Selaat arkistoa kohteelle kuuliaisuus.

Pyhästä Hengestä

22.11.2017 Raamatusta

Onko Herra minulle rakkain? Onko hän todella elämäni Herra? Kun alan liian helposti murehtimaan, tuonko asiani hänen eteensä suoraan vai yritänkö ratkaista ne itse? Näenkö Herran tuntemisen rinnalla kaiken muun roskana? Kuka tai mikä istuu sydämeni valtaistuimella? Näenkö Jumalan koroitettuna korkealle vai näenkö olosuhteeni hallitsevan mieltäni ja ajatteluani?

Näitä mietin, kun aloin kirjoittaa tätä blogi kirjoitusta. Lähdin palauttelemaan kroppaani lenkille tovi sitten päästyäni kotiin työpäivän jälkeen, kun ajatusmaailmani alkoi pyrkiä huolia, vaikka kuuntelin ylistystä. Minäkin olen vain ihminen, ja alan murehtimaan menneisyyttä ja tulevaisuutta joskus. Sitten ymmärsin alkaa keskittymään palvomaan hengessäni Jeesusta ja koin Pyhän Hengen läsnäolon. Jatkoin matkaa, kunnes alkoi soimaan Hengessä syntynyt laulu, joka sai minut huomaamaan, mikä on arvokasta. Käännyin ja palasin kotiin, koska olen pikku hiljaa oppinut, että kun Pyhä Henki tahtoo puhua sydämelleni, silloin on parempi olla lähellä jotain, mihin voi kirjoittaa :D

Miksi Pyhän Hengen voiman kokeminen on tärkeää ja arvokasta? Miksi on niin tärkeää täyttyä jatkuvasti Pyhän Hengen voimalla? Apostolien teot on erittäin hyvä kirja lukea, mitä tapahtuu, kun Pyhä Henki alkaa vaikuttamaan ihmisissä:

Apostolien teot 1:8

Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee päällenne, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka.

Apostolien teot 2:1-4

Kun helluntaipäivä oli tullut, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä tuli taivaasta humaus, niin kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko huoneen, jossa he istuivat. He näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakautuivat la laskeutuivat heidän itse kunkin päälle, ja he täyttyivät kaikki Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua muilla kielillä sen mukaan, mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.

Jeesus lupasi Pyhän Hengen kasteen niille, jotka uskovat. Seurakunta odotti kärsivällisesti ja sai vastaanottaa tuon arvokkaan lahjan, joka teki heistä todistajia. Jokainen Jumalan lapsi tarvitsee Pyhän Hengen voimaa elämäänsä, jotta voisimme olla rohkeita todistamaan siitä, mitä Herra on tehnyt elämässämme ihmisille, jotka eivät vielä tunne Jumalaa. Katsotaanpa pari jaetta Pietarin puheesta kansalle, joka ihmetteli, kun alkuseurakunnan jäsenet puhuivat kielillä:

Apostolien teot 2:22-24a

Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat! Jeesus Nasaretilainen oli mies, josta Jumala todisti teille voimateoilla, ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala teki hänen kauttaan teidän keskuudessanne, niin kuin itse tiedätte. Hänet Jumala antoi teidän käsiinne edeltäpäin tekemänsä päätöksen ja ennaltatietämisensä mukaisesti, ja hänet te laista tietämättömien miesten kätten kautta naulitsitte ristiin ja tapoitte. Mutta Jumala herätti hänet ja päästi hänet kuoleman tuskista.

Huomaa, kuinka Pyhällä Hengellä täyttyminen vaikutti Pietarissa, joka alkoi puhua kansalle. Pyhä Henki kirkastaa aina Kristusta ja sen huomaa heti näistä jakeista. Kenellekään ei jäänyt epäselväksi, mitä oli tapahtunut ja miten pitäisi toimia. Pyhä Henki vaikutti niin, että Pietari kykeni yhdistämään puheeseen erilaisia elementtejä, jotka puhuttelivat juuri tuota koolla olevaa kansaa. Kun Pyhä Henki saa vaikuttaa Jumalan lapsissa, keskitymme siihen, mitä Jeesus on muuttanut sydämissämme, jotta lähimmäisemme voivat myös vastaanottaa tuon suuren armon myös omaan elämäänsä.

Apostolien teot 2:36-38

Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on tehnyt hänet Herraksi ja Kristukseksi, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte. Tämän kuullessaan he saivat piston sydämeensä, ja he sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: ”Miehet, veljet, mitä meidän pitää tehdä?” Pietari vastasi: Kääntykää, ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksi saamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.

Kun päätämme olla kuuliaisia Pyhälle Hengelle, hän vaikuttaa ihmisissä mielenmuutoksen tarpeen. Pietari oli oppinut viimeisten vuosien aikana Jeesuksen seurassa, ettei ole kyse hänen kyvyistään, vaan siitä, että hän on täysin riippuvainen Jumalasta. Nyt kun Pietari julisti kirkasta evankeliumia Pyhän Hengen voimassa, ihmiset tahtoivat vapautua synnin kahleista! Näemme myös, että kun ihminen tekee päätöksen seurata Jeesusta, sitä aivan luonnollisesti seuraa kaste, joka todistaa, että ihminen päättää sitoutua häneen.

