Selaat arkistoa kohteelle matematiikka.

Matti Lehtinen – Matematiikan historian luentoja (e-kirja) (kirja luettu)

12.6.2017 Yleinen

Olen pitkään halunnut tutustua sellaiseen matematiikkaan, josta en vielä ymmärrä mitään. Ja tässä kirjassahan sitä sitten oli. Tykkäsin kyllä niistä kohdista, jotka ymmärsin. :) Kirja löytyy tämän linkin kautta:

http://matematiikkalehtisolmu.fi/2000/mathist/histluennot.pdf

Born to move!

29.5.2015 Yleinen

Sateenkaaressa koko lukuvuoden johtavana teemana on ollut liikunta. Kevään aikana ehdimmekin päivittäisen ulkoilun ja omaehtoisen liikunnan lisäksi touhuta kaikenlaista urheilun parissa. Ohjelmassa oli paljon liikuntaleikkejä sekä ulkona että liikuntasalissa. Luistelua ja hiihtoa harrastimme Kisapuiston laduilla ja UK-areenan jäällä aivan päiväkodin lähimaastossa. Lisäksi talviliikuntaan liittyen kävimme mäenlaskussa Kaukaan kentällä ja metsässä ”kuopilla”. Liikuntaa oli tarjolla myös Kaukaan koulun järjestämissä tapahtumissa. Välkkäritoiminnan ja pihan suomien mahdollisuuksien lisäksi pääsimme kokeilemaan temppurataa, pieniä kisailuja, futista ja frisbeegolfia mm. kevätriehassa.

helmikuun loppu 010

Elämyksiä koimme harjoittelemalla sirkusakrobatiaa, retkeilemällä eri kohteisiin, osallistumalla pihaseikkailuun, vierailemalla kiipeilykeskuksessa ja ottamalla osaa ohjatulle Born to move -liikuntatunnille.

Kaiken päälle ujutimme liikuntaa myös toiminnalliseen matikkaan ja äikkään. Lukuja harjoittelimme liikkuen paitsi liikuntasalissa, myös pihalla, metsässä ja sisäleikeissäkin. Esimerkkeinä tästä metsämatikka, erilaiset tarkkuusheitot ja pisteiden laskut, mahalautaliukujen mittaaminen ja lukusuorahypyt. Aamu- ja päiväpiireillä hypimme lukumääriä, tavuja ja kirjaimia. Kirjaimiin tutustumisten yhteydessä tutuiksi tulivat ainakin tavuhyppyruudukot.

tammikuun loppupuoli 004tammikuun loppupuoli 005

1. Lukuja liikkuen ja hippaleikkejä

X-hyppyhippa

X-hyppyhipassa valitaan 2-3 hippaa, jotka lähtevät ottamaan muita kiinni. Kiinnijääneen pitää hipan ohjeiden mukaan hyppiä esim. 10 haarahyppyä paikallaan. Tämän jälkeen pääsee taas mukaan leikkiin.

image

Summamuotojumppa

Tämä alkulämmittelyksi hyvin sopiva jumppa kehittää myös matemaattisia taitoja. Sateenkaarelaisen harjoittelivat mm. luvun viisi summamuotoja. Opettaja tai leikin ohjaaja näyttää esim. yhden tasahypyn ja lasten pitää miettiä monta jumppaliikettä pitää vielä tehdä lisää, että päästään viiteen. Näin käydään läpi kaikki ko. luvun summamuodot läpi.

Viisi kyykkyä (5 + 0)

Yksi tasahyppy, neljä yhden jalan hyppyä (1 + 4)

Kaksi X-hyppyä, kolme askelkyykkyä (2 + 3)

Kolme alasvenytystä, kaksi kierrehyppyä (3 + 2)

Jne.

Maa, meri, laiva luvuilla 3, 4 ja 5

Tuttu maa, meri, laiva leikki taipuu myös matikkaharjoitukseksi. Opettaja tai leikin ohjaaja huutaa summamuotoja luvuista 3, 4 tai 5 (esim. 1 + 1). Ennen leikkiä on sovittu, että maa on 3, meri 4 ja laiva on viisi. Lasten tulee miettiä vastaus ja juosta mahdollisimman nopeasti oikean vastauksen kohdalle.

Örkki- tai viivahippa

Viivahipassa leikkijät kulkevat salin viivoja pitkin ja hippa yrittää ottaa heitä kiinni. Mikäli hippa saa leikkijän kiinni, tulee tämän jäädä kyseiseen kohtaan istumaan. Tällöin hän muodostaa reitille esteen vielä mukana oleville pelaajille. Örkkihippa on pieni muunnos viivahipasta. Örkki ja muut leikkijät kulkevat salin viivoja pitkin. Örkin on läpsyteltävä käsiä yhteen vartalonsa edessä. Kaikkien mukana olevien on käveltävä. Mikäli örkki saa leikkijän kiinni, muuttuu hän myös örkiksi. Näin jatketaan, kunnes kaikki ovat muuttuneet örkeiksi.

maaliskuu alkupuoli 122

Puu, silta, kivi

Tässä hippaleikissä hippa päättää muuttuuko kiinnisaatu leikkijä puuksi, kiveksi vai sillaksi. Puun tulee seisoa kädet levällään, jolloin pelastaminen tapahtuu juoksemalla kierros puun ympäri. Kiven pitää mennä mykkyrälle lattialle, joilloin tämän voi pelastaa hyppäämällä yli. Silta muotostaa itsestään kaaren, jonka ali ryömimällä tämän voi pelastaa.

Kipot ja kannet

Tähän leikkiin tavitaan paljon merkkikartioita eli tötsiä, jotka levitellään eripäin ympäri salia. Ryhmä jaetaan kahteen joukkueeseen, jotka yrittävät saada tötsöt joko kipoiksi eli ylösalaisin tai kansiksi eli ns. oikeinpäin. Peliä pelataan tietty aika ja ohjaajan merkistä kaikki nostavat kätensä ylös. Tämän jälkeen lasketaan tulos.

image

2. Pallopelejä ja pelisovelluksia

Alkulämmittelyä ja pelisovelluksia

Ylös-alas hippa

Tähän hippaleikkiin tarvitaan hippojen lisäksi 2-3 pelastaa, joilla on pallo. Aina kun hippa on koskettamalla saanut pelaajan kiinni, hänen täytyy mennä maahan istumaan kädet edessä. Pelastajat voivat pelastaa kiinnijääneen heittämällä tälle pallon. Tällöin osat vaihtuvat ja kiinnijäänyt pääsee peliin mukaan pelastajana.

Vierityshippa

Vierityshipassa kaikilla leikkijöillä paitsi hipoilla on pallo. Mikäli hippa saa kiinni leikkijän, tämän pitää jäädä seisomaan haara-asentoon. Pelastaa voi kukaan muu pelaaja, joka vierittää pallonsa kiinnijääneen jalkojen välistä.

image

Pidä puolesi puhtaava

Jaetaan ryhmä kahteen joukkueeseen ja jaetaan molemmille yhtä monta palloa. Tietyn ajan verran kumpikinm joukkue yrittää pitää puolensa mahdollisimman puhtaina pelivälineistä. Kuitenkin niin, että palloja saa heittää vain yhden kerrallaan ja maata pitkin. Lopuksi lasketaan tulos – kumman puolella on vähemmän välineitä on voittaja.

