Selaat arkistoa kohteelle Kymijoki.

Tapahtumaraportti: Kymijoki Beer Festival 2017

7.11.2017 Olutarviot

Kaiken kaikkiaan viidennet Kymijoki Beer Festivalit järjestettiin tänä vuonna elokuun 11. ja 12. tuttuun tapaan Korian Kallioniemessä. Edellisvuoden tapaan olimme avovaimoni kanssa paikalla molempina päivinä ja maisteltavaa piisasi molemmille vähintään tarpeeksi. Panimoita oli jälleen kerran edellisvuotta enemmän ja siten tietysti myös maisteltaviksi päätyneiden juomien valitseminen entistäkin vaikeampaa. Tämä oli tietysti positiivinen ongelma ja pitkällisten pohdintojen jälkeen oma kattaukseni oli seuraavanlainen:

Perjantai

Founders – PC Pils 5,6 %
Anderson’s – Chipocca 5,2 %
Anderson’s – Dr. Jones IPA 6,5 %
Anderson’s – Danger Zone 22 %
Ruosniemen Panimo – Betony 45100 8,7 %
Bryggeri – Dry Apple Cider 6,0 %

Lauantai

Donut Island Brewing – Frisco Disco 6,2 %
Saimaan Juomatehdas – Sun Dog Lager 4,7 %
Saimaan Juomatehdas – Brewer’s Special Hoppy Hour Pale Ale 5,0 %
Anderson’s – Hannibal 9,5 %
Malmgård – Red Ale 4,7 %
Sori Brewing – Lacuna 8,2 %

Founders PC Pils

Anderson’s Chipocca Chipotle Porter

Mielenkiintoisia oluita (ja juomia nyt yleensäkin) oli tottakai vielä paljon enemmän, mutta näillä mentiin tällä kertaa. Suurin osa yllä mainituista on hanajuomia, muutama oli pulloversiona. Ehdotonta suosikkia en osaa sanoa, vaan kattaus oli kautta linjan laadukasta. Poikkeuksena voidaan mainita Kouvolan oma Betony 45100, jonka reseptistä vastaa myös Kaiku -oluen reseptin kehittänyt Arto Halonen. Olut on pantu Ruosniemen Panimolla ja ilmeisesti tulossa myös ravintoloihin ja alkoihin jossakin vaiheessa. Rohtopähkämöllä, Kouvolan Lakritsilla ja Kymenlaaksolaisten lehmien maidosta saadulla laktoosilla maustettu portteri oli kyllä kohtuullisen eksottinen makukokonaisuus, mutta samalla tuli mieleen, että mennäänköhän nyt jo vähän kikkailun puolelle. Voimakkaan salmiakkinen ja toisaalta myös imelän makea olut oli etenkin lasissa lämmettyään (siis todella nopeasti koska ulkolämpötila oli reilusti yli 20 astetta) jotenkin pistävän kitkerää ja pelkästään pienen hana-annoksen (0,2 l) juominen oli melkoinen urakka.

Anderson’s Dr. Jones IPA

Uusista tuttavuuksista täytyy ehdottomasti mainita Tallinnalainen Anderson’s, jonka oluita oli rutkasti tarjolla ja olipa panimon edustajakin niitä tarjoilemassa. Itse maistoin heiltä neljää eri olutta, jotka olivat kaikki paitsi erityylisiä, myös laadukkaita. Olivatpa tuoneet tarjolle myös tapahtuman vahvimman oluen ja samalla vahvimman oluen mitä itse on tullut tähän mennessä maistettua. Kyseessä on tietysti Danger Zone, jonka nimestäkin voi päätellä että potkua löytyy. Ja sitä löytyy kaiken kaikkiaan 22 %:n edestä ja tyyliksi mainitaan American Barley Wine. Olut oli pullossa, mutta sitä ei onneksi tarvinnut ostaa koko pullollista (sekin oli kyllä mahdollista), vaan Vaaravyöhykettä myytiin myös 8 cl annoksina. Voimakkaan maltaista ja kaikessa makeudessaan aika liköörimäistä olutta, jota maistaessaan ei kyllä epäillyt etteikö voltteja olisi reilusti. Ei tätä saunan jälkeen tekisi mieli, mutta talvipakkasella saattaisi tätäkin mielellään hörppiä. 0,33 litran pullokoko on kyllä aivan liikaa, mutta tuo 8 cl:n annoskoko oli aika sopiva.