Apostolien teot 2:41-42

Ne, jotka ottivat Pietarin sanat vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä. He pysyivät apostolien opetuksessa, keskinäisessä yhteydessä, leivän murtamisessa ja rukouksissa.

Mitä tapahtuu, kun Jumala saa johtaa seurakuntaansa? Yhteys kasvaa. Uskovat tahtovat juurtua syvälle Jumalan sanan periaatteisiin, auttaa toinen toistaan, muistella Jeesuksen kärsimyksiä ehtoollisen nauttimisen muodossa ja rukoilla sekä yksityisesti, että yhdessä. Mitä siitä seuraa? Vahvoja uskovia, jotka voivat auttaa niitä, jotka heidän jälkeensä tulevat uskoon. Meillä olisi paljon opittavaa tästä. Kyse on siis opetuslapseuttamisesta, jonka Herra vaikuttaa sydämissämme.

Jos todella tahdomme oppia, miten juurtua syvälle Jumalan tahtoon ja olla hänen todistajiaan, tarvitsemme jatkuvasti täyttymistä Pyhässä Hengessä. Ei vain joskus, vaan jatkuvasti. Siellä missä Pyhän Hengen ilmeinen läsnäolo vaikuttaa uskovissa, tapahtuu ihmeitä ja ihmisiä pelastuu. Sellaisia paikallisseurakuntia johtaa Pyhä Henki. Mitä jos päättäisimme opetella olemaan kuuliaisia Pyhälle Hengelle, kun hän puhuu henkeemme? Sinä voit olla rohkea Jeesuksen todistaja. Vietä aikaa Herran parantavassa läsnäolossa ja näe lähimmäisesi hänen silmillään. Silloin alat rukoilemaan heidän puolestaan ja tilanteen salliessa voit kertoa mitä Jeesus on tehnyt elämässäsi. Sellaisia todistuksia ihmiset kaipaavat tänä päivänä! Ole siunattu :D

Kivet huutavat

2.7.2017 Raamatusta

Kun tulin viime maanantaina töistä kotiin, katsoin UskoTV:n taltioinnit kahdesta Juhannuskonferenssin tilaisuudesta, ensimmäinen oli lauantain nuorten ilta, jossa Fuel Worship, Lari Launonen, Markus Särkkä ja Neea Perho palvelivat. Toinen oli samalta päivältä Raamattutunti, jossa palvelivat ylistyksessä Petri ja Caroline Kosonen yhdessä bändin kanssa, sekä opetuksesta vastasi Mika Yrjölä. Molemmissa Jumalanpalveluksissa välittyi voimakas Jumalan läsnäolo. Se sai aikaan janon ja nälän Jumalan puoleen.

Huomasin sunnuntaina päästyäni reissusta kotiin, että on helppo olla palava kun on samanhenkisiä Pyhällä Hengen voitelun alla eläviä ihmisiä ympärillä, mutta kun tulen yksinäisyyteen, paholainen hyökkää heti. Miksi? Koska se vihaa sitä, mitä Herra on saanut tehdä minussa viime viikonlopun aikana. Kun sunnuntai aamuna koin vahvasti, että minun täytyy katsoa torstain nuorten illan taltiointi, murruin täysin loppuylistyksen aikana. Nämä sanat jäivät polttamaan minua:

”Ja jos mä en laulaisi, niin kivet huutaisi. Pyhä Jumala, Pyhä Jumala. Jos mä en laulaisi, niin kivet huutaisi. Pyhä Jumala, Pyhä Jumala.”

voit tsekata myös koko videon (myös sanat mukana):

https://www.youtube.com/watch?v=al8Gi8VuqEo

Luukas 19:37-40

Kun hän oli jo lähestymässä Öljymäeltä alas vievää rinnettä, koko opetuslasten joukko alkoi iloiten ylistää Jumalaa suureen ääneen kaikista niistä voimallisista teoista, jotka he olivat nähneet. He huusivat: ”Siunattu olkoon hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä. Rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!” Jotkut fariseuksista sanoivat väkijoukon keskeltä Jeesukselle: ”Opettaja, nuhtele opetuslapsiasi!” Mutta Jeesus vastasi: ”Minä sanon teille: jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat.”

Mitä tässä tapahtui? Uskon, että Jumala antoi opetuslapsille ilmestyksen siitä, mitä Jeesus on tehnyt, ketä hän on ilmentänyt palvelutyöllään ja alkoivat nähdä hänet Jumalana. Sitä seurasi halu ylistää, kunnioittaa ja palvoa häntä, joka ansaitsee sen. Osa fariseuksista, jotka eivät tahtoneet tunnustaa Jeesuksen jumaluutta, reagoivat täysin päinvastoin. Koska Jeesus tiedosti oman asemansa, hän vastaanotti tuon ylistyksen mielellään ja muistutti, että Jumala vastaanottaa mielellään palvontaa pelastamiltaan ihmisiltä. Opetuslapset pakahtuisivat, jos eivät saisi osoittaa kunnioitustaan Herralleen.

