Selaat arkistoa kohteelle Minä ja meidän yhteisömme.

Äidille ❤️

8.5.2016 Yleinen

Ä niin kuin Äiti

Tulevan äitienpäivän teemalla aloitimme tutustumisen Ä-kirjaimeen lämmittelyleikillä. Äidin hillopurkki -leikissä valitsimme yhden osallistujan, joka meni toiseen päähän luokkaa kuin muut leikkijät. Tämä kuiskasi opelle mikä hillopurkki äidillä oli, esim. lakka, mansikka tai mustikka. Muiden tehtävänä oli tämän jälkeen huutaa eri hillojen nimiä, kunnes kuuluu oikea hillo. Tällöin hippa lähtee ottamaan muita kiinni. Ensimmäisenä kiinnijäänyt oli uusi hippa. Kokeilimme eri liikkumistapoja.

imageimage

Kun olimme lämmitelleet hyvin leikkimällä, ope sanoi, että on aika hieman loruilla. Tällä kertaa runot olivat Marsa Pihlajan kirjasta Äiti, josta ope oli valinnut kuusi lorua… Heitimme noppaa vuorotellen ja lausuimme open kanssa runoja. Tässä muutama mukana ollut runot, loput voit lukea Pihlajan kirjoittamasta ja Katri Kirkkopellon kivasti kuvittamasta kirjasta.

aiti

”Äiti on lähellä, lämmin on syli. Ja vaikka katsoisi kuinka kauas avaruuden yli, ei kukaan voi olla niin hellä ja soma kuin lapsen äiti ikioma!”

”Äidin mielestä pyykkipäivä on päivistä parhain, etenkin jos nousee aamulla varhain. – Niinpä meidän lakanat, paidat, pyyhkeet ja sukat tuoksuvat narulta poimittaessa raikkailta kuin kukat! Hiirikin äidistä mallia ottaa, sillä hiiriemonkin pesue vaatteita aikalailla sottaa!”

Runojen ja nopanheiton jälkeen palasimme leikin pariin, kun äiti oli nukahtanut hillopurkin viereen. Musiikin soidessa ja äidin nukkuessa yksi leikkijöistä kävi nappaamassa hillopurkin (esim. pieni pyyhekuminpala) ja piilotti sen nyrkkinsä sisään. Kun musiikki lakkasi muut leikkijät istuivat tuoleille ja laittoivat kätensä selän taa. Tämän jälkeen äiti heräsi ja lähti kiertämään leikkijöitä silmiin katsoen, yrittäen löytää hillopurkkivarkaan. Mikäli kenenkään pokka ei pettänyt tai varas ei muuten selvinnyt, niin seuraavaksi ”äiti” kiersi leikkijät läpi siten, että nämä laittoivat nyrkit eteensä. Yleensä tässä vaiheessa varas löytyi ja leikki aloitettiin uudestaan.

image image

Ekan tunnin lopuksi ope luki Tuula Korolaisen ja Riitta Tuluston kirjoittamasta Lasten omasta vuosikirjasta äitienpäivään liittyvän tarinan. Hannan äitienpäivälahja -kertomus oli tosi hauska ja ihana.

1415281369_lasten_oma_vuosikirja

Toisella tunnilla keskityimme Ä-kirjaimeen tutustumiseen. Ope kertoi, että leikitään Ä-kirjaimeen, tavuihin ja sanoihin liittyviä leikkejä – me olimme aika innoissamme. Pääsanat-leikissä jokainen sai otsaansa Ä-kirjaimia sisältävän sanan. Jokainen sai myös listan, jossa oli kaikkien lasten nimet ja sanalista kaikista leikissä mukana olevista sanoista. Tavoitteena oli etsiä mitä sana oli kenelläkin ja yhdistää listalla olevat nimet oikeaan sanaan viivalla…

image

image

Seuraavaksi pääsimme tutumman leikin pariin, kun pelasimme Onko meistä sanaksi-leikkiä. Tällä kertaa mukana oli Ä-kirjaimella alkavia kaksitavuisia sanoja. Alkutavukortit jaettiin luokassa tuoleilla istuville. Puolet leikkijöistä taas meni käytävään ja heille annettiin sanojen lopputavut. Kävimme vuorotellen kysymässä ja etsimässä oikeita sanoja. Mikäli oikeaa paria ei löytynyt, piti poistua takaisin käytävään eri liikkumistavoilla.

image

Tämä leikki löytyy Lukuja liikkuen ja tavuja touhuten -kirjasta, joka sisältää paljon toiminnallisia harjoituksia matematiikkaan ja äidinkieleen.

lukuja_liikkuen_tavuja_touhuten-logo

Viimeisenä tehtävänä oli vihkotyö ja äitienpäivärunon keksiminen. Vihkoihin teimme tutusti Ä-kirjaimen suureen kokoon ja harjoittelimme kirjainta myös useamman rivin lisää. Piirsimme myös kuvan unelmien äitienpäivästä. Runoihin keksimme kolme omaa äitiä kuvaavaa sanaa (adjektiivia). Runot liitettiin myöhemmin äitienpäiväkortteihin.

image image image image image image image image

Onnea äiti!

Äidille itsetehdyt lahjat ovat varmasti mieleisiä. Onnittelujen kera päätimmekin antaa äideille lahjan, jossa olimme tehneet kaiken itse. Massasta valmistimme äidille rintaneulan muotin avulla. Värit suunnittelimme ja maalasimme äidin lempisävyjen mukaan. Näin hienoja äidin rintaneuloista tuli…

image

Seuraavaksi valmistimme äidille kortin. Valitsimme pöllö tai lintu aiheista. Värit jokainen sai valita itse. Hellyyttävistä korteista, joissa äiti ja lapsi halaavat, tuli tosi kivoja…

image

Kirjoitimme kortteihin onnittelut äidille ja lisäsimme puhtaaksi kirjoittamamme runot niihin. Runojen fontin saimme myös valita itse.

Lopuksi vielä vähän taittelua. Rintaneulaa varten tarvitsimme rasian, joka syntyi paperiarkista taittelemalla.

image image

Kortit sujautimme taas kirjekuoreen, jonka valmistimme paperiarkista yksinkertaisin taitoksin.

image

PALJON ONNEA KAIKILLE ÄIDEILLE! ???

Ennen vanhaan

27.2.2016 Yleinen

Kalevalan päivää vietetään sunnuntaina 28.2., jolloin juhlistetaan kansalliseepostamme Kalevalaa ja sen runojen kerääjää Elias Lönnrotia. Kalevalan päivä on myös suomalaisen kulttuurin päivä, joten me eskarilaset olemmekin koko edellisen viikon ajan toimineet kansanperinne- ja Kalevala-teemojen parissa. Ennen vanhaan -jakson aikana tutustuimme mm. hieman siihen, millaista elämä oli Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Perinneleikit ja -laulut kuuluivat tietenkin myös viikon ohjelmaan. Kalevalan tarinoita kuulimme toiminnallisen tarinapajan myötä.

1.päivä: Aikamatka alkaa

”Souvetaanpas Sorolaan, yli pellon Porolaan.

Porolas on musta lehmä, valkea on vasikka.

Akka alla lypsämässä, ukko vieres’ kyykkimässä.

Minkä akka alta sai, ukko ryntty ryyppäs kaik'”

Aikamatkamme aluksi, johdatteluna aiheeseen, lauloimme ja leikimme yllä olevan Souvetaan Sorolaan laululeikin, jossa soudetaan pareittain perussykkeessä ja leikitään sanojen mukaan.

Seuraavaksi harjoittelimme hieman suomalaisia lasten kansanrunoja. Jokainen pääsi vuorollaan heittämään jättinoppaa ja arpomaan kuudesta runosta yhdessä lausuttavan. Runoja harjoittelimme kaikumenetelmällä, jossa ope luki runoa rivin kerrallaan ja lapset toistivat perässä. Runot oli valittu kahdesta suomalaisen lasten runouden kokoelmateoksesta Kaarina Helakisan Pikku Pegasoksesta ja Suomen lasten runotar -kirjasta. Tässä mukana olleet runot, joista yhden lapset saivat kotiläksynä opetella ulkoa:

”Kis kis kippurahäntä, huomenna mennään Lappeenranta. Mitä sinne tekemään? Kissanpoikia pesemään”.

”Menin Saksaan, sain saappaat, tulin Ruotsiin, sain rukkaset, tulin Suomeen sain sukat, pesin, parsin ja paikkasin, panin aidalle kuivumaan, varas vei.”

”Kepo, kepo ketunpoika. Jäpö, jäpö jänönpoika. Opo, opo oravanpoika. Hipo, hipo hirvenpoika. Näpö, näpö näädänpoika. Supo, supo sudenpoika. Sipo, sipo siilinpoika.”

”Pikku piimäenkeli, navetassa lenteli, härkäin kanssa tappeli, vasikoita nakkeli.”

”Apina, kapina kiipeli puuhun. Putosi sieltä poliisin suuhun, poliisi luuli makkaraksi ja puraisi palan pois.”

”Kissa istuu ikkunalla, neuloo pientä sukkaa. Elä itke, lapsi kulta, itkus menee hukkaan.”

pikkupegasos suomen-lasten-runotar

Siirryimme ajassa taaksepäin parisataa vuotta – Koiramäen aikaan. Mauri Kunnaksen Koiramäki -teoksista tutustuimme sen hahmoihin ja Koiramäen pihapiiriin. Isännät, emännät, piiat ja rengit olivat 1800-luvun maaseudulla tuttuja hahmoja, jotka seikkailevat myös Koiramäessä yhdessä Killen, Martan ja Ruoti-ukon kanssa. Keskustelimme 1800-luvun elämästä, jossa sähköä ja muovia ei vielä ollut. Saimme pohtia mm. sitä, mitkä leluistamme olisivat voineet olla olemassa myös 200 vuotta sitten.

