Selaat arkistoa kohteelle lepopäivä.

Vastauksia

26.10.2014 Treeniblogi

Heippa!

Minulle on tullut kysymyksiä kuntoiluuni liittyen ja näin lepopäivänä onkin hyvin aikaa vastailla niihin.

1. Millon olet alkanut kuntoilla?

Olen melkein aina harrastanut liikuntaa, monenlaisia urheilu lajeja on tullut kokeiltua ja sitten oli pitkä tauko etten tehnyt mitään ja nyt olen kuntoillut taas kunnolla parin viikon ajan.

2. Miten jaksat urheilla nuin paljon?

Kun on tavoite ja syy miksi kuntoilen ja tiedän mitä haluan niin se antaa intoa. Se että kirjotan blogia auttaa siinä että on syy tehdä saa taas syyn kirjoittaa. Lepään ja syön hyvin. Ja ennen kaikkea nautin liikkumisesta, siitä tulee hyvä olo itselle ja se virkistää.

3. miten saat kunnon nousemaan niin nopeasti?

Lenkkeilen, kun lähden lenkille aloitan kävelystä ja pikku hiljaa nostan vauhtia hölkkään, välillä pieniä spurtteja ja sitten taas hiljennän vauhtia, mutta koskaan en pysähdy täysin ja pidä taukoa. Koko ajan lenkin ajan liikkeessä. En tee aina monen tunnin lenkkejä vaan välillä ihan nopeita juoksulenkkejä joissa menee korkeintaan 20 min. Huolehdin myös lihas kunnosta.

4. Miten jaksat tehdä niin paljon lihaskuntoa, eikö paikat ole jumissa?

Treenaan eripäivinä enemmän tiettyjä lihasryhmiä. Esim yhtenä päivänä keskityn keskivartaloon enemmän, toisenapäivänä alakroppaan ja kolmantena päivänä käsiin enemmän, näin muut lihas ryhmät saa vähän lepoa kun treenaan toista. Syön hyvin ja paljon  mm. energiaa ja hiilihydraatteja. Kerrotaan myös että rasvaisen kalan syönti auttaisi. Kovan rääkin jälkeen en ikinä lösähdä täysin makuulle tai lepäämään, käyn aina palauttavan kävelyn heti reenin jälkeen tai pidän lihakset kevyesti liikkeessä. Jos on käyny juoksemassa itsensä ihan piippuun ei ehkä kiinnostaisi lähteä kävelemään. Pohkeet ihan kireänä ja sattuu, mutta hetken aikaa kun jaksaa kävellä rauhassa, niin että hengitys tasaantuu ja pohkeet löystyy on tunne mitä mainioin. Juoksu lenkille lähtiessä kävelen itselleni lihakset lämpimiksi ja aktivoin ne niin lihakset järkyty äkillisestä liikkeelle lähdöstä. Tunnen monesti poltetta jaloissa lenkin jälkeen, silloin tungen jalat kylmään veteen se auttaa! Vaikka aina venyttely ei kiinnosta tai ei jaksais, silti pakotan itseni venyttelemään edes vähän aikaa juuri ennen nukkumaan menoa, en koskaa suoraan treenin jälkeen! Jos en venyttelisi niin paikat olisi ihan lukossa ja sit olisi yhtä kärsimystä kuntoilla. Mutta tottakai seuraavanapäivänä lihaksissa tuntuu edes vähän kun on joitan tehnyt, ei sitä muuten tiedostaisi itse että onko kuntoillut ollenkaan vai ei.

5. Kuntoilet paljon, milloin lepäät?

Minulla on ainakin kaksi lepopäivää, Toisena lepopäivänä pyrin olemaan liikkumatta melkein kokonaan vain pakon edestä liikun. saatan käydä pienellä kävelyllä jos siihen on jokin syy tai on kaunis ilma, mutta se kävely on löntystelyä. Mutta venyttelen illalla joka tapauksessa. Ja toinen lepo päivä on iisiliikuntapäivä, en siis tee lihas kuntoa ollenkaan, käyn vain palauttavalla lenkillä eli pieni hölkkä tai kevyt kävely lenkki. Se tekee hyvää kropalle, mielelle ja se piristää.

