Selaat arkistoa kohteelle mittaaminen.

Talven taikaa

20.3.2016 Yleinen

Eskarit ovat tutustuneet hieman luontoon ja luonnon ilmiöihin tämän pohjolan kylmimmän vuodenajan, talven, aikana. Tavoitteena oli leikkien, toiminnallisten tehtävien ja tutkimisen kautta saada tietoa kasvien ja eläinten talven vietosta sekä veden olomuodoista. Vinkkejä tehtäviin ja erilaisiin leikkeihin saimme erityisesti Helsingin ympäristökeskuksen Talven taikaa -materiaalista. 

Toisena lähteenä käytimme Lumen ja jään valtakunnassa -opetuspakettia.

Alkusysäyksenä talven luontoon tutustumiselle toimi kuitenkin Järven tarina -elokuva, jonka kävimme elokuvateatterissa katsomassa. Vaikka Järven tarinassa vuodenajat vaihtuivatkin, niin siinä esiintyi paljon talven eläimiä sekä lumen tai jään alla että päällä.

1. Kasvit talvella

Ensimmäisen kokoontumiskerran aloitimme marssimalla läheiseen metsään lapioiden kera. Jakauduimme pieniin tutkimusryhmiin ja kaivoimme kuoppia lumeen. Tarkoituksena oli löytää talveaan viettäviä kasveja. Lumen alta paljastuikin mm. mustikan varpuja, jotka talvehtivat lumen alla. Vastaan tuli myös aina vihreänä säilyviä sammaleita sekä muita enemmän tai vähemmän kuihtuneita kasveja.

image image

Seuraavaksi peitimme tekemämme kuopat ja leikimme sokkoa, jossa pareittain talutettiin toinen jonkun puun luo. Pari tutki puun silmät kiinni tunnustelemalla. Tämän jälkeen hänet tuotiin takaisin lähtöpaikkaan ja sen jälkeen tehtävänä oli löytää oikea puu. Samalla opiskelimme opettajan johdolla lumen päällä talvehtivia kasveja, kuten puita ja talventörröttäjiä.

Kasvien talvehtimiseen tutustumista jatkoimme sisällä palattuamme retkeltä. Aluksi lämmittelimme Pakkanen ja aurinko -leikillä, jossa valittiin pakkanen jäädyttämään leikkijöitä kosketuksellaan. Auringoksi valittu lapsi sai taas halauksellaan lämmittää ja päästää jäätyneet takaisin mukaan leikkiin. Kokeilimme erilaisia liikkumistapoja.

image

Seuraavaksi meitä talveen johdattelivat aiheeseen liittyvät lorut ja runot. Niitä harjoiteltiin tutusti jättinopalla arpoen ja kaikutekniikkaa käyttäen.

”Liisa nukkui, näki unta: yöllä satoi paljon lunta! Kinos kasvoi, kasvoi pilviin asti, Liisa juoksi nopeasti. Palloin pyörein pehmein, rakensi hän lumimuurin. Liisa heräs unestaan, muisti lumilinnojaan, ulos juoksi nopeasti – lunta olikin vain polviin asti!”

”Talven ukko, lumiukko, lunta säkistä heittää. Jäätä suihin, kylmää luihin, tienoot lumella peittää.”

”On maassa lunta ja siilipariskunta jo nukkuu talviunta. Näkee unta kuusta ja hiiren sääriluusta ja omenapuusta ja lämpimästä kesästä sekä somasta käenpesästä.”

”Talitintti hakkaa, jäistä talipakkaa. Kylmä on, ei takkaa, pakkanen ei lakkaa. Veistää talven patsaan, lastut lentää vatsaan.”

”Nauroi vitivalkein hampain. Ratsateli lumilampain, puitten ali, puitten yli. Lunta kukkoroillaan syli.”

”Nirskuen ja narskuen, puhuu herra pakkanen. Luonto nukkuu uneksuu, metsässä on tammikuu.”