Uskon, että Jumala tahtoo ilmaista itsensä jokaiselle hänen lapselleen, niin että todella käsitämme, että hän on omassa luokassaan, että kunnioittaisimme häntä. Jos vietämme aikaa Herran kanssa, mekin saamme jatkuvasti ilmestyksiä siitä, että hän on erotettu, pyhä Jumala. Pyhä Henki puhuu meille henkilökohtaisesti, sekä Jumalan sanan kautta, että ilmestysten kautta, ettemme unohtaisi kuka on Jumala.

Näin myös tällaisen kuvan, jossa minä lävistin Jeesuksen miekalla hänen riippuessaan ristillä syntieni tähden. Hän sanoi, että tein sen sinun tähtesi Jukka. Tämä mursi sydämeni. Tämä on henkilökohtaista. Jos todella ymmärrän, että Jeesus kuoli minun omien syntieni tähden, en tahdo enää elää synnissä, vaan kääntyä pois koko sydämestäni! Minä tiedän, että ansaitsen rangaistuksen syntieni tähden, mutta hän sanoo, että kuoli minun tähteni! Tätä on Jumalan valtava armo! Emme saa sitä mitä ansaitsemme, vaan sen mitä emme ikinä ansaitse. Se saa halun elää hänen tahdossaan ja rakastamaan ja kunnioittamaan syvästi takaisin.

Jesaja 6:1-8

Kuningas Ussian kuolinvuonna minä näin Herran istuvan korkealla ja ylhäisellä istuimella ja hänen viittansa liepeet täyttivät temppelin. Hänen yläpuolellaan seisoivat serafit, joilla oli kullakin kuusi siipeä. Kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella jalkansa, ja kahdella he lensivät. He huusivat toinen toiselleen: ”Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot; koko maa on täynnä hänen kunniaansa.” Ovenpielet vapisivat heidän huutonsa äänestä, ja huone tuli täyteen savua. Niin minä sanoin: ”Voi minua! Minä olen tuhon oma, koska minulla on saastaiset huulet, ja minä asun kansan keskellä, jolla on saastaiset huulet, ja minun silmäni ovat nähneet kuninkaan, Herran Sebaotin.” Silloin yksi serafeista lensi luokseni kädessään hehkuva hiili, jonka hän oli pihdeillä ottanut alttarilta. Hän kosketti sillä suutani ja sanoi: ”Katso, tämä on koskettanut sinun huuliasi. Sinun syyllisyytesi on poistettu ja syntisi sovitettu.” Sitten kuulin Herran äänen sanovan: ”Kenet minä lähetän? Kuka lähtee meidän puolestamme?” Minä sanoin: ”Tässä minä olen, lähetä minut.”

Kun luin tämän jaejakson muutama päivä sitten purskahdin itkuun, koska se kuvaa osuvasti tämänkin päivän Jumalan lapsille kohtaamisia Jumalan pyhyyden kanssa. Eikö totta, että kun koemme Jumalan pyhyyden, se saa itsemme pienelle paikalle? Niin on tarkoituskin, jotta pysyisimme nöyrinä hänen edessään.

Kun tutkimme jakeita 1-4, huomaamme, että Jumalamme on erotettu korkeammalle kuin kukaan muu. Hänen läsnäolossaan serafitkin jatkuvasti ylistävät häntä. Jotakin siitä palvonnasta kertoo ilmaisu: ”Ovenpielet vapisivat heidän huutonsa äänestä, ja huone tuli täyteen savua.” Tämä antaa käsityksen, että kukaan ihminen, joka saa todella ilmestyksen Kuninkaastamme, käsittää, miten kunnioitusta herättävä Jumala on!

Ilmestystä seuraa tunnustaminen: ”Niin minä sanoin: ”Voi minua! Minä olen tuhon oma, koska minulla on saastaiset huulet, ja minä asun kansan keskellä, jolla on saastaiset huulet ja minun silmäni ovat nähneet kuninkaan, Herran Sebaotin.”

Jumalan pyhyyden edessä meidän tekomme, ajatuksemme, motiivimme ja sanamme paljastuvat likaisiksi. Me tarvitsemme jatkuvasti Jeesuksen veren puhdistusta, jotta voimme kulkea oikeaa tietä, hänen tahdossaan. Kun Herra näkee, että tahdomme elää hänen tahdossaan, puhdistuen hänen sovintoverellään jatkuvasti, hän tahtoo lähettää meidät:

”Sitten kuulin Herran äänen sanovan: ”Kenet minä lähetän? Kuka lähtee meidän puolestamme?” Minä sanoin: ”Tässä minä olen, lähetä minut.”

Kun itse tahdomme elää riippuvuussuhteessa Herran kanssa, hän tahtoo sytyttää meidät Pyhän Hengen tulella ja käyttää ihan jokaista. Hän voisi käyttää enkeleitä, mutta koska viestimme täytyy tavoittaa muut ihmiset, hän tahtoo käyttää heidän kaltaisiaan, jotka ymmärtävät heidän heikkoutensa ja tarpeensa, koska ovat olleet monesti samanlaisissa tilanteissa itsekin, ja voivat samaistua heidän elämäänsä. Raamatun kohta kertoo, että Jesaja ilmaisi heti tahtonsa olla Jumalan käytössä. Miten meidän kohdalla? Olemmeko me olleet kuuliaisia, kun Herra on kutsunut meitä palvelemaan? Jos emme, ei ole vielä liian myöhäistä. Voimme lähestyä häntä ja sanoa, että tahdomme tänään antautua hänen tahtoonsa, tuli sitten mitä vaan.