6. Mistä löydät nuin paljon erilaisia liikuntajuttuja.

Käytän mielikuvitusta ;) Katselen netistä, kokeilen juttuja mitä olen kuullut ihmisten tekevän ja siinä se. Mailmassa on monen monta erilaista liikunta muotoa!

7. Aiotko todella kävellä Suomessa 3000km ja miksi?

Aion. Koska minä haluan, haluan kokea eräilyn ja luonnon ihmeet, selviytyä metsässä ja minä nautin kävelystä luonnossa. Se ei ole vielä varmaa tuleeko lenkistä aivan 3000 km, koska minun täytyy seurata myös susi ja karhututkia jonkin verran, en halua tulla syödyksi joten joudun ehkä kesken matkan muuttamaan reittiä. Mutta lappiin minä suuntaan. Lopullinen reitti selviää matkan taittuessa, mutta ajan mittaa julkaisen suunnittelemani reitin. JA kävelen niin pitkälle kuin ehdin kaikki riippuu sen hetkisestä elämän tilanteestani että kauanko minulla on aikaa tähän.

8. Eikö sinua pelota lähteä?

Pelottaa, en tiedä miten uskallan nukkua yöni yksin teltassa tai missä nyt ikinä nukunkaan. Pitää kysä ehkä isä mukaan lappiin että ajaa autolla aina seuraavaan kohtaamispaikkaan niin ei tarvii yksin nukkua. Ja isä on hyvä erämies siltä saa hyviä neuvoja ja tietää missä on turvallista.

Kysymyksiä saa tulla lisää, mulla on lepopäivinä aikaa vastailla :) Mutta muistakaa vastaukset toimii minunkohdalla ja on minun mielipiteitä, löytäkää omat tapanne ja juttunne. :)

Kiitos!

Uudet viikonpäivät käyttöön

18.10.2014 Yleinen

En ole varmaankaan ainoa, joka on urautunut toimimaan jokaisena viikonpäivänä omalla tavallaan. Perjantaisin huokaistaan ja sunnuntaina stressataan jo tulevaa viikkoa. Keskiviikkona helpotutaan kun viikko alkaa olla puolivälissä ja tiistait ovat yleensä ihan mitättömiä kaikille. Mutta mitä jos käytössä olisivatkin ihan uudet viikonpäivät? Niitä voisi olla myös enemmän nykyisen seitsemän sijaan. Ja joka päivällä oma teemansa, jota oppisimme noudattamaan. Vaikkapa seuraavalla tavalla.

Viikon yhdeksästä päivästä ensimmäinen olisi iisintai (engl Eazyday). Iisintaina jokainen työpäivä on vain 75% siitä mitä se on viikon muina seitsemänä työpäivänä. Pidemmistä työajoista rangaistaisiin. Työtehon olisi myös oltava vain noin 75% siitä, mitä se on muina päivinä. Viikon työmäärästä iisintaina tehdään noin 10% ja Iisintaina ei tarvitse syödä terveellisesti, mutta on mentävä ajoissa nukkumaan. Iisintaina luodaan viikon rauhallisella aloituksella pohjat onnistuneelle loppuviikolle.

Viikon toinen päivä olisi tositai (engl Seriousday). Tositain teemana on tuottavuus. Silloin satsataan työntekoon tai jos on työtön niin vapaaehtoistoimintaan. Itseasiassa työttömien olisi pakko tositaina osallistua johonkin, mikäli haluavat säilyttää oikeuden työttömyyskorvaukseen. Tositaina työskennellään tavoitehakuisesti päämääränä saada aikaan jopa 40% viikon työsuoritteesta. Illalla pitää tuntua siltä että on tehnyt ja saanut aikaan.

