Selaat arkistoa kohteelle NIPT-kromosomitutkimus.

Väliaikatietoja

15.10.2015 Yleinen

Mistähän aloittaisin… No, mennään järjestyksessä. Eli tänään oli taas naistentautien polilla ultra. (Ihmeellistä, lääkäri oli juurikin ajoissa) Odotukset ei ollu kovin korkealla. Tiesin, että tyyppi on vielä kyydissä, mutta olisiko vielä hengissä niin se oli se toinen juttu. Ultrassa löytyi sikiö ja sydämen sykkeet ja siellä se kuulemma liikkuikin ihan normaalisti. Itse en oikein jaksanut innostua asiasta, vaan lääkärin näyttäessä ruudulta sykettä, vastasin vaan ’ joo’. Sairaanhoitaja katseli vähän ihmeissään, kun en paljoa hymyillyt hyvien uutisten jälkeen. Juttelin lääkärin kanssa pääsystä NIPT-kromosomitestiin, mutta melko nihkeesti tuo siihen suhtautui. Aikoi selvitellä asiaa muiden lääkäreiden kanssa ja katsoa historiaani tarkemmin. ( no ei siellä näy mitään tietoja epäonnistuneista hoidoista tai muista), joten tuskin siihen nyt heti pääsen. Ehkä sitten jos tästä normaalista seulasta jotain löytyy. Neuvolakortin se lääkäri kirjoitti ja käski soitella heti aikaa nt-ultraan.  Puolisoni odotteli aulassa, ja kehui taas miten iloiselta näytin kun tulin ovesta ulos. Hänelle oli iskenyt paniikki kun sairaanhoitaja lähti kesken kaiken pois huoneesta ja palasi takaisin käsissään nippu äitiyskortteja. Puolisoni säikähti jo että nyt niitä on enemmän kun yksi. :D

no joo, tämä reissu selvittiin ilman hermojen menetystä. Mutta soittelin sitten äitipolille sitä ultra-aikaa. Sieltä puhelimeen vastasi sitten täti jolla ei tainnu olla paras päivä. Tiuski siinä sitten että millon on laskettuaika ja kai sinä sen nyt itse tiiät… Jäi taas niin paska maku suuhun. Ei sit tehny siinä enää mieli avautua edellisistä kokemuksista. Toivotaan, että ultraamassa ois joku kiva kätilö jolle voisin avautua aiemmista kokemuksistani. Saa nähdä suostuvatko ottamaan mua miten usein ultrattavaksi… Aion kyllä vaatia lisäultria. Jos julkiselta en niitä saa niin sit menen klinikalle. Sieltä saa onneks myös henkistä tukea, kuten taas tänään. <3 mutta näillä siis mennään taas eteenpäin. Tällä hetkellä mennään rv 10+2, ja sikiö vastasi rv 9+2. Maanantaina neuvola ja seuraava ultra on marraskuun alussa.

Järkytys

1.10.2015 Yleinen

Nyt on ollut vuorokausi aikaa toipua tuosta eilisestä uutisesta. Kyllä oli muuten viime yönä uni hukassa. Valvoin varmaan puoli yötä miettien miten tässä käy, ja miten tässä kävi näin. En oo vieläkään asiaa oikein hyväksynyt, vaan jotenkin edelleen on ihan sekava olo. Aamulla koitin sitten keräillä itteeni ja ajatuksiani kasaan, että pystyisin tekemään kouluhommia. Olin kuitenkin asennoitunut siihen, että tänään tai huomenna otan tyhjennys lääkkeet ja sitten elämä jatkuu (olin suunnitellu ottavani viikonloppuna myös reilusti viiniä). Mutta ei sitten. Soittelin aamulla klinikallekin kyselläkseni vähän, että mitäs nyt. Hoitaja olikin aikonut soittaa minulle, sillä lääkärini oli heti halunnut ottaa puhelinajan ja puhua kanssani jatkosta. Siinä sitten käytiin vielä tän hetken fiiliksiä läpi ja jäin odottelemaan lääkärin puhelua.

Iltapäivällä sitten lääkäri soitti. En oikein tienny, että mitä ois pitäny sanoa. Lääkäri oli tietenkin kovin iloinen, mutta edellinen raskaus huomioon ottaen ja nyt tämän sikiön kokoa ajatellen, ei halunnut turhia juhlia. Hissukseen mennään eteenpäin. Oli kuitenkin sitä mieltä, että sitä kokoa ei nyt kannata miettiä. Että mennään seuraavaan ultraan ja katsotaan mikä tilanne. Hän suositteli myös, että pääsisin nyt niihin NIPT- kromosomitutkimuksiin, jossa siis tutkitaan sikiön kromosomeja mutta se tehdään minun verestäni. Tämä on uutta ja huomattavasti turvallisempi tutkimus kuin istukka- tai lapsivesinäytteet. Yksityisellä tuo koe on kuulemma sen verran kallis, että jos kunnallinen ei suostu sitä ottamaan niin sitten mennään perinteisellä seulalla, tosin jos löytyy jotain, niin kukaan ei tule pistämään minkäänlaista piikkiä minun kohtuuni.

Kysyin lääkäriltä, että miksi se sikiö ei näkynyt viikko sitten. Siihen lääkärillä ei tietenkään ollut mitään yhtä oikeaa vastausta, vaan se on voinut olla jossain piilossa niin ettei se vaan näkynyt. Näin voi kuulemma käydä myös myöhäisemmilläkin viikoilla, mistä syystä yleensä tehdään uusi ultra reilun viikon jälkeen. Jotenkin omaa oloa ainakin vähän helpotti se, kun puhuimme edellisestä raskaudesta ja siitä, että kun tilanne on nyt sama, mutta miten kävi viimeksi. Lääkäri oli kuitenkin sitä mieltä, ettei sitä sikiön kokoa voi yhdistää siihen miten viimeksi kävi. Nyt kaikki voi mennä hyvin, tai sitten ei. Saa nähdä miten tässä käy. Elämä on ihmeellistä ja yllättävää. <3

Oli soitettava tänään muuten taas sinne neuvolaan ja kerrottava tilanteesta. Nyt on varattu neuvola-aika ultran jälkeiselle viikolle, jotta ehdin sitten saamaan lähetteet verikokeisiin oikeilla viikoilla jne. Melkosta rumbaa tämä näyttää olevan.