007 Vaaran Vyöhykkeellä

Anderson’s Danger Zone

Hanat auki!

Saimaan Juomatehdas Sun Dog Lager

Anderson’s Hannibal Imperial Stout

Naposteltavaksi spiraaliperunoita!

Perjantaina oli varsin helteinen ja aurinkoinen sää ja sama jatkui myös lauantaina, joskin jonkin verran perjantaita tuulisempana. Lauantaina illalla tuuli sitten yltyikin oikein kunnolla ja tapahtuma jouduttiin keskeyttämään ennenaikojaan lähestyvän ukkosmyrskyn takia. Olimme itse lähteneet alueelta hieman ennen tapahtuman keskeytystä ja katselimme kauempaa tieltä kun porukkaa alkoi tulla porteista sankoin joukoin. Melkoisen järeää pilvisyyttä alkoi kehittyä todella nopeasti ja rivakasta kävelytahdista huolimatta saimme kunnon maistiaisen äärimmäisestä kaatosateesta ja syöksyvirtauksesta ukkosmyrskyn säestyksellä. Tämä tietysti vielä läheisellä peltoalueella jossa ei ollut mahdollista päästä mihinkään sateen- ja tuulensuojaan, kuinkas muutenkaan!

Kymijoen rannassa sää oli vielä kohtalaisen poutainen n. 10 minuuttia ennen tapahtuman keskeytystä…

…mutta puoli tuntia myöhemmin (n. klo 20.20) olikin pimeää kuin keskiyöllä syysmyrskyssä!

Varsin myrskyisestä finaalista huolimatta kyseessä oli jälleen kerran hieno tapahtuma ja kansaa oli edellisvuoden tapaan runsaasti paikalla. Kiitokset kaikille ystäville sekä kylänmiehille- ja naisille, jotka seurassamme liikkuivat tai joihin tapahtumassa törmäsimme! Ensi vuonna sitten taas tuoppeja nostelemaan!

 

 

 

 

Tapahtumaraportti: Kymijoki Beer Festival 2016

15.10.2016 Olutarviot

Mainitaan tähän heti alkuun, että raportti on ”hieman” myöhässä, mutta parempi myöhään kun ei silloinkaan!

Elokuun 12. ja 13. päivä järjestettiin jo neljättä kertaa Kymijoki Beer Festival -oluttapahtuma. Tapahtumapaikkana oli tutusti Korian Kallioniemi, jonka maisemissa kelpasi oluita maistella. Oluiden lisäksi tarjolla oli myös siidereitä ja Teerenpelin viskejä ja kaikkiaan erilaisia juomia oli tarjolla n. 150 erilaista. Valinnanvaraa siis piisasi ja aika karpaasi sai olla jos jokaista juomaa kahden päivän aikana maistoi! Tänä vuonna hanajuomien osuus oli aiempia vuosia isompi ja esimerkiksi Panimo Hiisin tuotteista kaikki olivat hanassa, paitsi inkiväärillä maustettu Inki, joka oli muuten tapahtuman ainoa gluteeniton olut. Hanajuomien suurehko määrä oli positiivinen asia, nimittäin hanasta pystyi ostamaan joko pienen (0,2 l) tai ison (0,4 l) tuopin, kun pullo on aina koko pullo. Tarjolla oli esimerkiksi 16,0 %:sta imperial stoutia puolen litran pullossa, mikä on jo aika tiukka satsi maistelumielessä!

Maksaminen hoidettiin älyrannekkeilla, joihin pystyi tapahtuman edetessä lataamaan lisää rahaa jos tarvetta oli. Rannekkella pyrittiin nopeuttamaan tiskeillä asiointia ja estämään pitkien jonojen syntymistä ja siinä myös onnistuttiin hyvin. Pisimmillään taisin seisoskella jonossa ehkä minuutin, joka on melkoinen parannus esimerkiksi edellisvuoden jopa parinkymmenen minuutin jonotuksiin.