WEB-kansi_Koiramaki_316px

Koiramäen innoittamina leikimme ja lauloimme Isäntä teki talon piirileikin, joka löytyy Liisa Laaksosen ja Maija Salon Lystiä leikkiä -kirjasta. Alussa piirin keskelle valitaan isäntä, joka laulun sanojen mukaan ottaa itselleen emännän. Emäntä taas valitsee itselleen lapsen jne.

image

Jatkoimme vielä Koiramäen talossa, jossa tehtiin myös paljon puhdetöitä. Sekä Koiramäki -kirjasta että Ylen elävästä arkistosta löytyy aiheeseen liittyvää materiaalia. Pikku Kakkosessa esitetty Koiramäki animaatiosarja kertoo mukavasti 1800-luvun maalaiselämästä nykypäivän lapsille. Löydät sarjan jaksoja täältä: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/06/10/koiramaki

Pohdimme yhdessä varsinkin langan valmistuksen vaiheita. Lampaanvillan karstaamista ja rukilla kehräämistä, jonka johdosta päätimme ryhtyä kehräämään silkkilankaa… Piirileikissä ensin käännytään ympäri oman nimen kohdalla ja lopuksi käännytään takasin ns. oikeinpäin yhtäaikaa.

Kehrätkäämme silkkilankaa, hienompaa kuin hiuskarva.

Liisasta vähän väärällistä, käärällistä, käännä itses ympäri.

Täss’ on vähän väärin tehty, takapuol’ on eteen kääntty.

Kaikista vähän väärällistä, käärällistä, käännä itses ympäri.

Tämän jälkeen jätimme Koiramäen taaksemme ja siirryimme ajassa hieman eteenpäin – 1900-luvun alkuun. Tämän ajan elämää kuvaa Priitu Rovaniemen markkinoilla -kirja, josta luimme Priitun perheestä.

Priitu.kansi

Kirjassa olevan mustavalkoisen valokuvan myötä tutkimme open tuomia vanhoja valokuvia ja perehdyimme hieman valokuvauksen historiaan. Tähän liittyen teimme lyijykynätyön Priitun perheen valokuvasta. Tavoitteena oli käyttää mahdollisimman paljon eri harmaan sävyjä. Tästä ideasta ja materiaalista kiitos openideat -blogille.

image image image

Lopuksi lapset saivat vielä toisen kotitehtävän, jossa jokaisen oli täytettävä oma sukupuu yhdessä vanhempien kanssa. Näin lapset pääsivät tutkimaan myös omaa historiaansa noin reilut sata vuotta taaksepäin.

image

2. päivä: Koulu ennen vanhaan

Aloitimme silloin ennen -teemamme toisen päivän kertaamalla edellisenä päivänä opittuja lasten runoja. Jokainen sai näin vielä lisäharjoitusta, vaikka kyseiset runot olivat olleet myös kotiläksynä. Lapset osasivat runot hienosti! Priitu Rovaniemen markkinoilla -kirjaa jatkoimme eteenpäin. Ope luki ja kertoi omin sanoin, mitä kirjan tekstissä ja kuvissa tapahtui. Priitun mukana pääsimme keskustelemaan mm. 1900-luvun alun koulusta, markkinoista, kahvin valmistuksesta, sirkuksesta ja elokuvista…

Lopuksi palasimme vielä kirjan kohtaan, jossa oli kuva Priitun koulusta ja luokasta. Ope oli lavastanut myös eskarilaisten luokkaan vanhan ajan koulun helmitaulun, karttakepin, opetustaulujen ja maapallon avulla. Roolileikin kautta lasten oli tarkoitus saada kuva entisajan koulun kovasta kurista, ulkoa opettelun tärkeydestä ja hieman erilaisesta opettajan roolista nykypäivään verrattuna.

image

Koulun leikkiminen aloitettiin perinteiseen tapaan virren veisuulla. Niinpä monille tuttu Ystävä sä lapsien kaikun open johdolla upeasti. Tässä kyseinen virsi Tommi Kaleniuksen esittämänä videon kera:

Virren veisuun jälkeen ope kuulusteli läksyn eli tiedossa oli runonlausuntaa. Oppilaat pääsivät vuorotellen luokan eteen lausumaan valitsemansa runon. Yllättäen ”Kis, kis kippurahäntä” oli ylivoimaisesti suosituin esitys… Todella rohkeasti ja varmasti kaikki oppilaat suoriutuivat läksystään ja luokan edessä esiintymisestään.

Puhtaustarkastus ja rangaistukset kuuluivat myös leikkimielisenä sisältönä kouluumme. Siispä ope tarkasti kaikkien sormet, kynnen alustat ja korvantaustat. Entisaikojen rangaistuksista lapset saivat kokeilla nurkassa seisomista. Ope myös uhkaili karttakepillä sormille näpäyttämistä, mikäli työrauha luokassa ei säilynyt. Entisaikojen koulua jatkettiin äidinkielen tunnilla, jonka aluksi ope luki Astrid Lindgrenin iki-ihanaa Eemeliä. Tällä kertaa saimme kuulla Eemeli ja keittokulho -tarinan.

eemeli ja keittokulho

Tarinan jälkeen keskustelimme entisaikojen leikeistä ja leluista, joilla myös Eemeli ja pikku Iida leikkivät. Eemelin ja Iidan tarinan myötä ope antoi meillä vanhan ajan koulu leikin viimeisen tehtävän, joka oli paperinukkejen leikkaaminen. Lapsilla oli mahdollisuus valita joko Eemeli tai Iida paperinukke.

image

3. ja 4. päivä: Työpajat

Seuran kahden päivän ajan toimimme yhdessä ykkösluokkalaisten kanssa kansanperinne- ja Kalevala-aiheisissa työpajoissa, joissa luvassa oli mm. Kalevalan tarinoita, Suomalaisia laulu- ja piirileikkejä ja vanhojen tavaroiden näyttely.

Kalevala

Kansalliseepokseemme tutustuimme Suomen lasten Kalevalan ja Koirien Kalevalan tekstien myötä kuunnellen, keskustellen, laulaen ja leikkien.

suomen_lasten_kalevala-4248609-frntl

  • Mikä on Kalevala?
  • Kuka on koonnut Kalevalan?
  • Ketkä ovat Kalevalan keskeiset henkilöt?
  • Otteita Kalevalan tekstistä

koirien kalevala

Tarinoimme ja kuuntelimme mm. Väinämöisen synnystä ja Hauen leukaluusta valmistetusta kanteleesta. Lauloimme ja soitimme kanteleella ”Kapo, kapo karhunpoika” -laulua. Keksimme yhdessä eri eläimien poikasia, joista jatkoimme monta säkeistöä. Tämän jälkeen aloitimme Sammon takomisen, johon tarvittiin Ilmarista. Jättiläiskuusen ja tuulenpuuskan avulla lennätimme Ilmarisen yhdessä Pohjolaan.

image

Tämän jälkeen etsimme Sampoon tarvittavat ainekset: joutsenen sulan kärki, ohran jyvän, uuden kesän untuvan, maho lehmän maitosen.

Ihmekone Sammon taontaa varten tarvittiin loimuava liekki, joka saatiin aikaan palkeilla… Teimme siis käsistämme palkeet pohkuimme liekkiin voimaa… Viimein saimme ihmekoneen aikaan suola-, jauho- ja rahamyllyn kera. Sitten kokeilimme miten Sampo toimii.

image

Kalevalassa tuli kiista Sammosta, sillä Väinämöinen ei tohtinut luopua ihmekoneesta. Hän päätti varastaa Sammon ja kiistelyn seurauksena Sampo särkyi ja vajosi mereen. Pohdimme vielä lopuksi tuleeko onni todella ihmekoneesta vai mistä saamme iloa ja sisältöä elämään?

image

Askartelimme myös vaka vanhan Väinämöisen naamat. Hattu maalattiin, kasvot piirrettiin ja partaan leikattiin suikaleita sanomalehdestä.

image image

Vanhojen tavaroiden näyttely

Vanhojen tavaroiden näyttelyssä lasten tutkittavaksi ja ihmeteltäväksi oli koottu neljä erilaista kokonaisuutta. Ope esitteli museon näyttelyt aluksi lyhyesti, minkä jälkeen lähdimme suorittamaan pysäkkien tehtäviä pienryhmissä.

Aamukahvin ääressä

Pysäkillä lapset saivat ensin tutustua vanhoihin kahvipannuihin ja -myllyihin. Jokainen pääsi myös jauhamaan myllyllä kahvia. Viimeisenä tehtävänä oli piirtää pannu tai mylly hiilellä tai grafiikkakynällä mallin mukaan.

image image

Leluja

Lapsia kiinnostavat tietenkin vanhat lelut. Tällä pysäkillä lapset saivat ensin tutkia leluja ja halutessaan hieman leikkiä niillä. Sen jälkeen he valmistivat valitsemistaan leluista esittelykortit.

image image

Koulussa

Tähän näyttelyyn oli koottu tavaroita entisajan koulusta. Lapset tutkivat taas esineitä ja saivat kokeilla kirjoittaa oman nimensä vahan ajan kaunokirjoituksella – ei muuten ollut helppoa hommaa!

image

Eriskummallisia esineitä

Näytteillä oli hieman erikoisia vanhoja esineitä, joita lapset pääsivät kokeilemaan ja tutkimaan. Leikkimielisessä tietokilpailussa lapset pääsivät arvaamaan ja päättelemään, mitkä ihmeen kuusi esinettä ope oli näyttelyyn valinnut.

image

Suomalaiset laululeikit

Laululeikkeihin ja tanhuihin liittyy vahvasti kansallispuku, johon pääsimme myös tutustumaan lähemmin. Jokainen sai myös piirtää kansallispuvun mallin mukaan.

image

Tässä pajassa pääsimme kokeilemaan erilaisia suomalaisia perinneleikkejä. Pääosassa olivat laululeikit, joissa myös liikuimme piiri, rivi ja neliömuodossa. Ohjelmassa oli vanha kansantanssi ”Nuotan repiäinen”, kansanlaulu ”Aleksille taikinaa”, ”Pui, pau papinkello” ja ”Kehrätkäämme silkkilankaa”.

image image

Aleksille taikinaa, Aleksille taikinaa.

Aleksille taikinaa, Juliukselle voita.