Keilauspeli

Tarkkuusheittoja voi harjoitella myös keilauspelien avulla. Tässä versioissa merkitään iso alue, jonne jokainen pelaaja saa vapaasti asettu keilansa kanssa. Pelissä on myös esim. 2-3 pallo, joilla yritetään kaataa toisen pelaajan keila. Mikäli oma keila kaatuu, pitää mennä alueen ulkopuolelle ”polttajaksi”. Se pelaaja, jonka keila on viimeisenä pystyssä on voittaja.

image

Futisleikit

Maa, meri, laiva kuljettaen

Maa, meri, laiva -leikki taipuu moneen. Futiksen yhteydessä se sopi hyvin kuljettamis-, reaktio- ja nopeusharjoitukseksi. Leikissä oli maa-, meri- ja laiva-alueet tötsillä rajattuna, mihin lapset mahdollisimman nopeasti jaloilla palloa kuljettaen yrittivät päästä.

maaliskuu alkupuoli 093

Kuka pelkää pelimiestä

Tämä leikki on muunnos monelle tutusta kuka pelkää merimiestä -leikistä. Mukana on vain pallo. Keskellä oleva ns. hippa on puolustaja ja yrittää riistää muilta leikkijöitä eli hyökkääjiltä palloa ennen kuin he pääsevät turva-alueella

Pallonkäsittelyä

Teimme futisharjoittelun yhteydessä aika paljon pallonkäsittelytreeniä – erilaisia temppuja pallon kanssa. Heitto ilmaan ja mahdollisimman nopeasti  sekä taputtaa käsiä yhteen mahdollisimman monta kertaa pallon ollessa ilmassa. Sitten peliväline piti saada vielä kopiksi. Harjoittelimme myös jalkojen alta vieritystä eli ns. kahdeksikkoa, ponnautusta jalalla ja kiinniottoa. Lisäksi leikimme marjasoppa -leikkiä, jossa keksimme erilaisia pallonkäsittely ja kuljetustapoja. Leikkijöiden piti kuljettaa palloa eri tavoin ohjaajan huutojen mukaan: mustikka, mansikka, puolukka ja marjasoppa!

maaliskuu alkupuoli 084

Pienpelit

Futiskertojen loppuun pelasimme pienpelejä joko viiva-, penkki- tai jalkapallomaalehin. Joukkueita tuli yhteensä neljä ja pelejä pelattiin joko 4 vastaan 4 tai 5 vastaan 5.

maaliskuu alkupuoli 098maaliskuu alkupuoli 095

Mailapelejä ja sählyä

Syöttöpallo

Pelaajat saavat liikkua vapaasti kentällä ja syötellä palloa toisilleen. Mitä isompi ryhmä on sitä enemmän tässä leikissä voi olla mukana palloja. Myös pelaajien taitotaso ratkaisee.

Kuka pelkää pallonryöstäjää

Tämä leikki on sovellus kuka pelkää merimiestä -leikistä, johon lisätään vain mailat ja pallot jokaiselle leikkijälle paitsi puolustajalla. Puolustaja on alueen keskellä ja yrittää riistää palloa muilta leikkijöiltä. Mikäli näin käy, pallon menettänyt pelaaja siirtyy puolustajaksi.

Pallorosvot liikkeellä

Pelialueella on neljä maalia ja kaikilla osallistujilla maila ja pallo. Tavoitteena on omaa palloa samalla suojaten riistä pallo muilta leikkijöiltä ja laukoa se maaliin. Takaisin peliin pääsee hakemalla oman pallonsa maalista ja jatkamalla kuljettamista. Pelin voittaja on se rosvo, joka on pelin päätyttä tehnyt eniten maaleja.

Pienpelit

Pelasimme sählyä samaa kaavaa noudatten kuin futistakin. Kenttä jaettiin puoliksi ja molemmi puolikkaille tuli 4 vastaan 4 tai 5 vastaan 5 pienpelit. Maalivahteja ei ollut, vaan maalit kaadettiin nurinpäin, joilloin niistä tuli matalammat.

helmikuun loppu 042helmikuun loppu 043

Korista ja käsipallopelejä

Piiripallo

Piiripallossa palloa heitellään pienryhmissä piirissä. Heittäjän tulee huuta sen pelaajan nimi, jolle pallon heittää. Myös katsekontakti tärkeä heittäjän ja vastaanottajan välillä.

Korishippa

Korishippa -leikkiä pelataan siten, että alueen keskellä on 3-4 koripalloa. Pelaajista valitaan muutama hippa, jotka lähtevät ottamaan muita kiinni. Kiinnijäädessä pitää jäädä seisomaan paikalleen kädet edessä. Kukan tahansa muu pelaaja voi käydä hakemassa pallon alueen sivulta ja pelastaa heittämällä pallon pelastettavalle. Tämän on vietävä pallo takaisin alueen reunaan.

image

Tornipallo

Tähän peliin tarvitaan kenttä ja kaksi joukkuetta, joiden jäsenistä yksi menee penkin päälle torniksi. Pisteen saa aina heittämällä pallon omalle tornilleen.

Heittotreeni

Sateenkaarelaisen korisheittotreenit toteutettiin pienryhmissä, joissa yksi heitti, yksi otti levypallon korin alta ja muut odottivat vuoroaan. Heittäjä meni aika levypallopelaajaksi ja levypallon ottanut antoi tai heitti pallon jonon ensimmäiselle ja meni itse jonon päähän.

image

Korismestari

Korismestarissa koripalloa opeteltiin käsittelemään eri tavoin. Pallo pyöriteltiin eri tavoin, mm. vartalon, nilkkojen tai pään ympäri. Teimme myös heittoja ilmaan ja välissä taputuksia. Lisäksi pallo heitettiin istualtaan ilmaan ja otettiin seisaaltaan kiinni ja päinvastoin. Lopuksi tehtiin erilaisia pomputuksia, joilla totuteltiin pallon liikkeeseen.

image 

Tarkkusheittoa

Tarkkuusheittoa harjoiteltiin erilaisin välinein ja leikein. Mukana oli mm. ”ampumahiihtoviesti”, jossa palloilla tai hernepusseilla piti kaataa neljä keilaa. Mikäli keila jäi pystyy, seurasi sakkorinki juosten ja vasta sen jälkeen pääsi vaihtoon. Mikäli sai kaikki keilat kaadettua, piti vain nostaa keilat pystyyn ja sitten vaan suoraa vaihtoon. Renkaanheittoa ja käpyjen tarkkuusviskelyä harrastettiin Tuosan retkellä. Kevätriehassa testattiin fisbeegolf-tarkkuutta, koripallonheittoa ja laukaisutarkkuutta.

imageimageimageimagehuhtikuun loppu 070

3. Talviurheilua

Talviurheilua lumella ja jäällä – lumileikit, mäenlaskut, hiihtoretket ja luistelut – kuuluivat Sateenkaarelaisten ohjelmaan. Lapsille tulivat talviliikunnan ohella tutuiksi lähiympäristön liikuntapaikat: UK-areena, Kisapuiston jäähalli ja tekojää, Kaukaan kenttä, peikkometsä ja Kisapuiston hiihtoladut.

