Selaat arkistoa kohteelle maahanmuuttajanaiset.

Kylämajan suomen kielen tunnilla vierailu

21.11.2014 Yleinen

Osa ryhmämme jäsenistä kävi tutustumassa 18.11.2014 Asukastalo Kylämajassa joka tiistai pidettävälle suomen kielen tunnille, mikä on tarkoitettu erityisesti maahanmuuttajanaisille. Tuntia pitävät jo eläkkeellä olevat äidinkielen opettajat, jotka toimivat vapaaehtoistyöntekijöinä.Tunti oli hyvin suosittu ja eri kulttuuritaustaisia opiskelijoita tulikin paikalle kiitettävästi. Osalla naisista oli lapsia mukanaan, joille olikin järjestetty tunnin ajaksi lastenhoitaja. Ennen tunnin alkua muutama opiskelija myi leipomuksiaan kaikille halukkaille. Leipomusten tuotto menee suomen kielen tuntien ylläpitämiseen ja opiskelumateriaaleihin.

 

20141118_121518

Tunti alkamassa (kasvot sumennettu varmuuden vuoksi)

 
Tunti alkoi pääopettajan opetuksella ja tunnin aiheet käsittelivät Suomen koulutusjärjestelmää ja Lasten oikeuksien päivää. Tunti oli kokonaan suomeksi. Aluksi opiskelijoille jaettiin paperit, jotka käsittelivät lapsen oikeuksia ja joissa kerrottiin mm. lasten oikeudesta saada rakkautta ja turvaa, oikeudesta vapaa-aikaan, leikkiin ja koulunkäyntiin. Tämän jälkeen tutustuimme eri ammatteihin ja naiset saivat kertoa, mitä kyseisten ammattien harjoittajat tekevät. Naiset olivat todella innokkaita ja aktiivisia vastaamaan. Välillä opettaja joutui pyytämään hiljaisuutta, kun puheensorina kävi liiankin kovaääniseksi. Opettaja kysyi naisilta myös siitä, minkä ammatin he haluaisivat. Vastauksia oli muun muassa ompelija, kampaaja ja leipuri. Ammattisanaston harjoittelun jälkeen naiset oppivat Suomen koulutusjärjestelmästä, joka herätti kysymyksiä esimerkiksi siitä, mitä koulutusta poliisi tarvitsee. Erään oppilaan poika nimittäin toivoisi opiskelevansa poliisiksi ja hänen äitinsä kyseli opettajalta, miten hänen poikansa kannattaisi edetä opinnoissaan, jotta hän pääsisi opiskelemaan poliisiammattikorkeakouluun. Yhdessä opiskelun jälkeen oppilaat jaettiin 1-3 oppilaan ryhmiin ja ennen pienempiin ryhmiin jakautumista oppilaille jaettiin monisteet, jotka käsittelivät aiemmin tunnilla opittuja asioita. Monisteissa oli muun muassa koulusanastoa ja ammattien yhdistämistä työpaikkaan. Niitä oli tarkoitus käydä ryhmissä yhdessä opettajien kanssa. Pääsimme seuraamaan ryhmien työskentelyä ja huomasimme, että ryhmissä oppiminen jatkui samanlaisella innolla.

 

20141118_121906

(c) Liisa Tommila

20141118_123254

(c) Liisa Tommila

Tunnilla oli eri maista kotoisin olevia naisia(somalialaisia, turkkilaisia, venäläisiä), joiden ikäluokat vaihtelivat. Naisista huomasi selvästi, että he olivat todella motivoituneita oppimaan suomen kieltä. Jokaisella oli erilainen elämäntarina takanaan, joista he mielellään kertoivat. Selvisi, että jokaiselta löytyy osaamista sekä hyödyllisiä taitoja entuudestaan, sekä intoa toteuttaa niitä omassa elämässään. Keskustelimme myös, millä tavalla heidän taidoistaan olisi hyötyä, jos heillä olisi mahdollisuus tehdä töitä. Eräs nainen osasi leipoa ja kutoa mattoja, toinen oli kiinnostunut lastenhoidosta ja kasvatuksesta. Ryhmässä olevilla naisilla oli kuitenkin selvä yhteinen tavoite suomen kielen oppiminen. Kaikille oli selvää, että arkielämässä pärjäämistä varten täytyi oppia suomea.

 

20141118_125629

Ryhmässä työskentelyä


Asukastalo tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ja palveluja, kuten suomen kielen opiskelua ja työelämään valmistautumista, mitkä tukevat naisten kehitystä, itsenäistymistä ja voimaantumista. Samalla naiset tutustuvat suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tärkein oli se, että naiset osallistuvat suomen kielen kursseille ja tekevät suomen kielen opiskelun eteen töitä. Huomasimme myös, että kielen oppimiseen vaikuttavat ikä, lukutaidottomuus, kirjaimiston erilaisuus, koulutustaso ja erilaiset elämäntilanteet.