Kyllä se Julius tulla saa, kyllä se Julius tulla saa,

kyllä se Julius tulla saa kun on niin nätti poika.

 

Piu, pau papinkello,

apulaisen aisakello,

Kivijärven kirkonkello,

lukkarin lesken lehmänkello,

Markkulan Heikin hevosenkello,

Vallesmannin vellikello,

Turun kirkon tornikello.

Leikeistä kokeilimme Suutarin sohimista, jossa ”ukko” (=merkkikartio) piti saada kaadettua selät vastakkain jalkovälissä seivästä sohien. Tätä leikkiä voi leikkiä myös niin, että toinen on sohija ja toinen varjelija.

image

Harjoittelimme myös pareittain ”Suolan punnitsemista” eli ”Jauhosäkin nostelua”, jossa ollaan parin kanssa selätysten käsikynkkää ja nostellaan vuorotellen toista ilmaan selän päälle.

image

5. päivä: Perinteisiä liikuntaleikkejä

Aikamatkamme kansanperinteen ja Kalevalan parissa päättyi liikuntasalissa perinteisiä liikuntaleikkejä leikkien. Mukana oli muutamia perinteisiä liikunnallisia leikkejä, joita hieman kehittelimme ja tuunasimme uuteen kuosiin.

Hippaleikki

Ennen vanhaan pihoilla leikittiin paljon hippaa. Lämmittelimme nykyäänkin suositulla hippaleikin versiossa, jossa hipaksi valittu otti muita leikkijöitä kiinni. Kiinnijääneen piti mennä kyykkyyn odottamaan. Pelastaa saattoi koskettamalla olkapäähän ja sanomalla kyykyssä olevan lapsen nimi.

image

Juokse, juokse hiiri

”Juokse, juokse hiiri, ettei kissa miiri, sua saavuttaisi, sua saavuttaisi…”

Tätä leikkiä leikimme piirissä, jossa vieritimme palloa (=hiiri) ja yksi leikkijä oli keskellä kissana. Mikäli kissa sai hiiren kiinni, vaihtui ”mokan” tehnyt kissaksi. Palloa eli hiirtä piti liikuttaa mahdollisimman nopeasti, sillä leikin ohjaaja saattoi komentaa keskelle myös mikäli jäi liian pitkäksi aikaa hautomaan palloa.

image

Maa, meri, laiva

Perinteistä Maa, meri, laiva leikkiä leikimme summamuotojen ja eri liikkumistapojen kera. Maa, meri ja laiva muutettiin luvuiksi 5, 6 ja 7 ja tehtävämme oli ohjaajan huutamien summamuotojen mukaan liikkua oikeaan paikkaan, esim. jos ohjaaja huusi 2+5, piti liikkua seiskan kohdalle. Kokeilimme myös eri liikkumistapoja, kuten hyppäämistä, laukkaamista ja kinkkaamista.

image

Polttopallo

Polttopalloa -leikki on monille varmasti vähän liiankin tuttu, joten päädyimme kokeilemaan leikistä hieman erilaista variaatiota. Sisärinkiin asetettiin kolme keilaa, joita keskimäisessä ringissä olevat suojelivat yrittivät puolustaa. Muut leikkijät olivat rinkien ulkopuolella yrittäen ”polttaa” oli kaataa keiloja kolmea palloa heittämällä.

image

Paistin syöminen

Tässä leikissä ollaan piirissä ja valittu paisti menee sen keskelle. Tämän silmät sidotaan ja käteen annetaan pamppu. Muuta yrittävät käydä ”haukkaamassa” paistista palan sormilla näykkäämällä ilman, että paisti osuu häneen pampullaan. Piirissä olevia leikkijöitä ohjeistettiin aina ”haukkaamisen” jälkeen palaamaan omalle paikalleen ennen uutta syöntireissua.

image

Viikko suomalaisen kulttuurin parissa vierähti nopeasti. Pääsimme tutustumaan aiheeseen varsin kattavasti ja monipuolisin menetelmin. Lapsille kokonaisuus oli toivottavasti mieleenpainuva ja jatkossa aiheita on hyvä lähteä syventämään.

Hyvää ystävänpäivää!

12.2.2016 Yleinen

Sunnuntaina vietettävää ystävänpäivää silmällä pitäen eskarilaiset tekivät viikon mittaan erilaisia harjoituksia ja leikkejä ystävä-teeman ympärillä. Ystävä- ja kaveritaidot olivat monissa toiminnallisissa tehtävissä keskeisessä roolissa. Samalla tutustuimme myös hyvin teemaan sopivasti Y-kirjaimeen sekä harjoittelimme erilaisia kädentaitoja ystävyyteen ja kaveruuteen liittyen.

1.päivä: Y niin kuin ystävä

Ensimmäisenä päivänä tutustuimme Y-kirjaimeen ystävä-teeman kautta. Luimme aluksi Maukan ja Väykän ”Pieni kirja ystävyydestä” sisältää ajatuksia ystävyydestä. Timo Parvelan ja Virpi Talvitien luomat kissa- ja koirahahmot pohtivat kaveruutta. Kirja sisältää lyhyitä mietelauseita, joiden avulla keskustelimme lasten kanssa niiden merkityksestä ja sanomasta sekä ystävyydestä yleensä.

maukan-ja-vaykan-pieni-kirja-ystavyydesta

Maukan ja Väykän viisauksien jälkeen loruilimme kaikumenetelmän ja nopanheiton avulla ystävyysloruja.

”Ystävyys on kuin pikkuinen ukko, jolla on kädessä pikkuinen lukko. Sillä se sitoo ystävät yhteen, niin kuin maamies pellolla lyhteen.”

”Nalle karvatassu, vallaton ja hassu, löysi pienen sydämen, punaisen ja lämpöisen. Luokse hyvän ystävän sydämen mä lähetän, päätti pikkunalle ja kömpi peiton alle.”

”Ystävyys on kuin perhosen lento, niin hauras, kaunis, hento. Vaan hoivaapa sitä ja huolta kanna, sen suurempaa lahjaa ei elämä anna.”

”Niin monta pientä lintua kuin pääsi päällä lentää, niin monta sul on ystävää, vaan muista mua sentään.”

”Ystävät ovat kuin tähtiä. Vaikka et aina näe heitä, tiedät heidän olevan tuolla jossakin.”

”En tarvitse mitään niin paljon kuin hunajaa… – sanoi Puh katsoessaan Ristoa ja Nasua – paitsi ystäviä…”

Leikit

Salainen ystävä-leikissä jokainen nosti itselleen ystävän nimen sisältäneen lapun salaisuuspussista. Tehtävänä oli huomioida salaista ystävää mahdollisimman paljon koko viikon ajan kertomatta ystävälle tai kenellekään muulle ystävän nimeä. Leikissä saattoi myös yrittää hämätäolemalla ystävällinen kaikille…

Lapset arvasivat kirjan luettuaan melko pian, että tänään tutustumme Y-kirjaimeen. Niinpä leikimmekin Ystävyys-hippaa, jossa ensin valitaan hippa. Tämän kosketuksesta jää kiinni Y-kirjaimen muotoon ja hokemaan Y-äännettä (lyhyt tai pitkä). Pelastaa saattoi halaamalla.

image

Leikimme myös muutamia erilaisia ystävyyteen liittyviä leikkejä. Noppapelissä tarvittiin kaksi noppaa, jotka heitettiin yhtäaikaa. Toisessa nopassa oli ryhmän lasten nimet ja toisessa kysymyksiä, esim. lempiruoka, mieluisin harrastus, lempilaulu jne. Nopanheiton mukaan vastasimme kysymyksiin.

image

Läpsyssä leikkijät asettuivat piiriin – läpsy keskelle. Piirissä olevat huutavat jonkun leikkijän nimen ja tämän on mahdollisimman nopeasti sanottava jonkun toisen leikissä mukana olevan nimi. Läpsyn tehtävänä on läpsäistä vaahtomuovi- tai sanomalehtitötteröllä huudettua leikkijää polveen. Jos läpsy onnistuu tässä ennen kuin leikkijä keksii toisen mukana olevan nimen, läpsy vaihtuu.

image

Paikanvaihtoleikissä yksi leikkijöistä meni pois huoneesta muiden seisoessa piirissä. Tällä välin kaksi lasta vaihtoi paikkaa ja oven ulkopuolelle mennyt kutsuttiin takaisin. Tämän tehtävänä oli huomata paikkaa vaihtaneet lapset.

Pysäkkitehtävät

Jatkoimme Y-kirjaimeen tutustumista tehtäväpysäkeillä. Lapset saivat kiertää tekemässä tehtäviä haluamassaan järjestyksessä. Seuraavalle pysäkille sai mennä, mikäli vain tilaa oli.

Molla ABC pelillä harjoittelimme taas uuden kirjaimen muotoa ja oikeaa piirtämissuuntaan. Y-kirjaimen lisäksi kertauksena teimme myös M-kirjaimia, molempia viisi kertaa. Y-kirjaimen muotoa teimme myös kolmeen eri kokoon liiduilla voimapaperirullalle. Jokaisen tehtävä oli piirtää viisi isoa Y-kirjainta, viisi keskikokoista Y-kirjainta ja viisi hieman pienempää Y-kirjainta.

Kirjoittamista, äänteitä ja tavuja harjoittelimme erilaisin pelein. Ystävyys-aiheisen lauseen sanoja kirjoittelimme noppapelissä, jossa piti aina kirjoittaa nopanheiton osoittama sana.

image

image

Lautapelissä kertasimme tuttuja äänteitä ja kirjaimia. Pelasimme pareittain, joilloin toinen heitti noppaa ja eteni pelilaudalla sanoen pelinappulansa kohdalle osuneet äänteet. Toinen pelaaja laski etenemistä luvuilla nopan silmäluvun verran. Mikäli ei osannut tai muistanut äännettä, niin piti pysähtyä kyseiseen kohtaan pelilaudalla.

Ystävänpäiväajelulle lähdimme kultaisella Rolls-Roycella. Eteen tulleet äänteet, tavut sanat yritettiin lukea open avustuksella.

image

Logicot-peleissä oli tarjolla kolmea eria tasoista tehtävä, josta sai valita itselleen sopivan.

