Selaat arkistoa kohteelle lääkkeet.

Lääke- ja lisäravinnepäivitys

20.1.2016 Yleinen

c96b3a7c510e25a2fa227ab6cb828dd1Huomasin, etten ole tehnyt mitään kokoavaa päivitystä siitä, mitä lääkkeitä ja lisäravinteita tällä hetkellä käytän fibromyalgiaan. Vaikka kipu on lievempää ja sitä on vähemmän, sitä kuitenkin on varsinkin treenaamisen jälkeen ja se vaatii yhä hoitoa.

Siispä asiaan.

Lääkkeet:

  • Escitalopram actavis 10mg – kipukynnystä nostava, piristävä lääke, mikä auttaa jaksamaan ja pärjäämään uupumuksen kanssa
  • Parasetamol 1g – 1-3krt päivässä tarvittaessa, yksistään ei riitä mihinkään
  • Arcoxia 60mg – kipulääke, mikä vie pahimman terän kivulta pois, vaikuttaa vatsaan eli kovin paljon tätä ei kannattaisi käyttää
  • Melatoniini 3mg – auttaa nukahtamaan iltaisin nopeammin

Cymbaltaa ja Triptyliä kokeilin, kumpikaan ei sopinut minulle.

Toinen tärkeä huomio, mitä en ole päivittänyt välttämättä suoraan tänne. Alkoholi ja lääkkeet. Jos syö jatkuvasti jotain lääkettä, lääkeainetta on veressä joka tapauksessa, jättäisi sinä päivänä lääkkeen ottamatta tai ei. Eli kannattaa varovasti kokeilla, miten alkoholi ja oma lääkitys sopii yhteen, vai sopiiko, koska mitään vippaskeinoa siihen ei ole. Aiemmin jätin jotain lääkettä ottamatta sinä päivänä, jos menin ulos ja aioin juoda, mutta ei siinä ollut mitään eroa. Päin vastoin saattoi tulla pääkipua, kun ei ottanut säännöllistä lääkettä. Joillain vaikutukset on vahvempia kuin toisilla, ne on tosi yksilöllisiä. Itse pystyn nykyisellä lääkityksellä ihan hyvin juomaan useampia drinkkejä ilman sen kummempia vaikutuksia, mutta tiedän ihmisiä joille tulee heti  huono olo.

Lisäravinteet:

  • D-vitamiini – 50mg päivässä, pitäisi tehdä hyvää fibroille
  • Magnesium – Rentouttaa iltaisin otettuna, auttaa hermostoa ja lihaksia toimimaan normaalimmin
  • MSM-rikki – sitruunamehun kanssa vesipullossa treenatessa, parantaa hapen liikkumista kehossa ja lihasten toimintaa
  • Valmarin – parantaa energiavaihduntaa, toimii palautusjuomana liikunnan jälkeen, poistaa turhaa happamuutta kehosta

Muita lisäravinteita olen aiemmin kokeillut, enkä kokenut niistä olevan hyötyä minulle. MSM-rikistäkään en kokenut silloin olevan hyötyä, sillä en voinut harrastaa liikuntaa ja sen positiiviset vaikutukset tulevat parhaiten esiin, jos fibron lisäksi yrittää harrastaa liikuntaa ja keho hapettuu liikaa fibron takia.

Muuta:

  • Pidän ateriavälit säännöllisinä, jotta keholla on energiaa käsitellä kipua, ja yritän syödä terveellisesti (=kaikessa kohtuu)
  • Juon nykyään kupin kahvia aamuisin, mikä auttaa vatsantoiminnassa ja tuo energiaa
  • Juon säännöllisesti inkivääriteetä – raastan tuoretta inkivääriä (mitä säilytän aina pakkasessa valmiina kuorittuna) mukiin, laitan hunajaa ja kuumaa vettä, jos on flunssaa niin lisään myös sitruunamehua
  • Yritän venytellä ja liikkua säännöllisesti, että voisin mahdollisimman hyvin
  • Meditoin – tärkeintä löytää oma tapa pysähtyä ja rentoutua, hengittää tietoisesti

hengitysTämä video (klikkaa saadaksesi auki!) on paras pika-apu, jos ei meinaa muuten löytää tapaa rentoutua edes hetken ajan.

Sairaalareissu

13.1.2016 Yleinen

cryingOli jälleen aika käydä sairaalassa tutkimassa gynekologisia ongelmia.

Lähdin ajoissa, mutta bussi oli myöhässä ja ajoi huonon sään vuoksi todella hitaasti. Olin 10 minuuttia myöhässä. Lääkäri haukkui minut heti alkuun ”Miten kehtaat tulla myöhässä? Etkö ymmärrä kuinka tärkeää työtä teemme ja että meillä on täällä minuuttiaikataulu? Hoitajat ovat joutuneet soittamaan perääsi eikä puhelimeesi saada yhteyttä!” Pyysin anteeksi ja yritin selittää tilannetta, mutta lääkäri ei kuunnellut ja keskeytti.

Sitten lääkäri alkoi vaatia minulta vuotopäiväkirjaa, jota kukaan ei ole koskaan minua pyytänyt pitämään. Olen kuitenkin pitänyt kalenterissa omaa seurantaa, joten yritin sieltä katsoa. Lääkäri valitti, että miten epäselvästi ne olivat ja itsekin aloin mennä jo sekaisin kun hirveässä paineessa etsin niitä. Lääkäri oikein kiehui tässä vaiheessa.

Tutkittuaan tietoja, päätti lääkäri ottaa taas uuden näytteen kohdusta. Hoitaja antoi puudutuksen ja ihmettelin, miten en aiemmin ole saanut. Molemmat olivat ihmeissään, että aiemmin koepala on otettu ilman puudutusta, vaikka sen laittaminen on normaalikäytänne ja vie vain sekunnin. Puudutuksesta huolimatta koepalan otto oli kivulias.

Koepalan ottamisen jälkeen lääkäri kertoi ottaneensa koepalan sen vuoksi, että oli huomannut jo yli vuosi sitten otetussa koepalan patologin lausunnossa olevan merkintöjä, joihin kukaan myöhempi sairaalalääkäri ei ole puuttunut. Kohdustani otetusta koepalasta oli lyötynyt sekä tulehtuneita että tuhoutuneita soluja. En kuitenkaan ole saanut hoitoa tähän, joten nyt pitää tutkia löytyykö niitä vielä. Voi olla, että olen kärsinyt yli vuoden kohtutulehduksesta… Saan tietää 3 viikon päästä ja sitten mahdollisesti joudun syömään vahvat antibioottikuurit.

Ehdin jo huokaista, että pääsen vihdoin ulos, mutta ei. Lääkäri rupesi haukkumaan, että olenko aikonut tehdä lihavuudelleni jotain ja jos se vaikuttaa asiaan. Yritin selittää hänelle, että oireet ovat alkaneet jo ennen tätä viimeaikaista painonnousua, jolle yritän koko ajan tehdä jotain. Kerroin syöväni terveellisemmin ja liikkuvan paljon, mutta lääkäri olikin sillä aikaa huomannut lääkitykseni, eikä kuunnellut.

Siitähän lääkäri vasta innostui… Olen kuulemma liian nuori syömään Arcoxiaa ja ne ovat hänen mielestään tarpeettomia. Yritin selittää fibromyalgiasta ja kuinka en välillä ole päässyt ylös sängystä, saati kouluun, ilman lääkettä. Yritin myös kysyä, onko sitten jotain parempaa kipulääkettä, jos tämä on niin huono. Panadolin pitäisi kuulemma riittää.

kyynelKun vihdoin pääsin ulos huoneesta, aloin itkemään.