Tänä talvena oli onneksi kohtuullisen hyvin lunta, joten ideoimamme hiihtoviikko maaliskuun alussa saatiin toteutettua suunnitelmien mukaan. Hiihtoviikolla teimme joka päivä retken Kisapuiston laduille, jossa harjoittelimme hiihdon perustaitoja välineiden laitosta ja huollosta alkaen. Tavoitteena oli saada mahdollisimman perushiihtoharjoittelua kaikille, joten laduilla vierähtikin yleensä 1,5-2 tuntia aikaa. Tasatyöntöä ja vuorohiihtoa harjoiteltiin tasaisilla osuuksilla. Mäenlaskuun piti ottaa ”muna-asento” ja ylämäkeen kiivettiin joko tamppaamalla tai haarakäynnillä.

maaliskuu alkupuoli 001maaliskuu alkupuoli 003maaliskuu alkupuoli 006

Luistelemassa kävimme tosi ahkerasti. Saipan kiekkokoululaisia ryhmästä löytyi useita, kuten myös muuten innokkaita luistelijoita. Luistelukerroista UK-areenalla löytyy yhteenveto näiltä sivuilta eli täältä: http://sateenkaarenpaassa.omablogi.fi/tag/luistelu/. Muutamilla viimeisillä kerroilla keväällä luistelimme musiikin tahdittamina vapaasti. Lisäksi lapsilla oli mahdollisuus pelata ”lätkää”…

tammikuun loppu 031maaliskuu alkupuoli 014maaliskuu alkupuoli 016maaliskuu alkupuoli 030

4. Elämys- ja luontoliikunta

Retkeily

Retkiä teimme kevään aikana aika paljon. Talvella lähes viikottaiset luistelut sisälsivät pienen patikoinnin UK-areenalle. Hiihtoviikolla teimme pieniä laturetkiä päivittäin Kisapuiston maastoihin. Lähiympäristöön tutustuimme tekemällä retkiä Kaukaan kentälle, jossa laskimme mäkeä. Muita lähikohteita olivat Kaukaan koulun piha sekä lähikauppamme Lehmus, jossa kävimme ostoksilla yhdessä lasten kanssa. Tietenkin retkeilimme myös peikkometsään, jossa talvella vierailimme laskiaisena ”Liu, lau laskiaista…” -tyyliin pulkkamäessä. Keväällä keskityimme luontoleikkeihin ja eväsretkeilyyn.

imageimageimage

Kävellen teimme retkeä myös Lauritsalan kirkkoon, pääkirjastoon, liikuntakeskus Lehmukseen ja Kimpisen koulun upealle pihalle sekä Amiksen kentälle pelaamaan jalkapalloa. Alla olemme Kimpisen koulun pihalla, josta löytyy mm. ministadioneita, huiman korkea kiipeilyteline ja keinuja. Nämä välineet ja paikat sopivat erinomaisesti liikuntaan.

huhtikuun alku 058 huhtikuun alku 049

Tuosan (Seurakunnan leirikeskus) retkellä harrastimme myös luontoliikuntaa, mm. roskia ja luonnonmateriaalia keräten.

imageimage

Linnoituksessa kiertelimme eri kohteita jalkapatikalla, ihastelimme maisemia, nautimme eväistä ja tutustuimme kuvataidekoulun kevätnäyttelyyn, jossa oli esillä satuihin ja tarinoihin liittyviä töitä.

imageimageimage

Luonto-, piilo- ja suunnistusleikit

Luonnossa, pihalla ja sisälläkin tutustuimme erilaisiin luonto-, piilo ja suunnistusleikkeihin. Luontoleikkeihin liittyivät luonnonmateriaalit ja metsäympäristön hyödyntäminen. Hippaleikeistä leikimme puuhippaa muutamin eri variaatioin.

huhtikuun loppu 005huhtikuun loppu 010

Lisäksi muutamia liikunnallisia pari- ja ryhmätehtäviä tehtiin kevään metsäretkien yhteydessä. Keräysleikeissä lasten piti kerätä erilaisia materiaaleja lähiympäristöstä mahdollisimman nopeasti. Käpyjen keräyksessä taas piti kävyistä tehdä mahdollisimman pitkä jono kolmen minuutin aikana.

huhtikuun loppu 023huhtikuun loppu 024

Piiloleikkejä leikittiin yhdessä useampia. Sillit purkissa -leikissä yksi piiloutui ja muut yrittivät etsiä. Kun löysi piiloon menneen leikkijän, tuli itsekkin mennä samaan piiloon. Leikki loppui, kun kaikki olivat samassa piilossa. Viheltäjä -leikissä yksi meni piiloon ja muut yrittivät etsiä. Piilossa oleva antoi äänimerkkejä esim. pillillä. Leikki loppui, kun joku etsijöistä löysi piilossa olleen. Potkaise palloa -piiloleikki on taas sovellus kymmenen tikkua laudalla -leikistä, jossa etsijän kerätessä tikkuja muut piiloutuvat. Potkaise palloa -leikissä pallo potkaistaan mahdollisimman kauas – muut menevät piiloon, kun etsijä hakee pallon takaisin. Pelastaminen tapahtuu potkaisemalla pallo jälleen mahdollisimman kauas. Etsijän huutaessa näkemänsä leikkijän nimen, tämä joutuu tietenkin ”vangiksi”. Siis äkkiä piiloon!

huhtikuun loppu 028huhtikuun loppu 034

Suunnitusleikeistä tutustuimme lähinnä valokuvasuunnistukseen, jota leikittiin sekä pihalla että sisällä. Sisällä etsittiin vihjeitä kadonneiden munkkien ja pääsiäismunien löytämiseksi. Ulkona taas etsittiin rasteja, joissa kussakin oli liikuntatehtävä.

huhtikuun alku 045

 

Löytäisitkö sinä nämä paikat päiväkodin pihalta?

huhtikuun alkupuoli 017 huhtikuun alkupuoli 021

Kiipeily

Yksi kevään kohokohtia oli varmasti vierailu BoulderSaimaa kiipeilykeskuksessa. Boulderointi on lapsille turvallinen, sillä siinä ei kiivetä korkeussuunnassa 5 metriä edemmäs. Lisäksi mitään köysiä tai erityisvarusteita ei tarvita, vaan kiipeilytossut ja magnesium riittävät. Kuvat kertonevat enemmän kuin sanat: lapset olivat uskomattoman taitavia ja moni oppi nopeasti lajin salat. Kehitystä tapahtui huimasti jo ensimmäisen kerran aikana. Meidän Sateenkaarelaisten päätä ei huimaa!

imageimageimageimageimage

Pihaseikkailu

Liikunnan keskusjärjestön VALO:n ideoimaan Pihaseikkailuun otimme osaa toukokuussa. Tällä kertaa pihaseikkailurastit olivat päiväkodin pihalla koko viikon lasten ja vanhempien ilona. Lisäksi Sateenkaarelaiset järjestivät perheille ”Kevätjuhlaseikkailun” eli liikunnallisen pihatapahtuman, jossa urheiltiin yhdessä Pihaseikkaulurastien parissa. Kevätjuhlaseikkailun ajan perheitä palveli myös ilmainen kioski…. Pihaseikkailurastit ja -materiaalit 2015 löydät täältä: http://www.sport.fi/varhaiskasvatus/varhaiskasvattaja/pihaseikkailu Alla tunnelmapaloja Sateenkaaren Kevätjuhlaseikkailusta kuvien muodossa:

toukokuun puoliväli 006toukokuun puoliväli 029toukokuun puoliväli 017toukokuun puoliväli 007toukokuun puoliväli 019toukokuun puoliväli 015toukokuun puoliväli 032