Vihkotyöskentely

Lopuksi teimme vihkoon Y-kirjainsivun, jossa harjoittelimme Y-kirjaimen muotoa eri kokoon ja teimme ystävyyteen liittyvän kuvan. Halutessaan sai myös kirjoittaa Y-kirjaimella alkavia sanoja. Viimeiselle sivulle liimasimme Maukka ja Väykkä: ”pieni kirja ystävyydestä” teoksen kansikuvan.

image image image image

2. ja 3. päivä: ystävätaitoja

Luimme viikon aikana jatkokertomuksena Timo Parvelan ja Virpi Talvitien toista ystävyysaiheista kirjaa, nimittäin ”Keinulauta” -tarinaa, jossa pieni Pii karhu etsii keinukaveria itselleen. Kirjassa Pii tekee muistikirjaansa muistiinpanoja, jotka ovat oivia havaintoja ystävyydestä. Aika ajoin pysähdyimmekin keskustelemaan Piin merkinnöistä ja ystävyydestä lasten kanssa.

keinulauta

Leikit

Leikimme ja teimme yhdessä useita harjoitteita ystävä-teemaan liittyen. Leikit sisälsivät ripauksen yhteistyötä, hyppysellisen tutustumista ja isomman annoksen ystävä- ja kaveritaitoja. Lämmittelynä toimivat hyvin hieman liikkumista sisätävät leikit, joihin liittyi hieman tutustumista ja yhteistyötä.

Zombi-leikissä seisoimme piirissä ja yksi meistä valittiin Zombiksi piirin keskelle. Zombin piti lähteä kädet edessä kulkemaan jotakuta leikkijää kohti. Tämän taas tuli mahdollisimman nopeasti huutaa jonkun toisen piirissä olevan leikkijän nimi. Mikäli Zombi ehti tätä ennen koskettamaan, vaihdettiin Zombia.

image

Toffee-leikissä olimme piirissä, käsikädessä lattialla makaamassa. Ope yrittii käydä irroittamassa otettamme jaloista vetämällä, mutta tiukasti kaverista kiinnnipitäen onnistuimme pystymään yhdessä.

Kivi-leikissä liikuttiin ensin tilassa eri liikkumistavoilla musiikin soidessa. Kun musiikki lakkasi, piti mennä kiveksi (kerälle) lattialle. Ope kävi tällä välin peittämässä yhden lapsen peitolla ja muiden tehtävä oli huomata tai arvata kuka lymyili viltin alla.

image

Kukahan täällä mahtaa lymyillä??

Leikimme myös tunnustuksia-leikkiä, jossa edelleen liikuttiin musiikin tahdissa erilaisin liikkumistavoin, kunnes musiikki lakkasi. Tällöin etsimme parin (joka kerta eri) ja vastasimme parille open esittämään kysymykseen. Kysymykset liittyivät vahvuuksiin ja ystävyyteen:

  • Mitä harrastat?
  • Missä olet hyvä?
  • Paras puolesi kaverina?
  • Kehu pariasi

Arvaa kuka on ystäväni-leikissä yksi lapsista meni huoneen ulkopuolelle ja muut päättivät joukostaan tällä ystävän. Tämän jälkeen oven taaksen mennyt leikkijä kutsuttiin takaisin ja tämän piti kyllä ja ei-kysymyksin selvittää se, kuka oli hänen ystävänsä.

Oletko ystäväni -leikissä puolet ryhmästä meni oven ulkopuolle ja puolet valitsi tästä joukosta itselleen ystävän. Sitten kävimme kysymässä vuorotelle huoneessa olevilta ”Oletko ystäväni?” Mikäli vastaus oli myönteinen ”Olen ystäväsi”, jäätiin istumaan ystävän luo, mikäli taas kielteinen ”Vettä kengässä”, kinkkasimme takaisin oven taakse. Joku saattaa tuntea tämän leikin myös nimellä ”Vettä kengässä”.

image

Kaverin etsintä -harjoituksessa valitsimme ensin kaksi lasta, jotka menivät hetkeksi käytävään. He saivat ohjeekseen kysyä tai etsiä itselleen ystävän iltapäivän leikkeihin palatessaan takaisin luokkaan. Sillä välin muut ottivat itselleen kaverin tai ystäväporukan ja alkoivat leikkiä. Tehtävänä oli olla huomioimatta kaveripyyntöjä, joita käytävässä olevat lapset heille hetken kuluttua esittäisivät. Muutaman minuutin jälkeen ope pysäytti harjoituksen ja lapset saivat kertoa tuntemuksiaan ja ajatuksiaan ulkopuolelle jättämisestä. Toisessa vaiheessa harjoitus toistettiin siten, että luokassa olevien piti olla mahdollsimman hyviä ystäviä kaverin kyselijöille.

Tehtäviä

Teimme pieniä harjoituksia, jotka hieman myös vaativat ystävätaitoja. Pareittain valmistimme ystävärannekkeet kahdesta villalangasta kierittämällä. Tämä vaati tarkkuutta, yhetistyötaitoja ja vuorovaikutusta. Ihan hienot nauhat saimmekin aikaan…

image

Ystävänpäiväkortit teimme arvotulle kaverille. Nostimme taas nimet salaisuuspussista ja tehtävänä oli siis taiteilla kortti kyseiselle kaverille.

image image

Teimme ystävästä myös muotokuvan. Kaveri istui mallina mahdollisimman paikallaan ja tehtävänä oli piirtää tarkka kasvokuva hänestä. Tässä muutama taideteos:

image image image image image

Eskarin ystävyys-viikko sujui mukavissa merkeissä. Tällä kertaa saimme yhdessä aikaan tällaisen kokonaisuuden… Tästä on hyvä lähteä ystävänpäivän viettoon. Siis OIKEIN HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE!

Back to eskari

8.1.2016 Yleinen

Eskari alkoi kevätlukukauden 2016 osalta lyhyellä kahden päivän viikolla. Käytimme nämä päivät kuitenkin hyväksemme vaihtamalla lomakuulumisen, muistelemalla mennyttä joululomaa, tekemällä pieniä YYA-harjoituksia (ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa) sekä tietenkin leikkimällä joulupukin tuomilla leluilla.

Lomakuulumiset

Paikanvaihtoleikki

Istuimme piirissä tuoleilla ja leikin ohjaaja esitti väittämiä siitä, mitä olimme saattaneet tehdä lomalla, esim. ”Kävin joululomalla luistelemassa.” Mikäli oli tehnyt kyseistä asiaa lomalla, piti vaihtaa paikkaa.

Lomahaastattelu

Lomahaastattelua varten ryhmä jaettiin pareiksi, joille annettiin muutama minuutti aikaa vaihtaa lomakuulumiset. Tärkeää oli painaa mieleen, mitä toinen kertoi. Lopuksi kuulumiset vaihdettiin yhteisesti siten, että jokainen sai kertoa sen, mitä pari oli tehnyt loman aikana.

image

Joululomabingo

Jokaiselle lapselle jaettiin bingoalusta, johon oli tavoitteena kerätä mahdollisimman monta nimikirjoitusta eri kavereilta. Bingoalustan kanssa käytiin siis kiertämässä ryhmäläisten luona ja kyselemässä mitä oli tehnyt lomalla. Jos oli esim. nähnyt ilotulituksen lomalla, kirjoitti nimensä sen kuvan kohdalle.

image

Uuden vuoden selfiet

Tehtävänämme oli ottaa itsestämme leikki-selfiet eli omakuvat valmiille älypuhelinmonisteelle. Tämä tapahtui tietenkin piirtämällä. Halutessaan saattoi lisätä kuvansa taustalle ilotulituksen tai päähänsä hauskan hatun.

image image image

Snapshotit joululomasta

Piirsimme joululomastamme myös snapshotteja eli tilannekuvia. Näin pääsimme samalla muistelemaan sitä, mitä olimme eri kohdissa lomaa tehneet. Muisteltavana oli mm. 1. lomapäivän ja jouluaaton tapahtumat sekä mieluisin lahja. Näistä mielikuvista lasten tuli kehitellä yhteen kuvaan sopiva snapshot…

image image

YYA-harjoituksia

Ystävällisyys, yhteistyö ja avunanto -teemaa aloittelimme myös näin heti loman jälkeen. Näillä kokoontumiskerroilla yhdistelemme materiaali hieman eri lähteistä. Mukana on harjoituksia MLL:n ”Muumien malliin” -paketista, jossa harjoitellaan sosiaalisia taitoja. ”Muumit löydät halutessasi täältä: http://www.mll.fi/kasvattajille/tapakasvatus/ Lisäksi tehtäviä ja leikkejä on sovellettu ”Häyjyherneitä ja lempeyslientä” kirjasta, jossa on erilaisia ideoita lasten ristiriitatilanteiden ehkäisyyn. Mukana on myös Serilaisia draamaleikkejä ja -harjoituksia. Tässä ensimmäisellä harjoituskerralla käsiteltyjä aiheita ja leikkejä.

lempeys

Tutustuminen

Aloitimme leikkimällä nimi- ja tutustumisleikkejä. Ensin pelasimme kopittelua, jossa pallon kiinnisaanut pelaaja sanoi aina oman nimensä. Vaativampana versiona lisäsimme leikkiin ”vuorosanat” tähän tapaan. ”Olen _______ ja heitän pallon sinulle ______.” ”Kiitos ______ pallosta. Olen ________ ja heitän pallon sinulle _______ .” Lisäksi teimme piirissä nimi ja liike -harjoitusta, jossa piti sanoa oma nimi ja liittää siihen jokin liike. Näin jatkoimme muutaman kierroksen. Paikanvaihtoleikistä leikimme versiota, jossa piti vaihtaa paikkaa, esim. lauseen: ”Haluan tutustua ihmisiin, jotka pitävät kissoita” perusteella. Eli jos halusi tutustua tälläiseen ihmiseen, tuli etsiä uusi paikka.