Lorujen jälkeen keskustelimme retken tutkimuksista ja ope johdatteli juttelua kasvien talven viettoon. Kertasimme vielä kasvien tapoja talvehtia:’

  • lumen alla suojassa (mustikka)
  • ilmassa (puut)
  • piilossa maan alla (sipulit, mukulat, juuret)
  • lumen päällä (talvetörröttöjät)
  • aina vihreaät (sammalet ja jäkälät)

Mietimme miten kasvit selviävät talvesta ja miksi kasvit ovat tärkeitä eläimille myös tähän vuodenaikaan. Pohdimme yhdessä vielä mitä kasveja eri eläimet käyttävät ravinnokseen talvella. Keskustelujen ja esimerkkien pohjalta pääsimme piirtämään kuvaa kasvien talven vietosta. Apuna käytimme erilaisia luonto-oppaita ja -kirjoja.

image

image image image image

2. Eläinten talvi

Toinen oppitunti talvisesta luonnosta sisälsi tutustumista eläinten talven viettoon. Ope oli valinnut eri eläimiä, joiden kuvan avulla ensin keskustelimme siitä, miten ne viettävät talvea. Leikimme myös eläinten talveen liittyviä leikkejä.

Karhu

Karhu valmistautuu talveen syömällä paljon. Sydäntalven karhu yleensä tunnetusti nukkuu esim. vahvassa muurahaispesässä sijaitsevassa pesässä. Keskustelun ja karhun kuvan tarkastelun jälkeen leikimme yhdessä tutun Karhu nukkuu-leikin.

”Karhu nukkuu, karhu nukkuu talvipesässänsä. Ei ole vaaraa kellään, näin sitä leikitellään. Karhu nukkuu, karhu nukkuu, eipäs nukukaan…”

Jänis ja ilves

Jänis varautuu talveen vaihtamalla talviturkin, mutta on muuten ns. aktiivinen. Ilves taas on jäniksen luonnollinen saalistaja, joka etsii myös talvella jänispaistia. Leikimme saalistuksen selventämiseksi Ilves ja jänis -leikkiä, jossa valitaan yksi ilves ja yksi jänis. Muut leikkijät ovat pareittain käsikädessä pensaita, joihin jänis voi mennä piiloon. Mikäli jänis pääsee turvaan pensaan keskelle, vaihtuu jäniksen selän puoleinen pari jänikseksi. Jos taas ilves saa jäniksen kiinni, osat leikkijöiden osat vaihtuvat – eli jäniksestä tulee ilves ja ilveksestä jänis.

image

Siili ja käärme

Siili viettää talvea talvihorroksessa yleensä lehtikasaan tehdyssä pesäsässä. Käärme etsii talven ajaksi itselleen kiven tai kallion kolon, johon se usein yhdessä lajitovereidensa kanssa vaipuu kylmänhorrokseen. Eläydyimme seuraavaksi käärmeiksi, jotka etsivät luokasta itselleen sopivan sopen tai nurkan (useampi lapsi saattoi olla samassa). Sillä aikaa yksi meistä meni luokan ulkopuolelle ja tuli luvan saatuaan etsimään piilossa olleita käärmeitä.

image

Orava ja kettu

Orava valmistautuu talveen keräämällä talvivarastoja ja vaihtamalla talviturkin. Oravakin talvella ns. aktiivinen ja näin ollen saalistajien ulottuvilla. Oravan luonnollinen vihollinen on kettu. Tätä asemaa havainnollistimme orava ja kettu-leikillä, johon tarvisimme kaksi palloa. Pikkupallo on orava, joka saattoi hypellä heittäen piirissä olevien leikkijöiden kesken miten vain. Kettua merkkasi iso pallo, joka kiersi piirissä järjestyksessä lapselta toiselle. Kannattaa ensin kokeilla vain yhdellä pallolla – ensin vaikka oravan liikkumista, sitten ketun, niin leikki sujuu varmasti paremmin.

image

Lopuksi saimme tehtäväksemme piirtää kuvan eläinten talven vietosta. Käytimme apuna mm. Jäljillä -kirjan kuvia ja tekstejä sekä muitakin luontokirjoja.

image

image image image image image

3. Lumen tutkiminen ja lintujen talvi

Kolmannen kerran teeman tiimoilta kokoontuessamme teimme jälleen pienen retken lähimetsään. Mukaan otimme open johdolla lapioita, keppejä, mittoja, ämpäreitä ja digitaalisia lämpömittareita. Päästyämme metsään päätimme ensin hieman herkistää kuuloaistiamme ja jokainen sai etsiä itselleen hyvän paikan lähimaastosta. Kävimme makaamaan hangelle, laitoimme silmät kiinni ja kuuntelimme metsässä kuuluneita ääniä. Hetken päästä jokainen sai kertoa kuulemistaan äänistä, joista osa oli luonnon ääniä ja osa ei.

