Selaat arkistoa kohteelle media.

Media ja kriittisyys

20.9.2019 Ihmisoikeudet ja ihmisarvo, Politiikka ja yhteiskunta, uskonnot ja ideologiat

Median kriittisyys s.1/2
Media katsoo velvollisuudekseen olla kriittinen. Käytännössä tämä näyttää tarkoittavan sitä, että jos jollakin asialla on 99 hyvää puolta ja yksi huono puoli niin vain tästä huonosta saa puhua. Erityisesti tämä näkyy kristillisyyttä käsittelevissä ohjelmissa. Jos haastateltava puhuisi myös kristillisyyden hyvistä puolista, haastattelija kääntää puheen itse (negatiiviseen) asiaan ”mutta nyt puhutaan tästä….” eli kristillisyyden positiivisista puolista haastattelija ei kärsi puhua/kuulla.
Jos kuulijalla on vähänkin saman suuntaisia negatiivisia ajatuksia, niin ohjelma vahvistaa näitä. Jos taas puhuttaisiin myös asian hyvistä puolista, niin ehkä tämä huono puoli (huonot puolet) havaittaisiin jopa merkityksettömäksi. Tämä vain huonojen puolien (=kriittinen) esittely saa aikaan ääriajattelun ja ääriliikkeiden vahvistumista, vihaa, riitaa, erottaa ystävyksiä jne. Eikö median tarkoitus enää olekaan tieteellisen, objektiivisen tiedon välittäminen?

Katoaako sivistys kun viihde jyllää?
Yle Radio1 21.7 2015. Professori (uskontotiede) Rene Gothoni Helsingin yliopistosta ja professori Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Kimmo Pietiläinen.
Sivistyshenkilöt ovat nyt hajallaan. Sata vuotta sitten ajateltiin koneiden tuomaa vapaa-aikaa käytettävän itsensä sivistämiseen. Kylän sivistäjä oli opettaja, sitten rakennettiin työväentalot ja nuorisoseurantalot. Kukin harrasti aatteensa mukaista sivistystä. Nykyään talot purettu. Viihde hävittänyt sivistyksen. Mitä viihdyttävämpää, sitä parempaa. Tulikin sivistyneiden sijaan joutilasluokka, kuten pelättiinkin käyvän.Tiede ei enää vastaa kysymykseen; miksi näin on? Jäädään monien selitysten ja mielipiteiden varaan.
Samat tieteilijät, eri ohjelma:
Tiede nykyisin ainoaa luotettavaa tietoa, sekin pirstaloitunutta ja epäjärjestelmällistä.
Sata vuotta sitten olivat kirkko, uskonnot, ideologiat, joilla oli legitimiteettiä ja joilla voitiin muuttaa arvoja, normistoja. (Yksinkertaisimmillaan legitimiteetti tarkoittaa järjestelmän hyväksymisarvoisuutta kansalaisten silmissä.) Nyt tällaisia ei ole. Esim. työväenliike menettänyt ideologiansa.

Omakohtaisena kokemuksenani kerron Venla Kokkosen artikkelin (Maailman pahuus kumpuaa uskonnoista) seurauksista. Mielestäni hyvä kaverini laittoi ko. artikkelin omalle seinälleen Face Bookkiin, josta minä sen sitten luin (olinhan hänen FB-kaverinsa). Ihmettelin suuresti, miksi hän noin teki. Kuulin jälkeenpäin, että hän oli esittänyt aiemminkin joitakin negatiisia lausuntoja kristinuskosta. Kysyessäni häneltä itseltään asiasta hän vastasi jotenkin tähän tapaan, että noin on yleisesti ottaen, mutta …… En tuon tapahtuman jälkeen pystynyt pitämään häntä hyvänä ysävänäni. Kuinka monen muun henkilön negatiivisten mielipiteiden vahvistamiseen ja kaverisuhteiden huonontumiseen tuo kirjoitus lieneekään vaikuttanut? Miksi moisia mielipiteitä piti vielä julkaista radiossa ja TV2:ssa? Millä korjaatte aiheuttamanne vahingon? Ette millään!
Artikkelissa viitataan keskustelun herättämiseen. Keskustellaan ja taas keskustellaan, kun monessa asiassa olisi pitänyt toimia jo vuosikymmeniä sitten. (saasteet, ilmasto, kasvatus ….)

Kun itse olen pyrkinyt rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäni niin kuin itseäni ja kunnioittamaan esivaltaa, tuntuu tosi pahalta tuollaisten mielipiteiden levittäminen kaiken kansan keskuuteen. Tuo vaikeuttaa lähimmäisten rakastamista. Eikö olisi mukavempaa elää rakkauden kuin vihan ilmapiirissä?