Kaikki otetaan mukaan

Johdatteluna aiheeseen katsoimme ”Muumien malliin” -materiaalipaketin ensimmäisen videopätkän, jossa käsitellään leikkiä, eritoten leikkiin mukaan ottamista. Voit katsoa kaikki ”Muumien malliin” videoklipit täältä:

Tämän jälkeen keskustelimme ensin yhteisesti siitä, mitä Muumivideolla tapahtui. Kuka oli reilu ja kuka epäreilu? Pohdimme miksi muumipeikon käytös tuntui reilulta ja Haisulin epäreilulta. Mietimme myös leikkiin mukaan ottamista omasta näkökulmasta – oliko joku joskus ollut Haisuli? Miltä tuntuu jäädä leikin ulkopuolelle? Jatkoimme tysökentelyä pienryhmissä, joissa pohdimme keinoja saada kaikki halukkaan mukaan leikkiin ja keksimme kaikielle sopivia leikkejä. Lopuksi keräsimme ryhmien aikaansaannokset taululle.

Jatkoimme teeman käsittelyä muutamalla leikinomaisella harjoituksella. Ensin leikimme ”Tulva Muumilaaksossa” -leikkiä, jossa piti aina tulvan tullessa yhteistyöllä saada koko ryhmä mahtumaan lautalla. Lauttaa pienennettiin aina vähitellen, jolloin tehtävä vaikeutui. Pienien neuvotteluiden ja open palautteen jälkeen leikki onnistuikin kerta kerralta paremmin.

image

Toisena leikkinä aloitimme valmistautumisen ”Salainen ystävä” tehtävään. Jokainen kirjoitti oman nimensä lapulle, joka taitettiin ja laitettiin salaisuuspussiin. Lisäksi juttelimme siitä, mitä ”salainen” ja ”ystävä” sanat tarkoittavat..

image

Eskarin joululahjat, osa 2

8.12.2015 Yleinen

Paketti #4: Suomi 98 vuotta ja paketti #5: Sibelius 150 vuotta

sibelius150-Yle-logo-1440x810

Tänä vuonna on vietetty Jean Sibelius 150 juhlavuotta ja Sibeliuksen päiväähän juhlistetaan virallisesti 8.12. Itsenäinen Suomi taas täytti 6.12. Kunnioitettavat 98 vuotta. Näitä kahta teemaa päätimme eskarissa käsitellä rintarinnan, koska juhlapäivät sattuvat niin lähelle toisiaan. Muutenkin aiheina Suomi ja Sibelius sopivat hyvin yhteen.

Aloitimme tutustumisen Sibeliukseen kuuntelemalla ja katselemalla upea video, joka yhdistää Sibeliuksen Finlandian vaikuttavalla tavalla Suomen luontoon, metsään ja eläimiin. Tämän jälkeen keskustelimme näkemästämme ja kuulemastamme. Ope kertoi lyhyesti Sibeliuksesta ja hänen elämästään. Näin mestarisäveltäjä ja Finlandia teos tulivat alustavasti tutuksi lapsille.

Luonteva jatkumo Sibelius-teemaan olivat soittimet. Seuraavaksi leikimmekin soittimien tunnistamista. Lapsille jaettiin moniste, jossa oli eri soittimien kuvia. Leikissä lapset laittoivat silmät kiinni ja ope otti liinan alta soittimen, jota ope soitti. Lasten tehtävänä oli värittää mielestään oikea soitin monisteestaan. Sitten katsoimme oikean soittimen ja kävimme läpi, oliko kyseessä jousi-, lyömä- vai puhallinsoitin. Katsoimme myös melko tarkkaan millainen oli soittimen ulkonäkö ja miten sitä soitetaan. Jousisoittimet ope soitti iPadin garage band -ohjelmalla. Hyvin lapset tunnistivat soittimia ja osasivat myös kertoa, miten niitä soitetaan.

image image

Seuraavalla kokoontumiskerralla palautimme ensin mieleen Sibeliuksen Finlandian. Nyt kuuntelimme teoksesta ainoastaan lauluosuuden. Kuuntelemisen jälkeen keskustelimme Finlandian sanoista, jossa lauletaan juuri nimenomaan Suomesta varsin mahtipontiseen sävyyn.

Sivusimme lyhyesti itsenäisyyspäivää keskustelussamme, mutta palasimme vielä Sibeliukseen. Tällä kertaa tutustuimme Sibeliukseen satukirjan kautta. Paula Norosen Supermarsu ja jääräpää Janne -teos kertoo Emiliasta ja hänen luokastaan, jotka lähtevät leirikouluun ja tutustuvat Sibeliuksen kotiin Ainolaan. Ope luki kirjasta yhden luvun, jossa Emilia ja tämän kaverit joutuvat salaisen huoneen kautta vuoteen 1876 ja tapaavat siellä metsästä ja luonnosta pitävän sekä soittimia rakentavan ja soittavan 11 vuotiaan Sibeliuksen. Hauska fiktiivinen tarina, jossa on toki siemen myös totuutta.

supermarsu

Aiemmin lapset olivat keränneet Suomi mindmappia siitä, mitä itsenäisyydestä ja Suomesta heille oli tullut mieleen. Tähän liittyen ope oli valinnut Suomeen liitettyjä asioita ja esineitä. Nämä kävimme yhdessä läpi ja mietimme, miten kyseiset esineet liittyvät Suomeen. Mukana oli mm. Muumeja, salmiakkia, kartta ja saunatonttu. Sitten pelasimme Suomi-Kim peliä, jossa yksi esineistä piilotettiin, leikkijöiden pitäessä silmiään kiinni. Tämän jälkeen piti päätellä, mikä esine puuttui joukosta.

image

Leikkimisen jälkeen jatkoimme itsenäisyyspäivä teemalla. Ope luki Kaarinen Helakisan ja Leena Lumpeen Suomen lasten juhlakirjasta kohdan, jossa kerrottiin siitä, miten itsenäisyyspäivää Suomessa on tapana viettää.

suomen-lasten-juhlakirja

Tekstissä puhuttiin myös linnan juhlista, joten päätimme vielä järjestää omat leikkimieliset linnan juhlat. Valitsimme presidenttiparin ja sitten kättely sekä hyvän itsenäisyyspäivän toivotus. Lopuksi juhlimme musiikin ja tanssiaisten merkeissä – olivat ehkä hieman riehakkaammat kuin Saulin ja Jennin juhlat ??

image image

Itsenäisyyspäiväjuhlaa juhlistimme yhdessä koululaisten kanssa. Ohjelmassa oli mm. Lippulaulu, puhe, informatiivinen esitys Sibeliuksesta sekä eskareillekin tutuksi tullut Finlandia.

image

Viimeisellä kokoontumiskerralla Sibelius ja Suomi-teemalla luimme Katri Kirkkopellon Soiva Metsä – Jean Sibeliuksen matkassa -kirjaa yhdessä ykkösten kanssa. Teoksessa käydään läpi Sibeliuksen elämää osin fiktiivisen tarinan kautta. Tekstiä elävöittävät upeat kuvat ja musiikkinäytteet Sibeliuksen tuotannosta.

soiva_metsa_cd-30521782-frntl

Kirjan kuvat näytimme suuressa koossa dokumenttikameralla ja musiikkikappaleet olivat myös visuaalisesti videon muodossa. Youtubesta löytyy kirjaan musiikin tehneiden Jussi Makkosen ja Nazig Azezian musiikkivideoita, joita hyödynsimme eskareiden ja ykkösen oppilaiden kanssa. Alla Sibeliuksen Drömmen (Uni) visuaalisessa muodossa.

Eskarin joululahjat, osa 1

4.12.2015 Yleinen

Joulun odotusta lievittämään eskarilaiset saavat ”avata” erilaisia toiminnallisia joululahjoja. Tekemistä onkin syytä olla näin ennen joulua, sillä muuten aika kävisi pitkäksi jouluaattoa ja joululomaa odotellessa. Paketteja avatessa saatamme myös oppia jotakin tärkeää ja hyödyllistä, joten eivät nämä joulunajan leikit, laulut, tehtävät ja kokemukset mene tosiaankaan hukkaan. Seuraaksi saatte kuulla ja nähdä, mitä eskarin ensimmäiset joulupaketit pitivätkään sisällään.

Paketti #1: Joulukalenteri

Joulukalenterin luukkuja riittää jokaiselle eskarille avattavaksi. Luukut sisälsivät hieman jännitystä, leikkejä, lauluja, loruja sekä tarinan. Kalenterin avaamisen aloitimme joulupussin kiertäessä lapsen kädestä käteen kulkusen soidessa. Kenen kohdalle salainen joulupussi jäi kulkusen soiton loppuessa, sai nostaa pussista yhden eskarin nimen. Tämä lapsi pääsi valitsemaan joulukortin, jonka toisella puolella valittavissa oli mieluinen joululeikki, -loru tai -laulu.

image

Näistä leikimme, lauloimme tai loruilimme lapsen toiveen mukaan. Tämän jälkeen joulukalenteri jatkoi piilotusleikillä, jossa avaamisvuorossa olleen lapsen tuli etsiä kätketty punainen kirjekuori. Kuoren sisältä paljastui palapelin pala, jonka asetimme mielestämme oikeaan kohtaan taululle.

image

Jouluisena tarinan luimme aina yhden luvun eteenpäin Joulupukin jäljillä kirjaa, jossa tontut kiertävät eri maissa etsimässä joulupukkia, tutustuen samalla kunkin maan joulutapoja.

image image

Joulukalenterin lorut

”OLEN TONTTU TOMERA JA OSAAN MONTA SEIKKAA. NÄIN MÄ JUOSTA SIPSUTAN JA HEITÄN KUPERKEIKKAA. TIKAPUITA KIIPEÄN JA IKKUNASTA KARKAAN. NÄEN NÄILLÄ SILMILLÄ IHAN JOKA NURKKAAN.”

 ”TONTTU KIERTÄÄ KARTANOA, TONTTU KIERTÄÄ KARTANOA. TIRKISTÄÄ, TARKASTAA, KURKISTAA AKKUNASTA KURKISTAA IKKUNASTA. SOITTAA OVIKELLOA, PYYHKII JALAT JA ASTUU SISÄÄN.”