Istuin yksin sairaalan käytävällä ja itkin. En ole yleensä koskaan myöhässä lääkäristä, enkä nytkään olisi halunnut olla. Minulla oli niin paha mieli, kun olin tällä myöhästymisellä suututtanut lääkärin näin pahasti ja joutunut saamaan tälläistä kohtelua osakseni. En kokenut sitä oikeudenmukaiseksi.

Erityisesti minua loukkasi lihavuuteeni suhtautuminen. Ymmärrän, että lääkärin on hyvä keskustella myös ylipainon vaikutuksesta ja kehottaa välttämään sitä, mutta senkin voi tehdä monella eri tapaa. Tapa millä hän käsitteli sitä, oli kaikkea muuta kuin ammatillinen ja asiallinen. En itsekään pidä siitä, että minulle on tullut näin paljon painoa lisää, mutta rakastan itseäni ja yritän koko ajan hoitaa itseäni, pudottaa painoa, liikkua. Hän ei suostunut edes kuulemaan mitä yritin tästä sanoa.

Onneksi sentään hän otti asian tosissaan ja huomasi tämän mahdollisen tulehdusasian. Toivon silti ettei hän enää hoida minua.

Ärsyttää myös, että koepalan ottamisen takia vuodan niin paljon, etten voi mennä Bodybalanceen, minkä olin täksi illaksi varannut… Pitää keksiä jokin muu tapa purkaa tämä turhautuminen. Onneksi sain jo puhuttua muutamalle ystävälle, jotka halusivat tietää miten sairaalareissu oli mennyt.

Flunssa, liikaa treeniä vai fibro?

12.1.2016 Yleinen

emptyOlotila on tällä hetkellä tyhjä ja väsynyt.

Ja tälläisen olotilan iskiessä, tavallisin ajatus mikä päässä pyörii, on ”Johtuuko tämä flunssasta, liiasta tekemisestä vai fibrosta?”.

On niin ärsyttävää sairastaa sairautta, fibromyalgiaa, minkä perusolotila vastaa flunssaoireita ja liikaa treenaamista. Fibron normaalitilassa olet väsynyt, olo on vetämätön, lihaksia särkee, paikkoja kolottaa ja päässä on ”fibrofog” eli ”fibrosumu” eli ajatus ei kulje kovin nopeasti.

Nyt kun olo on pidemmän aikaa ollut suhteellisen hyvä, kiitos energiahoidon, meditaation ja liikunnan, tälläinen olo häiritsee vielä enemmän. En tiedä, olenko treenannut liikaa tai onko flunssa iskenyt, vai oireileeko fibro normaalia enemmän.

Mikä siinä eniten ärsyttää on se, että ei tiedä miten toimia. Jos on flunssa tuloillaan, olisi parasta jäädä vain kotiin lepäämään ja perua kaikki menot. Jos olo johtuu liiasta treenauksesta, peruisin huomisen bodybalancen ja huolehtisin palautumisesta paremmin, eli enemmän venyttelyä, Valmarinia ja lepopäiviä. Jos kyse on taas pelkästä fibrosta, en jäisi makaamaan sänkyyn tai peruisi huomista liikuntaa, vaan toimisin normaalisti ja tsemppaisin. Lepäisin sitten illalla paremmin ja ottaisin kipulääkettä lisää.

Mitäs nyt sitten?

kysymys

Paranemisesta

9.1.2016 Yleinen

Screenshot_2015-12-17-11-48-22-1_resizedViime aikoina on saanut taas todella taistella fibromyalgiaa vastaan.

Olen nukkunut reilut 10 tuntia yön aikana ja silti muutaman tunnin hereilläolon jälkeen on tuntunut siltä, että on pakko päästä taas nukkumaan. On ihan sellainen olo kuin keho olisi painanut jotain sammutus nappia, eikä itsellä ole mahdollisuutta taistella vastaan, vaan sitä vaan hyytyy…

Epäilen tämän tilanteen johtuvan siitä, että mieli nostaa jatkuvasti pintaan vanhoja lapsuuden traumoja, joita olen ennen painanut alas muistamattomuuteen. Nyt olen kuitenkin päättänyt kohdata ne ja antanut luvan itselleni muistaa ne, milloin niitä nousee jatkuvasti pintaan. Se on todella raskasta ja jokin osa minusta tuntuu vielä vastustavan sitä, minkä vuoksi uskon fibronkin taas nostavan päätään.

Keho ja mieli ovat yhtä, kehomieli, joten uskon vanhojen, kipeiden traumojen olevan syvällä kehossa. Kun mieli yrittää vastustaa niiden muistamista, se jännittää kehoa ja vanhat traumat saavat kehon oirehtimaan, oikein huutamaan ”huomaa minut ja traumat, kohtaa meidät, kaikki piilotetut tunteet ja jännitteet!”. Jos kaiken kieltää, ei kohtaa traumoja tai tunteita, alkaa keho vaatimaan huomiota, sairastamaan. Paraneminen onkin prosessi, jossa oppii hyväksymään vanhat traumat, tunteet ja ikävät asiat. Kipu ja sairaus ovat oireita piilotetuista traumoista, tunteista. Hyväksymällä ja tuntemalla ne, ei anna niiden enää kontrolloida itseään ja silloin vapautuu niistä. Vapautuminen vanhoista traumoista ja tunteista voi auttaa myös fyysisiin vaivoihin ja sairauksiin, koska niiden ei enää tarvitse olla olemassa kiinnittämässä huomiotamme piilotettuun. Paraneminen ei ole siis vain oireiden eli kivun ja sairauden häviämistä, vaan syyn eli traumojen ja piilotettujen tunteiden hyväksymistä, kohtaamista ja vapautumista.

eiparantua

Kuulostaako helpolta? Todellisuudessa se on kaikkea muuta. Emme edes välttämättä ymmärrä, että meillä on traumoja ja käsittelemättömiä tunteita. Sairaus on oire niistä, joten jos sairastuu, tulisi alkaa miettiä, mistä se yrittää viestittää. Jos hoitaa vain oireita eli esimerkiksi kipua kipulääkkeillä, eikä sairauden syytä eli traumoja, ei voi parantua täysin. Paraneminen ei tarkoita pelkkää fyysisten oireiden häviämistä, vaan kokonaisvaltaista eheytymistä. Voiko oireet eli sairauden hävittää kokonaan käymällä läpi sairauden syyn eli traumat ja piilotetut tunteet? Uskon niin ja toivon niin. Siihen perustuu kaikki vanhat kansanperinteet, energiahoidot, henkiparannukset, shamanismit, luontaishoidot…

Energiahoito on itsellä auttanut nostamaan traumat tietoisuuteen ja terapiassa käsittelen niitä, ja se on kaikkea muuta kuin helppoa. Se järisyttää koko maailmaani, muuttaa käsityksen kaikesta. Se tuo ymmärrystä, miksi olen kuka olen nykyään, miksi egoni on tälläinen ja miksi minulla on tiettyjä neurooseja. Se tuo ymmärrystä, miksi olen samaistunut egooni ja unohtanut sisäisen, henkisen tilani.