2016-08-13-14-37-58_1920x1080

Nykyään rannekkeetkin ovat älykkäitä!

Edellisvuodesta viisastuneena olimme avovaimoni kanssa tapahtumassa tänä vuonna molempina päivinä. Totesimme molemmat edellisvuoden tapahtuman jälkeen, että seuraavana vuonna ostetaan kahden päivän liput, koska yhden päivän aikana ei yksinkertaisesti pysty maistamaan kuin murto-osaa mielenkiintoisista juomista. Mutta mennäänpä sitten itse asiaan! Taktiikkana oli tälläkin kertaa maistaa sellaisia juomia, joita emme olleet ennen maistaneet. Tutustuimme molemmat juomalistoihin muutamaa päivää ennen tapahtumaa ja merkkasimme mielenkiintoisimmat tapahtuman mobiilioppaan kirjanmerkkeihin. Omalta maistelulistaltani löytyi seuraavanlaista:

Perjantai
Bryggeri IPA 5,5 %
BrewDog – Shipwreck 13,8 %
Panimo Hiisi – Iku-Turso 9,0 %
Lammin Sahti 7,5 %
Nøgne Ø – American Pale Ale 5,0 %
Bryggeri – Sofia Rum Barrel-aged Imperial Stout 9,0 %
Stone IPA 6,9 %

Lauantai
Aja Bryggeri Aurora Borealis IPA 7,5 %
Founders – Dark Penance 8,9 %
Stone – Imperial Russian Stout 10,8 %
Panimo Hiisi – Hati 5,7 %
Teerenpeli – 10 yo Single Malt Whisky 43 %
Teerenpeli tynnyriviski 58,6 %

Varsinaista selkeää suosikkia ei löytynyt, vaan oikeastaan lähes kaikki maistetu oluet/juomat olivat hyvinkin laadukasta jälkeä. Etenkin Hiisin Hati oli hyvinkin raikas ja kesäisen rapsakka saison ja Stonen Imperial Russian Stout kaikessa paahteisuudessaan erinomainen imperial stout. Ilahduttavasti osaa oluista saa jo Alkon valikoimistakin, kuten esimerkiksi Hiisin Iku-Tursoa ja Stonen IPAa, joista molemmat ovat jo ostoskoristani löytyneetkin. Myös muut yllämainitut oluet menevät ostoon jos/kun niitä Alkon hyllyille tulee.

2016-08-12-16-32-15_1920x1080

Bryggeri IPA ja Bryggeri Supernova 3rd Edition

Erikoisempaa osastoa tarjoili BrewDogin Shipwreck, joka 13,8 volttisena oli tapahtuman vahvimpia oluita. Kullanvärinen olut ei ulkoisesti näyttänyt mitenkään poikkeavalta, mutta jo tuoksusta kävi selväksi, että ihan peruskamasta ei ole kyse. Tuoksua voisi kuvailla savuiseksi tai oikeastaan savustetuksi, hieman hedelmäiseksi ja kyllähän se alkoholikin sieltä esille puskee. Maku on aikalailla sitä samaa savustetun hedelmäistä yhdistelmää, jossa alkoholi on kuitenkin tuoksusta poiketen piilossa. Kuvaus ei ole kovin tarkka, mutta sen verran erikoinen makukokonaisuus oli, että näin pienen testiannoksen (joimme avovaimon kanssa 0,2 litran annoksen puoliksi) perusteella on vaikeaa kuvailla sitä tarkemmin. Jos tätä tulee saataville Alkoihin, niin täytyy käydä nappaamassa pullo mukaan ja tehdä tarkempi arvio!

2016-08-13-19-36-33_889x500

Ei ihan peruskamaa: BrewDog Shipwreck

2016-08-12-18-20-50_889x500

Gargantuaanista menoa!

2016-08-13-16-54-53_889x500

Erittäin laadukas saison ja Hiisille tyypillisen upea etiketti!