 

20141118_125614

 

Tutustuminen ja osallistuminen maahanmuuttajanaisten suomen kielen tunnille oli meille kaikille hyvin positiivinen kokemus. Ryhmän yhteishenki oli lämmin ja tervetullut. Myös luokassa ilmapiiri oli rento ja huumorintajuinen. Opettajat selvästikin pitivät työstään ja opiskelijoista, vaikka kertoivatkin opettamisen olevan haastavaa, koska opiskelijat puhuivat montaa eri kieltä. Naiset olivat motivoituneita sekä innokkaita opiskelemaan ja he ymmärsivät suomen kielen oppimisen tärkeyden. Opiskelutapa oli yksinkertainen ja naiset keskustelivat keskenään, mitä joku sana tarkoitti ja auttoivat toisiaan, jos joku ei ymmärtänyt.Vaikka yhteisen kielen löytäminen oli välillä haastavaa, yhteinen ymmärrys saavutettiin kuitenkin esimerkiksi viittomalla, piirtämällä ja eleillä. Suurin osa naisista on elänyt pitkään Suomessa, mutta kielitaito oli kuitenkin jäänyt hyvin vähäiseksi. Eroavaisuus näkyi selvästi naisten ja heidän lastensa välillä; monet lapsista olivat korkeasti koulutettuja ja hallitsivat suomen kielen hyvin. Suomen kielen tunnit ovat erittäin tärkeä osa maahanmuuttajanaisten kotoutumista ja tällaisia vapaaehtoistyöntekijöiden pitämiä oppitunteja kaivattaisiin paljon lisää. Toivottavasti yhteiskuntamme kehittyy tässäkin asiassa ja suomen kielen oppiminen mahdollistetaan kaikille sitä tarvitseville ikään, yhteiskuntaluokkaan, sukupuoleen ja kulttuuriin katsomatta.

– Tittamari Bilund, Johanna Blomberg, Camilla Boman, Milja Fagerlund ja Zübeyde Gür

Johdanto

16.11.2014 Yleinen

Useiden tutkimusten mukaan suuri osa maahanmuuttajanaisista kokee sopeutumisprosessin haastavaksi ja syitä sopeutumattomuuteen onkin monia. Kotoutuminen on monimutkainen prosessi, jonka onnistumiseen vaikuttavat useat tekijät kuten esimerkiksi maahanmuuton syyt, kulttuurilliset erot, uskonto, terveys, elämäntilanne sekä kielitaito.  Päätimme ryhmässämme keskittyä erityisesti maahanmuuttajanaisten kielitaidon parantamiseen sillä koemme, että kielitaito on yksi merkittävimmistä asioista sopeutumista ajatellen. Kielitaidon myötä heillä on mm. paremmat mahdollisuudet kouluttautua, työllistyä, itsenäistyä, saada uusia ystäviä sekä toimia aktiivisena osana suomalaista yhteiskuntaa.

Huomasimme, että tehtävän rajaaminen osoittautui aluksi haastavaksi, koska aihealue tuli rajata vain yhteen ongelmaan, jota haluamme erityisesti käsitellä. Päätimme kuitenkin loppujen lopuksi, että haluamme paneutua Suomen kielen opiskeluun, koska se on ensimmäisiä askeleita kohti sopeutumista uuteen maahan ja kulttuuriin. Suomen kieli on erityisen tärkeää työnhaussa, vaikkei perheellisille maahanmuuttajanaisille työpaikan saaminen olekaan se ensisijainen tavoite. Suomen osaaminen on kuitenkin tärkeä avain myös sosiaalisessa kanssakäymisessä monessa paikkaa. Maahanmuuttajanaiset saattavat jäädä monen toiminnan ulkopuolelle juuri heikon kielitaidon vuoksi.

Valitsimme tämän aiheen, koska se vaikutti ryhmämme mielestä kiinnostavalta, ajankohtaiselta asialta. Maahanmuuttajat ovat suuri asiakasryhmä sosiaalialalla, mutta mielestämme erityisesti naisten sopeutumisesta uuteen maahan ei juurikaan ole tietoa. Olemme huomanneet, että monet vuosia Suomessa asuneet maahanmuuttajanaiset eivät osaa juuri ollenkaan edes Suomen kielen alkeita. Mistä tämä voisi johtua ja miten voisimme siihen toiminnallamme vaikuttaa?

Vaikuttamiskanavaksemme valitsimme blogin kirjoittamisen, sillä siten pystymme helposti jakamaan ajatuksemme ja herättämään keskustelua ihmisten kesken. Nykyään blogit ovat valtavan suosittuja ja niitä lukevat monen ikäiset, sekä naiset että miehet. Toivomme, että blogiamme lukisi mahdollisimman moni, jotta maahanmuuttajanaisten huono sopeutuminen Suomeen tulisi usean ihmisen tietoisuuteen. Suurimpana tavoitteenamme onkin, että blogillamme olisi edes pieni vaikutus siihen, että Suomessa alettaisiin tekemään tulevaisuudessa parannuksia maahanmuuttajanaisten sopeutumisen edistämiseksi, juurikin esimerkiksi parantamalla ja lisäämällä suomen kielen opetusta ja korostamalla sen merkitystä sopeutumisprosessissa.

Tekstiemme lisäksi aiomme käydä tutustumassa Asukastalo Kylämajan kurssilla, jossa opetetaan juurikin maahanmuuttajanaisille suomen kieltä. Käynnillämme haluamme nähdä kuinka suomen kielen opetus on järjestetty, onko siellä kävijöitä ja kuinka aktiivisia sekä innokkaita maahanmuuttajanaiset ovat tulemaan suomen kielen kursseille. Toivomme, että saisimme kuulla joltakin kävijältä hänen omakohtaisia kokemuksia ja ajatuksia, esimerkiksi siitä kuinka hyvin hänen mielestään Suomessa on järjestetty kotouttaminen.

Tittamari Bilund, Johanna Blomberg, Camilla Boman, Milja Fagerlund ja Zübeyde Gür