Selaat arkistoa kohteelle lapsettomuus.

Kaappi täynnä unelmia

2.4.2016 Yleinen

On kaappi täynnä unelmia,

ihan vähän kurkistan.

Värikästä, raidallista,

söpöä ja suloista.

Piilossa, varovasti käden ulottuvilla.

 

Vielä puuttuu tuoksusi.

Huokaisen syvään ja suljen oven.

Tulethan tällä kertaa?

~laavgirl

kaikenalku

15.10.2015 Yleinen

Olen jo 25-vuotias yhden lapsen äiti joka on käynyt melkein jo kaikki mahdolliset tunnetilat asian tiimoilta, nyt itse useita kirjoituksia lukeneena ajattelin jakaa omaa kokemusta myös muille.

Vauvantekohommia on kestänyt jo usean vuoden joten toisinaan saattaa olla erittäin sekavaa tekstiä. Vuonna 2010 on kaikki alkanut ja nyt yritän tiivistää yhteen tekstiin tähän päivään saakka kaiken. :)

Kaikki alkoi 2011 heinäkuussa. Tai oikeastaan jo paljon aikaisemmin ehkäisyn pois jättämisellä puoli vuotta aiemmin. Kuitenkin heinäkuussa 2011 päätettiin miehen kanssa että aloitetaan toden teolla saada lapsi. Meni puoliin vuotta eteenpäin kunnes hakeuduttiin lääkäriin, ajateltiin ettei olisi mitään ongelmaa saada lasta, koska mulla on aiemmasta suhteesta yksi lapsi. Nykyään 6-vuotias tyttö.

Käytiin kunnallisessa terkkarissa, oli haastattelua ja veri-ja virtsa kokeita.  Aika simppelin oloista ja mukaan saatiin myös lähete Hyvinkäälle lapsettomuuspoliklinikalle. Hyvinkäältä saatiin aika yllättävän nopeasti ja siellä tehtiin sitten suunnitelmaa jatkosta. Vieläkään ei missään mitään vikaa ollut, normaalit kuukautiset ja miehelläkin priima luokan siittiöt. Ensin kokeiltiin terolut-merkkistä lääkettä tasaamaan mun kuukautisia, olivat siis aina olleet epäsäännöllisen säännölliset. Terolut ainoastaan sekoitti enemmän ja lääkkeen lopetuksen jälkeen muuttui säännöllisiksi. Tehtiin myös perus ultraääni monesti, sitten oli myös follikkeli -ultraääni jota varten olin syönyt clomifen 50mg ”kuurin”. Siinäkin kaikki ok, ultra liian varhain joten pieniä follikkeja. Seuraava oli sitten aukiolo ultraääni,  eli ilmaa ja vettä vuoron perään että nähdään onko johtimet auki. Tuomio tuli että ei ole ja leikkaus aikaa odottaen. Olin kärsinyt myös kohtutulehduksista joista uskottiin johtuvan tämä toisen johtimen umpeutuminen.

Leikkaus aika oli suhteellisen haastava saada aikaiseksi koska kuukautiset eivät olleet ihan luotettavan säännölliset vieläkään, joten lääkkeellisesti tehtiin kierto joka mahdollisti laparoskopian. Leikkauksessa poistettiin kiinnikkeet ja kaiken piti jälleen olla selvää. Clomifen kuuri nostettiin 100mg/pv, yks 50mg tabletti aamulla ja toinen illalla ja tätä kokeiltiin kolme kuukautta seuranta ultran kanssa. Ei tulosta.

Tuolloin oli loppu kevät 2014 kun olin jo loppu tähän kun kuukautiset alkoi, taas. Tuntui lohduttomalta kun itse yrittää monta vuotta, tuloksetta. Ja viimeisen takana olleen vuoden aikana siskoni oli saanut kolmannen lapsen ja paras ystäväni toisen.

Silloin keväällä päätettiin että nyt tauko, koko vauvanteko hommasta. Ajateltiin jos siitä olis jotain apua. No vuodessa ehtii tapahtua kaikenlaista. Täytin ”vauvankaipuuni” hääjärjestelyillä ja opiskelulla.

Tämän vuoden heinäkuussa kun olimme häät viettäneet, huomasin ”vauvankaipuun” nousevan pintaan entistä pakottavampana. Koko ajan se tunne on ollut että haluaa lapsen, mutta vaimensin sitä häillä.

Nykyhetki:

Kävimme syyskuun lopulla Helsingissä hormonipoliklinilla johon saimme Hyvinkäältä lähetteen. Pelkäsin käyntiä tajuttoman paljon koska luulin taas tulevan takapakkia. Lähdinkin kotiin positiivisin mielin. Nyt aloitetaan pistoshoidot, Gonal-F. Olen odottanut huomista päivää kun kuuta nousevaa, kierron viides päivä, pistoshoidon aloitus.

Jännittää aivan älyttömästi ja samalla pelottaa entistä enemmän. Tää lääke voi ratkaista koko tilanteen, tai voi olla että myös vuosien päästä poden edelleen vauvankaipuuta.