Akrobatiaa

Sirkustemput ovat lähellä lasten sydäntä. Akrobatiaa ja kehonhallintaa harjoittelimme lähinnä pienien paritehtävien kautta. Lämmittelyyn käytettiin erilaisia leikiomaisia harjoitteita. Erilaiset keinumiset, kierimiset ja kuperkeikat harjoiteltiin jumppamatolla. Paripeli- ja paripatsastreeneissä harjoitettiin notkeutta, reaktioita ja staattista tasapainoa. Kivi, paperi, sakset -leikin eri variaatioissa testattiin älyä, nopeutta ja voimaa. Pariakrobaattisista liikkeistä harjoiteltiin tupla-astronauttia, jossa ollaan eri suuntiin päällekkäin – toinen etunojassa niin, että alla oleva ottaa jaloista kiinni ollen selällään maton päällä. Toisena liikkenä kokeiltiin konttaa kontan päällä, jossa toinen pareista kiipeää toisen yläpuolelle konttausasentoon. Kolmantena akrobatialiikkeenä tutustuttiin kontan päällä seisontaan, jossa toinen pareista nousee varovasti seisomaan poikittain konttausasennossa olevan parinsa päälle.

imageimageimageimage

Born to move!

Born to move -liikuntatuntia oli myös Sateenkaaressa odotettu pitkään. Satuja, menevää musiikkia, leikkiä ja liikuntaa yhdistävä tunti on todellista hikijumppaa, jossa kuitenkin rauhallinen ja kovatempoinen tekeminen vaihtelevat. Lapset innostuivat kovasti tästä hieman erilaisesta liikunnasta, jossa ei edes välttämättä huomaa urheilevansa kovilla sykkeillä. Kivaa ja leikinomaista liikkumista, vai mitä!

imageimageimage

TÄMÄN MYÖTÄ SATEENKAARELAISET TOIVOTTAVAT KAIKILLE LÄMMINTÄ JA LIIKUNNALLISTA KESÄÄ!

Mittaamista

30.4.2015 Yleinen

Lukuihin, lukumääriin ja lukujonoihin sekä rahoihin tutustumisen jälkeen Sateenkaarelaiset pääsivät työskentelemään mittaamisen ihmeellisessä maailmassa. Tarkoituksena oli erilaisin toiminnallisin tehtävin harjoitella etenkin pituuden mittaamista. Lisäksi toimittiin myös massan eli painon mittaamisen, pinta-alan ja tilavuuden mittaamisen parissa. Mittavälineet olivat ns. Epästandardeja eli tällä kertaa ei vielä kiinnitty huomiota mittayksiköihin kuten senttimetreihin, kiloihin ja neliömetreihin. Ajatuksena oli saada lapsille kokemus mittaamisen periaatteista ja peruskäsitteistä. Lapset saivat toimintapisteille mukaansa tehtävämonisteen, jonka tehtäviä pohdittiin ja mittailtiin pisteillä pareittain. Toimintapisteet olivat seuraavat:

image

1. Pituuden mittaaminen ja vertailu

Pituutta mittailtiin monin eri tavoin. Narulla harjoiteltiin oman kehon mittojen ottamista pareittain (esim. koko pituus, jalkapohjan ja kämmenen pituudet. Narulla mitattiin myös erilaisten kohteiden pituuksia. Lisäksi naruja ja eri värisiä paperin suikaleita aseteltiin pituusjärjestykseen ja liimattiin paperille.

huhtikuun puolivälissä 015huhtikuun puolivälissä 019image

2. Massan eli painon mittaaminen

Painon mittaamista varten lapsille oli varattu kolme vähän eri painoista esinettä. Itse mittaaminen tapahtui henkarivaakaa käyttäen. Punnittava esine laitettiin toiseen päähän vakaa ja toiseen päähän niin monta multilink-kuutioata, kunnes vaaka oli ns. tasapainossa. Monistetehtävässä piti miettiä sitä, kumpi on painavampi.

huhtikuun puolivälissä 017image

3. Pinta-alan mittaaminen

Pinta-alan mittaaminen tapahtui värisauvojen avulla. Tehtävänä oli kännykän ja postikortin pinta-alojen mittaaminen. Ensin arvioitiin kumman ala olisi isompi ja sitten vaan mittamaan. Mittaaminen tapahtui siis peittämällä kohteen pinta sauvoilla ja laskemalla sauvojen lukumäärä.

image

4. Tilavuuden mittaaminen

Tällä pisteellä lasten tehtävä oli mitata kolmen esineen tilavuus. Erikokoisiksi esineiksi oli valittu terotin, karkkipurkki ja pieni sokeriputeli. Mittavälineenä toimivat pienet massapallot. Mittaaminen tapahtui siis siten, että laskettiin esineen sisään mahtuvat pallot. Lopuksi vielä vertailtiin purkkien ja putelien tilavuuksia – mihin mahtui eniten, mihin vähiten.

Kauppaleikkiä ja €uroja

20.3.2015 Yleinen

1. Orientoitumista

Sateenkaarelaiset pääsivät tutustumaan rahaan erilaisin tehtävin ja leikein. Aluksi kävimme yhdessä läpi, millaisia rahoja on. Tutuiksi tulivat kolikko- ja setelirahat. Esimerkkien ja ”opetustaulun” avulla lapset näkivät kaikki käytössä olevat rahat. Keskustelimme aiheesta ja lapset saivat kertoa olivatko käyttäneet rahaa ja mihin / missä olivat sitä käyttäneet. Lapset oppivat myös sen, että rahoja on eri arvoisia ja että Suomen rahayksikkö on euro. Seuraavaksi leikimme piilotusleikkiä, jossa esille laitettiin 10 euroa erilaisina rahoina. Ensin rahat tunnistettiin ja nimettiin, minkä jälkeen leikin ohjaaja piilotti 1-2 rahaa. Tällöin muiden leikkijöiden tuli tietenkin sulkea silmänsä. Tämän jälkeen mietittiin, mikä raha tai rahat oli piilotettu ja kuinka paljon rahaa oli jäänyt jäljelle. Tätä leikittiin myös pareittain…

maaliskuu alkupuoli 113

2. Kauppaleikki

Kauppaleikin aluksi lapset kävivät ”pankista” nostamassa tietyn summan rahaa (ensin 6 € ja sitten 8 €). Lapset saivat itse koota rahasumman seuraavista vaihtoehdoista – tarjolla oli 50 sentin, 1 euron ja 2 euron kolikot ja 5 euron seteli. Kun pankissa oli käyty ja jokaisella oli ”kukkarossaan” oikea määrä rahaa, niin päästiin kauppaan. Kauppassa oli 1 eurosta 4 euroon maksavia tuotteita, joita lapset saivat ostaa. Tuotteista oli kuvat ja hinnat näkyvillä taululla. Ostoksia tehdessä tuli miettiä mm. sitä, että rahat riittävät kyseisiin ostoksiin ja pohtia paljonko rahaa jää jäljelle sekä paljonko sitä saa takaisin. Tämän jälkeen omat ostokset ja niiden hinnat piirrettiin paperille.

maaliskuu alkupuoli 103maaliskuu alkupuoli 104

3. Tehtäviä

Kauppaleikin jälkeen luvassa oli erilaisia rahaan liittyviä tehtäviä. Kisu Pikkukuun eskarikirjassa käsiteltiin myös rahaa. Ensin lasten tehtävänä oli laskea rahoja ja merkitä oikea summa oikeaan kohtaan. Toisessa eskarikirjan tehtävässä Salaisen maan väki oli tehnyt ostoksia ja lasten tuli pohtia kuka oli ostanut mitäkin.

