Selaat arkistoa kohteelle laskiainen.

Laskiainen

6.2.2016 Historia

FM Mauri Junttila

Laskiainen on vuotuisjuhla 40 vuorokautta ennen pääsiäistä. Siinä on paljon kirkollisia perinteitä. Siihen kuuluu paljon myös kansanperinnettä ja vanhoja tapoja. Monissa katolisissa maissa laskiaiseen kuuluu karnevaaleja.

Kirkollisessa perinteessä laskiainen on seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä vietettävän kevätpaaston alkamisjuhla. Siinä muistetaan myös Jeesuksen 40 vuorokauden paastoa erämaassa kiusaajan kiusaamana. Laskiaiselta alkava pitkäpaasto loppuu pääsiäisenä.

Eri kirkkokunnilla on omia näkemyksiään paaston alkamispäivästä. Toiset näkevät paaston alkavan laskiaissunnuntaina tai kohta maanantaina (Rosenmontag). Toiset siten, että se alkaa laskiaistiistaina. Osa näkee pitkän kevätpaaston alkavan vasta ns. tuhkakeskiviikkona.

Suomessa laskiaisperinteeseen kuuluu suomalainen laskiaisrieha mäenlaskuineen. Perinnettä pitävät edelleen yllä koululaiset ja opiskelijat. Laskiaisen juhlijoita ovat peruskoululaiset ja lukuisin määrin yliopisto-ja korkeakouluopiskelijoita. Koululais-ja opiskelijaikäisten laskiaisriehaa vietetään ympäri Suomea. Esimerkiksi Helsingin Kaivopuisto on eräs vakiintunut laskiaisriehan viettopaikka.

Suomalaisen laskiaisriehan voi ajatella muistuttavan juuriltaan katolisten maiden karnevaaleja. Olihan Suomikin katolinen maa vuoteen 1527 saakka. Noina ikivnhoina aikoina Vatikaanin paavi oli ollut myös suomalaisten kirkollinen johtaja, kirkon pää.

Laskiainen tarkoittaa eri Kristuksen kirkkokuntien kristillisessä perinteessä paastoon laskeutumista. Se päättyy vasta pääsiäisenä. Karnevaali (carne vale) sanan alkuperää ovat pähkäilleet monet tutkijat aikojen saatossa. Sen on ajateltu tarkoittaneen ”heittää hyvästit lihalle”. Paaston aikana ei kunnollisen kristittyjen ollut suotavaa syödä lihaa.

Kalan syönti on ollut hyväksyttyä paastotavoista kiinnipitäville katolisille kristityille suuren kevätpaaston aikana. Kyseisen paastotavan voidaan arvella antaneen elantoa ja toimeentuloa myös eränkävijä-/talonpoika esi-isillemme, kaukaisten Pohjanperien miehille. Vanhojen aikojen, Pohjois-Pohjanmaan pinta-alaltaan suuren Limingan Pohjanlahden rannikon miehiä oli kulkenut kalastus- ja pyyntimatkoilla kaukana Oulujärvellä ja sen takaisissa vesistöissä.

He olivat kuivattaneet kesäisessä auringon lämmössä esimerkiksi Manamansalon saaressa, Ärjänsaaresssa tai Oulujärven niemen Säräisniemellä vähärasvaisia järvi- ja jokikaloja kuiviksi kapakaloiksi. He toivat niitä veneillään esimerkiksi Siikajokea myöten Raaheen ja myös Ouluun.

Oulujoen rasvainen lohi ei ollut käypää yrittää kuivattaa auringossa kapakalaksi. Se vain härskiintyi pilalle sellaisessa käsittelytavavassa. Rasvainen lohi suolattiin suuriin tynnyreihin, saaveihin myöhempään ruokatalouskäyttöön tai kauppatavaraksi.

Kapakalojen syöjiä esimerkiksi paaston aikana ja muulloinkin oli ollut myös meillä ja meidän lähiseuduilla. Mutta, heitä oli ollut paljon esimerkiksi kaukana Välimeren katolisissa maissa. Pohjolasta viety kapakala oli ollut hyväksyttyä ja sallittua paaston ajan ruokaa perinteellisistä kristityn paastotavoista kiinnipitäville katolilaisille.