Ope jakoi meidät lapset pieniin tutkimusryhmiin ja ensimmäiseksi tehtäväksemme saimme mitata lumen syvyyden muutamasta eri kohdasta mitan ja kepin avulla. Ope kyseli ja näytti ensin, miten tämä tapahtuu ja sitten saimme itse kokeilla.

image image

Toisena tehtävänä oli tutkia lumen eristävää vaikutusta lämpömittareiden avulla. Ensin mittasimme lämpötilan lumen pinnalta ja tämän jälkeen kaivoimme kuopan, jonne upotimme mittarin anturin. Huomasimme, että lumen peittämässä kuopassa oli huomattavasti lämpöisempää kuin lumen pinnalla.

image image

Retken lopuksi otimme vielä luminäytteen ämpäriin sisätiloissa tutkittavaksi.

Luokkatyöskentelyn aloitimme kertauksella. Eläinbingo-pelissä etsimme pareittain tuttujen eläinten nimiä ympäri luokkaa ja kirjoitimme bingo-ruudukkoon oikean eläimen kuvan kohdalle oikean nimen. Kun saimme bingo-ruudukon täyteen, niin ope kyseli kuvissa esiintyneiden eläinten talvesta.

image

Seuraavaksi keskityimme lintujen talven viettoon. Keskustelimme siitä, mikä Suomessa talvella viihtyviä lintujen uhkaa. Kylmyys, ravinnon puute ja petolinnut muodostavat suuria uhkia, joita voimme helpottaa esim. talviruokinnalla ja lintulaudoilla.

Leikimme pikkulintujen talvisiin uhkiin liittyen muutaman leikin. Ensin oli vuorossa tuttu pakkanen ja pikkulinnut -leikki, jossa valitaan pakkanen jäädyttämään lentäviä lintuja. Aurinko taas saattoi halauksella sulattaa jäätyneen linnun. Ensin lensimme kädet siipinä, sitten kokeilimme eri liikkumistapoja, kuten kinkkaaminen ja kyykkykävely.

Toisena leikkinä leikimme Petolintu ja pikkulinnut -peliä, jossa petolintu huuhkaja yritti pyydystää kosketuksellaan pikkulintuja, jotka olivat turvassa kolmen pikkulinnun parvissa eli piirissä aina viiteen laskien. Tässäkin leikissä liikuttiin eri tavoilla, esim. Kyykkykävelyllä…

image

Lintulaudan vakiovieraisiin, punatulkkuun ja talitiaisen tutustuimme lintukirjojen ja Googlen kuvahaun kautta. Jokainen sai mallin mukaan värittää mahdollisimman oikean värityksen kummallekin linnulle.

image

Tunnin lopuksi palasimme vielä veden olomuotoihin sulatetun lumen kautta. Siivilöimme sulatetun lumen ja näimme samalla mitä kaikkea lumessa oikein onkaan… Samalla pohdimme, mitä olomuotoja vedellä on. Sulanut lumi on nestettä, kun nestettä heittää saunan kiukaalle siitä tulee höyryä ja pakkasella vesi on kiinteää eli lunta tai jäätä. Kokeilimme myös tätä vesimolekyyli-leikkiä: http://www.topata.fi/videot-1-2lk/muut/veden-olomuodot

Talven selkä alkaa jo taittua ja kuljemme kohti kevättä. Tässä oli meidän eskareiden seikkailu talvisen luonnon parissa. Nyt on syytä pikkuhiljaa jättää kylmä talvi taakse ja odottaa kevätauringon lämpöä. Niin tekevät varmasti myös metsän eläimet ja kasvit.