maaliskuu alkupuoli 110

Toisessa tehtävässä lapset joko piirsivät tai leikkasivat lehdistä tuotteita / ostoslistan, joita halusivat myydä / ostaa ja keksivät niille hinnat 1-10 euron väliltä.

maaliskuu alkupuoli 107maaliskuu alkupuoli 111maaliskuu alkupuoli 112

Rahapussi-monisteessa rahapusseihin piti piirtää oikea määrä euroja, esim. mikäli pussiin oli merkitty 4 €, niin lasten tehtävänä oli piirtää pussiin vaikkapa kaksi 2 euron kolikkoa.

maaliskuu alkupuoli 105

Luvut 9-10 ja kertausta

8.3.2015 Yleinen

Alkuleikkejä

Matetematiikan parissa jatkoimme jo lukujen ja lukumäärien 9 ja 10 parissa. Lisäksi kertailimme lukualuetta 0-10 erilaisten toiminnallisten tehtävien kautta. Alkuleikeissä tutustuttiin kymppi- eli sydänpareihin jumppaamalla. Opettaja näytti ensin eim. yhden haarahypyn ja lasten piti miettiä montako yhteen pitää lisätä, jotta saadaan kymmenen ja tehdä siis esim. yhdeksän kyykkyä. Näin käytiin läpi kaikki kympin summamuodot. Lisäksi tutustuimme kymppi ja ysi numeroiden piirtämiseen tekemällä kaverin selkään kymmenen ysiä ja kymmenen kymppiä. Harjoittelimme summamuotoja myös myrkkysieni-leikillä, jossa oli ysin ja kympin summamuotoja. Kerääjä näytti aina laskun muille ja mikäli muut leikkijät vastasivat oikein, sain sienestäjä sienen koriinsa… kunnes tietenkin tuli aluksi sovittu myrkkysieni, jolloin muut huusivat ”myrkkysieni”! Tästä jatkettiin pistetyöskentelyn parissa. Lukuja 9-10 ja ”kertaustunnin” parissa vietimme aikaa noin 2×60 minuuttia eli kahden päivän toiminta-ajan verran.

1. Lukutaulut

Jälleen rakenneltiin pareittain lukutauluja ysistä ja kympistä. Samalla tutustuttiin mm. dominoihin, kellonaikoihin, rahamääriin, numeroihin ja sormiin. Yhdessä piti löytää materiaalien joukosta joko ysiin tai kymppiin liittyvät asiat ja leikkailla sekä liimailla ne kartongille. Näin lapset pääsivät tutustumaan monipuolisesti ko. lukuun. Jälleen kerran etenkin euromäärien miettiminen oli lapsille haastavaa, mutta yhdessä löysimme rahakukkaroon oikeat rahamäärät.

helmikuun loppu 004

2. Kädentaidot ja kynätehtävät

Aluksi kymppiä ja ysiä harjoiteltiin lese- ja hiekkalautasille. Näin saatiin taas useita toistoja suureen kokoon. Tämän jälkeen päästiin monistetehtävän pariin, jossa harjoiteltiin ysiä ja nollaa. Toisessa monistetehtävässä apuna olivat dinot. Lasten piti miettiä kymppipareja ja ysin summamuotoja ja etsiä puuttuva luku. Lisäksi tehtiin eskarikirjasta tehtäviä liittyen ko. lukuihin.

helmikuun loppu 008 helmikuun loppu 019

3. Pelejä ja leikkejä

Sydänpari muistipeli

Tässä pelissä sydän- eli kymppiparit muodostivat aina etsittävät kortit. Mikäli pelaaja löysi parin, esim. 0 ja 10, niin sai jatkaa kääntämällä uudet kaksi korttia.

helmikuun loppu 007

Mäkkärimatikka

Mäkkärimatikassa tehtävänä oli pussittaa ranskiksia oikeisiin pusseihin. Eli ranskikset sisälsivät summamuotoa lukualueelta 1-9. Muutama haastavampi ranskis piti sisällään kympin summa- ja erotusmuotoja, esim. 1 + __  = 10.

helmikuun loppu 022

Kymppiparit noppapelinä

Tässä yksinkertaisessa pelissä heitettiin noppaa pareittain vuorotellen. Parin piti kertoa paljonko nopan silmälukuun oli lisättävä, jotta tuli kymmenen.

helmikuun loppu 021

Lumiukkopeli

Lumiukkopelissä piti heittää kahta noppaa ja laskea silmälukujen summa. Tämän jälkeen katsottiin taululta mikä lumiukon ”osa” piirrettiin paperille. Näistä syntyi hieman hassuja ukkoja, joilla saattoin olla useampi kaulaliina tai porkkananeä.

helmikuun loppu 016

Lumiukko – tarkkuusheitto

Tässä heittopelissä isolle paperille maalattua lumiukkoa yrittettiin pommittaa kolmella ”lumipallolla” (isoja massapalloja). Päästä sai kolme pistettä, keskivartalosta kaksi ja alavartalosta yhden pisteen. Tämän jälkeen heittäjän piti laskea pisteet yhteen ja merkata tulos tuloskaavakkeeseen.

helmikuun loppu 023

Lukusuorahyppyjä

1-10 lukusuoralla tehtiin erilaisia hyppyjä. Lapset hyppivät ja laskivat lukuja etuperin, takaperin, kahden välein parilliset ja parittomat.

helmikuun loppu 017

Helmipeli

Helmipelissä toinen pareista piirsi paperille erivärisiä helmiä yhdeksän tai kymmenen. Tämän jälkeen kerrottiin järjestys kaverille ja katsottiin tuliko helminauhoista samanlaiset.

Noppapeli

Noppapelissä heitettiin kahtanoppaa pareittain. Noppien silmäluvut laskettiin yhteen ja verrattiin parin vastaaviin. Suuremman luvun saanut sai timatin munakennoonsa. Ensimmäisenä munakennon täyteen saanut oli voittaja.

helmikuun loppu 006

Värisauvat

Värisauvoilla tehtiin kaikki kymppiparit. Kympin pitkä värisauva oli siis 0 + 10 tai 10 + 0 jne.

helmikuun loppu 005

Luvut ja lukumäärät 5-8

12.2.2015 Yleinen

1. Virittäytymistä

Sateenkaarelaiset jatkoivat lukujen ja lukumäärien parissa. Lukuihin 5-8 tutustuminen aloitettiin aina yhteisillä leikeillä ja virittäytymisellä aiheeseen. Numeromerkin piirtämistä harjoiteltiin taikasormella ilmaan. Lukumääriä etsittiin ympäristöstä ja itsestä. Varsinkin viitonen oli helppo löytää (sormet, varpaat, eskaripäivät jne.) ”Kapteeni käskee” -leikissä piti tehdä tehtäviä tai liikkeitä ko. lukumäärä. Summamuotojumpassa tehtiin liikkeitä lukua hajottaen, esim. teimme yhden kierrehypyn ja seitsemän haara-hyppyä (1 + 7 = 8). Lisäksi luimme Salaisesta maasta matikkatarinaa… Aikaa lukujen 5-8 parissa käytimme kahden päivän toiminta-ajan verran eli noin 2 x 60 minuuttia.