Screenshot_2015-12-25-10-51-56-1_resized

Muistan yhtäkkiä kamalia asioita, joita minulle on tapahtunut lapsuudessa, jotka olen painanut syvälle kehooni, etten muistaisi niitä. Ne ovat olleet liian kipeitä muistettavaksi, mutta liian kipeitä kantaa kehossani ja kehoni on alkanut oireilla, kehittänyt fibromyalgian. Nyt ne nousevat pintaan ja suostun kohtaamaan ne. Itken, huudan, kiljun, kun muistan ne. Pelkään ja olen toivoton. Mutta sitten muistan, että ne ovat jo tapahtuneet ja olen jo selvinnyt niistä, nyt ne pitää enää muistaa ja hyväksyä. Silloin ne eivät enää aiheuta kipua minussa, eivät enää kontrolloi elämääni.

Tämä on vaikea ja kipeä prosessi, mutta se on ainoa tie paranemiseen.

En halua enää tyytyä vain oireiden hoitamiseen, lääkitä kipua, sillä silloin sairaus hallitsee elämääni. Olen huomannut viimeisen noin puolen vuoden aikana muutoksen, kun keskitynkin paranemiseen ja sairauden syyhyn. Fibromyalgia on helpottanut, olen voinut alkaa liikkua ja voinut paremmin. Tämän on oltava parempi, oikea tie. Se voi olla vaikea ja pitkä, mutta jos lopputuloksena olisikin vapaus… Vapaus fibromyalgiasta tai edes helpotus, helpompi elää oireiden kanssa…

Se on kaikki yrittämisen arvoista.

Screenshot_2015-12-13-11-32-09-1_resized

Peppu-Vatsa

4.1.2016 Yleinen

pylly

Tänään olin kokeilemassa ensimmäistä kertaa Peppu-Vatsa-jumppaa.

Tuntui että kuolin. Ja minut huudettiin ohjaajan toimesta takaisin henkiin. Ja sitten kuolin uudestaan. Ja sama toistui varmaan kahdeksan kertaa 55 minuutin aikana.

Sinänsä itsensä haastaminen ja että tunti on rankka, eivät ole huonoja asioita. Mutta tämä ohjaaja ei todellakaan ole lempiohjaajiani, hän tykkää huutaa ja hosua, tekee kaiken aina tosi nopeasti ja antaa vähän ohjeita. Kun sitten yhdistetään tämä ohjaustyyli nopeatempoiseen jumppaan, missä olikin paljon pomppuja ja hyppyjä, se oli todella huono  juttu minun kohdalla. Liikkeet olivat riuhtovia ja pelkäsin tekeväni niitä väärin, koko ajan mennään nopeasti eteenpäin ja ilman kunnon ohjeita, olin välillä aika hukassa. Yritin kuitenkin ja tein parhaani, mistä voin olla ylpeä. Pelkäsin ja pelkään vain, että venäytin jotain paikkoja ja että huomenna on tosi paljon kipua.

Parempi kaivaa siis kipulääkkeet valmiiksi aamulääkkeiden yhteyteen…

curvyjoga…ja varata seuraava Bodybalance-tunti!

Bodybalance tuntuu omalta jutulta. Se on haastava ja siinäkin on kroppa kovilla, mutta liikkeet tehdään rauhassa ja välttäen mitään nykimisiä, riuhtomisia. Se venyttää ja herättää kroppaa tavalla, mikä avaa syviä jumeja kropasta. Tuntuu, että samalla kun työskentelee ja hiessä työstää kehoaan, saa myös kiitosta sen avautuessa ihan uudella tapaa. Se tuntuu euforisen ihanalta, haaste ja kiitos yhdessä. Kun olen bodybalance-tunnilla, tuntuu että teen hyvää koko kehomielelle ja parannan sitä kaikella mitä teen.

Sitä siis lisää, ei enää näitä Peppu-Vatsoja. Vältän myös muita tämän saman ohjaajan tunteja, olisi pitänyt uskoa jo ensimmäisen hänen ohjaaman tunnin jälkeen.

Rakkaudesta

15.11.2015 Yleinen

Jotain kummallista, jotain hyvää on tapahtunut.

Kävin ostamassa itselleni salikortin. Ja ei, tämä ei ole se kummallinen asia. Kummallista on syy, miksi hankin kortin. Se ei johtunut siitä, etten pidä kropastani. Se ei johtunut pyöreästä pyöreämmäksi muuttuneista muodoista tai sen muodosta. Se ei johtunut edes siitä, että kroppa ei toimi kunnolla.

Se johtui rakkaudesta. Rakkaudesta omaa kroppaani kohtaan. En koe vihaa sitä kohtaan, vaan myötätuntoa. Se on suojannut minua maailmalta ja taistellut sairauksiani vastaan. Se on joutunut venymään ja muuttumaan, mutta se on kestänyt. Se ansaitsee rakkautta ja huolenpitoa, ei arvostelua ja läksytystä.

Elämänkatsomukseni muuttuessa, näen ihmisen koostuvan kolmesta osasta: kehomielestä, egosta ja jostain, mitä voi sanoa perusolemukseksi, sieluksi, valoksi tai rakkaudesta. Kaikki meditointi, kehoharjoitteet, retriitit ja työskentely itseni kanssa on saanut minut tajuamaan tämän kolmijaon. En enää samaistu samalla tapaa kroppaani. Se on koti perusolemukselleni/sielulleni/valolle/rakkaudelle. En ole vain kehoni, kuten en myöskään ole vain egoni, joka toimii usein pelosta ja lapsuuden kokemuksista oppimasta käsin. Olen jotain muuttumatonta, jolle keho tarjoaa kodin tämän elämän ajaksi.

Kun en enää samaistu kehooni, en ajattele arvoni määräytyvän kehoni mukaan. Kehoni, kotini on kokenut kovia ja sen kanssa on välillä vaikeaa, mutta nyt yritän tarjota sille rakkautta. Vaikka ruoka ei maistu, yritän pakolla saada itseni syömään edes jotain. Vaikka kehoni on jäykkä, yritän säännöllisesti venytellä ja se on tuottanut jo tulosta. Vaikka kehoni on kipuja täynnä, yritän sitkeästi löytää keinoja saada siihen liikkuvuutta ja kestävyyttä.

crossiOlen yrittänyt jo montaa eri tapaa saada kehooni liikkuvuutta ja kestävyyttä, mutta asenne ei ole ollut näin kohdallaan. Nyt minulla on uuden asenteen lisäksi uusia keinoja.

Kuntoutuksessa kesällä tehtiin paljon eri testejä ja nyt tiedän millainen syke minulla pitäisi olla harjoitellessa. Oikeaa sykettä seuraamalla en tee kerralla liikaa, jolloin kroppa rasittuu liikaa ja aiheuttaa liikaa kipuja. Nyt minulla on siis sykevyö ja -kello mukana.

Kuntoutuksessa huomattiin, että mikä vaan laite, jossa joudun jotenkin keholla vastustamaan laitetta, on huonoksi minulle. Itse pelkkä laitteeseen vastustaminen aiheuttaa kipua eli moni laite on poissuljettu sen vuoksi. Käytän siis aluksi vain crosstraineria.