Tämä blogikirjoitus jää tällä erää viimeiseksi tältä kaudelta koska kesälomani alkoi eilen, eli seuraava ilmestyy todennäköisesti elokuun alussa. Tahtoisin vain sanoa sinulle rakas lukijani, että ole tänä kesänä avoin Jumalalle. Mieti omaa suhdettasi Herraan ja pyydä häntä johdattamaan elämääsi, se on parasta mitä oman kokemukseni mukaan voin sanoa. Vietä aikaa Jumalan läsnäolossa ja voimaannu olemaan hänen käytössään ihan arkisissa tilanteissa. Siunattua kesää sinulle :D

Keskity kuuntelemaan Herraa

4.9.2016 Raamatusta

Raamattu on täynnä tilanteita, joissa Jumala ilmaisee itsensä tällä tavalla:

1.Mooseksen kirja 28:13

Yhtäkkiä Herra seisoi hänen luonaan ja sanoi: “Minä olen Herra, sinun isäsi Abrahamin Jumala ja Iisakin Jumala. Tämän maan, jonka päällä sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi.

Jumala siis ilmaisee itsensä tässä Jaakobille. Hän puhuu omilleen tänäänkin, aivan niin kuin hän puhui kauan sitten Jaakobille. Hän ei ole lopettanut puhumistaan meille, vaikka jotkut luulevat hänen kuolleen, kun eivät erota hänen ääntään. On kyse suhteesta häneen ja siitä, että tahdomme keskittyä kuuntelemaan, mitä hänellä on meille asiaa, sekä määrätietoisen asenteen: minä tahdon oppia kuuntelemaan mitä hän sanoo ja totella.

2.Mooseksen kirja 3:4-8

Kun Herra näki, että Mooses poikkesi katsomaan, hän huusi Moosekselle pensaasta: “Mooses, Mooses!” Mooses vastasi: “Tässä olen.” Jumala sanoi: “Älä tule lähemmäksi! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhää maata.” Hän sanoi vielä: “Minä olen sinun Isäsi Jumala, Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala.” Silloin Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa. Herra sanoi: “Minä olen nähnyt kansani kurjuuden Egyptissä ja kuullut, kun he huutavat sortajiensa tähden. Minä tiedän heidän tuskansa. Sen tähden minä olen tullut alas vapauttamaan heidät egyptiläisten käsistä ja johdattamaan heidät siitä maasta hyvään ja avaraan maahan, maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten asuinseuduille.

Tässä on vain pieni ote keskustelusta, jonka Jumala ja Mooses kävivät. Mutta huomatkaamme, että Mooses antautui keskusteluun Herran kanssa. Hän ei juossut pois tuosta tilanteesta, vaan vastaanotti Jumalan antaman tehtävän, vapauttaa israelilaiset Egyptin orjuudesta, joka kuvaa maailmaa. On mielenkiintoista huomata, että Mooseksen lähestyessä Jumalaa Herra kielsi häntä tulemasta lähemmäs ja riisumaan kengät, koska paikka oli pyhä. Mitä tää kertoo minulle tänään? Ajattelen niin, että Mooses on syyllinen synteihinsä, kun taas Jumala on pyhä, siis erottunut synnistä. Siksi hänen täytyi osoittaa kunnioitusta Jumalaa kohtaan ja jäätävä matkan päähän ja ymmärtää, että hän oli tekemisissä Jumalan pyhyyden kanssa.

Meidänkin on hyvä muistaa tänään lähestyessämme Jumalaa, että hän on pyhä. Hän ansaitsee kunnioituksemme, koska on auktoriteetti elämämme yllä. Kun Mooses riisui kengät, hän osoitti kunnioittavansa Herraa, jonka jälkeen dialogi jatkui. Hän toisin sanoen nöyrtyi Herran edessä. Vasta sen jälkeen Herra ilmaisi itsensä, että hän on hänen esi-isiensä Jumala, josta Mooses oli kuullut varmasti todella paljon! Tämän jälkeen Herra kertoi, että oli nähnyt israelilaisten kurjuuden ja päättänyt pelastaa kansansa ja hänellä oli hyvä suunnitelma heitä varten.

Huomaa, että vasta kun olemme oikealla taajuudella, ymmärrämme, että Jumala on ylin auktoriteettimme, hän alkaa ilmaisemaan suunnitelmaansa meille tavalla, jota ymmärrämme. Hän vuodattaa tässä tilanteessa sydämensä miehelle, jonka on valinnut vapauttamaan israelilaiset! Tahdotko sinä olla Jumalan mies tai nainen, joka tekee hänen tahtonsa? Virittäydy Jumalan läsnäolossa kuuntelemaan häntä. Tutki Raamattua ja pyydä Pyhää Henkeä puhumaan sinulle sen kautta. Jumalalla on sinulle suurenmoinen tehtävä, jonka vain sinä voit toteuttaa. Hän on pelastanut sinut tarkoitusta varten. Sinulla on korkea kutsumus, koska Herra on sen takana.