2. Lukutaulut

Virittäytymisen jälkeen teimme jokaisesta luvusta esim. parityönä lukutaulun. Lasten piti etsiä omaan lukuunsa liittyvää materiaalia ja koota ne kartongille. Yhdessä pohdimme mm. kellonaikoja, noppaa, dominoita, lukusuoralla naapurilukuja, rahaa ja piirrettiin tauluihin myös oikea määrä sormia. Lapsista tehtävä oli mielekäs, mutta varsinkin eurojen ja rahan kanssa isompien summien miettiminen oli haastavaa.

helmikuun alku 008tammikuun loppu 011

3. Pelit, tehtävät ja leikit

Hajotuskone

Hajotuskoneella lapset pääsivät etsimään luvun viisi eri muotoja. Tehtävä oli laittaa oikea määrä nappeja koneeseen ja katsoa paljonko tuli punaiselle (Tepolle) ja paljonko siniselle (Kisulle). Tämän jälkeen piti löytää oikea kohta pelialustalta ja siirtää napit sinne. Peli loppui, kun luvun kaikki hajotusmuodot oli löydetty.

image

Värisauvat ja multilinkit

Värisauvoista oli kätevä rakentaa esim. viitosen mittaisia erilaisia raitoja. Tarkoituksena oli löytää taas kaikki kyseisen luvun hajotusmuodot. Multilinkeistä rakenneltiin eri lukujen mittaisia torneja.

tammikuun loppu 010image

Timantti- ja nappipeli

Timanttipelissä heitettiin nyt kahta noppaa, joiden silmäluvut piti laskea yhteen. Tämän jälkeen lukuja verrattiin ja suuremman luvun saanut sai ottaa itselleen yhden timantin, joita kerättiin munakennoon. Ensimmäisenä 10 timattia kerännyt oli voittaja. Nappipelissä toimittiin pareittain. Käytössä oli esim. 6 nappia. Toinen pareista laittoi silmät kiinni ja toinen pani osan napeista toiseen nyrkkiin ja osan toiseen. Tämän jälkeen toisessa kädessä olevat napit näytettiin parille, jonka piti pohtia, kuinka monta nappia nyrkissä oli piilossa.

image

Mäkkärimatikka ja laskutehtäviä 

Mäkkärimatikassa piti laittaa ranskalaisia oikeisiin pusseihin. Ranskalaisissa oli lukujen 1-8 summamuotoja vaille vastausta. Toistoja tällä keinolla saatiin paljon… Laskutehtäviä harjoiteltiin myös mm. nappien ja noppien avulla.

tammikuun loppu 007helmikuun alku 006helmikuun alku 015

Kädentaidot

Numeromerkin piirtämistä harjoiteltiin mm. hiekkaan, leselautaselle ja liitutaululle suureen kokoon ennen kuin päästiin monistetehtävän pariin. Lisäksi osa lapsista valmisti kartongista sopivasti nro 8 pelipaitoja – kyseessä oli tietenkin Sel8nne. Joku saattoi ihmetellä paidan väriä, onko Selänne siirtynyt pelaamaan HPK:n joukkueeseen?

helmikuun alku 007helmikuun alku 012helmikuun alku 010

Luvut ja lukumäärät 1-4

24.1.2015 Yleinen

1. Orientointia ja aloitusleikkejä

Sateenkaarelaiset tutustuvat talven aikana lukuihin ja lukumääriin, joita on jo pohjustettu syksyn mittaan pelein ja leikein. Aluksi tavoitteena on lukujen tunnistaminen, esim. mallikorttien ja eri aistien avulla tehtävin harjoituksin. Ilmaan tai kaverin selkään piirtäminen auttaa myös numeromerkkiin tutustumisessa. Hyviä alkuleikkejä ovat taas lukumäärien etsiminen lähiympäristöstä ja itsestä. Meilläkin lapsilta kysyttiin: ”Mitä sinussa on kaksi?” ja; ”Mitä näet ympärilläsi kaksi kappaletta.” Lisäksi monet laululeikit sopivat hieman sovellettuna hyvin mm. lukujen, lukumäärien ja summamuotojen opetteluun, Sateenkaarelaisille tutuksi tuli ainakin ”Elefanttimarssi”, jossa mukaan tuli tai lähti aina 1-4 elefanttia. Näin harjoiteltiin lukujen 1-4 summa- ja erotusmuotoja.

2. Lukutaulut

Sateenkaarelaiset syventyivät lukuihin ja lukumääriin niihin liittyvän materiaalin avulla. Pareittain tai pienryhmissä valmistuivat hienot lukutaulut, joihin lapset etsivät ja liimasivat omaan lukuunsa liittyvät materiaalit. Pohdittavana oli mm. lukusuora ja naapuriluvut, kellonaika, lukusana, numeromerkki, dominot, noppa, sormet ja rahat. Näin lapset saivat mahdollisimman monipuolisen kuvan opeteltavista luvuista. Alla lapset työntouhussa, lukutaulutehtävän parissa…

tammikuun loppupuoli 011tammikuun loppupuoli 013tammikuun puoliväli 014

3. Numeroiden piirtäminen ja eskarikirjan tehtävät

Numeromerkin piirtämistä harjoiteltiin paitsi ilmaan tai kaverin selkään myös suureen kokoon liitutaululle liiduilla tai vedellä ja siveltimellä. Lopuksi oli vuorossa kynätehtäviä eli ko. lukujen monisteet ja niihin liittyvät eskarikirjan tehtävät. Kellonaikoja harjoiteltiin monisteessa, johon merkittiin oikeat tasatunnit…

image imagetammikuun loppupuoli 015

4. Pelit ja leikit

Sydän- ja tähtipelit olivat jo tuttuja. Sydänpelissä tuli peittää luku, joka oli yksi enemmän kuin nopan silmäluku. Tähtipelissä taas yksi vähemmän.

tammikuun loppupuoli 014

Nopanheitossa suuremman luvun saanut sai palkinnoksi timantin. Ensimmäiseksi kymmenen timanttia kerännyt oli voittaja. Timatit kerättiin munakennoihin.

tammikuun puoliväli 013

Lautapelissä piti noppaa heittämällä päästä lähdöstä maaliin. Mikäli osui laudalla olevien lukujen päälle sai palkinnoksi yhtä monta dinosaurusta. Voittaja oli pelaaja, joka keräsi eniten dinoja.

tammikuun puoliväli 010

Noppatehtävässä heitettiin noppaa esim. kymmenen kertaa ja rastitettiin jokainen tulos kaavakkeeseen. Lopuksi piti vertailla, mitä lukua heitettiin eniten.

image

Hajotuspelissä etsittiin hajotuskoneen avulla kaikki luvun kolme ja neljä hajotelmat. Siniset menivät Kisu Pikkukuulle ja punaiset Teppo Koiruudelle.

image

Lisäksi mahdollisuus oli harjoitella numeromerkin ja lukumäärän yhdistämistä munakennotehtävässä tai lukuihin liittyviä summamuotoja laskutehtävien ja nappien / timattien avulla. Logicotehtävät ja iPadin matikkapelit tukivat myös lasten lukuihin ja lukumääriin 1-4 tutustumista.

tammikuun loppupuoli 016tammikuun puoliväli 012

Lukukäsitteen kertausta

11.1.2015 Yleinen

Sateenkaarelaisten kevätlukukauden yhtenä teemana on matemaattiset taidot. Lukuihin ja lukumääriin perehdytään seuraavien kuukausien aikana melko monipuolisesti. Lisäksi harjoittelemme mm. mittaamista, lukujonoa ja geometriaa. Aluksi kuitenkin kertailimme lukukäsitettä yleisellä tasolla syksyltä tutuin metodein – eli pelein, leikin ja lähinnä toiminnallisin tehtävin. Orientointina aiheeseen lapsille toimi Salaisen maan matikkatarina ”Teppo nuuhkii numeroita”. Tarinan jälkeen siirryimme pari- ja pienryhmätehtäviin toimintapisteille.