Kirkon kymmenyksiä maksettiin myös kapakaloilla. Eränkävijä/talonpoikien ruokapöydissä ne olivat myös olleet tärkeässä asemassa, muulloinkin kuin pitkän kevätpaaston aikana. Kapakalojen erinomaisuus oli ollut juuri niiden säilyvyydessä.

Vanhoina aikoina papit kävivät kauppaa palkkioinaan ja kirkon kymmenyksinä saaduilla kapakaloilla. Vanhojen aikojen, silloin saarena olleessa Oulunsalossa asui kauppamiehiä, jotka purjehtivat kauppatavaroineen Tukholmaan.

Kaikki Pohjolasta ulkomaille lähtenyt kauppatavara: terva, turkikset, kala jne kulkivat Tukholman kautta. Kaupankäynnin ja kaupallisen purjehtimisen oikeudet olivat vanhaan aikaan olleet vain yksillä.

Suomalaisessa tarina- ja kansanperinteessä laskiaista vietetään pääosin mäenlaskun merkeissä. Lapsilla oli tapana huudella mäessä kotitaloon paljon makoisia nauriita, pitkiä pellavia ja muutakin hyvää sekä yleensä kaikenlaista menestystä kotitalolle ja talonväelle.

Laskiaisena syötiin paljon ja voimakkaasti. Syötiin lihaisaa hernekeittoa tai rasvaista siansorkkavelliä. Syötiin pirtin uunissa paistettuja sianlihapaloja. Joissakin taloissa paistovat rasvaa tihkuvia laskiaisrieskoja. Syötiin makoisaa kananmunan ja sokerin sekoituksella voideltua vehnäpitkoa ja pieniä makeita laskiaispullia.

Lihaisten ja rasvaisten ruokien kanssa ei säästelty. Syötiin kunnolla ja vatsat täyteen. Sitten lepäiltiin syönnin jälkeen mahat pullollaan. Se oli ollut hyvää, jos kädet, sormet ja naamakin olivat olleet rasvaisia syönnin jälkeen.

Vanhassa talonoikaisessa tarinaperinteessä laskiainen oli oma hyvin muistettava ja ajallisesti erottuva virstanpylväs jokapäiväisessä vuodenkierrossa. Se oli aikapaalu, jonne elettyjä ja koettuja tapahtumia voitiin ajallisesti sijoittaa. Laskiaisen aikaan sattuneet tapahtumat tapahtuivat lähellä sydäntalvea. Lähellä keskitalven kaamosta tapahtuneita asioita ne tavallisesti olivat. Eli miten laskiainen sijoittuu kalenterissa? Vuonna 1968 laskiaisunntai oli ollut niinkin myöhään kuin 25. helmikuuta eli Matin päivänä. Vuonna 2016 laskiaissuntai oli 7. helmikuuta eli melko varhain.

Naapurin mies oli lähtenyt hakemaan lähimetsästä polttopuukoivuja halkorantteelle. Hevoselle sattui ikävä haaveri metsässä. Se astui terävään kantoon. Hoito vaati aikaa ja kustannuksia. Tämä naapurin mies oli joutunut sitomaan kauan aikaa, monta kertaa päivässä hyvän siteen hevosen jalkaan. Sidetarpeet, salvat sekä hevosen tarvitsemat pillerit oli pitänyt hankkia eläinlääkärin kautta. Kipua ja särkyä oli se myös tuonut hevospololle – suuri paljon hoitoa tarvinnut jalan avohaava.

Hän sitten eräänä iltana muisteli tapahtumaa, että se tapahtui juuri laskiaisen aikaan. ”Olipa silloin pölijää turhaa kiirettä turhanpäiväiseen television katseluun. Siellä, kun silloinkin oli vain niitä heikkotasoisia ohjelmia. Olisi pitänyt varoa juuri siinä kannikossa”; harmitteli hän tarinoidessaan menneistä tapahtumista.