Miten virittäytyä samalle aaltopituudelle Jumalan kanssa?

Jesaja 40:30-31

Nuorukaiset väsyvät ja uupuvat, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat, mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman. He kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy.

Kyse on siis aktiivisesta odottamisesta, ei todellakaan passiivisesta: Voit alkaa palvelemaan kotiseurakunnassasi missä tahansa työmuodossa ja odottaa, että Herra johdattaa sinua eteenpäin, kun tahdot palvella häntä kokosydämisesti. Pastori Pekka Perho on joskus sanonut osuvasti, että liikkuvaa autoa on helpompi kääntää, kuin pysähtynyttä. Oletko samaa mieltä?

Kun siis opettelet erottamaan aikaa Jumalan edessä ja palvelemaan häntä, voit olla varma siitä, että Herra tahtoo puhua sinulle asioista hänen sydämeltään, aivan kuten hän puhui Moosekselle ja pitkän taivuttelun jälkeen sai hänet liikkeelle toteuttamaan suunnitelmaansa. Ajattele, jos Mooses olisi päättänyt kapinoida ja hyljätä Jumalan kutsun, silloin olisi ollut mahdollista, että israelilaiset olisivat jääneet Egyptiin vankeuteen. Kuuliaisuus liittyy siis oleellisesti jumalasuhteeseemme.

Kun kuuleemme Jumalan sanan julistusta ja laitamme sen käytäntöön elämässämme, kasvamme vahvoiksi Herrassa. Kun tutkit Raamattua, pyydä rohkeasti Pyhää Henkeä opettamaan sinua, mitä hän tahtoo sanoa näillä jakeilla ja kerro jollekin ystävällesi, mitä Herra laski näistä jakeista mieleesi, silloin muutkin voivat siunaantua ja tahtovat opiskella Sanaa!

Mikä on vastakohta sille, että opettelemme kuuntelemaan ja kommunikoimaan Jumalan kanssa? Se on maailmallinen tapa elää. Ei kunnioitusta, ei halua kuunnella ja totella, vaan kapina auktoriteetteja vastaan. Näin trailerin elokuvasta, jossa henkilöt päätyivät kapinoimaan, toisaalta turhautumisensa ja toisaalta väsymyksen tuloksena. He päättivät toimia itsekkäästi, niin kuin maailma aina tahtoo. Itsekkyys näkyy niin räikeästi meidän ajassamme, se on luonteenomaista tälle maailmalle; ollaan minä-keskeisiä, vaikka toisinaan todella tärkeetä onkin antaa aikaa itselle ja levätä, koska emme ole koneita.

Kiire sekoittaa maailmamme ja kuin huomaamattaan elämä on jo ohi, kun paholainen pyrkii saamaan ihmiset ansaan. Itsekkyyden ja kiireen yhdistelmä on tuhoisa: unohdamme, että jos päätämme olla itsekkäitä, torjumme läheisemme ja heidän tarpeensa. Rakkaus ja kunnioitus kulkevat käsi kädessä. Silloinkin meidän tulee muistaa rajoitteemme, emme välttämättä voi kaikkia auttaa, mutta jos rakastamme lähimmäisiämme, voimme muuttaa heidän elämänsä.

Pyhä Henki on äärimmäisen hienotunteinen. Hän kuiskaa sydämeeni hennosti, mutta kun olen opetellut tunnistamaan hänen äänensä hengellisillä korvillani, ja päättänyt olla kuuliainen sille, tiedän myöhemmin, hedelmästä, hänen puhuneen.

Kun työssäni liikun paljon autollani, tiellä näkyy säännöllisesti “tolppapoliiseja”. Toiset vähentävät vauhtia sakon pelosta sen kohdalla, toiset kunnioituksesta lainsäätäjää kohtaan, joka on tietystä syystä asettanut nopeusrajoitukset, ihmisten turvallisuuden vuoksi. Voimme asennoitua ylinopeuteen kahdella tavalla: Voimme vähätellä sitä, vedota kiireeseen ja sitten kun jonakin päivänä on huono päivä, saamme sakot, parhaimillaan päiväsakkoja, joka kirpaisee toisinaan kohtuullisen paljon. Tai sitten opettelemme varaamaan enemmän aikaa matkalle, emme vaaranna omaa, emmekä muiden tienkäyttäjien turvallisuutta ja huomaamme, että uusi tapa ajaa, säästää rahat siltä, ettei tarvitse enää maksaa sakkoja, eikä polttoainettakaan mene niin paljon, sekä liikennekulttuuri paranee meidän osaltamme.

Tahdon rohkaista sinua virittäytymään, kuuntelemaan ja tottelemaan Herraa. Se on parasta, mitä voit tehdä. Emmehän itse tiedä, mikä se Jumalan suurenmoinen suunnitelma elämällemme on, jos emme tahdo alistua hänen tahtoonsa. Mutta omasta kokemuksesta tiedän, että se on miljoona kertaa parempi, kuin oman tahdon tie. Ole siunauttu Jeesuksen nimessä :)

Kuningas Saul

29.5.2016 Raamatusta

Tällä viikolla olen tutkinut ensimmäistä Samuelin kirjaa ja Saulin tarina alkoi elää sydämessäni. Tutkitaanpa muutamia tilanteita hänen elämästään.