Pettymyksiltäkään ei aivan vältytty, nimittäin Bryggerin Sofian rommitynnyrissä kypsytetty versio oli ihan muuta kuin mitä etukäteen odotin. Sofia on erittäin loistava imperial stout, mutta rommitynnyrissä muhinut versio maistui niin viinaiselta, että perus-Sofian paahteisesta kahvisuudesta tai mistään muustakaan aromista ei ollut tietoakaan. Vähään aikaan karmeinta maistamaani olutta!

Nälissään ei tapahtumassa tarvinnut olla, sillä ruokaa oli tarjolla useammankin firman toimesta aina ribseistä järeisiin burgereihin ja erilaisiin ranskanperunoita sisältäviin annoksiin. Ilahduttavaa, että myös ruokapuoleen oli panostettu tänäkin vuonna!

Burgerit olivat varsin järeitä!

Burgerit olivat varsin järeitä!

Stone Imperial Russian Stout

Stone Imperial Russian Stout

2016-08-13-19-35-45_889x500

Foundersin Dark Penancen hanalätkä…

2016-08-13-19-39-10_1920x1080

… ja Dark Penance tuopissa!

Laitetaanpas tähän loppuun vielä muutama sananen viskistä. Sitä oli nimittäin Teerenpelin tiskillä tarjolla neljänä eri versiona. Ajatus kotimaisesta viskistä kuulosti jotenkin eksoottiselta ja tottahan sitä piti testiin ottaa kun tilaisuus siihen oli! Itselle testiin meni neljästä vaihtoehdosta kaksi: 10-vuotinen single malt ja yksinkertaisesti tynnyriviski -nimellä varustettu viski, jota nimensä mukaisesti oli pienessä tynnyrissä tiskillä. Molemmat olivat positiivisia yllätyksiä ja jos kotimainen viski aiheutti ennakkoon pientä epäilystä niin ei aiheuta enää! Sateisessa lauantai-illassa tynnyriviski lämmitti mukavasti ja 10-vuotinen oli savuisessa vaniljaisuudessaan melko helposti lähestyttävä viski.

2016-08-13-17-55-28_889x500

Kotimaista single malt -viskiä!

2016-08-13-20-47-46_1920x1080

Teerenpelin tynnyriviski, sateisen sään lämmittäjä!

Kokonaisuutena tapahtuma oli tänäkin vuonna erittäin onnistunut. Perjantaina sää oli aurinkoinen ja lämmin, siis mitä otollisin oluiden maistelua varten! Koska puhutaan Suomen kesästä, niin voittekin jo arvata, että  lauantaina olikin sitten sateista ja tuulista, kuinkas muutenkaan. Tämäkään ei tosin haitannut läheskään niin paljon kuin mitä etukäteen voisi ajatella, eikä se näkynyt myöskään kävijämäärissä, sillä porukkaa oli paikalla myös lauantaina runsaasti. Olimme molempina päivinä liikkeellä pienen kaveriporukan kanssa, joten mainitaan vielä tässäkin, että KIITOS SEURASTA! Ensi vuonna sitten uudestaan, eikö niin?

2016-08-12-20-51-37_1920x1080

Kymijoki oli perjantai-iltana peilityyni

 

Kymijoki Beer Festival 2015 – Tapahtumaraportti

14.8.2015 Olutarviot

2015-08-07 14.49.23

”We are here to drink your beer!”

Kymijoki Beer Festival järjestettiin kolmatta kertaa tutusti Korian Kallioniemessä. Tapahtuma oli kaksipäiväinen (perjantai ja lauantai) ja itse olimme paikalla perjantaina. Olimme avovaimoni kanssa tapahtumassa ensimmäistä kertaa, joten pientä asiaankuuluvaa jännitystä oli ilmassa. Tutkimme molemmat jo etukäteen listausta tapahtumassa maisteltavista oluista ja teimme hieman esikarsintaa itsellemme mielenkiintoisimmista mallasjuomista. Molemmilla periaatteena oli, että maistetaan vain sellaisia oluita joita emme ole aiemmin maistaneet ja joita ei omalla paikkakunnalla ole tällä hetkellä saatavissa Alkossa tai ruokakaupoissa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että sinällään loistavat Maku Brewing, Malmgårdin Panimo ja Vakka-Suomen Panimo jäivät kaikki omalta osaltamme tällä kertaa väliin. Näiden sijaan Panimo Hiisin, Bryggerin ja maahantuoja Diamond Beveragesin tiskit tarjosivat meille mielenkiintoisimmat ja harvinaisimmat oluet. Etenkin Panimo Hiisin oluet ovat täälläpäin todella harvinaista herkkua. Aiemmin olen heiltä maistanut vain Alkon tämän vuoden käsityöläisolut-kampanjassa ollutta Aarni Ruis-IPAa (joka olikin erinomaista!) ja saman myymälän hyllyssä ollutta Pläkkiä (todella hyvää tämäkin!) joka ei kuulunut tuohon kampanjaan, mutta jota kuitenkin muutaman pullo hyllyssä odotti ostajaansa.