1. Numeromerkkejä

Tällä pisteellä lapset tutustuivat ja luettelivat ensin luvut 1-10. Tämän jälkeen tavoitteena oli rakentaa hernepusseista ja naruista numeromerkkejä. Lukukortit olivat mallina tarvittaessa.

tammikuun alku 014

2. Palikkatornit

Palikkatornit-pelissä heitettiin noppaa yhtäaikaa, minkä jälkeen nopan silmäluku sanottiin ääneen ja rakennettiin yhtä korkea torni multilink-palikoista. Tämän jälkeen torneja verrattiin ja korkeimman tornin rakentanut sai yhden timantin. Ensimmäisenä 10 timanttia saanut pelaaja oli voittaja.

tammikuun alku 011

3. Ruutuhyppely

Ruutuhyppelyssä oli käytössä luvut 1-9. Tarkoituksena oli se, että yksi leikkijöistä sanoi kolme lukua ko. lukualueelta ja toisen leikkijän oli hypättävä kyseiset luvut sanotussa järjestyksessä.

tammikuun alku 015

4. Sydän- ja tähtipelit

Näiden pelien idea oli yksinkertainen – jokaisella pelaajalla oli käytössään pelilauta, noppa ja multilink-palikoita. Tähtipelissä piti heittää noppaa ja peittää pelilaudalta luku, joka oli yksi vähemmän kuin nopan silmäluku. Sydänpelissä peitettävä luku taas oli yksi enemmän kuin noppa näytti.

tammikuun alku 010

5. Lasku- ja muistipeli

Näissä jo syksyltä tutuissa peleissä tutustuttiin lukuihin ja lukumääriin.

tammikuun alku 016

6. Eskarikirjan tehtävät

Tällä pisteellä tehtiin Kisu Pikkukuun eskarikirjasta aiheeseen liittyviä tehtäviä. Tarjolla oli mm. lukumääriä ja niiden vertailua. Tavoitteena oli tehdä vähintään kaksi tehtävää, joita sai valita kahdelta eri aukeamalta.

tammikuun alku 012

Meidän metsä

15.11.2014 Yleinen

Syksyn aikana Sateenkaarelaiset kävivät ahkerasti metsäretkillä. Meidän metsä eli ”peikkometsä” sijaitsee Kisapuiston lenkkipolkujen lomassa. Metsäretket toimivat lapsille monipuolisena ja toiminnallisena oppimiskokemuksena, jossa yhdistyvät oikeastaan kaikki oppimisen alueet. Leikki, sadut ja tarinat kohtaavat liikunnan, matematiikan ja taiteen. Luontosuhteen vaaliminen on tärkeää sekä henkisesti että fyysisesti.

No, mitä retket meidän metsään sitten pitivät sisällään. Periaatteena oli se, että pidimme aistit avoinna koko ajan. Käveleminen pitkin polkuja, kuunteleminen, katseleminen, haistaminen ja jopa maisteleminen tulivat meille tutuiksi matkalla meidän omalle eväspaikalle. Oman kehon käyttöä ja liikuntaa tuli paljon jo matkalla, jota hyödynnettiin eri tavoin: mm. liikkumiset eri tavoin ja pienet tehtävät tulivat lapsille tutuiksi. Eväspaikalla oli sitten yleensä aika tavoitteellisempien tehtävien aika, joiden parissa lapset työskentelivät pienryhmissä. Kun päivän teeman mukaiset tehtävät saatiin suoritettua, niin pääsimme nauttimaan eväistä. Leikille oli vielä yleensä runsaasti aikaa tämän jälkeen. Mielikuvitus ja metsä tarjosivat kaiken, mitä lapsi leikkiin tarvitsi. Mm. mäet, kuopat, oksat, kepit, lehdet ja kävyt olivat osa lasten leikkiä, joten varsinaisia leluja ei kaivannut kukaan. Aika kului kuin siivillä, kunnes oli aika palata takaisin päiväkodille syömään. Aikaa yksittäiseen retkeen käytettiin oikeastaan koko aamupäivä eli 2-2,5 tuntia.

1. kerta: loppukesän luonto

Lapsien tehtävänä oli etsiä luonnosta erilaisia materiaaleja. Tarkoituksena oli myös yhdessä tunnistaa kasveja, puita ja muuta metsästä löytyvää. Ensin etsittiin mustikan- ja puolukanvarpu, joiden eroja ja yhtäläisyyksiä mietimme yhdessä. Kävimme myös läpi syötäviä marjoja ja sitä mistä niitä kannattaa kerätä. Seuraaksi tutuistuimme havupuihin etsimällä kuusen- ja männynneulasen. Tutkimme neulasia ja tunnistimme kuusen ja männyn. Seuraavaksi etsimme lehtipuiden lehtiä, joista lapset löysivät ainakin koivun, vaahteran ja tammen. Kartoitimme myös havu- ja lehtipuiden eroja. Seuraavaksi tarkastelimme käpyjä ja opimme tuntemaan männyn-ja kuusenkävyn. Lopuksi keräsimme vielä kesän kukkia ja kasveja ja pyrimme tunnistamaan niitä yhdessä. Kerätyt kasvit asetettiin paperin päälle ja kuvattiin. Tarkoituksena oli se, että sama tehtävä tehdään myöhemmin syksyllä uudestaan ja vertaillaan näin kesän ja syksyn luontoa. Näin mahtavia ”taideteoksia” valokuvattiin loppukesän luonnon kasveista.

2014 elo 009 2014 elo 013 2014 elo 008

2. kerta: muotoja luonnossa

Eskarin alussa yksi teemoista oli geometria, joten ”peikkometsässäkin” metsästettiin erilaisia muotoja. Aluksi lapsille näytettiin ympyrän, nelikulmion tai kolmion muotoista pahvinpalaa ja lapset saivat etsiä luonnosta kyseistä muotoa muistuttavan asian. Samanmuotoiset luokiteltiin samaan paikkaan. Tämän jälkeen tarkasteltiin yhdessä millaisia asioita lapset olivat löytäneet ja kerrattiin tasokuvioita. Tämän jälkeen mietittiin vielä lasten lähiympäristöstä löytyviä erilaisia muotoja. Muotoja etsittiin myös puustaa – sen rungosta, oksista ja lehdistä. Lopuksi leikittiin leikkiä, jossa omalla keholla piti muodostaa tietty muoto… Tässä ollaan tarkkana etsimässä muotoja ja löytyihän niitä – ainakin ympyränmuotoisia.

elo 2014 008 elo 2014 010

3. kerta: tutkimuksia ja luontotaidetta

Tällä kertaa lapset saivat jokainen oman tutkimusvihon, johon saivat tehdä omia merkintöjään. Aikuisen avustuksella jokainen ryhmä sai etsiä itselleen mieluisan paikan metsästä, johon asetetettin kehykset. Kehyksien sisään jäänyttä aluetta alettiin sitten tutkia. Raportointivihon lisäksi tutkimuksissa oli käytössä luupit eli suurennuslasit, joilla päästiin valittua aluetta silmäilemään hieman lähempää. Tarkan tarkastelun jälkeen omaan tutkimusvihkoon rastiteltiin alueen löydökset. Tutkimusvihkon viimeiselle sivulle lapset saivat vielä piirtää alueelta löytyneen mieluisan kohteen.