Miksi lähetän asiasta tietoa näin myöhään, johtuu siitä että asia ei ole jättänyt minua rauhaan, vaan pyörinyt jatkuvasti mielessäni, pahimpana tämä Venla Kokkosen esitys (seuraava sivu). Häneltä itseltään en ole saanut minkäänlaista vastausta kyselyyni, millä hän todistaa minun olevan kirjoituksen mukainen idiootti jne. (Olisin mm. päässyt aikoinaan tekemään prosessinsäätelyohjelmia Loviisan ydinvoimalaan.)

Ettekö te siellä mediassa (politiikassa sama) ymmärrä kuinka juuri te olette ehkä maallisista vaikuttajista pahin yhdenasian liikkeiden syntymiseen ja maailman pirstaloitumiseen vaikuttava taho aina vain kritisoimalla. Mm. media hehkuttaa mielenosoituksia, mellakoita ym. vallassa olevia vastaan. Nyt sitten joku puolue tai henkilö tulee hyvin suosituksi ja pääsee valtaan. Vähän ajan tai pitemmän kuluttua sen/hänen suosio romahtaa ja ollaan vähän aikaa ymmällään, nostetaan taas uusi suosioon tai ajaudutaan sekasortoon jne.
Maailman pahuus kumpuaa uskonnoistas. 2/2
Musiikkitoimittaja Venla Kokkonen jatkaa maanantaina 29.2.2016 Yle puheella aloitettua uskontokeskustelua henkilökohtaisella näkemyksellään. Battle-keskustelua moniäänistetään torstaisin Yle TV2:lla klo 22 aina 31.3.2016 saakka.
”Anteeksi, saanko häiritä. Onko kukaan kertonut sinulle, että Jumala rakastaa sinua?” Primäärireaktioni tämän satunnaisen nuoren miehen keskustelunavaukseen on räkäinen nauru. Huudahdan nauruni seasta, että ”väärä kohde, kivaa päivän jatkoa!” Raukka ei tiedä, että Jumalaa ei ole olemassa ja että Raamattu on maailman vanhin satukirja.
Olin muistaakseni kuusi, kun tajusin olevani ateisti. En tiennyt vielä silloin sanaa ateisti, mutta uskoni Jumalaan kuitenkin menetin: Kissanpentuni kuoli, eikä pieneen päähäni voinut mahtua, että mitään näin julmaa voi tapahtua. Kuollut kissanpentu! Että jos jossain on Jumala, niin ei se kissanpentuja kyllä tappaisi, tuosta vaan. Tapauksen jälkeen juoksin pihamaan ison kiven päälle ja heristin nyrkkiäni taivaaseen. Ja siitä asti olen ollut hyvin vakaumuksellinen ateisti.
Vuosien saatossa olen toki tajunnut, että maailmanlopulta tuntuva kissanpennun kuolema ei sitten ollutkaan maailman julmin asia. Kyllä kaikki tietävät maailman sodat ja kriisit, nälänhädät ja luonnonkatastrofit, tautiepidemiat ja rikokset, rasismin, homofobian, tuotantoeläinten kärsimykset ja ilmastonmuutoksen. Muun muassa. Jos Jumala on hyvä ja olemassa, ei maailma olisi näin kamala ja pelottava paikka elää.
Älä tapa. Paitsi tietty jos teet sen uskonnon nimissä ja isot kirjat niin käskee. Räjäytä satoja ihmisiä ja itsesi siinä mukana. Kunnioitettava marttyyri. Kiitos uskontojen, ympärillämme tapahtuu niin paljon terrori-iskuja. Ja jos ei suoraan uskonnon nimissä tehtyjä, niin taustalla jylläävät uskonnot ja niiden luoma kulttuuri ovat niihin joka tapauksessa iso syy. Ylipäätään kulttuurien yhteensovittaminen maailmassa olisi helpompaa, jos uskonnot eivät muovaisi kulttuureja niin paljon.
Uskonnot ovat kaksinaismoralistisia, aiheuttavat ennakkoluuloja ja vahvistavat stereotypioita. Kristitty mies saa hakata vaimonsa ja raiskata naapurin teinitytön. Mutta älkää yleistäkö! Se on vain yksilö, kaikki kristityt eivät tee niin. Mutta jos muslimi on osallisena terrorismiin, tarkoittaa se kristityn silmissä kaikkien muslimien olevan terroristeja. Surullista ja säälittävää vähämielisyyttä, uskonnon nimissä.
Ja naiset. Kyllä asemamme maailmassa olisi parempi, jos emme olisi ”miehen kylkiluusta tehtyjä”. Ei meitä niin alempiarvoisena suhteessa mieheen koettaisi, ei kivitettäisi eikä kaapuun piiloon puettaisi. Naispapit ovat edelleen poikkeus eikä sääntö. Kuka nainen haluaa tukea tällaista instituutiota? Ja silti naiset ovat tutkimuksen mukaan – uskontokuntaan katsomatta – kautta maailman uskonnollisempia kuin miehet.
Apua naiset, sanokaa vielä että olette sovinistejakin! Tosin osoittavathan tutkimukset myös, että miehet ovat todennäköisemmin fundamentalisteja. Hyvä että tätä tosiaan on tutkittu – pedofiilejä kuhiseva vatikaani ja paavi eivät olisikaan meidän antaneet näin olettaa. Mies uskontopäällikkönä, nainen huivin ja kivityskiven välissä alempiarvoisena. Hyvä. Uskokaa toki naiset vielä enemmän.
Ja vaikka Darwin on tieteellisesti todistanut maailman synnyn evoluutioteoriallaan, pelottavan suuri osa ihmisistä luulee, että maailma syntyi, poks vaan, parrakkaan miehen taianomaisesta käskystä. Ootko koskaan tutkinut avaruutta? Tai opiskellut biologiaa? Tai vaan ajatellut omilla aivoillasi? Jep. Missään uskonnossa ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä – eikä mitään perusteita sille, että ihmisen kannattaisi olla uskossa.
Jos edes hetken miettii miten paljon kuolemaa, kipua ja tuhoa uskonnot viljelevät, niin pitää olla hullu ja idiootti, että sellaisiin jumaliin uskonsa naulitsee. Jotkut väittävät, että ihminen tarvitsee elämäänsä hengellisyyttä ja jotain mihin uskoa. Mutta tarvitseeko sen olla uskonto? Usko itseesi, läheisiisi ja maailman piilossa olevaan hyvyyteen. Ole hengellinen, mutta älä uskonnollinen.
Uskonnon tyrkyttäminen ja sanan julistus yleisillä paikoilla on masentavinta paskaa ikinä. Hei ihminen, tule uskoon, antaudu Jumalan rakkaudelle ja ota Herra sydämeesi. Samalla sulje silmäsi kaikelle pahalle, jota uskonnot aiheuttavat. Tai vaihtoehtoisesti rakenna oma ständi: ”Sano ei uskonnoille, astu ateismin auvoiseen laivaan”.
Ehkä tästä alkaa ateistin ristiretki uskontojen turmelemassa maailmassa. Kaikki uskonnot tulisi kieltää. Se on askel parempaan maailmaan.
EDIT: Lisätty jutun alkuun tiedot Battle-sisällön julkaisukanavista viikon aikana.