”PIKKUPEIKKO TAKKUTUKKA PITKÄHÄNTÄ RISASUKKA, ISTUU ITKEE KANNON PÄÄSSÄ PIENET VARPAAT AIVAN JÄÄSSÄ. TULI TONTTU PARSI SUKAN, SELVITTELI TAKKUTUKAN, ANTOI VIELÄ VILLATAKIN, PANI PÄÄHÄN TONTTULAKIN. PIKKU PEIKKO TUPSUTUKKA PITKÄHÄNTÄ SIISTITUKKA, ISTUU NAURAA KANNON PÄÄSSÄ EIPÄ OLE VARPAAT JÄÄSSÄ.”

 ”LOISTAA KUU JA ILLAN TÄHTI, TONTUT NE HÄMYSSÄ LIIKKEELLE LÄHTI. MINNE VAIN KULKEE TONTTUJEN RETKI, SIELLÄ ON ILON JA RIEMUN HETKI.”

 ”NELJÄ PIENTÄ TONTTUA TIP, TOP, TAP JA TUP KÄYVÄT ESIKOULUA HELMISILMÄT NAPILLAAN TAVAILEVAT AAPISTAAN. HUOPATOSSUT JALASSA ODOTTAVAT JOULUA OMENOITA NAMUJA NELJÄ KOULUTONTTUA.”

Joulukalenterin leikit

Liikunnalliset joulukalenterin leikit löytävät täältä: http://www.sport.fi/uutiset/uutinen/liikunnallinen-joulukalenteri-24-hauskaa-vinkkia Näistä valitsimme viisi omiin tarpeisiimme sopivinta.

Joulukalenterin laulut

JOULUPUU-ON-RAKENNETTU-700x516tonttupolkkaheituiki-tuiki

Paketti #2: Joulujuhla

Eskarin joulujuhla aloitettiin glögistä ja piparista nauttien.  Koulun ruokalassa tarjoiltujen herkkujen syönnin lomassa oli mukava rupatella ja vaihtaa kuulumisia sekä kuunnella jouluista musiikkia.

image

Tämän jälkeen lähdimme yhdessä Toivo Tontun tehtäväradalle, jossa kuljimme yhdessä perheidemme kanssa. Koulun eri kerroksiin sijoitetuilla rasteilla oli erilaisia jouluisia tehtäviä, jotka ratkaisimme yhdessä vanhempien ja sisarusten kanssa. Rastille saimme ohjeet kuvin ja sanoin, joten kaikki varmasti löysivät ne pienen etsiskelyn jälkeen.

image

Toivo Tontun tehtäväradan rastit

  • Lahja metsän eläimille

Keksikää yhdessä lahja ainakin yhdelle metsäneläimelle. Piirtäkää ja kirjoittakaa lahja metsän eläimen viereen.

Ilveksen lahjat

image

Karhun lahjat

image

Pöllön lahjat

image

Hiiren lahjat

image

  • Joulukuusen koristelu

Toivo Tonttu teki vahingossa virheen ja levitteli joulukuusen koristeet ympäri ämpäri. Auttakaa tonttua korjaamaan virhe. Etsikää kaksi koristetta ja ratkaiskaa koristeissa olevat laskutehtävät. Tämän jälkeen voitte ripustaa koristeet kuuseen.

image

  • Tontun työhakemus

Joulupukki on sortunut tänä jouluna stressaamaan. Joulupukki pyytääkin apua jouluvalmisteluihin, joulua ei tarvitse kokonaan peruuttaa. Täyttäkää tontun työhakemus yhdessä ja laittakaa se postilaatikkoon. Tässä muutamia Korvatunturille saapuneita työhakemuksia.

image image image image image image image image

  • Joulukortit

Ennen kuin joulukortit voidaan lähettää, pitää saada sanat, riimit ja tavut kohdalleen… Tällä rastilla perheet pähkäilivät riimejä, arvoituksia ja tavutehtäviä. Alla joulukorttien visaiset tehtävät.

MITKÄ KAKSI JOULUISTA SANAA – YHDISTÄ TAVUT

 

NIN         VÄ           PÄI          PI

 

PA           KU           KAK         PAR

 

TA

 

ARVOITUKSIA – MIKÄ?

 

RUSKEA JA MAUSTEINEN,

MAKU HYVIN JOULUINEN. 

PELKÄSTÄÄN TAI KORISTEILLA

MAIDON KERA VOI NAPOSTELLA

 

PUNAINEN LAKKI

LÄMMIN TAKKI

HILJALLEEN SIPSUTTAA

IKKUNOISTA KURKISTAA

PYÖREÄ JA VALKEA,

KYLMÄ JA SULAVA

 

LENTÄÄ LIITÄÄ

KAARTAA KIITÄÄ

POROT EDESSÄ

JOULUPUKKI KYYDISSÄ

 

NAURAVA JA NOPEA

LAPSILLE KANTAA LAHJOJA

HAHMO TÄMÄ IHANA

 

RIMMAA RIIMIT KOHDALLEEN

 

TONTTU HIIPII HIPSUTTAA

VERHON RAOSTA___________

ONKO TÄÄLLÄ KILTTEJÄ LAPSIA?

 

SYDÄMESSÄ PIENESSÄKIN

ASUU JOULUN TAIKA

PYSÄHDY SIIS SINÄKIN

NYT ON JUHLAN ____________

 

NIIN TULI JÄLLEEN JOULU

JA LOPPUI VIIMEIN__________

 

OLEN TONTTU ENKÄ MUUTA

TÖLLISTELEN ILLAN________

  • Askartelu

Joulupukin pajassakin tarvitaan apua. Pukki oli unohtanut koristella Korvatunturin oman joulukuusen ja koristeetkin olivat kadoksissa. Joulupukki tarvitsee siis teidän apuanne. Leikatkaa, liimatkaa ja askarrelkaa sydämellisiä joulukoristeita.

image

Paketti #3: Jouluelokuva

Joulupukki-noitarumpu

Yhdessä ykkösten kanssa kokoonnuimme katsomaan jouluelokuvaa. Mauri Kunnaksen Joulupukki ja noitarumpu -animaatio oli meidän valintamme.

image

Joulupukki ja noitarumpu kertoo siitä, kun Jouluaatto lähenee ja Joulupukille on iskenyt flunssa. Eikä nuha ole ainoa asia joka painaa pukin mieltä. Joulupukki tonttuineen yrittää pähkiä mitä ihmettä Vekara on toivonut lahjaksi. Kaiken kukkuraksi Korvatunturilla on alkanut tapahtumia outoja juttuja – joku tekee kiusaa Joulupukille. Mutta kuka? Ja miksi? Saako Joulupukki selville mitä Vekara on toivonut? Paljastuuko kiusantekijä? Entä paraneeko pukki jouluaatoksi? Pääsimme mukaan Joulupukin töihin ja saaimme elokuvan myötä vastauksen näihin askarruttaviin kysymyksiin! Svengataan lopuksi yhdessä elokuvan tunnusmusiikin, J. Karjalaisen Joulupukin töissä, tahtiin…

YK 70 vuotta – Matkailua maailmalla

24.10.2015 Yleinen

image

YK täyttää tänä vuonna 70 vuotta, joten kuluneella viikolla olemme matkailleet maailmalla ja tutustuneet lähinnä Suomen naapurivaltioihin. YK:n päiväähän vietetään 24.10., joten eskarilaisten YK-juhlat matkustus teemalla olivat todella ajankohtaiset. Tutustuimme viikon aikana mm. Ruotsiin, Tanskaan ja Venäjään lähinnä lastenkulttuurin näkökulmasta. Sadut, leikit ja kädentaidot ovat lähellä lapsen maailmaa, joten näiden työskentelytapojen kautta eri maihin oli hyvä lähteä ”matkustamaan”. Yhdessä ”matkustaminen” vaati myös ryhmätyötaitoja. Toiminnallisten ja liikunnallisten tehtävien myötä opimme taas hieman konkreettista tietoa ko. maista. Liput, esineet ja eskareiden askartelemat eri maiden lapset valottivat omalta osaltaan monikulttuurisuutta lapsille.

image image image

1.päivä: Liikuntaseikkailu maailman ympäri

YK-viikko ja ”matkailu” aloitettiin seikkailemalla liikunnallisesti eri maanosissa. Samalla eskarit pääsivät tutustumaan ja kokeilemaan liikuntaleikkejä eri puolilta maapalloa.

Pakkaaminen ja lämmittely

Matka aloitettiin tietenkin pakkaamalla, mikä tapahtui tekemällä erilaisia dynaamisia venyttelyliikkeitä, joiden avulla mukaan saatiin kaikki tarvittava. Välillä juostiin kotiin ja sitten taas pakkaamaan lisää tavaroita. Mukana oli mm. eteentaivutuksia, askelkyykkyjä, etureidien ja kylkien venytyksiä.

20151019_101201 20151019_101337

Matka alkaa

Matkaan lähdettiin rytmikkään musiikin tahdissa, ensin marssien. Aina kun musiikki taukosi, vaihdettiin kulkuneuvoa. Bussi kulki pareittain tai kolmen ryhmissä kädet olkapäillä, ratikka penkkiä pitkin, laiva ryömien tai kierien ja raketti penkille edestakaisin hyppien. Lopulta saavuttiin perille…

20151019_101537 20151019_101854

Afrikka

Autiot saaret

Autiot saaret leikissä leikkijöillä oli oma saari vanteen sisässä. Yksi toimi huutajalla, jonka ”myrsky tulee!” huudolla vaihdettiin paikkaa. Käytimme erilaisia liikkumistapoja.

Autiot saaret 2

Tässä leikissä mentiin edelleen autiolle saarelle vanteen sisään, mutta aina musiikin soidessa saarille ei saanut mennä. Vähitellen saaria eli vanteita vähennettiin ja yhdelle saarelle piti mahtua useampi asukas.

Apinahippa

Ensin valittiin 1-2 hippaa, jotka lähtivät jahtaamaan viidakon vekaroita. Hipan kosketuksesta muuttui apinaksi ja piti mennä puuhun eli puolapuille roikkumaan. Takaisin peliin saattoi pelastaa koskettamalla apinan jalkoja.