1.Sam. 13:8-14

Kun Saul oli odottanut Samuelin määräämän ajan, seitsemän päivää, eikä Samuel tullutkaan Gilgaliin, kansa alkoi hajaantua hänen luotaan. Silloin Saul sanoi: ”Tuokaa minulle polttouhri ja yhteysuhri.” Niin hän uhrasi polttouhrin. Mutta juuri kun hän oli saanut polttouhrin uhratuksi, Samuel tuli. Saul meni Samuelia vastaan tervehtimään häntä, mutta Samuel kysyi: ”Mitä olet tehnyt?” Saul vastasi: ”Kun näin, että kansa alkoi hajaantua luotani etkä sinä tullut määräaikana, vaikka filistealaiset olivat kokoontuneet Mikmaaseen, minä ajattelin: nyt filistealaiset hyökkäävät minua vastaan alas Gilgaliin, enkä minä ole etsinyt Herran kasvoja. Silloin minä rohkaistuin uhraamaan polttouhrin.” Samuel sanoi Saulille: ”Sinä olet tehnyt tyhmästi. Et ole noudattanut Herran, Jumalasi, käskyä, jonka hän antoi sinulle. Muuten Herra olisi vahvistanut sinun kuninkuutesi Israelissa ikuisiksi ajoiksi. Mutta nyt sinun kuninkuutesi ei ole pysyvä. Herra on etsinyt itselleen mielensä mukaisen miehen, ja hänet Herra on määrännyt kansansa ruhtinaaksi, koska sinä et noudattanut käskyä, jonka Herra sinulle antoi.”

Tämä jaejakso paljastaa jotain tärkeää Saulin sydämen asenteesta. Huomaa, miten hän vastaa Samuelin kysymykseen. Hän siirtää syyn kansalle, joka hajaantui, sekä Samuelille, joka oli myöhässä. Hän ei ota vastuuta itselleen ollenkaan. Saul ei ymmärtänyt vastuutaan kuninkaana Jumalan edessä. Kyse on tottelemattomuudesta Jumalaa kohtaan, kun hän toimi pappina uhratessaan polttouhrin, vaikkei hänellä ollut valtuuksia toimia tehtävässä. Mikä oli seuraus: Samuel ilmoittaa, että Jumala on jo valinnut uuden kuninkaan, jolla on oikea sydämen asenne Jumalan edessä. Jatketaan tutkimusmatkaa:

1.Sam. 14:6-10, 43-45

Joonatan sanoi nuorukaiselle, joka kantoi hänen aseitaan: ”Tule, mennään noiden ympärileikkaamattomien vartioston luo. Ehkä Herra tekee jotakin meidän puolestamme, sillä mikään ei estä Herraa antamasta voittoa yhtä hyvin harvojen kuin monien kautta.” Aseenkantaja vastasi hänelle: ”Tee kaikki, mitä mielessäsi on. Lähde, minä olen kanssasi, mitä teetkin.” Joonatan sanoi: ”Katso noita miehiä! Me menemme heidän lähelleen ja näyttäydymme heille. Jos he sanovat meille: Olkaa aloillanne, kunnes tulemme luoksenne, niin me seisomme paikallamme emmekä nouse heidän luokseen. Mutta jos he sanovat: Nouskaa tänne luoksemme, silloin me nousemme, sillä se on meille merkki siitä, että Herra on antanut heidät meidän käsiimme.”

Silloin Saul sanoi Joonatanille: ”Sano minulle, mitä olet tehnyt.” Joonatan sanoi hänelle: ”Minä maistoin vähän hunajaa kädessäni olevan sauvan kärjellä. Minä olen valmis kuolemaan.” Saul sanoi: ”Jumala rangaiskoon minut nyt ja vasta, ellet sinä nyt kuole, Joonatan.” Mutta kansa sanoi Saulille: ”Pitäisikö Joonatanin kuolla, vaikka hän on hankkinut tämän suuren voiton Israelille? Ei missään tapauksessa! Niin totta kuin Herra elää: ei hiuskarvakaan saa pudota maahan hänen päästään, sillä Jumalan avulla hän on sen tänä päivänä tehnyt.” Näin kansa pelasti Joonatanin, eikä hänen tarvinnut kuolla.

Joonatan oli urhea sotasankari, joka ei pelännyt kuolemaa. Hänellä ei ollut varasuunnitelmaa, jos filistealaiset ottavat heidät kiinni. Jumala antoi hänelle viisauden ja taidollisuuden toimia tässä hankalassa tilanteessa Israelin vapauttajana. Hän ymmärsi, ettei hän omalla voimallaan kykene tekemään vastarintaa vihollista vastaan, mutta tiedosti, että Jumala saa kunnian, kun hän tuo voiton. Mitä voiton jälkeen tapahtui, ja miksi Joonatan oli menettää henkensä? Hän ei tiennyt isänsä asettamasta valasta, ettei saa syödä. Mitä tämä tilanne kertoo Saulista? Hän ei välittänyt poikansa hengestä, vaan siitä, että poika oli epäonnistunut. Monesti vanhassa liitossa armoa ei tunnettu vastaavissa tilanteissa. Kansa ymmärsi pelastaa Joonatanin hengen, koska hän oli pelastanut Israelin äsken, eikä tahallaan ollut rikkonut valaa. Saul oli varsin kylmä, ei nähnyt muuta kuin toisten tottelemattomuuden Jumalan edessä.