2015-08-07 14.49.49

”Eihän täältä meinaa millään löytää vapaata istumapaikkaa!” Vajaan tunnin päästä tapahtuman alkamisesta oli porukkaa paikalla vielä lievästi sanottuna varsin harvakseltaan.

Aloitetaan maisteluraportti siinä järjestyksessä missä juomat menivät maistoon eli ensin Diamond Beveragesin tiskille! Hanoja oli kuusi kappaletta, mutta koska hanatuotteita oli pitkälle yli toistakymmentä vaihteli valikoima aina hieman ilmeisesti kellonajasta riippuen. Menimme tiskille ensimmäisen kerran noin kello kolmen aikoihin iltapäivällä, jolloin hanassa oli itselleni mielenkiintoinen BrewDog Electric India. Harmillisesti juuri tämän hanan kanssa oli ongelmia ja hanasta tuli pelkkää vaahtoa. Neljän desilitran tuopissa oli noin sentti olutta pohjalla ja reilut 10 senttiä vaahtoa päällä joten sain tuon ”ilmaisena näytteenä”. En jaksanut odotella vaahdon tasaantumista, vaan kippasin vaahdot hanan toimivuuden testaamiseen käytettyyn ämpäriin ja tilasin pullon toista BrewDogin olutta, tyylikkäällä etiketillä varustettua ”Halloween-olutta”, Pumpkinheadiä. Makeahkoa olutta, jossa maistui ainakin kuivatut hedelmät ja omena/kaneli. Oluessa on mausteena myös kurpitsaa, mutta koska en itse sitä ole koskaan (ainakaan tietääkseni) maistanut, piti maistattaa olut myös avovaimolla ja kysyä maistuuko kurpitsa oluessa ollenkaan. Vastaus oli, että ”kyllä maistuu” ja että ”onpas makeaa”. Parempi puoliskoni maisteli itse Capin ja BrewDogin yhteistuotosta CapDog Black IPAa, josta tykkäsi kovasti. Siemaisin juomasta hieman itsekin ja hyväähän se oli! Hieman samankaltaista kuin BrewDogin oma Libertine Black Ale, mutta aavistuksen paahteisempana.

2015-08-07 15.05.49

”Huhhahhei ja tuoppi vaahtoa!”

2015-08-07 15.10.34

BrewDog Pumpkinhead ja CapDog Black IPA

Seuraavaksi tankattiin tuopilliset vettä ja suunnattiin kohti Panimo Hiisin tiskiä. Maistoon molemmille hanasta 0,2 litran annos Raivoavaa Rakkia, joka oli itselleni tapahtuman mielenkiintoisin olut BrewDogin Tokyon lisäksi. Trooppishedelmäisen raikasta ja sopivan kirpeää juomaa, jota toivottavasti saadaan Alkon hyllyille (tai sitten vaikkapa Beers of the Worldin kautta tilattavaksi) mahdollisimman pian! Tiskin takana ollut edustaja sanoi, että yrittävät saada syksyyn mennessä suurinta osaa oluistaan saataville ainakin Alkon tilausvalikoimaan siten, ettei tarvitse tilata koko korillista, vaan vaikkapa yhden pullollisen maisteltavaksi.

2015-08-07 16.02.08

Raivoava Rakki kesäisissä maisemissa!