Joulukalenteri 1 – Median rooli

1.12.2016 Joulukalenteri, Likainen peli, Media, Yhteiskunta, Yleinen

Joulun odotus on alkanut. Aion nyt ensimmäistä kertaa ikinä luoda oman blogien sarjan. Haastan itseni ja aion kirjoittaa 24 blogikirjoitusta, yksi kutakin odotuspäivää kohden. Tätä postausta olen kirjoittanut Kotiviikateteollisuuden Adventtia kuunnellen. Lupaan posia myöhemmin. Juuri nyt ei tunnu siltä.

Median rooli on noussut pintaan viimeaikoina poliitikkojen, eli isojen lasten, painostustoimenpiteiden vuoksi. Onko media valtapoliitikkoa varten? Vain diktatuurissa. Suuntaus on huolettava, sillä Suomessa poliitikot ovat alkaneet yhä kasvavassa määrin vaikuttaa median riippuvuuteen. Tottakai.. miksipä eivät, sillä kannatuksensa on vahvasti sidoksissa mediakirjoituksiin. Media on tärkeä väline, mutta sen pitää olla ja aina pysyä riippumattomana.

Riippumattomuus ei tarkoita sitä, että pumppaa hallitusveija – koija – veijareiden renkaita sen, minkä vain hartiat kestää. Se tarkoittaa objektiivista suhtautumista jota punnitaan eri näkökulmista. Kukin journalisti omastaan. Kärkikaartissa tämä tuntuu olevan ongelma etenkin Juha Sipilälle, joka selvästi kokee olevansa kaiken arvostelun yläpuolella. On kyse sitten sukulaisyhteyksistä julkisessa päätöksenteossa, omista veroparatiisikytköksistään, tai huonosta hallintotavasta miten ikinä.. Hänessä ei ole mitään vikaa. Ongelma on poliittinen ajojahti, jonka ehkäisyksi potkitaan politiikantoimittajia ulos vääristä näkemyksistä, hommataan YLE:n johtoon omia miehiä, sekä suoranaisesti uhkaillaan toimittajia muutamasta asiakaspalautteesta, joissa ei erityisemmin ylistetä isä aurinkoistamme, berlusconien berlusconia itse Berlusconin jälkeen. Kepulaisen luulisi ymmärtävän että sitä niittää mitä kylvää.