Fibromyalgikon keho ei palaudu kunnolla, koska sen hapetusreaktiot eivät toimi kunnolla. Jo tavallisina päivinä kroppa menee helposti maitohapoille normaalista toiminnasta, joten pienikin treeni voi aiheuttaa tavallista enemmän rasitusta kroppaan. Kokeilen siis treenijuomana MSM-rikkijauhetta ja sitruunamehua veteen sekoitettuna, minkä pitäisi edistää palautumista. Kotona juon vielä Valmarin juomaa, joka tehostaa kudoshengitystä, poistaa happamia kuona-aineita ja kiihdyttää aineenvaihduntaa. Eräs toinen fibromyalgiaa sairastava suositteli tätä minulle.

Koska palautuminen on hidasta, aloitan hitaasti. Puoli tuntia alussa, päivänä, jolloin ei ole muuta. En siis yritä edes mennä rankan työharjoittelu-/koulupäivän jälkeen salille, vaan väsyneenä lepään. Liikun levänneenä, esimerkiksi viikonloppuna tai vapaapäivänä. Annan myös tarpeeksi aikaa ennen seuraava treeniä.

Valmistaudun myös seuraavina päivinä varaamaan kipulääkettä tarpeeksi mukaan, jos kivut tuntuvat pahoilta. Toivottavasti teen asiat oikein ja tunnen treeniin kuuluvaa kipua, mikä kertoo kehittymisestä, enkä fibrokipuja pahempina kuin normaalisti.

Nyt on siis uusi asenne ja uudet neuvot käytössä. Ehkä tämä kantaa pidemmälle kuin aiemmin. Ainakin yritystä on. Joka tapauksessa koen olevani jo voiton puolella, koska olen löytänyt jotain hienoa – rakkauden kehoani kohtaan, oli se sitten millainen vaan.

10393655_408545109328163_8280741111281104680_n

Sinkkuelämää

26.9.2015 Yleinen

sinkkisMinulla on ollut muutaman päivän ajan kamala halu päästä ulos tanssimaan.

Siispä soitin ihanalle ystävälleni ja kysyin olisiko hänellä aikaa lähteä ulos viikonloppuna. Sain innokkaan vastauksen, mutta harmikseni hänelle sopi vain perjantai. Yleensä tykkään lähteä ulos lauantaisin, koska silloin voin levätä ja ottaa kipulääkettä tarpeeksi ajoissa, jotta jaksan varmasti lähteä. Nyt en kuitenkaan halunnut missata mahdollisuutta päästä ystävän kanssa ulos, joten sovimme perjantain.

Työharjoittelussa oli aika raskas päivä, mutta join kahvia useamman kupin ja lähdin tuntia aiemmin kotiin. Vein koiran koirapuistoon tunniksi ja väsytin hänet, minkä jälkeen itse linnoittauduin nojatuoliini lepäämään iltaa varten.

Kahdeksalta olin ystäväni rappukäytävän ulkopuolella kolmen eri vaatekokonaisuus-vaihtoehdon, skumppapullon ja uusien kenkieni kanssa. Ovea tuli avaamaan rakas ystävä, joka oli vielä verkkareissa, koska halusi myös kysyä mielipidettä asuunsa minulta ja jolla oli jääkaapissa saman merkkistä skumppaa meitä varten.

sinkkis2Siinä me sitten olimme. Musiikki soi taustalle, me vaihtelimme asuja ja tyhjensimme skumppapullojamme yhdessä. Ystävä lakkasi molempien kynnet ja juttelimme kaikesta mitä oli taas ehtinyt tapahtua edeltävän näkemisemme jälkeen. Nauroin niin paljon, sillä tämä jos kuka tietää miten naurattaa minua.

Kahden skumppapullon jälkeen kiiruhdimme junaan ja kohti kaupunkia. Päädyimme heteroystävälliseen homobaariin, jonka avajaisissa olin edeltävällä viikolla ollut treffeillä. Vaikka nyt olin vain ystävän kanssa, koin todella paljon rakkautta. Ystäväni on niin mahtava tyyppi ja meillä on niin ihanaa yhdessä. Meillä on erilainen musiikkimaku, mutta minun kanssani hän lähtee mihin baariin vain haluan ja jos haluan tanssia, hän tulee kanssani. Tälläkin kertaa olimme siis tanssilattialla tunteja ja todella otimme kaiken ilon irti.

Kun lähdimme kohti bussejamme, kävelimme käsikynkkää yhdessä katuja pitkin ja minulla oli todella hyvä olla – sinkkuelämästäni huolimatta minulla on ihania, välittäviä ja rakastavia ihmisiä ympärilläni ja olen onnellinen.

maratonAamulla olo oli yhä onnellinen, mutta vähemmän hyvä vointinen.

Kivut iskivät kunnolla päälle ja heikotus edeltävän illan juomista oli kova. Nappasin kunnon määrän kipulääkettä ja makasin sängyssä koiralle kuiskutellen kunnes ne alkoivat auttaa. Keräsin energiaa samalla ja mietin, mitä haluaisin tehdä tännä. Tiesin heti mitä haluaisin tänään tehdä.

Viestittelin ystävän kanssa, keitin ison kupin kahvia ja laitoin Sinkkuelämää-sarjan päälle. Minulla ei ole mikään kiire mihinkään ja voin vain olla. Täydellistä sinkkuelämää.

Vaikeita öitä

15.9.2015 Yleinen

vaikeat yötTakana on taas useampia vaikeita öitä.

Tällä kertaa minua ihan oikeasti nukuttaisi ja pääsenkin aina välillä uneen, mutta kipu jalkojen nivelissä herättää. Nivelet oikein natisee ja tärisee kivusta, erityisesti lonkissa ja polvissa. Olen ollut niin väsynyt kipuun herätessä, että olen saattanut maata pitkiä aikoja puoli horteessa ja yrittänyt kerätä energiaa nousemiseen. Olen ollut niin väsynyt, etten ole voinut nukahtaa ilman lisää kipulääkettä mutta en myöskään ole jaksanut nousta niitä hakemaan.

Ilmeisesti taas olen ylittänyt jonkun rajan. Liikaa liikuntaa. Olen kävellyt tosi paljon ja usein, eikä se näköjään ole tehnyt hyvää. En ole myöskään pitänyt kunnon lepopäiviä ja vain ollut, vaan olen ollut koko ajan pienessä liikkeessä. Huoh, otettava siis pari askelta taaksepäin ja katsottava rauhassa.

Kuntoutus

5.8.2015 Yleinen

kuntoutusNyt olen palannut kuntoutumasta.

Meillä oli jos jonkinmoista ohjelmaa ja olen tyytyväinen, että lähdin yksin reissuun. Suosittelisin muillekin, ellei Kela olisi lopettamassa koko kuntoutusta. Vaikka eihän sitä koskaan tiedä onko päätös lopullinen. Millainen tälläinen kuntoutus (tai anteeksi, sopeutumisvalmennuskurssi on oikea sana) sitten oli? Laitan alle kootusti ohjelmasta ja mitä tietoja tuli esiin. Tiedossa siis aikamoinen tietopaketti,tekstiä tulee paljon, mutta suosittelen vaikka osissa lukemaan tämän. Tässä on kuitenkin tiivistetysti kuntoutuksen anti ja voit itsekkin hyötyä siitä, jos et itse pääse kuntoutukseen.