1.Sam. 1-3, 7-11, 13-15, 22

Samuel sanoi Saulille: ”Herra lähetti minut voitelemaan sinut kansansa Israelin kuninkaaksi. Kuule siis nyt sana Herralta. Näin sanoo Herra Sebaot: Minä panen Amalekin tilille siitä, mitä se teki Israelille asettuessaan sitä vastaan, kun se tuli Egyptistä. Mene nyt, lyö amalekilaiset ja vihi tuhon omaksi kaikki, mitä heillä on, äläkä säästä heitä. Surmaa miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, naudat ja lampaat, kamelit ja aasit.”

Sitten Saul löi amalekilaiset alueella, joka ulottuu Havilasta lähelle Suuria, Egyptistä itään. Hän otti elävänä vangiksi Agagin, Amalekin kuninkaan, mutta kansan hän vihki miekalla tuhon omaksi. Saul ja väki kuitenkin säästivät Agagin sekä parhaimmat lampaat, lihavimmat naudat ja karitsat sekä kaiken, mikä oli hyvää. Niitä he eivät tahtoneet vihkiä tuhon omaksi, mutta kaiken halvan ja arvottoman he vihkivät tuhon omaksi. Silloin Samuelille tuli tämä Herran sana: ”Minä kadun, että tein Saulin kuninkaaksi, sillä hän on kääntynyt pois seuraamasta minua eikä ole toteuttanut minun sanojani.” Samuel vihastui, ja hän huusi Herraa koko sen yön.

Kun Samuel tuli Saulin luo, Saul sanoi hänelle: ”Herra siunatkoon sinua! Minä olen täyttänyt Herran käskyn.” Mutta Samuel sanoi: ”Mitä sitten on tämä lammasten määkiminen ja nautojen ammuminen, jonka kuulen korvillani?” Saul vastasi: ”Ne on tuotu amalekilaisilta, koska kansa säästi parhaat lampaat ja naudat uhratakseen Herralle, sinun Jumalallesi. Loput me olemme vihkineet tuhon omiksi.”

Silloin Samuel sanoi: ”Ovatko polttouhrit ja teurasuhrit Herralle yhtä mieluisia kuin kuuliaisuus hänen äänelleen? Kuuliaisuus on parempi kuin uhri, tottelevaisuus parempi kuin pässien rasva…”

Jumala antaa yksiselitteisen, suoran käskyn toistamiseen Saulille: Koska vastustaja on estänyt Jumalan valittua kansaa, se tulee tuhota. Mitään ei saa jättää jäljelle. Saul kuninkaana oli tottelematon kuten näemme. Kaikki ihmiset ja eläimet piti tappaa, eikä Saulin selitys kelpaa, hän itse päätti olla tottelematon ja jos johtaja on kuriton, niin esimerkkiä seuraa myös kansa. Olisiko karjaa todellisuudessa käytetty Herran säätämiin uhreihin, voi olla, että koska ne olivat niin lihavia, israelilaiset olisivat syöneet ne itse. Samuelin asema Israelin profeettana ja pappina ei ollut helppo, koska tiesi Herran sanan olevan muuttumaton, vaikka hän rakasti Saulia ja kansaa, se sai hänet huutamaan koko yön.

Seuraavat jakeet ovat mielestäni järkyttäviä. Saul esiintyy uskonnollisella kielellä, esittää verukkeensa, täysin sokeana. Samuel selventää, että osittainen kuuliaisuus on Herralle tottelemattomuus ja siksi hän on hylännyt Saulin ja hänen kuninkuutensa. Samuel paljastaa Jumalan sydämen: Hän odottaa, että Saul ja koko kansa ymmärtää, että Herra tahtoo heidän palvelevan kokosydämisesti häntä ja kun he uhraavat Jumalan säätämiä uhreja, muistavat, että virheetön ja viaton eläin sovittaa heidät ja se saa kunnioittamaan Jumalaa ja antautumaan hänelle.

Miten tämä liittyy meihin uuden armoliiton uskoviin?

Voimme puhua hengellistä kieltä, mutta sydämemme voi olla kaukana Jumalan luota. Saul syytti muita epäonnistumisistaan ja kun Joonatan rikkoi valan, hän oli valmis tappamaan Jumalan nimessä. Voimme käydä seurakunnassa, sanoa oikeat sanat keskusteluissa, mutta kun olemme yksin, tahdommeko viettää aikaa Jumalan läsnäolossa? Voimme sanoa, ettei Raamatun tutkimiseen ja rukoilemiseen ole aikaa, seurakunnassa voi käydä silloin, kun ei ole muuta ohjelmassa, sitoutuminen seurakunnassa palvelemiseen ei ole mahdollisuutta juuri nyt. Jumala ei rankaise meitä tänään, jos emme tahdo lähestyä häntä tai sitoutua Jumalan valtakunnan rakentamiseen, mutta jos ihmettelemme, miksei uskon elämä suju, tässä on yksi syy.