Vuorossa wc- ja vedentankkaustauko ja sitten alettiin pohtimaan murkinointiasioita. Tarjolla oli Fish & Chipsiä, erilaisia grillituotteita ja vaikka mitä, mutta päätimme suunnata Street Gastron kioskille tilaamaan isot sandwichit. Itse sain sandwichini nopeasti, mutta jostain syystä tiskillä ei reagoitu avovaimooni mitenkään vaikka hän seisoi seteli kourassa suoraan myyntitiskin edessä. Tiskin takana ollut naismyyjä vain katseli ihmeissään, mutta ei kysynyt mitä saisi olla, vaan katseli kyllästyneen näköisenä tapahtuma-aluetta. Avovaimo totesi, että ”pitäköön tunkkinsa” ja paineli viereiselle kioskille ostamaan Texas BBQ Burgerin. Tästä kioskista asiakaspalvelua sekä murkinaa sai välittömästi. Omituista toimintaa Street Gastrolta kertakaikkiaan. Sandwich sentään oli ihan ok, joskin täytteitä oli jo valmiiksi ison leivän sisään survottu aivan liikaa mistä johtuen leipää oli vaikea syödä ja osa täytteistä putosikin pihanurmelle. Ruokajuomaksi otimme Panimo Hiisiltä pullollisen Humulus Lupusta, jonka jaoimme puoliksi. Hedelmäisyyttä ei ollut läheskään samalla tavalla kuin aiemmin mainitussa Raivoavassa Rakissa, maltaisuutta ja salmiakkia senkin edestä. Jälkimaku oli havuinen ja greippinen ja sen verran kireä, että EBUja löytynee melko reilusti. Hyvää kyllä, mutta raikkaampi Raivoava Rakki oli omasta (ja avovaimoni) mielestä parempaa. Kirpeään syysiltaan tämä on silti varmasti hyvä valinta!

2015-08-07 17.04.13

Humulus Lupus pullossa…

2015-08-07 17.08.02

…ja tuopissa!

Tuopilliset vettä ja pohdiskelua mitä seuraavaksi maistetaan. BrewDog Tokyo kiinnosti, mutta kun kyseessä on kuitenkin 16,5 volttinen olut, niin vähän pohdittiin onko tuo turhankin järeää maistaa pullollinen puoliksi, kun muitakin mielenkiintoisia oluita on tarjolla. Tässä vaiheessa törmäsin erääseen tuttuuni ja hänen ystäväänsä. Hetken turinoinnin jälkeen kysyin heiltä haluaisivatko he maistaa tuota Tokyota. ”Mikäs siinä” oli vastaus ja niinpä suuntasimme porukalla Diamond Beveragesin tiskille. Ojensin pullon tuttavalleni ja sanoin, että ”ota tuosta ensin kaverisi kanssa sen mitä haluat, minä jaan sitten lopun avovaimoni kanssa”. Tuttavani ja hänen kaverinsa eivät halunneet kuin pienen lirauksen, joten meille jäi avokkini kanssa reilusti yli puoli pulloa jaettavaksi eli karkeasti arvioiden hieman reilu desilitra molemmille. Tuttavani törmäsi kaverinsa kanssa heille tuttuun porukkaan, joten menimme paremman puoliskoni kanssa terassille ihailemaan Kymijoen maisemaa ja maistelemaan Tokyota. Heti alkuun pitää todeta, että mitään vastaavanlaista en ole aikaisemmin maistanut. Todella paahteisen kahvista, espressomaista ja ruislimppuista makua, samettisen öljyinen suutuntuma ja lämmittävä jälkimaku. Eihän tämä todellakaan mitään helteisen kesäpäivän raikastajaa ole, minkä nyt tietysti tiesi jo maistamattakin. Uskoisin tämän olevan todella hyvä valinta talvella kylmänä pakkaspäivänä. Sen verran mielenkiintoinen olut on kyseessä, että jos tätä on talvella saatavilla täytyy ostaa yksi pullo testiin ja arvioida tarkemmin.

2015-08-07 15.59.55

Terassilta avautuu hulppeat maisemat Kymijoelle!