Etelä-Amerikka

Usain Bolt

Maailman nopeimman ihmisen tapaan kilvoittelimme reaktiolähdöissä. Valitsimme tietyn lähtömerkin, jonka kuultuaan piti pinkaista mahdollisimman nopeasti lähtöviivalta salin toiseen päähän. Juoksuun lähdettiin eri asennoista.

20151019_093943

Inkkarit ja hevoset

Amerikan alkuperäiskansa eli intiaanit tulivat tutuiksi viestileikin avulla. Intiaanit kilpailivat ratsastusnopeudessa kahdessa joukkueessa. Ensin kierrettiin rata ilman esteitä ja sitten asetettiin voimistelumattoja vesiesteiksi. Kilpa ratsastettiin tietenkin keppihevosilla.

20151019_094336

Hevoset laitumella

Tämä leikki oli muunnelma Kuka pelkää merimiestä leikistä. Yksi toimi huutajana, jonka huudettua ”hevoset laitumelle” muut saivat lähteä liikkeelle kohti toisessa päässä olevaa turvaa. Mikäli huutaja sai hevosen kiinni, tuli tämän liikkua laukkaamalla sivulta sivulle, avustaen näin huutajaa kiinniotossa.

Kohti Eurooppaa

Eskimoviesti Grönlanissa

Eskimot kilpailivat jääpalojen eli jumppamattojen kuljettamisessa kahdessa joukkueessa. Jääpala piti kuljettaa pareittain tietty matka ja tuoda takaisin seuraavalle parille. Nopeampi joukkue oli voittaja.

20151019_094951

Herra Susi Englannissa

Herra susi leikissä valittiin ensin yksi herra sudeksi, joka asettui salin toiseen päätyyn. Muut leikkijät menivät vastakkaiseen päähän ja alkoivat kysellä herra sudelta ”Paljonko kello herra susi?” Tähän susi vastasi joko esim. ”kello on kaksi”’ jolloin muut leikkijät ottivat kaksi askelta kohti sutta tai ”päivällisaika”. Tällöin susi lähti ottamaan muita kiinni.

Jäämies Suomessa

Leikimme vielä Euroopassa Kuka pelkää jäämies leikkiä, jossa toimitaan kuten monille tutussa Kuka pelkää merimiestä leikissä.

20151019_095736

Aasia

Satujoogaa

Aasiassa rauhoituimme joogan parissa. Harjoittelimme muutamia satu- ja lastenjoogasta tuttuja liikkeitä, joissa tuli keskittyä, tasapainoilla ja hallita kehonsa.

20151019_105626 20151019_105711 20151019_105602

2. Päivä: Tanska

image

Tanskassa vierailimme yhdessä ykkösten kanssa. Tanskan reissulle meidät johdatteli tietenkin tutustuminen legoihin ja tanskalaiseen satusentään H. C. Anderseniin. Ensin haimme virikkeitä tuleviin tehtäviin legolandin nettisivuilta: http://legoland.com

Tämän jälkeen lapset saivat valita neljästä pysäkkivaihtoehdosta, miten jatkaisivat Tanskan visiittiään. Lapsilla oli mahdollisuus käydä useammallakin pysäkillä, mikäli aika riitti.

Suunnittele oma legohahmo

Legolandin innoittamana oli mahdollisuus suunnitella oma legohahmo. Tähän tarvittiin vain ns. tyhjä, valkoinen kopio legohahmosta ja tusseja. Ja syntyihän niitä, upeita hahmoja…

imageimage image image image image

Rakentele legokirjaimia

Legoista saattoi myös tehdä kirjaimia. Pinterestistä löytyneet mallit toimivat hyvänä pohjana, kun lapset kävivät rakennushommiin. Osa kirjoitti kirjaimilla oman nimen, osa rakenteli vain yksittäisiä kirjaimia.

image

Pelaa legohahmopeliä

Legohahmopeliin tarvittiin pelialusta, kaksi noppaa ja värikynät. Pelissä piti värittää legohahmoa oikeilla väreillä sitä mukaa, kun sai vastaavan luvun kahden nopan heitossa.

image

H. C. Andersen: Prinsessa ja herne

Yhtenä tehtävävaihtoehtona Tanskassa oli lukea tai kuunnella Prinsessa ja herne -satu. Tämän jälkeen sai piirtää oman oikean prinsessan ja keksiä tälle nimi. Taitavemmat saivat kirjoittaa lisätietoja prinsessasta, esim. Mistä tämä pitää.

image

3. Päivä: Ruotsi

image

Ruotsista kenties lähimpänä lasten maailmaa on maailman vahvin tyttö eli Peppi Pitkätossu. Sopivasti, kuten YK, Peppi täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Tämän johdosta pääsimmekin lasten kanssa viettämään Pepin synttäreitä. Aluksi luimme otteen Tunnetko Peppi Pitkätossu -kirjasta, jossa Tommi ja Annikka saapuvat Pepin synttäreille. Tämän jälkeen leikkittiin Peppi -teoksistakin tuttuja leikkejä.

PIPPI ANNIVERSARY LOGO YELLOW_FI_CMYK

Aarteen etsintä

Efraim Pitkätossu eli Pepin isä oli kirjoissa merirosvo, joten hänen innoittamina lähdimme etsimään aarretta. Tällä kertaa ensin lasten tuli etsiä kätketyt kirjainkortit, jotka oli piilotettu ympäri eskaria. Kun kaikki kirjaimet oli löydetty, yritettiin niistä muodostaa sana. Tämä sana oli paikka, johon merirosvojen aarre oli kätketty. Lopulta päästiin avaamaan aarrearkku, josta paljastui jokaiselle lahjakortti Peppi Pitkätossu – tarinoiden maailmaan.

image image

Pikku ukon häntä

Synttäreiden viettoa jatkettiin Pikku Ukon häntä leikillä, jossa lapset saivat sokkona yrittää asettaa Pepin hevosen häntää paikalleen. Häntä oli tehty villalangasta ja hevonen piirretty taululle. Lähimmäksi oikeaa paikkaa osunut oli voittaja.

Haaksirikko eli lattiaan ei saa koskea -leikki

Tätä leikkiä varten lattialle asetettiin mattoja, tuoleja ja tyynyjä. Yksinkertainen tavoite oli liikkua ympäri huonetta lattiaan koskematta. Mikäli tippui ns. lattialle, piti suorittaa leikin ohjaajan määräämä tehtävä ja pääsi takaisin mukaan leikkiin.

image image

Haaksirikkoleikin jälkeen jatkettiin Peppi aiheisten tehtävien parissa – lapset saivat valita mieleisensä.

Peppi Pitkätossu visa

Visa sisälsi helpohkoja vaihtoehtokysymyksiä Peppiin liittyen. Tätä pelattiin nopein vastaa periaatteella… Tässä visaisen kysymykset, jotka löytyivät Vihdin kirjaston sivuilta. http://www.vihti.fi/palvelut/kirjasto/lapset

Peppi Pitkätossu värityskuva

Peppi aiheinen kuva väriteltiin puuväreillä. Aihe kuvaan oli napattu Peppi kirjojen Peppi Pitkätossu nuuskijana -luvusta. Aivan ihania, erilaisia kuvia saatiinkin aikaan.

imageimage

Lahja Peppi Pitkätossulle

Kirjassa Peppi sai lahjaksi soittorasian, mutta eskareiden tehtävä oli keksiä, suunnitella ja piirtää mielestään sopiva lahja Pepille. Tätä varten tarvittiin tusseja ja väripapereita.

image

4. Päivä: Venäjä

image

Lappeenrantaa lähimpänä oleva ulkomaa eli Venäjä oli matkakohteenamme neljäntenä päivänä. Venäläiseen kulttuuriin meidät johdatti paitsi kartta, josta ihmettelimme itänaapurimme valtavaa kokoa, myös maatuskanuket. Tutkimme nukkeja: niiden väritystä, koristelua ja sisäkkäisyyttä. Lapset myös kertoivat, missä olivat nähneet ko. nukkeja ja mitä olivat niillä tehneet tai leikkineet.

Venäläisestä lastenkirjallisuudesta Suomessa tunnetuin teos on kenties Edvard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira. Niinpä johdatteluna päivän matkailuun lapsille kerrottiin alku Fedja-sedän tarinasta. Siinä poika nimeltä Fedja-setä päättää lähteä maalle, koska äiti ei pidä hänen kissastaan. Fedja-setä pakkaa kissan kissakassiin ja astelee bussipysäkille. Kirjan toisen luvun alussa kissa saa nimekseen Matroskin, jonka myötä siirryimme kissaleikkien pariin.

image

Matroskin tahtoo kodin

Aluksi valittiin yksi kissaksi, joka lähtee kysymään kotia muilta leikkijöiltä. Kissalle oli aina vastattava kysy naapurilta ja osoitettava keneltä kisu kysyy seuraavaksi. Muiden leikkijöiden tuli olla nauramatta, sillä pokan pettäminen tiesi Matroskinin vaihtumista. Leikkiä kehiteltiin niin, että kotia piti ensin kysyä kissan kielellä ja sitten vielä kissankielellä kissaksi eläytyen.

image

Matroskinin koulutus

Tässö leikissä lapset olivat kissoja, joita koulutettiin ohjaajan käskyjen mukaan. Käskyjä olivat: ”tassut kattoon”, ”nelitassuille”, ”kisut kyykkyyn”, ”kisut selälleen/mahalleen” ja ”häntä maahan”, joiden mukaan kisujen piti mennä ko. asentoon mahdollisimman nopeasti. Hitain tippui aina pois leikistä.

image image

Leikkien jälkeen jatkoimme Venäjään liittyneiden tehtävien ja kädentaitojen parissa. Lapsilla oli mahdollisuus valita mieluisampi työ.