Päivä 19, mittaamista ja ulkoilua

25.9.2015 Yleinen

Kadotetut sentitOlen ulkoillut paljon, sillä koiralla on ripuli. Mielenkiintoista eikö? Oma antibiottikuurini loppui ja nyt alkoi koiralla…

En malttanut mieltäni ja niinpä sen sijaan, että olisin mitannut vasta kuukauden Cambailun jälkeen, mittasin tänään. Hupsis kuinka kävikään :D Hienosti on kadonnut senttejä, ne näkee tuosta viereisestä kuvastakin ;) Mittoja voi jatkossa tsekata täältä »

Muuten päivä on ollut aika tasainen, Cambailua, pihalla kävelemistä, telkkarin tuijottamista, muutamia markkinointijuttuja ja kaupassa käynti. Löysin tänään Facebookista suomalaisen vertaistukiryhmän, josta olen innoissani. Ihana lukea ihmisten onnistumisia ja tuntemuksia.
Ryhmä löytyy täältä: Camppaajat »

Ateriat

  • Vaniljapirtelö, 146 kcal (laitoin osan kahvin joukkoon, ei olisi kannattanut, yöks!)
  • Päivä 19 - ateriatOmena-kanelipuuro, 148 kcal (ei tätä todellakaan enää, tulee mieleen löysä, raaka taikina)
  • Suklaapirtelö, 142 kcal (lämpimänä, koska paleli. En silti tykännyt)

Mittaamista

30.4.2015 Yleinen

Lukuihin, lukumääriin ja lukujonoihin sekä rahoihin tutustumisen jälkeen Sateenkaarelaiset pääsivät työskentelemään mittaamisen ihmeellisessä maailmassa. Tarkoituksena oli erilaisin toiminnallisin tehtävin harjoitella etenkin pituuden mittaamista. Lisäksi toimittiin myös massan eli painon mittaamisen, pinta-alan ja tilavuuden mittaamisen parissa. Mittavälineet olivat ns. Epästandardeja eli tällä kertaa ei vielä kiinnitty huomiota mittayksiköihin kuten senttimetreihin, kiloihin ja neliömetreihin. Ajatuksena oli saada lapsille kokemus mittaamisen periaatteista ja peruskäsitteistä. Lapset saivat toimintapisteille mukaansa tehtävämonisteen, jonka tehtäviä pohdittiin ja mittailtiin pisteillä pareittain. Toimintapisteet olivat seuraavat:

image

1. Pituuden mittaaminen ja vertailu

Pituutta mittailtiin monin eri tavoin. Narulla harjoiteltiin oman kehon mittojen ottamista pareittain (esim. koko pituus, jalkapohjan ja kämmenen pituudet. Narulla mitattiin myös erilaisten kohteiden pituuksia. Lisäksi naruja ja eri värisiä paperin suikaleita aseteltiin pituusjärjestykseen ja liimattiin paperille.

huhtikuun puolivälissä 015huhtikuun puolivälissä 019image

2. Massan eli painon mittaaminen

Painon mittaamista varten lapsille oli varattu kolme vähän eri painoista esinettä. Itse mittaaminen tapahtui henkarivaakaa käyttäen. Punnittava esine laitettiin toiseen päähän vakaa ja toiseen päähän niin monta multilink-kuutioata, kunnes vaaka oli ns. tasapainossa. Monistetehtävässä piti miettiä sitä, kumpi on painavampi.

huhtikuun puolivälissä 017image

3. Pinta-alan mittaaminen

Pinta-alan mittaaminen tapahtui värisauvojen avulla. Tehtävänä oli kännykän ja postikortin pinta-alojen mittaaminen. Ensin arvioitiin kumman ala olisi isompi ja sitten vaan mittamaan. Mittaaminen tapahtui siis peittämällä kohteen pinta sauvoilla ja laskemalla sauvojen lukumäärä.

image

4. Tilavuuden mittaaminen

Tällä pisteellä lasten tehtävä oli mitata kolmen esineen tilavuus. Erikokoisiksi esineiksi oli valittu terotin, karkkipurkki ja pieni sokeriputeli. Mittavälineenä toimivat pienet massapallot. Mittaaminen tapahtui siis siten, että laskettiin esineen sisään mahtuvat pallot. Lopuksi vielä vertailtiin purkkien ja putelien tilavuuksia – mihin mahtui eniten, mihin vähiten.