Läheitä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Laskiainen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karnevaali

http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/hi/hi1/2_keskiajan_eurooppa/0801_karnevaalit?C:D=gjlC.exQQ&m:selres=gjlC.exQQ

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maslenitsa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_paasto

http://www.laskiaisrieha.fi/about

https://fi.wikipedia.org/wiki/Laskiaisrieha

http://www.werstas.fi/event/duunarien-laskiaisrieha/

http://sik.ayy.fi/fi/events/3549/Laskiaisrieha

http://www.confetti.fi/epages/Confetti.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Confetti/Categories/Juhlaopas/%22Juhlien%20j%C3%A4rjest%C3%A4minen%22/%22Laskiaisrieha%20lasten%20kanssa!%22

http://www.taivaannaula.org/2012/02/18/laskiainen-pellava-ja-aurinko/

http://www.opinto.net/uskonto/timomuola/poh_vasteras.htm

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkkovuosi

https://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=de&u=https://de.wikipedia.org/wiki/Rosenmontag&prev=search

 

possua syotavaksi

tuhti pala possua syötäväksi laskiaisena

 

 

 

 

 

 

 

laskiaisen herkkuja

laskiaispöydän  pullaherkkuja

Herkku helmikuu

16.2.2015 Yleinen

Aika monella ihmisellä on menossa toi herkuton helmikuu mut mulla se on jotenkin kääntynyt herkuttelu helmikuuksi. Päättäväisesti mä vielä tammikuussa ajattelin et ensi kuussa en syö yhen yhtä herkkua. Mutta sehän on käytännösää mahdotonta!! Helmikuussa on ystävänpäivä ja mikä ihanampaa kuin hemmotella itseään ja ystäviä suklaa kakun tai leivoksien parissa? Sit on heti perään laskiainen ja ei laskiainen oo mitään jos et saa edes yhtä pullaa jossa on paljon hilloa ja kermavaahtoo. Nam! Sit ku oon täällä niin lapsilla sattuu nyt vaan olemaan synttäreitä ja et halua kieltäytyä kauniista leivoksista ja kakuista mitä äidit ja isät on vaivan kanssa leiponut. Sehän olisi epäkohteliasta eikö totta? Ja sit vielä ihana Nelly ystäväni jättää meidät ja Sveitsin ensikuun alussa niin pitää nyt käydä kahviloissa ja maistella kaikkia ihania herkkuja siinä sivussa. Ihan vaan sen kunniaksi että toinen lähtee. Joten herkuttelu helmikuu sallittakoon minulle !

Synttärisuklaakakku <3

Synttärisuklaakakku <3

Synttärisitruunakakku. <3

Synttärisitruunakakku. <3

Elämä ranttaliksi. Sillävälin kun lapset nukkuu syön sohvalla telkkaria katsoen herkkuja. Kaikkea mitä ei saisi tehdä. :p

Elämä ranttaliksi. Sillävälin kun lapset nukkuu syön sohvalla telkkaria katsoen herkkuja. Kaikkea mitä ei saisi tehdä. :p

Palataan sit tähän iltaan. Aateltiin laittaa Nellyn kanssa elämä ihan ranttaliks! Eli sen sijaan että oltaisi menty tähän minun kylän kahvilaan niin päätettiinkin mennä suurcity Nyoniin. Ja siellä löydettiinkin itsemme mccafen mahtavien herkkujen äärestä. Tuli sitten suunniteltua elämää eteenpäin ihan huolella ja ihmeteltyä mailman kaikkeutta. Tavoitteet läksiäis illallekkin on tehty, siitä tulee mahtava ilta. Ihan pelottaa et mitä käy… Iltaamme tulee kuulumaan ainakin tequila, ystävät, nauru, konttaus ja mäkkäri. Pitää sit kertoilla et miten käy! Hauskaa oli ja naurua riitti, kiitos! Haikee on kyl fiilis kun toinen lähtee, mut uusiatuulia kohti ja me jatketaan seikkailuja kyl sit suomessakin. <3

Kahville, mars! Oli ihana laittautuu pitkästä aikaa.

Kahville, mars! Oli ihana laittautuu pitkästä aikaa.

Tiramisu, chai latte nam!

Tiramisu, chai latte nam!

Nelly, chai latte ja suklaakakku <3 pienet asiat tekee niin onnelliseksi. <3

Nelly, chai latte ja suklaakakku

Blogihaastetta tältä päivältä ei tule, koska en omista autoa. Lankku haaste tehty 90 sekunttia ja viimeset 15 sekunttia oli yhtä tuskaa. Mut tein sen, voittaja fiilis! Tältä erää onkin sit hyvä lopettaa ja käydä nukkumaan.

image

– Haikeen onnellinen

 

p.s. Huomenna testissä uus laji! Oon kuullu et se on aika haastava, mutta testataan ja katsotaan selviinkö hengissä!

p.p.s. Onneksi kohta saan tietokoneen, oon niin kyllästyny tähän kännykällä räpeltämiseen!