Selaat arkistoa kohteelle maantiepyöräily.

#rrty – Mukava tapa harrastaa pitkänmatkan pyöräilyä

14.11.2016 Maantiepyöräily, Pitkänmatkanpyöräily

Siis kerran kuukaudessa 200km brevet-säännöin. Olen varmaan tästä jo aiemmin kirjoittanut, mutta kirjoitanpa uudestaan. Esim. Englannissa tälle on tarkatkin säännöt, mutta Suomessa ei mitään ”virallista” ohjetta ole.

Randonneur Round the Year (RRTY) is awarded to any rider who completes at least one approved Brevet ride of minimum 200k each month for any 12 consecutive months.

MITÄ VAATII

– päättäväisyyttä
– säännöllistä elämää – huonoilla tai hyvillä tavoilla
– suunnitelmallisuutta
– normaalia suomalaista kykyä ulkoilla talvisessa säässä
– perusvälineitä ja -varusteita eri keleille ja säille
– yhden päivän uhraamista ”hyvälle” asialle kerran kuukaudessa
– talvella ihmettelevien katseiden ja kysymysten kestämistä

img_20160106_110918

fb_img_1451659735066

MITÄ EI VAADI

– urheilullisuutta
– harjoittelua sykemittarin kanssa – tai juurikaan harjoittelua, kunhan käy silloin tällöin ajelemassa
– hyvää kuntoa
– nopeutta
– kavereita

Tästä puuttuu tonni.

10.6.2015 Yleinen

Ajatus 1000km pyörälenkistä syntyi kesällä 2014. Se tuntui silloin hyvältä idealta, ja tuntuu vieläkin kun ensimmäistäkään polkaisua ei ole suoritettu.

Reittivaihtoehtoja oli kaksi. Ensimmäinen suunnitelma oli Kuopio-Joensuu-Imatra-Lappeenranta-Lahti-Tampere-Jyväskylä-Kuopio, mutta kokonaan koluamatta jäänyt länsirannikko vei voiton, ja yhden miehen retkikunta liikkuu akselilla Kuopio-Iisalmi-Muhos-Oulu-Kalajoki-Pietarsaari-Seinäjoki-Jyväskylä-Kuopio. Googlen karttaohjelma antaa tuolle reitille matkaksi 997 km, mutta luotan, että saan puuttuvat kolme kilometriä ajettua haahuilemalla pitkin Pohjanmaata.

Tarkoitus olisi ajaa mahdollisimman suoraviivaisesti, eli taukoja silloin kun tuntuu, että tarvitaan ruokaa koneeseen tai kun silmät ei enää pysy auki. Pyörä lähtee liikkumaan perjantaina klo 8:00 – 9:00. Perille pitäisi päästä sunnuntain aikana.

Koska keli vaikuttaisi olevan vähemmän helteinen, saa matkaan ottaa vaatetta ihan reilusti. Yöllä on kuitenkin helvetin kylmä, ja siihen yhdistetty mahdollinen vesisade syö energiaa rotan lailla. Varsinaisia sadevaatteita ei ole tullut hommattua, mutta muuten pyöräilyvaatetta on kertynyt sen verran, että vaihtoja voi suorittaa kun tarve vaatii.

Matka taittuu Fuji-merkkisellä maantiepyörällä. Siihen lainasin satulatolppaan kiinnitettävän takalaukun eräältä aloittelevalta kuopiolaiselta pitkänmatkanpyöräilijältä. Siihen ängetään tavaraa niin paljon kun mahtuu, loput reppuun, jos jotain meinaa kyydistä jäädä.

Se mikä tässä on hienoa, niin nyt on saanut hyvällä omallatunnolla syödä aivan helvetilliset määrät ruokaa! Ja, nimenomaan hiilareita kaikissa sen kauniissa muodoissa. Pastaa tai perunaa joka ruolla. Paahtoleipää en ole syönyt näin paljoa sitten poikavuosien. Karkkia jälkiruoksi. I love it.

Reitti on siinä mielessä jännittävä, että Iisalmen jälkeen mennään ihan uusille reiteille. Oulussa olen toki käynyt, mutta autolla ja siitäkin on jo toistakymmentä vuotta aikaa. Siitä eteenpäin ei ole sitäkään vähää kokemuksia. Eipähän käy tylsäksi. Jyväskylästä eteenpäin voi sitten taas heittää autopilotille.

Huomenna ostamaan sisärenkaita, urheilujuomaa, energiageeliä ja pientä purtavaa. Aerotangon ajattelin asentaa takaisin pyörään tätä sketsiä varten, saa vähän dynaamisemman ajoasennon tarvittaessa.

Jännän äärellä tässä ollaan. Vuorokauden kestäviä reissuja on tullut ajettua kesällä ja talvella, mutta nyt on matkaa vielä puolet enemmän taitettavana. Jos tämä pitäisi pelkällä fyysisellä kunnolla suorittaa, niin jäisi varmaan tekemättä, mutta kun on varttihullu niin vielä on toivoo.

Mutta, loppuviimein, eihän siinä tarvitse kuin jalkoja pyörittää ja nauttia matkasta!