2015-08-07 18.26.50

Hellepäivän ”raikastaja” BrewDog Tokyo!

Tässä vaiheessa iltaa paikalla alkoi olla jo melkoisesti porukkaa ja jokaiselle myyntitiskille oli reilunpituiset jonot. Itse tulimme tapahtumaan jo iltapäivällä puolisen tuntia tapahtuman alkamisajan jälkeen, jolloin paikalla oli vielä todella hiljaista. Hetken pohdittuamme suuntasimme molemmat Bryggerin tiskille jonottamaan illan viimeiset oluet. Itse valitsin hanasta tuopillisen (kyllä illan viimeinen olut pitää olla koko tuopillinen!) Supernova 2nd Editionia, avokkini valinta oli Midnight Sun Bavarian Wheat Ale. Supernovan ensimmäistä versiota en ole maistanut (sitäkin oli tarjolla pullossa) mutta 2nd Edition ainakin siirtyi omalle ostoslistalleni, jos sitä vain on saatavilla. Hedelmäisen raikasta ja sopivan kirpeää olutta pienellä karamellisuudella varustettuna, siis nappivalinta lämpöisenä kesä-iltana! Midnight Sun Bavarian Wheat Ale taas ei ollut avovaimoni mielestä kovinkaan kummoista, ”aika perusoluen makuista” oli tarkka sanavalinta. Itsekin maistoin kulauksen ja kieltämättä aika mitäänsanomatonta olutta. Oma arvioni tuosta on tietysti hieman vääristynyt tuosta Supervovan maistelusta. Parempi puoliskoni tykkäsi Supernovasta myös ja itseasiassa ehdotti juomien vaihtamista!

2015-08-07 19.46.51

”Illan viimeinen hidas” Bryggeri Supernova 2nd Edition!

Kaiken kaikkiaan hieno tapahtuma upeissa puitteissa! Sää oli aurinkoinen ja laadukkaita oluita oli tarjolla runsaasti. Parannusehdotuksena mahdollisuus 0,1 litran maisteluannoksiin hanajuomien kohdalla (nyt pienin hana-annos oli 0,2 litraa) joka etenkin vahvempien oluiden kohdalla olisi aika optimaalinen.

2015-08-07 20.16.36

Kyllä näissä maisemissa kelpaa oluita maistella!

 

Olutarvio – Kansan Kaiku 2015

7.7.2015 Olutarviot

Humalat: Pacific Jade, Motueka, Nelson Sauvin
Maltaat: Vehnä, Münich, Carapils, Pils, kaurahiutale
Mausteet: appelsiinin kuori, mustapippuri, korianterin siemen
Voltit: 4,5 %
EBU: ei tiedossa

Kymijoki Beer Festivalin oma virallinen olut Kaiku on tänä vuonna tyyliltään saison. Kahtena edellisenä vuonna tyylilaji on ollut American Pale Ale ja etenkin viime vuoden mallista tykkäsin paljon. Tämän vuoden Kaiku on suunniteltu avoimen reseptiäänestyksen perusteella ja ääniä kertyi yli 3 000 kpl! Kauppoihin sekä ravintoloihin olut saapui hieman ennen juhannusta ja itsekin nappasin pullon testimielessä mukaani. Saison ei ole tyylilajina ihan omia suosikkejani, mutta appelsiinin kuorella, mustapippurilla ja korianterin siemenillä maustettu olut vaikutti sen verran eksoottiselta, että kyllähän tämä piti testiin ottaa!

Lasiin kaadettuna olut on väriltään samean keltaista, vaahtoa kertyy pinnalle muutama sentti. Tuoksu on melko mausteinen: Ensin appelsiinin kuorta ja pippuria, johon sekoittuu sitrusta, hiivaleipää ja hieman yrttisyyttä. Maku on aika samoilla linjoilla, joskin tuo hiivaleipäisyys vaihtuu kirpeään greippisyyteen ja maku onnistuukin olemaan yhtäaikaa sekä mausteinen, että raikas. Paljon parempaa kuin mitä etukäteen oletin!

Itselleni Kansan Kaiku 2015 on todella positiivinen yllätys. En heti keksi toista olutta, jossa mausteisuus ja raikkaus olisi näin hyvin tasapainossa. Suosittelen ehdottomasti maistamaan!