luontotaide 032 luontotaide 035

luontotaide 026syyskuun alku 2014 004

 

Toinen tehtävä tutkimusten lisäksi oli tehdä luontotaidetta. Tällaisia luomuksia syntyi pienryhmissä – kelpaisivat varmasti Kiasmaan…

syyskuun alku 2014 005 syyskuun alku 2014 007 syyskuun alku 2014 008 luontotaide 030 luontotaide 029 luontotaide 028 luontotaide 027

4. kerta: luokittelua ja luontotaidetta

Lapset saivat tehtäväkseen kerätä erilaisia asioita luonnosta. Ryhmät keräsivät pusseihin jotakin painavaa, kevyttä, terävää, pyöreää, pehmeää, kovaa, vihreää ja ruskeaa. Tämän jälkeen materiaalit luokiteltiin aiemmin mainittujen kategorioiden alle. Lisäksi lapset nimensivät, mitä olivat löytäneet. Luokittelun ja nimeämisen jälkeen pussiin kerätyistä materiaaleista oli tavoitteena tehdä yhdessä ”peikko” puun juurelle. Ja aikamoista taidetta saimme taas kerran aikaan.

syyskuun loppu 005syyskuun loppu 003syyskuun loppu 007

5. kerta: metsämatikkaa

1. tehtävänä lapsilla oli tehdä opettajan mallin mukainen asetelma pahvin päälle. Mallia sai käydä katsomassa niin monta kertaa kuin halusi.

lokakuu 2014 008 lokakuu 2014 015

Toisena tehtävä oli jo hiukan tutustua mittamiseen, johon on Sateenkaaressa tarkoitus syventyä tarkemmin vasta kevätlukukaudella. Jokaiselle ryhmälle oli jaettu metrin mittainen naru. Ensin määrittelimme yhdessä mittayksikön (esim. kivi / käpy). Tämän jälkeen tarkoitus oli mitata / laskea kuinka monta kiveä / käpyä metriin tarvitaan. Viimeinen tehtävä oli rajata narulla ala metsään ja laskea alueen sisällä olevia asioita. Opettajan opastuksella tehtiin vielä alan sisällöstä pylväsdiagrammi. Aika vaikea tehtävä, mutta yhdessä onnistuimme kuitenkin!

lokakuu 2014 025 lokakuu 2014 026 lokakuu 2014 028

6. kerta: salaisia tehtäviä

Salaiset tehtävät kuulostavat jännittäviltä ja ninhän ne olivatkin. Salaisuuspussista otettiin tehtäväkortti kerrallaan. Nämä kortit sisälsivät erilaia metsämatikka pähkinöitä. Mm. lasten piti etsiä itseään korkeampi puu ja viisi erilaista luonnonesinettä. Erilaisia käsitteitä ja matemaattisia ongelmia päästiin harjoittelemaan ja ratkomaan oikein urakalla. Tehtäväkortit löytyvät täältä: http://www.hyvinkaa.fi/fi/kasvatus-ja-opetus/Matematiikkaaluonnossa/Materiaalit/#.VGeUKPmsXuM Meillä käytössä oli tehtäkortit 1-12. Tässä etsintää ja etsinnän tuloksia…

lokakuun alku 020 lokakuun alku 022 lokakuun alku 031

7. kerta: loppusyksyn luonto

Syksyn viimeisellä retkikerralla pohdimme sitä, miten kasvit varautuvat talveen. Miksi lehtipuun lehdet muuttuvat syksyllä värikkäiksi? Miksi lehtipuut lopulta pudottavat lehtensä? Mitä tapahtuu kukille ja monille kasveille syksyn tullen. Entä marjoille, varvuille ja heinille. Entä mitkä luontokappeleet eivät oikeastaan varaudu talven tuloon, ja miksi näin on? Mm. näiden kysymysten pohtimisen lisäksi lapset saivat jälleen kerätä luonnonmateriaaleja paperin päälle. Tämän jälkeen vertailtiin loppukesällä otettua vastaavaa kuvaa ja mietittiin mitä eroja on loppusyksyyn verrattuna. Alla pari kuvaa siitä, mitä syksyisestä metsästä voi löytää sekä yksi ryhmä ylpeitä luonnontutkijoita.

lokakuun loppu 008 lokakuun loppu 011lokakuun loppu 009

Lukukäsitteen vahvistamista

16.10.2014 Yleinen

Lukukäsitteen tutuksi tekemistä ja vahvistamista jatkettiin Sateenkaaressa pistetyöskentelynä. Tälläkin kertaa tehtävät oli valittu tukemaan lukujen 1-10 oppimista. Tavoitteena oli se, että lapset oppivat lukumääriä, lukujonotaitoja sekä numeromerkkejä. Lisäksi tarkoitus oli selventää lapsille, että numeromerkkiä vastaa tietty lukumäärä ja luvuilla on paikkansa lukusuoralla. Samalla pyrittiin käyttämään eri aistikanavia, toiminnallisia menetelmiä ja kehittämään hienomotorisia taitoja sekä hahmottamista. Näiden tehtävien tekeminen vie aikaa kahden päivän toiminta-ajan verran eli noin 2 x 45 minuuttia.

1. Piste: Väritystehtävä

Väritystehtävä oli otettu Montessorimateriaaleista. Tehtävässä tutustuttiin lukuihin ja lukumääriin lukualueella 1-5 värittämällä tytön vaatteet oikealla värillä.

lokakuu 2014 070

2. Piste: Lukukortit ja helminauhat

2. pisteellä harjoiteltiin numeromerkin ja lukumäärän yhdistämistä, kun oikean lukukortin päälle piti valita oikean määrän helmiä sisältävä nauha. Lopuksi lukukortit ja helminauhat järjesteltiin pienimmästä suuriimpaan ”lukusuoraksi”.

lokakuu 2014 071

3. Piste: Lukukatu

Lukukatu-pisteellä lapsien tehtävänä oli piirtää numerot lukusuorana toimivalle kadulle. Lisäksi lapset saivat antaa omalle kadulleen nimen. Lopuksi pelattiin vielä tuulinen katu-peliä, jossa yksi luvuista peitettiin ja lapsen tuli päätellä, mikä luku oli piilossa.

lokakuu 2014 072

4. Piste: Lukumäärälautaset

Lukumäärälautasille (tavalliset kertakäyttölautasiin) oli piirretty luvut 1-10. Lapsen tavoitteena oli asettaa lautaset luvun perusteella oikeaan järjestykseen ja asettaa yhtä monta jalokiviä lautasen päälle.

lokakuu 2014 067

5. Tunnustelupussit

Pusseihin oli piilotettu tietty lukumäärä jalokiviä, joka lasten piti pelkästään tunnustelemalla päätellä ja laittaa vastaava lukumääräkortti pussin päälle. Haastava tehtävä, sillä kivet saattoivat pussissa olla sikinsokin ja päällekkäin.

lokakuu 2014 066

6. Logico-tehtävät

Logicopelejä pelattiin tällä pysäkillä. Tehtävät vaativat hahmottamista ja päättelyä. Tällä kertaa ne sisälsivät erilaisia kuvioita.

lokakuu 2014 069