Juhasta on mentävä vielä syvemmälle, sillä on huolestuttavaa, että YLE:n toimittajat ovat menneet tähän leikkiin mukaan. Ongelma on toki isompi kuin pelkkä median kenttä. Vastuunvälttely on yleistä yhteiskunnassamme. Tämä on varmasti yksi suurimpia tekijöitä miksi vientimme ei vedä. Hyvät ideat hukkuvat paskahousujen hallintoketjuun. Tärkeintä on aina oma tontti, ei yhteinen päämäärä. Hyvät asiat tapahtuvat kollektiivisella voimalla, kun rikotaan rajoja. Mitä ikinä teetkin, pyri rikkomaan rajoja, näin saavutat aitoja tuloksia. Onhan se mukavampaa varmasti kirjoitella mukavia Juhan mieleen olevia juttuja suuresta vapahtajastamme, joka aasilla ratsastaa, mutta median tehtävä ei tasan tarkkaan ole se. Etenkään YLE:n, joka on kansaa, ei poliitikkoa varten.

Loppuun siteeraan löyhästi Michael Monroeta: ”They say knowledge is a dangerous thing but it’s your right.. No YOUR rights.”

Oikeuksiaan kunnioittaen,

DaMaestro

Jahtaus

29.10.2014 Yleinen

On tämä meno meillä Suomessa taas kummallista. Tämä tulee väistämättä mieleen, kun eräskin uutisointi ja tapahtumaketju päättyi siihen, että kauppaneuvos Soili Suonoja ”oma-aloitteisesti” erosi neljän valtionyhtiön hallituksesta. Tyytyväisiä ovat ainakin media, joka sai kolmen-neljän päivän lööpit aiheesta ennen ja jälkeen. Ja erityisen tyytyväisiä ovat ne poliitikot, jotka kilvan kehuvat Suonojan ratkaisua. Kukaan ei tosin rohjennut eroa vaatia, mutta arvaan että jälkikäteen kaikki toteavat että olivat sitä mieltä.

Minun mielestäni Soili Suonoja ei ole käytettävissä olevien tietojen mukaan tehnyt mitään eriskummallista tai sellaista, jonka pitäisi johtaa eroihin yhtään missään. Mutta on toisaalta ymmärrettävää, että juuri 70 vuotta täyttänyt henkilö toteaa tämän riittävän. Kohu tuli ikään kuin tilauksesta työuran päättymisen merkiksi. Toki tyylikkäämmin olisi ollut kiva työelämä jättää. Kukaan toimittaja ei muuten varmaankaan halua erityisesti tehdä juttua siitä, miten uutterasti ja pitkään rouva Suonoja on yhteiskuntaa palvellut ja verojaan maksanut.

Uutisten perusteella Soili on junaillut mm tyttärelleen työpaikkoja oman hallitusasemansa avulla. Samoin on tehnyt uutisten mukaan myös kummipojalleen. Ja kyseessä on siis yrityksiä, joiden hallituksessa Soili on istunut. Minun on vähän vaikea kyllä uskoa näitä ”nimettömiä sisäpiirilähteitä” ja ”sivusta seuranneita” yhtiössä työskenteleviä, jotka tiedot laskevat liikkeelle. Miksi ihmeessä vaikuttavaa uraa tekevä ihminen alkaisi useiden organisaatiotasojen yli opastaa yhtiöiden rekrytointia? Siis menisi sisään näiden yritysten vakiintuneiden ja suunnitelmien mukaan tehtyjen rekrytointiprosessien sisälle vaikuttamaan henkilövalintaan.

Se on taas helppo uskoa ja hyvin todennäköistäkin, että Soili on kysellyt lopputyöpaikkoja ja rekrytointimahdollisuuksia näistä yrityksistä. Ja tehnyt ilman muuta selväksikin sen, että tarvittaessa haluaa vaikuttaa asiaan ja suositella jotain henkilöä. Kukapa niin ei tekisi? On mukavaa, jos voi vaikuttaa läheisten elämään positiivisella tavalla. Ja erityisesti tyttärensä osalta Soili saattaa tuntea hänen suorituskykynsäkin varsin hyvin. Lienee seurannut päivittäin ihmisen oppimista ja kasvamista.

Olen suositellut työelämäni aikana muutamaa tuttavaa töihin kysyttäessä ja joskus ihan kysymättäkin. Mutta vain silloin, jos olen ollut vakuuttunut siitä että kyseinen henkilö suoriutuu tehtävistä ja ei tee suositustani kyseenalaiseksi. Siinä se raja menee. Kaikkia en ole pyynnöistä huolimatta suositellut. En siis usko että Soilikaan on ihan tyhjään kyselyjään perustanut. Siksi menettelytavassa ei ole mielestäni mitään väärää. Se, mitä tässä on väärää, liittyy yleiseen jahtauskulttuuriin, mikä meillä vallitsee. Se on minusta vastenmieleisempää kuin nämä uutiset.