Matroskinin kissakassi

Kartongista valmistui Fedja-sedässäkin mainittu Matroskinin kassi. Ensin kassi leikattiin, minkä jälkeen siihen kirjoitettiin mallin mukaan Matroskin joko suomeksi tai venäjäksi. Lopuksi vielä koristelu esim. Venäjän ja Suomenlipuin.

imageimageimageimageimage

Oman maatuskanuken suunnittelu

Lapset saivat suunnitella ja toteuttaa tusseilla oman maatuskanuken. Nukkeja oli tarjolla kolmea eri kokoa. Lopuksi nuket liimattiin taustapaperille.

image image image image

5. Päivä: matka päättyy

Matka päättyi viikon lopulla kertaamiseen. Eskarit saivat ensin kertoa, mitä heille oli jäänyt mieleen viikon varrelta. Sitten kävimme yhdessä pääasioita läpi naapurimaistamme, joissa vierailimme. Osa lapsista oli myös tuonut matkamuiston kotoaan eskariin. Näistä esineitä kerrottiin tarinoita ja juteltiin. Lopuksi eskarit saivat vielä valita kaksi tehtävää viikon varrelta, jota eivät vielä olleet tehneet tai mikä oli ollut heille mieluisin… HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ YK!??

Minä ja me

14.9.2015 Yleinen

Eskarin ensimmäisillä viikoilla tutustuttiin erilaisin toiminnallisin tehtävin ja leikein. Teemaa jatkettiin vielä syksyn mittaan ajatuksella ”minä” ja ”meidän ryhmä”. Tavoitteena oli mm. harjoitella omaan nimeä eri tavoin, tutustua eri tavoin ja leikkiä ryhmäleikkejä. Vuorovaikutusta, keskustellen ja yhdessä työskennellen, pidettiin keskeisenä tavoitteena lähes kaikessa toiminnassa. Osa tehtävistä toteutettiin pysäkkityöskentelynä, osa taas pienryhmissä tai pareittain. Aikaa aiheeseen käytettiin yhteensä noin kaksi ja puoli oppituntia. Seuraavassa esimerkkejä ”minä ja me” -teeman sisällöistä.

1.Tutustutaan pelaten

Lapsille oli valittu erilaisia pelejä, joissa samalla piti kertoen, kysellen ja kommunikoiden pystyä etenemään. Mukana olivat monille tutut pelit: Alias, Arvaa kuka? ja Aakkos-muistipeli. Alias on sananselityspeli, jossa toinen selittää kuvassa olevaa sanaa ja toinen yrittää arvata. Pelilaudalla edetään oikeiden vastausten määrän mukaan. Arvaa kuka?-pelissä pitää selvittää oikea henkilö kyselemällä kyllä ja ei kysymyksiä. Muistipelissä etsittiin aakkospareja.

imageimage

2. Tutustutaan leikkien

Kaikki minusta

Tätä peliä pelattiin yhdessä kahdella jättinopalla, joita toinen oli tavallinen ja toinen ns. Valkonoppa. Tähän nopeaan oli kirjoitettu ryhmän lasten nimet (2 per sivu). Taululle taas oli kirjoitettu nopansilmäluvun viereen erilaisia asioita, joita nopanheiton perusteella tuli itsestä kertoa.

ykkönen: suosikki kirjani / satuni

kakkonen: suosikki elokuvani

kolmonen: lempieläimeni

nelonen: lempiruokani

vitonen: kivointa eskarissa

kuutonen: olen taitava

image

Meidän ryhmä hedelmäsalaatti

Tässä leikissä jokaisella leikkimällä oli tuoli pesänä, paitsi huutajalla, joka asettui tuolipiirin keskelle. Huutajan piti kertoa joku asia, josta tykkää ja kaikki, jotka tykkäsivät samasta asiasta piti vaihtaa paikkaa. Samalla keskellä ollut yrittää etsiä itselleen paikan piiristä.

image

Olemmeko samalaisia?

Ollaanko samalaisia-leikissä valitaan ensin parit, jotka toimivat ohjaajan kysymysten. Mikäli pari on samaa mieltä, se jää paikalleen, mikäli eri mieltä, ottavat askeleen eteen. Kysymysesimerkkejä: ”Tykkään hernekeitosta”, ”Tykkään Robinista” jne. Lopuksi katsotaan, mikä pari oli kaikkein samalaisin ja mikä taas erosi eniten toisistaan.

Arvaa ketä ajattelen

Tämän leikin ideana on johdatella lapsia havainnoimaan itsensä ja toistensa ominaisuuksia. Ohjaaja ajattelee ja kuvailee hänen ominaisuuksiaan, esim. ”Hänellä on tummat hiukset”. Leikkijät yrittävät vihjeiden perusteella arvata kenestä on kyse.

Pesukone

Pesukone on hauska leikki, jossa madalletaan kosketuskynnystä leikinvarjolla. Mukavaa läheisyyttä ja yhteishengen kohottamista. Tässä video leikistä

http://topata.fi/videot-1-2lk/muut/pesukone

3. Minä – oma nimi, oma kuva

Oman nimen kirjaimia ja kirjoittamista harjoiteltiin muutamin eri tavoin. Ensin taululta piti etsiä valmiiksi kirjoitettu oma nimi ja saada se katoamaan veden ja siveltimen avulla. Toisessa tehtävässä kirjoitettiin omaa nimeä liiduilla voimaparerirullalle kolme kertaa.

image image

Väritystehtävässä lasten piti ensin etsiä oman nimensä alkukirjain ja värittää se omin lempivärein.

image

Omaa muotokuvaa lapset ovat tehneet viime viikkojen aikana sekä tussityönä sekä sadonkorjuu-teemaan liittyen leimasin tekniikalla. Lapset käyttivät tässä työssä kasviksia paitsi leimasimina myös siveltiminä.

imageimageimageimage

Varaslähtö liikenneviikolle

8.9.2015 Yleinen

Tällä viikolla (7.-9.9.) vietetään liikenneviikkoa, johon Kaukaan eskarilaiset ottivat pienen varaslähdön jo viime ja sitä edellisellä viikolla. Ensin tutustuimme lähiympäristön liikenteeseen kävelevällä bussilla. Tämä tarkoitti sitä, että kävimme pienryhmissä kävelemässä koulun lähellä lyhyen reitin opettajan ohjaamana. Kävelevän bussin ideana oli turvallisesti harjoitella liikenteessä liikkumisen perustaitoja. Kävimme läpi mm. kadunylittämistä, kävelijän paikkaa yhditystetyllä jalka- ja pyörätiellä ja liikennevaloja. Kyselemällä ja näyttämällä kävelevän bussi ”kuljettaja” ohjasi ”matkustajia” myös liikennemerkkien tunnistamisessa. Tärkeinpänä harjoituskohteena oli kadunylitys, joka käytiin ensin läpi yhdessä ja lopuksi lapset saivat itse harjoitella ylittämään kadun suojatietä pitkin. Melko hyvin kaikki muistivat pysähtyä, katsella molempiin suuntiin ja havainnoida liikennettä kuuntelemallakin.

Liikenne-teema jatkettiin pysäkkitehtävien parissa. Lapset toimivat pareittain tai pienryhmissä pisteillä jatkuvan virtauksen periaattella eli siten, että pysäkille saattoi mennä, mikäli siellä oli tilaa. Aikaa liikenneaiheeseen käytettiin nän: kävelevä bussi noin 3×30 minuuttia ja kahdelle pienryhmälle pysäkkitehtävät noin 45 minuuttia per ryhmä. Tässä pysäkkityöskentelyn antia:

1. Liikennemerkkimobile

Tällä pisteellä lasten tehtävänä oli valita mieluinen liikennemerkki, joka ensin väritettiin oikeilla väreillä ja sitten leikattiin irti paperista. Liikenne merkkejä tehtiin kaksi kappaletta, jotta niistä saa liimattua kaksipuoleisen. Tarvittaessa pysäkiltä löytyivät mallit oikeiden väritysten tarkistamista varten. Merkeistä on tarkoitus myöhemmin koota mobile siiman ja puupalojen avulla…

image image

2. Pelejä

Muistipeli

Liikennemerkkimuistipeli toimi hyvin palauttamaan mieliin kävelevästä bussista tuttuja liikennemerkkejä. Muistipelissä piti tietenkin kääntää aina kaksi korttia kerrallaan ja etsiä pari.

image

Kim-leikkiä liikennemerkeillä

Kim-leikkiä pelattiin pareittain liikennemerkein siten, että toinen laittoi silmänsä kiinni ja toinen piilotti jonkin pöydällä olleista merkeistä. Tämän jälkeen toisen piti kertoa kadonneen liikennemerkin nimi. Ennen leikin alkua kävimme yhdessä läpi mitä merkkejä pelissä oli mukana.

image

Logicot

Logico-pelistä löytyi muutama liikennemerkkeihin liittyvä tehtävä. Samalla lapset pääsivät kertaamaan geometrisia muotoja, joita liikennemerkit tottakai myös ovat. Ympyrät, neliöt, suokaiteet, kolmiot ja stop-merkin kahdeksankulmio tulivat tutuiksi myös kävelevässä bussissa.

image

3. Infopiste: Malttia ja Valttia sekä liikennekirjoja

I-padiltä ja läppäriltä lapset saivat katsella Maltin ja Valtin tietoiskuja turvallisuudesta. Maltti ja Valtti ovat pikkukakkosen liikennepuisto-poliiseja, jotka ohjeistavat lapsia omalla hieman hassulla tavallaan. Lisää jaksoja löytyy YLE areenasta ja Pikkukakkosen sivuilta, jossa on myös mahdollisuus pelata Maltin ja Valtin liikennepeliä. Tämä vaatii kuitenkin lukutaitoa tai aikuisen avustusta… Infopätkistä me katsoimme mm. jakson, jossa oli tarjolla heijastintietoa. Pikkukakkosen sivuille pääset tästä: http://yle.fi/pikkukakkonen/#!/

Lapsille oli tarjolla myös tietoa liikennekirjoja, joita selattiin yhdessä parin kanssa tai yksikseen.

imageimage

4. Tehtäviä

Erään lapsen poliisi-iskän tuomat eskarilaisten tehtävävihot pääsivät käyttöön tällä pysäkillä. Ensimmäisten sivujen tehtävissä piti piirtää muistamansa liikennemerkki ja täydentää liikennevaloihin oikeat värit.

image