Viikon kolmas päivä on nimeltään palautuspäivä (eng. Rehabday). Palkkarina työskennellään hyvin kevyesti; koko viikon työmäärästä tehdään noin 10%. Sisällöllisesti palautuspäivä muistuttaa nykyistä tiistaita eli on ihan joutavanpäiväinen.

Neljäntenä päivänä esittäytyy liikuntai (engl. Exerday). Liikuntaina ei kukaan työskentele palkkansa eteen. Päivän teemana on ruumiinkulttuuri ja itsestään huolehtiminen. Tämähän on suositeltavaa tietenkin jokaisena päivänä, mutta liikuntaina sitä saa tehdä runsain mitoin ja se on myös kaikille pakollista jossain muodossa. Liikuntaina myös käydään hierojalla, erilaisissa hoidoissa ja syödään terveellisesti. Liikuntai-iltana pitää tuntea tervettä väsymystä ja mennä myös ajoissa nukkumaan.

Viikon viides päivä on puoliviikko (engl. Halfaweekday). Puoliviikko on kaksijakoinen päivä. Töitä paiskitaan tosissaan aamupäivä ja iltapäivän alku, jotta sitten illalla voidaan kevyesti juhlia viikon kääntymistä paremmalle puolelle (vrt pikkulauantai). Ne, jotka eivät halua juhlia, rentoutuvat muilla keinoilla. Viikon tavoitteesta puoliviikkona tehdään noin 20%.

Viikon kuudes päivä on nimeltään naurupäivä (engl. Humorday). Naurupäivän teemana on luonnollisesti huumori ja ilo. Päivään kuuluu vitsailu, leikinlasku, jekuttaminen ja hauskuuttaminen. Naurupäivänä joko tehdään töitä tai ei. Mutta tehdään nauraen mitä tehdäänkin. Naurupäivän olemassaolo perustuu eliniän jatkamiseen tieteellisten todistettujen edistävien menetelmien mukaisesti eli nauramalla.

Seitsemäs viikonpäivä tunnetaan safkiksena (engl. Foodday). Safkis on erityisesti hyvään ruokaan keskittyvä teemapäivä. Teetpä mitä hyvänsä safkiksena, on sinun syötävä hyvin ja laadukkaista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Safkiksen merkitys kansanterveyelle on niin ikään olennainen, koska vähintään silloin jokaisessa kodissa kerran viikossa syödään hyvin. Huonon ruoan valmistaminen ja syöminen on rangaistavaa. Työnteko tai harrastaminen voivat kuulua safkiksen päivän ohjelmaan.

Kahdeksas päivä on marjantai (engl. Greatday). Marjantain teemana on antaminen ja toisten ilostuttaminen. Sen voi toteuttaa joko ilmaisella työllä, kaverin viemisellä ravintolaan tai leffaan tai vaikkapa ottamalla itse vastaan tuota kohtelua. Kulttuuri ja huumori kuuluvat päivän teemoihin. Marjantain päättyessä ihmisen pitää tuntea vilpitöntä iloa ja hymyillä niin, että nukahtaakin hymyillessään.

Viikon päättää läheispäivä (engl. Socialday). Läheispäivänä ei tietenkään työskennellä yhtään, vaan päivä on pyhitetty perheelle, ystäville ja sukulaisille. Olennaista läheispäivänä ei ole se mitä ja missä tehdään; se voi olla työtä, harrastusta tai vaan oleilua. Tärkeintä on, että se tehdään yhdessä. Läheispäivänä ladataan henkiset akut kohti uutta viikkoa.

Yhdeksänpäiväisellä viikolla päästään vuodessa 40 viikkoon. Vuodenajat ja vuoden pituus säilyisivät sellaisenaan. Kuukausista voitaisiin luopua kokonaan. Vuosi jakautuisi vain viikkoihin. Niillähän pitäisi sitten olla tietenkin omat nimet…..