Selaat arkistoa kohteelle loppuraskaus.

rv 39+0

11.3.2015 Äitin asioita, Yleinen

voi tylsyys. Aamulla satoi vettä.. Vettä maaliskuussa! Nukun öisin todella huonosti ja katkonaista unta. Maha on sekaisin ja todella vikkelällä. Eilen supisteli hyvin epäsäännöllisesti ja reisiin meni sellaisia sähköiskuja. Ilmeisesti vauvan pää painaa hermoon. Olen usein puolet päivästä hyvin ärtynyt ja vihainen. En jaksa nähdä ketään tai mennä minnekkään. Jos saisin, olisin sängyssä ja katsoisin telkkaria. Mutta meillä ei ole telkkaria makuuhuoneessa. Olen syönyt herkkuja ja paino on varmasti noussut. Vaikka viikko laskettuunaikaan vielä, olen ihan kypsä. Kypsä näihin juttuihin, kuten vatsan löysyyteen ja siihen jännitykseen että ehdinkö vessaan. Minulla on ollut kaksi kuukautta hermosärkyä oikean rinnan ja kylkiluiden kohdalla. Kohta puutuu ja kihelmöi. En saa siksi nukuttua. Häpyluu on todella kipeä, tuntuu kuin se halkea Limpisi. Limakalvot alapäässä ovat todella todella kuivat. Mitähän vielä.. Tulipa oikea valitusvirsi. Eilen ostin uuden pöytäliinan ja kaksi saintpauliaa sekä ison nipun kauniin vaaleanpunaisia neilikoita. Voi että niistä tuli keväinen olo. Limpparin himo on edelleen ja janottaa koko ajan. Juon noin 3L päivässä pelkkää vettä. Mulla on Tupperwaren vihreä litran pullo vieressä ja niitä menee kolme päivittäin. Päälle tietenkin ruoalla juomani nesteet; piimä ja mehu sekä kahvi, joskus tee. Olen miettinyt lapsille vesirokko rokotteen ottamista. Monet mieltävät sen perus lasten taudiksi mutta joka vuosi yksi lapsi kuolee siihen ja lisäksi vesirokolla on vaikeat jälkitaudit. Lisäksi se on vittumainen tauti, joka saattaa kestää ja voi jättää arpia. Miksi se pitää sairastaa jos siihen on olemassa rokote. En ole kuullut sen aiheuttavan mitään sivuoireita. Kolmen lapsen kanssa taudin sairastaminen voi olla aika rankkaa kaikille perheen jäsenille. Back to bisnes, enään maksimissaan 3vko odotusta. Miksiköhän loppuajasta muuttuu mieli kärsimättömäksi? Takana on jo yli 8kk odotusta ja nyt tuntuu että riittää.. Ehkä se on osa synnytykseen valmistautumista. Sairaala kassi on valmiina ja poikien vaatteet. Se on vaan menoa sitten kun sen aika on :)

loppuraskauden ajatuksia

7.3.2015 Äitin asioita

välillä tuntuu että ajatuksia on liikaa. En ajatellut näin paljon asioita kun poikia odotin. Harmittaa että edes mielin näitä. Miten kehtaan! Lapsi on niin odotettu, toivottu ja rakastan häntä älyttömästi. En tiedä mietinkö jaksamistani syntymän jälkeen siksi että todellisuudessa mieleeni hiipii jännitys lähestyvästä synnytyksestä. En ole hyvä sietämään odottamista saati kun en tiedä koska synnytys käynnistyy. Olo on jotenkin rento, en stressaa… Makoilen ehkä liiaksikin sohvalla yms. Mikä taas harmittaa kun en jaksa leikkiä poikien kanssa. Teen ruoat, siivoan joka toinen päivä koko talon (n.170neliötä) , pesen pyykit ja hoidan lapset mutta leikkimään en jaksa ryhtyä. Piirrän ja väritän poikien kanssa silloin tällöin ja luen satuja yms. Käytän myös kerhossa kahdesti viikossa.

Varmasti epävarmuutta lisää myös ajatus, että esikoinen lähtee kouluun. Jotenkin olen takertunut siihen, miten voin laittaa hänet koulutaksiin joka aamu. Hän on niin pieni.. Jotenkin olen saanut flasbackkejä poikien vauva ajoista ja syntymästä. Siitä tai niistä ajoista on niin vähän aikaa ja nyt minun pitäisi katkaista tämä napanuora kokonaan. Nautin niin siitä että pojat on kotona minun kanssani tällä hetkellä. Ajattelen asioita liian pitkälle ja liian syvällisesti. Tämä on varmasti hormoonien aikaan saamaa pohdintaa. Onko muilla samaa ajatuksen juoksua? Aika menee niin nopeasti.. Hetki sitten vasta puhuimme mieheni kanssa kolmannesta lapsesta ja nyt se kohta jo syntyy! Vielä tyttö! Ei voi olla totta, ihanat prinssini saavat prinsessan sisarekseen. Jotenkin salainen unelma täydellisestä perheestä on kohta täällä <3

Hormoni höyryissä tilasin vielä itselleni Suomalaisen Söpö yrityksen imetyssuojan roosan värisenä. Haluaisin todella kovasti uudet rattaat mutta se ei ole järkevää kun ei vanhoissa ole oikeastaan mitään vikaa.

sillä päivä on kaunis

27.2.2015 Äitin asioita

Its a miracle! Olen ollut jo kaks päivää todella hyvällä tuulella. En tuskainen tai yli väsynyt. Tänään on kevyesti supistellut useita kertoja. Toivoin niiden vähän muuttuvan edes kipeiksi mutta ei. Onhan tässä vielä aikaa. Sain siivottua koko kodin ja vaihdettua lakanat. Jopa lämmitin leivinuunia ja sain pestyä vaihtamani lakanat . Ilma on ollut hyvä molempina päivinä ja kaikki on mennyt aikalailla putkeen. Mitähän tämä on :) olen koittanut miettiä miten laajentaisin ruoka repertuaarinani. Yleensä teen nakeistamakkaroista kastiketta, jauhelihakastiketta, makaronilaatikkoa, lasagnea, kinkkukiusausta, kanakastiketta, joskus kalakastiketta mutta raskaus aikana oksennan jos näänkin kalaa saati se haju : kahdesti kuussa on nakki ranskikset tai pitsa setti. Tein tällä viikolla kaalilaatikkoa ja lihapullia. Käytän jauhelihaan sikanautaa ja hirvenjauhelihaa. Meillä olisi palapaistia hirvestä vielä pakkasessa. Itse keitän myös mehut ja pakastan ne. En tiedä, mitä sitä keksis vielä? Kalakeitto on yks jonka voisin tehdä (muita keittoja kyllä teen). Vois kokeilla uuni perunoita? En tiedä.. Oppiskohan sitä tekemään joskus vaikka viikon ruoka suunnitelman etukäteen.. Yks minkä haluaisin oppia on se että oppisin tekemään vuokaleipää ja leipomaan hyviä juttuja. Pojat on sellaisia laiheliineja että leivonnaiset ei haittaisi yhtään ja meillä syödään todella harvoin karkkia makeaa. Itse saan päänsäryn makeasta niin ei sillain tule edes ostettua karkkia. Nyt syvennyn katsomaan emmerdalea