Lupaan kertoa jatkosta, hoidon aloituksesta, toiminnasta, ja koko skaalasta jatkossa.

 

Musta vuosi

14.7.2015 Yleinen

Tämä vuosi, elämäni kamalin.

Kai jostain syystä tämän kaiken ansaitsin.

Kun kukaan ei tullutkaan Sinun jälkeesi,

kaiken mustan nyt viimein taakseni jättäisin.

Voisinpa nukahtaa, unohtaa, alusta aloittaa.

Ilman Sinua, ilman toivoa, ilman unelmaa.

©laavgirl

Seinät kaatuu

8.7.2015 Yleinen

Se aika pelottaa,
lähestyy liian lujaa.
Pian asetumme sinne,
mistä piti tulla koti meille kaikille.

Mutta mihin mä sitten meen,
jos nämä seinät kaatuu päälle?
Ja mitä mä sitten teen,
jos tuunkin katumapäälle?

Kokonaisia perheitä
vain meidän ympärillä.
Minä siivoan tyhjiä huoneita,
sinä sulkeudut omaasi.

Ja mihin mä sitten meen,
kun ne seinät kaatuu päälle?
Ja mitä mä sitten teen,
kun tuunkin katumapäälle?

Enemmän kuin sua,
mä halusin perheen.
Ja vaikka vielä rakastan,
tarvitsen uuden askeleen.

Koska mihin mä sitten meen,
kun ne seinät kaatui päälle?
Ja mitä enää täällä teen,
kun tulin jo katumapäälle?

 

©laavgirl

Anna anteeksi

2.5.2015 Yleinen

Anna anteeksi, äiti.

Anna anteeksi, etten voi antaa sinulle lastenlasta.

Sinä haluaisit sitä, niin minäkin.

Joten anna anteeksi.

 

Anna anteeksi, ystävä.

Anna anteeksi, etten jaksa iloita vauvastasi.

Älä pakota minua kohtaamaan omaa puutteellisuuttani sinun onnesi edessä.

Minä pyydän, anna anteeksi.

 

Anna anteeksi, kulta.

Anna anteeksi, että meistä ei tulekaan perhettä.

En enää jaksa taistella vierelläsi.

Anna anteeksi.

 

Anna anteeksi, Jumala.

Minun elämälläni on tarkoitus, jota en itse näe enkä ymmärrä.

Anna anteeksi, etten jaksa elää elämää, jonka minulle olet suunnitellut.

Annathan anteeksi?

©laavgirl

Taivaassa

2.5.2015 Yleinen

Hei, te siellä taivaassa,

pidättehän omistani huolta?

Rakastatte heitä, mutta niin teen minäkin.

Jospa edes yhden saisin syliinkin?

Tiedän, hänkin lainaa olis mulle vain,

mutta mielestäni velan maksaa jo sain.

Hei, te siellä taivaassa… kuuleeko kukaan?

Jos voisin, minäkin tulisin jo mukaan.

©laavgirl

 

 

Älä katso minuun

2.5.2015 Yleinen

Älä katso minuun.

En kestä kysyvää katsettasi, en sääliäsi enkä kyyneleitäsi.

En jaksa lohduttaa sinua, kun suret kohtaloani.

Kaipaan tukea ja kannustusta, jotain muuta ajateltavaa.

Jos et osaa muuta, ole vain lähelläni aivan hiljaa.

©laavgirl

Kuinka monta?

2.5.2015 Yleinen

Kuinka monta kertaa vielä?

Kuinka monta kertaa minut vielä isketään maahan?

Revitään rikki jo valmiiksi riekaleinen?

Riepotellaan jatkuvassa myrskyssä?

Kuinka monta itkua vielä?

Montako pettymystä?

Kuinka monta pelon hetkeä?

Kerro, jotta tiedän, miten pitkään minun on sinniteltävä.

©laavgirl

Esitys

2.5.2015 Yleinen

”Et sinä tarvitse apuani”, hän sanoo.

”Sinulla on hyvät keinot selviytyä tästä kriisistä.”

Niinkö? Ovatko keinoni hyviä?

Se, että aamulla peitän yön yli itkeneet silmät?

Se, että keksin tekosyitä väsymykseeni, ja jätän vastaamatta puheluihin?

Se, että kätken hymyn taakse kaikki todelliset tunteeni?

Katson itseäni peilistä ja kumarran.

Jälleen yksi esitys on päättynyt.

©laavgirl

 

Siinä kaikki

6.4.2015 Yleinen

Sinä olet siinä, ja minä olen tässä.

Ei kaikki mennyt niinkuin haluttiin.

Meidän kahden elämässä

haaveet maahan poljettiin.

On turha tavoitella taivaita,

kun ovat rikki niin ruumis kuin mielikin.

Yhtä viallisuutta ollaan kai kumpikin.

Joten sinä olet siinä, ja minä olen tässä…

ja siinä kaikki.

©laavgirl