Ryhmä: Meitä oli 7 naista ja 1 mies. Kaiken ikäisiä ja tyyppisiä ihmisiä, niin luonteeltaan kuin taustoiltaan. Yhdistävänä tekijänä oli fibromyalgia ja sinnikäs toive kuntoutumisesta. Ryhmäydyimme nopeasti, sillä olimme pettyneitä ensimmäisen päivän ympäripyöreään tietoon ja rupesimme yhdessä vaatimaan meille kohdennettua, tarkempaa tietoa ja apua. Viihdyin ryhmässä ja meillä oli tosi hauskaa yhdessä. Miinuksena tosin, että osalla ihmisistä oli oma akuutimpi kriisi päällä, minkä takia heidän puheet ja ajatukset pyörivät aika paljon omissa asioissa. Viikon jälkeen tuntui, että tiesin kyllä muista vaikka mitä, mutta jäin pohtimaan kuinka hyvin he oppivat minua tuntemaan. Tärkeintä kuitenkin, että itse viihdyin ja hyödyin kurssista.

Sairaanhoitaja: Meillä kaikilla oli yksilötapaamiset sairaanhoitajan kanssa, joka oli koulutukseltaan myös psykoterapeutti. Itse en kokenut hyötyväni hänen tapaamisestaan oikeastaan ollenkaan, sillä hän lähinnä haastatteli meitä ja antoi jotain perustietoa fibrosta. Osa ryhmäläisistä oli saanut diagnoosin niin vähän aikaa sitten, että heille tapaaminen taas antoi paljon enemmän: he saivat luotettavaa perustietoa sairaudesta. Sairaanhoitaja piti meille myös viimeisen loppuluennon, missä oli mukava päästä puhumaan ryhmän kanssa ja kertoa heille heidän vahvuuksistaan annetun tehtävän kautta. Sairaanhoitajasta jäi kuitenkin tunnekylmä vaikutelma, sillä hän ei suoraan ottanut kantaa mihinkään ja keskeytti usein ryhmäläisten puheenvuoroja todella tökeröllä tavalla.

lääkäriii

Lääkäri: Kahden ensimmäisen päivän aikana meillä kaikilla oli myös yksittäinen lääkärikäynti. Kun ensimmäiset tulivat käynniltä, kysyin mitä siellä oli tehty ja he kertoivat vain jutelleensa yleisesti. Niinpä osasin valmistautua ennen omaa tapaamistani: tein listan kysymyksistä, joita halusin lääkäriltä kysyä ja soitin vielä kaverille kysyäkseni jos hän muistaa jotain paremmin kuin minä. Kaveri heti muisti miten olin yksittäisiä kertoja valittanut oireesta, jota en enää olisi muistanut. Tämän sain koostetusti tietää lääkärillä:

  • Vaikka useilla fibroilla on gynekologisia ongelmia, ei vielä todistetusti ole osoitettu niiden johtuvan fibrosta. Sen sijaan virtsaamiseen liittyvät ongelmat, kuten paineen tuntu ja tihentynyt virtsaamistarve (ns. ärtynyt rakko) ovat todistetusti liitoksissa fibroon.
  • Lihaskalvot ovat niin kireällä, että ne voivat aiheuttaa minullakin olleita marssimurtumia. Tähän voi vaikuttaa aloittamalla liikunnan varovasti vähitellen ja fysioterapeutin ohjeilla (alhaalla myöhemmin.)
  • Lihasrelaksantteja voi käyttää fibron hoidossa, jos on kireät lihaskalvot ja tiukat lihakset. Lääke kuitenkin väsyttää, eli jo entuudestaan väsyneen fibromyalgikon pitää ottaa se iltaisin ja jos ongelma vaivaa päivisin, siitä ei ole apua.
  • Käteni menevät välillä spastisiksi (eli vääntyvät tiukkaan asentoon, eivätkä meinaa aueta normaaliin asentoon) ja kysyin tästä lääkäriltä. Kuulemma fibron ei pitäisi aiheuttaa suoraan tälläistä, mutta epäili sen johtuvan kivusta, joka taas voi johtua fibrosta. Fibron ei pitäisi aiheuttaa apuvälinetarvetta, mutta käsien oireillessa näin, hän suositteli rannetukien kokeilua. Myös opiskelun ja työn järjestelyä pitää miettiä tulevaisuudessa kuulemma, että saisi mahdollisimman paljon välttää käsin kirjoittamista.
  • Kosketusarkuus. Lääkäri kokeili fibropisteet ja ai että se sattui! Kysyin, että miten se voi sattua niin ja hän kertoi, että hän kokeilee painaa pistettä niin, että sormen kynsi menee valkoiseksi, ei yhtään sen kovempaa. Minun kohdalla hän ei ollut ehtinyt edes alkamaan painaa, kun oikean pisteen koskettaminenkin riitti tuottamaan kipuaistimuksen. Juttelimme ja hän testasi vielä nivelet, tutki minua. Totesi nivelten toimivan, mutta olevan kipeitä ja aiheuttavan kipuaistimuksia. Lääkäri totesikin, että mikään liikunta, missä joudun koskettamaan jotain laitetta (kuntosalilaitteet) tai puristamaan käsillä jotain (sauvakävelysauvat) ei käy minulle. Käynti loppui siihen, että hän voivotteli, kuinka näin nuorella voi olla näin hankalaoireinen ja vaikeasti oireileva sairaus.

Käynti oli sinänsä mielenkiintoinen ja oli hyvä, että nivelet tarkistettiin. Toisaalta vähän masensi, kun hän vaan voivotteli tilannetta, osaamatta antaa mitään keinoa tilanteen parantamiseen. Lääkäri piti meille myös luennon, jossa tuli todella paljon mielenkiintoisia asioita esiin, tässä muistiinpanojani:

  • Geeniperimästä on löydetty ”fibromyalgia-geeni”, joka altistaa sairaudella. Toisinsanoen pelkkä henkinen kuormitus ja stressi tuskin laukaisevat fibromyalgiaa, vaan taustalla on geeni, joka altistaa fibrolle.
  • Sairaudessa on merkkejä siitä, että se ei olisi tuki-ja liikuntaelinsairaus, vaan autoimmuunisairaus, mutta vielä ei ole löytynyt tarpeeksi todisteita
  • Tulevana hoitomuotona on mietitty kasvuhormoonia, sillä kasvuhormooni ylläpitää ja tukee kudoksia, ja sitä tulee öisin. Fibroilla taas on uniongelmia eli he voivat kärsiä (ja usein kärsivätkin) kasvuhormoonin puutteesta.
  • Fibromyalgiaa voidaan kuvata kipua vaimentavien hermoratojen vajaatoiminnaksi
  • Muutenkin fibromyalgiaa ei saa suomentaa pehmytkudosreumaksi, vaan oikea suomennos on kipu-uupumusoireyhtymä
  • Lääkäri puhui myös, että pitkä stressi voi aiheuttaa hormoonihäiriöitä ja kipua lievittävä hormoni kortisoli voi silloin vähentyä, mikä voi myös aiheuttaa kipuja. Tämä on yksi selitys stressin vaikutuksesta fibromyalgiaan.
  • Fibromyalgian diagnostiikka on muuttunut, eli enää ei tarvitse olla tiettyä määrää 18:sta kipupisteestä tutkimuksessa, vaan diagnoosiin riittää, että on laaja-alaista kipua ja arkuutta kaikilla neljällä raajalla.
  • Ärtynyt rakko ja ärtyneen suolen oireyhtymä ovat fibromyalgian liitännäisoireita
  • Fibrofog eli fibrosumu on todellinen oire!
  • Säätilat vaikuttavat todistetusti kipuihin
  • Fibromyalgian hoito jakautuu näihin alueisiin: psykoedukaatio (tiedonsaanti), terveysliikunta, unen korjaaminen, psykoterapeuttinen käsittely (lähinnä stressin ja kuormittavien tekijöiden vähentämisen takia) ja yksilöllinen lääkehoito
  • Fibromyalgiaan on kolme suositeltua lääkettä: Triptyl, Cymbalta ja Lyrica (joka on päihdyttävän kaltainen, riippuvuutta aiheuttava, ikävä lääke, josta harva saa apua). Nämä lääkkeet parantavat unen laatua ja mielialaa, ja sen kautta kipua.
  • Osalle kuntoutujista oli kuitenkin kipupoliklinikalla määrätty Gababentiini-nimistä lääkettä, joka oli heillä auttanut todella paljon kipuihin ja muihin oireisiin. Tätä ei ole aiemmin tuotu esiin missään minun kuullessa, eikä muutkaan olleet kuulleet siitä. Kysyimme lääkäriltä ja hän kertoi sen olevan tarkoitettu hermosärkyyn, mutta voi kuulemma toimia fibroonkin, ei aiheuta Lyrican kaltaisia sivuoireita (tokkuraisuus, väsymys tai päihdyttävä olo).
  • Liikunta on hyväksi fibroille, koska se tasapainottaa autonomista hermostoa
  • Tärkeää fibron hoidossa on myös mielihyvän lisääminen esimerkiksi lämpimillä kylvyillä, rentoutumisella jne.
  • Fibro ei aiheuta pysyviä elinvaurioita tai invaliditeettia
  • Fibro voi lievittyä vuosien kuluessa (jos on sairastanut esim. parikymppisenä, se voi helpottaa 45-50v.)
  • Jos kärsii levottomista jaloista, on olemassa hyvä lääke nimeltä premipreksol (en ole ihan varma kirjoitinko oikein), mutta se on tullut vasta 7 vuotta sitten markkinoille eli esim. 90-luvulla valmistuneet lääkärit eivät tiedä lääkkeestä, jos he eivät ole itse seuranneet uusia lääkkeitä. Tämä lääke kuulemma on tosi hyvä hoitomuoto ja auttaa todella monia levottomista jaloista käsiviä ihmisiä.

Fysioterapia: Meillä oli myös henkilökohtaiset fysioterapeuttikäynnit, missä katsottiin yhdessä esitäytetystä lomakkeesta kipupiirros ja kartoitettiin toimintakykyä. Tämäkin meinasi jäädä vähän pintapuoleiseksi haastatteluksi, mutta haastoin fyssaria antamaan käytännön neuvoja ja onneksi niitä sainkin, esimerkiksi että kireisiin lihaskalvoihin yleensä suositellaan foamrolleria, mutta se on jo terveillekin ihmisille kivuliasta eli ei fibroille suosittele. Sen sijaan venyttely on tärkeää ja näytinkin hänelle samat venyttelyohjeet, jotka olen täälläkin julkaissut. Hänen mielestään ne olivat hyvät ohjeet, joilla pärjään, katsoimme vaan vaihtoehtoisia suoritustapoja, jos kivun takia en pääse kaikkiin asentoihin. Fysioterapeutti sanoi myös ryhtini olevan yllättävän hyvä, skolioosista ja huonosta lihaskunnosta huolimatta.  Olin eräällä luennolla istunut tasapainotyynyllä ja kysyin siitä, milloin fysioterapeutti suositteli ehdottomasti hankkimaan itselleni samanlaisen. Tasapainotyynyllä on pehmeä istua, mikä voi vähentää kipuja istuessa ja sitä käytetään myös keskittymisvaikeuksista kärsivien koululaisten kanssa, joten ihan hyvä se voi itsellekin olla. Tärkeintä kuitenkin, että sen päällä istuessa ryhti korjaantuu ja oikeat lihakset aktivoituvat. Tyynyllä istuessa siis hakee automaattisesti oikeaa ryhtiä ja keho alkaa tottua siihen, mikä helpottaa sen ylläpitoa muutenkin. Kävinkin heti hakemassa sen kotia päästyäni Anttilasta, maksoi noin 13 euroa ja nytkin istun sen päällä tätä kirjoittaessa. Fyssari sanoi oikean jalkani/lantioni oikean puolen olevan korkeammalla kuin vasempani, epäili oikean jalan olevan toista pidempi, siihen ei voi vaikuttaa. Hän piti koko ryhmälle yhteisen tunnin, jossa harjoittelimme vielä oikeaa ryhtiä.

Psykologi: Meillä oli myös kolme tuntia psykologin kanssa, jossa käsittelimme elämänhallintaa. Tärkeintä olisi hänen mielestään opetella tervettä itsekkyyttä, mikä oli monelle meidän ryhmäläisille haaste. Pitää huolta itsestään, tehdä asioita oman jaksamisen mukaan ja olla vertaamatta itseään muihin tai vanhaan, terveeseen itseen. Psykologi painotti meille, kuinka tärkeää on vaikeita asioita kohdatessa kysyä itseltään ”Voinko itse vaikuttaa asiaan?”. Jos esimerkiksi työ aiheuttaa stressiä, voi miettiä voiko siihen itse vaikuttaa. Jos itse voi vaikuttaa joihinkin tekijöihin, on hyvä pohtia erilaisia vaihtoehtoja, pompotella niitä aktiivisesti ja miettiä niiden seurauksia. Esimerkiksi päätös vaihtaa työpaikkaa voi auttaa, mutta on hyväksyttävä, että sen seurauksena voi olla vaikea löytää uutta työpaikkaa tai että uudessakin työpaikassa on huonoja puolia eli seurauksia ei voi paeta. Jos asiaan voi osittain vaikuttaa, voi miettiä mitkä tekijät ovat niitä ja toimia sen mukaan. Esimerkiksi ylitöistä kieltäytyminen voi vähentää stressiä, vaikka muihin tekijöihin ei voisi vaikuttaa. Jos taas työtilanne on sellainen, ettei siihen tällä hetkellä voi vaikuttaa, on opeteltava päästämään irti eli hyväksyä tilanteen olevan tälläinen, eikä siihen voi nyt vaikuttaa, ja harjoitella stressinhallintaa, rentoutua.

voinko itse vaikuttaa asiaanTeimme yhdellä tunnilla tietoisen läsnäolon harjoituksen, jossa rentoudutaan ja otetaan kaikki ajatukset sekä tunteet vastaan niitä tuomitsematta. Sitten ne vapautetaan. Jos esimerkiksi alkoi tylsistyttämään, voi mielessään todeta ”ahaa, nyt minusta tuntuu tältä” ja päästää irti siitä tunteesta siirtämällä oman huomion takaisin harjoitteeseen. Tälläisiä tietoisen läsnäolon harjoituksia voi löytää netistä ja esimerkiksi meille suositeltiin seuraavaa kirjaa aiheeseen liittyen: Jon Kabat-Linn ”Täyttä elämää”.