ARVOSANA: 4/5

2015-07-02 16.26.30_889x500

Kyllä kansa tietää!

 

Kannattaa käydä tutustumassa Kymijoki Beer Festivalin nettisivuihin, sekä Tuopin Ääressä -blogin juttuun Kansan Kaiku 2015:n suunnittelusta:
http://www.beerfestival.fi/
http://tuopinaaressa.blogspot.fi/2015/06/kaikua-rakentamassa.html

Kansan Kaiku 2015 on saatavilla seuraavista paikoista:

Vähittäiskaupat

Prisma Kouvola
S-Market Inkeroinen
S-Market Jaala
S-Market Jokela Valkeala
S-Market Koria
S-Market Myllykoski
S-Market Tornionmäki
Citymarket Kouvola
Prisma Kotka

Ravintolat

Irish Pub Old Tom, Kouvola
Ravintola Aula, Kouvola
Ravintola Kuja-Kolli, Koria
Koskikeidas (Koski-golf), Kuusankoski
Hospoda Papirna, Kuusankoski
Sam’s Pub, Karhula
Pub Albert, Kotka
Brygga City Bar, Lahti
Birra, Lappeenranta
Porvoon Paahtimo, Porvoo

Kalastusta ”omalta” rannalta ja muualta

10.9.2014 Sport, Vapaa-aika, Yleinen

Non ni, tää poeka onpi hurahtanu, nimittäin kalastukseen. Kun muutin uuteen asuntoon tänne Kuusankosken keskustan tuntumaan pari kuukautta sitten, empä silloin vielä osannut aavistaa, kuinka suureksi osaksi mun päivittäisiä rutiineja tuossa aivan vieressä virtaava Kymijoki mulle tuo.

Ensin vaan kävin rannalla lähinnä poikani ja kihlattunsa ynnä heidän koiran kanssa, mut pian käynnit muuttuivat mato-onkireissuiksi. Ja sit ystäväni Poti alkoi kuljettaa minua veneellään onkimaan, yhä Kymijoella, ja myöhemmin myös autoillen kauemmas metsälammille. Ja kun näin Potin heittelevän virveliä maanantaina eräällä suolammella, iski minuun piru. Kalapiru.

Sain viikonloppuna pikkasen rahaa, en paljoa, mutta kuitenkin. Sijoitin niistä rahoista osan pakollisiin maksuihin, ja jääneellä osalla kustansin itselleni virvelin + kaikki tarvittavat releet sekä luonnollisesti valtion kalakortin läänikohtaisella luvalla. Koko ”roskaan” meni 110 euroa, mut se kannatti: oon todella iloisempi kuin pitkään, pitkään aikaan. Henkinen hyvinvointi on vaatimuksena, jos aikoo saada ruumiillisenkin olon kuntoon.

Noh, eilen, ekana virvelöintipäivänä, sain tuosta ”omalta” laiturilta heti ekaks pienen ahvenen, pienen hauen ja poks: 820 grammaa painaneen säynävän! Fileoin sen ja graavasin. Niin, sain samalla reissulla vielä toisen pienen ahvenen. Iltakalalla käydessä tuli vaan yks pieni ahven, mut silti olo ja fiilis on mainio!

Noh, Poti se sitten sai Kymijoelta 1680 grammaa painaneen kuhan, joka on mun seuraava kalatavoite. Enkä jo tänään…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Säynävä 820 grammaa Kymijoelta Kuusaan keskustasta 9.9.2014

Venetaksi

14.8.2014 Huumori, Sekoseko, Sport, Vapaa-aika, Yleinen

Tilasimpa joutessani itelleni taksin kello kymmeneksi. Ei ole ihan perinteinen kumijalkapirssi, vaan yksitappinen soutuvenemalli, suippoperäinen purtilo, joka hakee minut Kymijoelta Kuusaan keskustan liepeiltä lossirannan laiturilta. Päivän agendana on mato-onginta ja ulkotulisessio á la Poti-ystäväni. Melko outoa, mutta taatusti hauskaa.