saa?!? mä kyllä haluan kahvia…)

1836656_10204461929604361_2455518236775368911_o

 

(Hähää tiesin että saan tahtoni läpi kun tarpeeksi söpösti katson, tiedän että olen söpö ja saan haluamani, kahvi love)

Voisin siis kuvitella että Nuorempi poika näin ajatteli tilanteessa, ei hän osaa puhua. Poika menee aina ihan hulluksi kun näkee kahvia ja parasta jos se on muumipappa mukissa, koska sen se osaa sanoa.

10291089_10204461921884168_5908319148208906857_n10359086_10204461921284153_4171715298847928651_o

 

(mun pojat <3)

10419609_10204461925364255_2607385212463390113_n

(näin meillä nukutaan päikkärit <3)

Perjantaina lähdin aupair porukan kanssa hieman viihteelle Lausanneen ja meillä oli ihan todella mukavaa. Meno oli hullua, tanssittiin läpi yön ja aamulla 7 aikaan kotiin. Kiitos mukana olleille, nyt on todella hyvä aloittaa lepääminen. Tulin vahtimaan tuttavani koiraa ja taloa loma viikoksi st- georgeen, talo on aivan ihana kolme kerroksinen,kaunis näköala ikkunoista ja terassilta, on poreammeesta lähtien kaikki tarvittavat. olo kuin olisi hotellissa, onneksi koira on täällä koska muuten olisin saattanut pelätä. Tai no olisin pelännyt kovasti yksin. Elämä täällä siis rullaa hyvin ja olen alkanut tottua jo elämään Sveitsissä.

10599243_10204461922684188_5675071689644824488_n

Mutta palatakseni tähän minun unelmaani/ tavoitteeseeni kesällä 2016. Tänään toin asian julki facebookissa ja instagramissa vain muutamat ihmiset on tiennyt tästä aikaisemmin. Aihe alkoi puhuttamaan joitakin ihmisiä, että kuinka luulen pystyväni tuollaiseen matkaan ethän ole mikään huippu urheilija yms.  Joo se on totta että en ole mikään huippu urheilija tai muutenkaan tarpeeksi hyvässä kunnossa oleva nainen, vielä.. Sen takiahan minä olen alkanut treenaamaan hieman jo muuttamalla esim. ruokailu tottumuksia terveellisempään. Tiedän 3000 km on pitkä matka ja minulla on lyhyt aika se kävellä, koska suomen kesä ei ole mitenkään järjin pitkä. Mutta teen sen itseni vuoksi koska haluan, haluan kokeilla millaista se on ja jos en pysty siihen 5 kuukaudessa niin sille ei voi mitään kävelen niin pitkälle kuin pystyn ja ehdin. 3000km on vain tavoite johonka pyrin. Pää ideana mulla ei ole kiirehtiä vain nauttia siitä mitä teen ja mihinkä pystyn. Tsemppaamista minä tarvitsen ennemminkin kuin haaveeni lyttäämistä tai kommentteja siihen miten hullu tai tyhmä olen tehdessäni tuommoista.Jokaisen oma asia tietysti mitä mieltä on asiasta, mutta pitäkää ne sitten omana tietona. kiitos. Mutta kritiikkiä saadessani olen saanut myös uutta puhtia touhuun, haluan näyttää näille epäröiville ihmisille että pystyn siihen ja että minä teen sen!

10440839_10204461923924219_5505572042409430329_n10557062_10204461924804241_61176656960185555_o

Kuten sanoin olen alkanut jo hieman muuttamaan ruoka tottumuksia, unohdin sen edellisessä postauksessa mainita.

Kahden viikon ruokailemiseen on kuulunut:

Munia joka muodossa (valkuaisia), Erilaisia salaatteja suurimmaksi osaksi vihreitä vihanneksia, siemeniä, omega 3 öljyä, puuroa kera pakaste marjojen, maustamattoman jogurtin ja maito rahkan välimuotoa (täällä ei löydy nrmaalia maitorahkaa), activiaa (koska en ole löytänyt täältä muuta rasvatonta jogurttia), paljon lihaa, kalaa, kanaa, vähän riisiä,perunaa, pastaa ja muutama pala leipää. JA paljon paljon vettä sekä vichyä. Olo on todella hyvä kun on muuttanut ruokailu tottumuksia hieman. Sallin itselleni myös herkut jos tekee mieli, mutta ei oikeestaan edes ole karkkia tehnyt mieli näillä viikoilla johtuen ehkä innostuksestani terveelliseen elämään… :D En niinkään kiinnitä huomiota kalorimääriin tai siihen paljonko painan, kuuntelen omaa kehoani se kyllä kertoo minulle kun on hyvä olla. Nykyään en enää esim. hotki ruokaani tai syö mahaani täyteen ja illalla syön maitoharkan tapasta jogurttia kera ananaksen niin aamulla herätessä minulla on ollut hyvä olla. Syön tuhdimmin aamulla, juon paljon vettä, pyrin syömään säännöllisin aika välein n. 5-6 kertaa päivässä ja iltaa kohden kevennän syön vähemmän niin jaksan paremmin.

Liikun paljon enemmän parin viikon liikuntaan on kuulunut:

Lenkkeilyä juosten (illalla pieni lyhyt juoksu lenkki auttaa jaksamaan ja päästämääN päivän höyryt pihalle, kävelyä hyvällä sykkeellä (pieni tai iso lenkki, mutta tulee ulkoiltua), dvd:n mukana erilaisia harjoituksia (zumba, pilates on ollut nyt mukana, mutta dvd harjoittelu ei oikein ole minun juttu.kokeilin kuitenkin), Normaalia lihaskuntoa (toistoja), Ylämäki juoksua sekä ylämäki kävelyä ( ai että tää on sitä mun suosikkia), Leikkiminen lasten kanssa (jalkapallon pelaaminen, juoksemin, kiipeilytelineessä temppuilu yms. ja hyvällä sykkeellä siivoaminen. Päivään mahtuu aina paljon erilaisia liikunta muotoja, mutta ensi viikolla kerron tarkemmin liikunnastani ja ruokailustani.  Ja kun liikkuu paljon niin ei tarvitse koko ajan olla vahtaamassa kalorimääriä yms. PYH semmoset mä sanon, haluan ite ainakin syödä just sitä mikä maistuu hyvälle enkä jaksa tehdä hirveetä prosessia ruokailusta tai kaupassa käynnistä.10633660_10204461926324279_9129666101659858636_o10483128_10204461927004296_8261102523204709245_o

(poikain kanssa pellaamassa jalkapalloo, kyllä siis oikeesti pelattiinki mut oli vaan pieni lepotauko…)

Katsotaan mitä tästä nyt tulee ja toivotaan parasta!