Liikunta: Meillä oli polkupyöräkuntotesti tiistaina, missä testattiin meidän kuntoa sykettä seuraamalla ja sen perusteella pystyttiin määrittelemään meidän kuntoluokat. Pärjäsin ihan hyvin, vaikka tulokset olivat huonot, mutta jouduin toteamaan, etten pysty kuntopyörällä ajamaan pitkää aikaa (meidän aika oli 12min, joista jo 5min jälkeen oli vaikeaa), sillä käsillä tangosta pitäminen aiheutti minulle kipua. Tämän jälkeen liikunnanohjaajat pitivät luennon, missä käytiin läpi kuntoluokkien parantamiseen tarvittavia asioita ja omia harjoitussykkeitä. Saimme hienot laput, joissa kerrottiin kuinka paljon, minkälaista liikuntaa millä sykkeellä, pitäisi harjoittaa, jotta oma kuntoluokka nousisi. Aluksi neuvot meinasivat jäädä turhan pintapuolisiksi ja ryhmämme haastoi ohjaajaa, joka myöhemmin antoikin juuri fibroille tarkoitettua tietoa. Kävimme myös yhdessä läpi, mikä kellekin voisi sopia, mutta se oli oman kysymisen varassa eli yksilöaikoja meillä ei ollut. Itse uskalsin onneksi kysellä ja sainkin tietoa. Liikunnanohjaajat pitivät meille myös vesijumppaa ja kuntosaliharjoittelua. Vesijumppa oli muuten hyvää, mutta pidimme käsillä kiinni vastusta lisäävistä kellukkeista ja tämä kipeytti ranteet ja sorminivelet minulla pahasti. Yritänkin etsiä jotain muita tapoja harrastaa vesijuoksun lisäksi välillä vesijumppaa. Kuntosaliharjoittelussa jouduin olemaan samaa mieltä lääkärin kanssa: kaikki salilaitteet aiheuttivat kipua jo sen takia, että jouduin vastustamaan laitteen jotakin osaa ja se kosketus aiheutti kipua. Mutta reippailla, oikealla sykkeillä maastossa tehdyt kävelylenkit ja vesijumpat voivat hitaasti aloitettuna sopia minulle ja auttaa nostamaan kuntoluokkaani.

ruokaaRavintoterapeutti: Yksi mielenkiintoisimmista luennoista oli ravintoterapeutin luento, jota olimme koko ryhmän kanssa odottaneet kovasti. Luento venyikin aika paljon, kun ahkerasti kyselimme ja kyseenalaistimme ja panimme ravintoterapeutin kunnolla töihin. Tässä siis tietoa, mitä saimme:

  • Elimistössä tapahtuu koko ajan hapettumista, mutta fibromyalgiassa sitä tapahtuu enemmän ja liikaa. Hapettumista voi vähentää syömällä enemmän antioksidantteja ja sen takia fibroille suositellaan marjojen ja kasvisten syömistä enemmissä määrin kuin muille. Mitä enemmän eri värisiä marjoja syöt, sen parempi. Tuoreita maroja ei aina ole saatavilla eikä pakastuskaan aina onnistu, joten täällä mainitsemianikin marjajauheita suositeltiin käyttämään. Yksi lusikallinen vastaa desiä tuoreita marjoja, joten helposti pystyy syömään erilaisia marjoja enemmän kuin mitä tuoreena esim. tyrniä pystyisi syömään.
  • Kofeiini kohtuullisissa määrissä on hyvä, sillä se kiihdyttää aivotoimintaa ja virkistää, mikä voi olla hyväksi uupumuksesta kärsiville fibroille. Kofeiini pienentää myös dementia ja alzhaimer-riskiä. Tässä on toki huomattava keskushermoston yksilölliset erot, joillakin on niin herkkä hermosto, että keho reagoi tosi voimakkaasti kofeiiniin ja silloin se voi vaikuttaa myös kivun kokemiseen voimakkaammin (vaikka ei lisääkkään kipuja). Itse kuitenkin lopetin melkein kaksi vuotta sitten säännöllisen kahvin juomisen kokonaan kokeillakseni vaikuttaako se mitenkään, eikä itsellä vaikuttanut. Nyt siirryin kuntoutuksessa taas juomaan aamulla yhden kupin.
  • Fibromyalgiaan liittyy myös ärtyneensuolenoireyhtymä eli erilaiset vatsaoireet. Kofeiinia voidaan suositella fibroille kohtuu käytössä myös siksi, että se kiihdyttää suolen toimintaa ja voi näin helpottaa vatsaoireita.
  • Jos suoliston toiminnassa on ongelmia, sen voi olla vaikea pilkkoa laktoosia, vaikka varsinaista laktoosi-intoleranssia ei olisikaan. Laktoosittomien tuotteiden suosiminen voi siis olla hyvä idea, jos suolen toiminnassa on ongelmia, silloin ei aiheuta lisäkuormitusta suolistolle.
  • Ravintolisien käyttökelpoisuudesta fibron hoidossa on hyvin vähän luotettavaa tutkimusnäyttöä. Eli toisinsanoen purkista otettavat lisäravinteet, vitamiinit jne. eivät välttämättä ole meille hyödyksi. Keho on fibron takia muutenkin rasittunut, joten se ei välttämättä osaa käyttää teollisesti luotuja aineita, vaan paras olisi saada ne luonnolista kautta. Kasvikset ja marjat ovat siis tästäkin syystä tärkeitä meille.
  • Kuitenkaan netissä paljon hehkutettu raakaruokaravinto ei välttämättä ole fibroille hyvä ruokavalio. Kypsennys ei hävitä kaikkia hyviä aineita ja vitamiineja kasviksista. Raakaruoka on myös erittäin rankka ruokavalio suolistolle, sillä lämmin ruoka auttaa suolistoa sulattamaan ja pilkkomaan ruokaa nopeammin. Parempi on noudattaa yleisiä ruokaohjeita terveellisestä, tasapainoisesta ruokavaliosta, jossa on tasapuolisesti kaikkea ja erityisesti marjoja&kasviksia paljon.
  • Jotkut tutkijat ovat puhuneet, että fibrojen olisi tärkeää saada hyviä rasvahappoja ja omegaaa, se voi auttaa oireiden helpotukseen. Ravitsemusterapeutti suosittelikin meitä kaikkia käyttämään rypsiöljyä, joka on tutkimusten mukaan terveellisempää kuin oliiviöljy, sillä siinä on jopa 20 kertaa enemmän omegaa kuin oliiviöljyssä.
  • Kookosöljyä suositeltiin välttämään, sillä se kovettuu vatsassa ja aiheuttaa vatsaoireita. Siinä ei myöskään ole ollenkaan hyviä ravintoaineita ja se on pelkkää kovaa rasvaa. Terapeutti suositteli vaikka itse kokeilemaan, ottamaan kookosrasvaa ja sulattamaan sen, sen jälkeen jättää sen huoneenlämpöön ja katsomaan mitä tapahtuu. Se kovettuu uudestaan ja niin se kovettuu myös ihmisen kropassa. Ei hyvä.
  • Puhuimme muutenkin siitä, että kuinka ruokateollisuus (ja muutkin ”hyvinvointiteollisuudet”) keksivät uuden trendin, joka markkinointiin he käyttävät paljon rahaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sen takana olisi todennettua tutkimustietoa tai että esimerkiksi jokin ulkomainen marja olisi vaikka mustikkaa parempi. Maalaisjärkeä suositellaan käytettäväksi.
  • Mediassa nuosevat esille yksittäiset tutkimukset, jotka yksinään eivät vielä kerro mitään. Vasta kun useampi tutkimus toteaa saman asian, sitä voidaan alkaa pitää luotettavana tuloksena ja näin suosituksetkin muuttuvat. Yksittäisissä tutkimuksissa voi olla virheitä tai pieni otanta, eikä mediassa kerrota näistä tai julkaista enää, jos myöhemmin tulee ilmi jotakin virheitä tutkimuksessa. Ei tietenkään, uutinen on jo myynyt ja se on se, millä on väliä. Sen takia tulee seurata luotettavia ravitsemussuosituksia ja kuunnella niitä, eikä yksittäisiä tutkimuksia. Helposti sairaana haluaa kokeilla kaikkea ja kuullessaan uudesta tutkimuksesta, joka voisi auttaa, kokeileekin kaikkea. Silloin voi kuitenkin ottaa hölmöjä riskejä tiedostamatta, ettei yksi tutkimus vielä kerro mitään ja aiheuttaa lisää  shokkitiloja kroppaansa.
  • Puhuimme myös paljon ihan perus asioista, kuten ateriaväleistä. Ajattelin, että tämähän on ihan selvää kauraa, mutta kas kummaa: suurin anti itselleni tuli juuri tästä asiasta. Itselläni on varsinkin nyt kesällä ollut paljon kausia, milloin minulla ei kivun takia ole ollenkaan ollut ruokahalua ja olen saattanut syödä vaikka vain kerran päivässä. Olen iloinnut tästä, sillä painoa on tullut lisää, vaikka en ole syönyt herkkuja tai muutenkaan epäterveellisesti. Vaikka en ole syönyt lähes mitään, painoa on vaan tullut lisää ja kipuja ollut enemmän. No tähän löytyi selitys ateriaväleistä ja verensokerista. Jos syö liian harvoin, verensokerin laskut ja nousut ovat jyrkempiä. Se aiheuttaa kropalle pienen shokin, joka taas vaikuttaa kipuihin. Fibron takia kroppa on muutenkin koko ajan pienessä shokissa, joten se tarvitsee tasaisesti energiaa pysyäkseen käynnissä. Jos syö harvoin, keho on säästöliekillä ja varastoi sen kaiken energian (=paino nousee), eikä käytä sitä, vaikka tarvitsisi energiaa kivun kestämiseen ja että olisi vireämpi. Kun syö vähän ja liian harvoin, aiheuttaa siis itselleen enemmän kipuja ja väsymystä, eikä silloin voi liikkua, vaan sekin aiheuttaa enemmän kipuja! Olen siis ollut ihan hullussa kierteessä ymmärtämättä näin perusasioita!! Nyt minulla on todella tarkat ohjeet, kuinka pitäisi syödä aamupala (puuroa ja aamukahvi), lounas (salaattia ja pieni lämmin ruoka), välipala (voileipä ja teetä), päivällinen (pieni lämmin ruoka) ja vielä iltapala (voileipä ja vaikka teetä). Ruokavälit ei saisi olla kuin 3-4 tuntia. Tuntuu, ettei muuta ehdikkään tehdä kuin pitää huolta, että muistaa syödä, mutta se kertoo siitä, kuinka vääränlainen ateriarytmi minulla on ollut! Tämä voi olla teille muille itsestäänselvyys, mutta näköjään minulle tämä on vaikeaa ja uutta. Yritän nyt pitää kiinni näistä ohjeista, kun kerrankin sain kunnon ohjeet ja neuvot, missä olen mennyt väärin ja miten korjata tilannetta.
  • Marttaliiton sivuilla on hyviä ja edullisia ohjeita terveelliseen ruokiin, samoin kuin Diabesliiton keittokirjoissa, joita voi tilata netistä. Ne perustuvat luotettaville ravitsemussuosituksille ja niitä voi hyödyntää. Itse ainakin tilasin heti muutaman kirjan, jotta löydän hyviä ja luotettavia ohjeita.
  • Jotkut ovat herkempiä viljoille ja voi kokeilla olla viljattomalla ruokavaliolla, jos se vaikuttaa kipuihin. Useimmilla ei kuitenkaan ole yliherkkyyttä viljoihin ja ravitsemusterapeutti sanoi, ettei suosittele kellekään viljatonta ruokavaliota. Sen sijaan pitäisi käyttää täysjyvää (kuten olen jo vuosia tehnyt), joka on hyvä vitamiinien, kalsiumin ja kuidun lähde.

tavoitteetTavoitteet: Puhuimme paljon meidän tavoitteista. Kuntoutuksen toinen osuus on tammikuussa ja sitä silmällä pitäen asetimme itsellemme tavoitteita, jotka saimme toki itse päättää. Toki niiden tuli yleisesti liittyä oman elämäntilanteen paranemiseen ja sairauden kanssa paremmin pärjäämiseen, mikä tietenkin oli ihan loogista, kun kuntoutuksessa oltiin. Teimme lomakkeet, mihin laitoimme tavoitteen ja siitä odotettua huonommat ja paremmat tasot. Ensi jaksolla sitten arvioimme, kuinka olemme onnistuneet. Omat tavoitteeni olivat kuntoa kohottavan liikunnan harrastaminen, jonka toivon auttavan kivuttomuuden ja toimintakyvyn ylläpitämisessä, sekä rentoutumisen syvenemiseen. Haluaisin oppia rentoutumaan paremmin myös kiputilojen aikana, mikä auttaisi kipujen kanssa selviämisessä. Minulla on jääkaapin ovessa liikuntapäiväkirja, jossa on kaikkien päivien kohdalla pieni sarake, mihin voi merkata tunnuksin, mitä on tehnyt sinä päivänä. Merkitsen siihen liikkumiset, mutta myös venyttelyt ja rentoutumiset, jotta voin seurata tavoitteiden täyttymistä ja motivoida itseäni. Omana epävirallisena tavoitteena on pitää kiinni myös ateriaväleistä, mutta sitä en mittaa muulla kuin omalla tekemisellä ja olotilalla.

Tässä se siis oli! Viikon kuntoutuksen anti blogissa. Toivottavasti pystyin tuomaan muillekin sieltä saamaani tietoa.

Lääkäriltä apuja

2.7.2015 Yleinen

unilääkeAlkaa jo loppua kärsivällisyys tämän unettomuuden kanssa.

Soitin aamulla terveysasemalle ja pyysin suoraan reseptiä lääkäriltä. Ensin tuli hirveä sepostus, kuinka lääkäri aina haluaa nähdä vastaanotolla jos on uniongelmista kyse. Onneksi kuitenkin hoitaja ymmärsi, että kyse on stressistä ja unettomuudesta, jotka ovat tämän minun perussairauden oireita ja se lääkäri on tavannut minua useasti tämän sairauden takia. Enkä halua unilääkkeitä, vaan melatoniinia. Hoiti sitten lääkäriltä reseptin samana päivänä.

Hain siis apteekista 3mg:n tabletteja melatoniinia ja samalla otin arcoxiaa ja escitalopramia. Laksu olisi tehnyt 69,90€, huhhuh. Onneksi olen toimeentulotuella ja näin ollen saan kaikki reseptilääkkeet ilmaiseksi maksusitoumuksella.

Tänään otan siis noin tuntia ennen nukkumaan menoa yhden 3mg:n tabletin ja toivottavasti se saa minut uneen. Ja saisi pitääkin minut unessa, mutta tärkeintä on se nukataminen. Luulisi sitten univelkojen kertyneen niin, että saisi paremmin lepoa.

Olen ennenkin käyttänyt melatoniinia, mitä saa 1 mg:n tabletteina apteekista, satunnaisesti. Nyt halusin sitä kuitenkin vahvempana, että saisin tätä unettomuutta pysäytettyä. Yritän ottaa sen samaan aikaan parina seuraavana iltana, että kunnolla katkeisi tämä unettomuusjakso.