Oma kokemukseni on se, että luin harvoin Jumalan sanaa, rukoilin melko säännöllisesti, seurakunnassa käynti väheni, tein sitä mitä vanha luontoni tahtoi ja se johti melkein uskosta luopumiseen. Sitten Jumala herätti minut läheisteni kautta miettimään asioita ja kun ymmärsin pyytää Jumalalta voimaa lukea Sanaa säännöllisesti, kaikki alkoi pikku hiljaa muuttumaan. Siitä on kysymys.

Entä Joonatanin esimerkki? Tahdotko sinäkin olla hänen kaltaisensa, joka ripustautuu Jumalaan hankalissa tilanteissa? Jos tahdomme olla Jumalan miehiä ja naisia, tahdomme antaa kunnian Herrallemme ja ymmärrämme, että olemme täysin riippuvaisia hänestä kaikkina elämämme päivinä. Jos opimme tuntemaan Jumalan sanan totuudet arjessamme, voimme olla voitokkaita Jumalan lapsia, jotka rohkaisevat muita olemaan palavia ja voittamaan ihmisiä Jumalan valtakuntaan. Silloin tahdomme palvella seurakuntaperheen keskellä ja näyttää esimerkillämme, että rakastamme Jumalaa. Siunausta sinun viikkoosi :)

Nöyryys edeltää kuuliaisuutta

24.1.2016 Raamatusta

Filippiläiskirje 2:5-11

Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli. Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei katsonut saaliikseen olla Jumalan kaltainen vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon. Hän tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olemukseltaan sellaiseksi kuin ihminen. Hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, aina ristinkuolemaan asti. Sen tähden Jumala onkin korottanut hänet korkealle ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, niin että jokaisen polven on notkistuttava Jeesuksen nimeen, niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.

Näitä jakeita ei voi ottaa kevyesti. Kun näitä tutkii, joutuu kysymään itseltään: Onko minulla sama mieli, siis sama asenne, kuin Herrallani, että olisin valmis nöyrtymään ja kuolemaan syyttömänä toisten edestä? Puhutaan Kristuksen itsenöyryytyksestä. Siitä on todellakin kysymys. Hän tiesi tehtävänsä tullessaan maailmaan syntyen ihmiseksi. Silti hän päätti suorittaa tehtävän, jota kukaan muu ei todellakaan halunnut. Kelaa nyt vähän. Juutalaiset odottivat poliittista Messiasta, joka vapauttaisi heidät roomalaisten vallasta. Mutta profetiat kertoivat kärsivästä Messiaasta, joka tulisi vapauttamaan synnin orjat todelliseen vapauteen. Ei ollut kyse juutalaisten Messiaasta, joka toisi rauhan poliittisessa merkityksessä, vaan aivan toisenlainen: Hän vapauttaisi koko ihmiskunnan todelliseen, pysyvään vapauteen synnistä ja saatanan vallasta.

Jeesus ei ollut kuin kuka tahansa kuningas, niin että hän olisi alistanut kaikki valtansa alle väkivallalla. Sen sijaan sanotaan: Hän ei katsonut saaliikseen olla Jumalan kaltainen vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon. Hän tuli siis ihmiseksi, jolla oli mahdollisuus sekä hyvään että pahaan. Tätä valintaa seurasi selkeä missio: Hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen ristinkuolemaan asti. Tämä päätös ei millään muotoa ollut helppo. Hän eli normaalin ihmisen elämän, mutta tiesi sydämessään, mitä varten eli. Hän ei kapinoinut Isän tahtoa vastaan milloinkaan, koska rakasti niin paljon ihmistä, jonka oli ollut suunnittelemassa ja luomassa yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa.

Jeesus ei koskaan kapinoinut Isää vastaan. Jos hän olisi kapinoinut, mihin hänellä ihmisenä oli mahdollisuus, tehtävä olisi täydellisesti epäonnistunut. Jeesus on siis paras esimerkki meille todellisesta nöyryydestä, alamaisuudesta auktoriteetilleen: hän ei tehnyt mitään, mitä hän ei olisi nähnyt Isänsä tekevän. Hän kunnioitti Jumalaa ja hänen sydämensä oli täynnä Herran pelkoa.

Nöyryys ja alamaisuus ilmenee myös kykynä ja haluna kuunnella ja toimia täsmällisesti informaation mukaan. Se ei ole itsestäänselvää ollenkaan! Jotkut ihmettelevät syytä epäonnistumisiinsa ja/tai kärsimyksiinsä. Joskus on kyse kuuliaisuuden puutteesta kuulla Herran tai hänen palvelijansa ohjeet ja totella niitä. Toiset ovat sen luontoisia, että mieluummin toimivat ensin ja vasta jälkikäteen arvioivat onnistuiko se vai ei. Vaatii nöyryyttä olla täsmällinen tällä alueella ja tätä osa-aluetta Herra varmasti kouluttaa koko elämämme ajan, kun hän lempeästi ojentaa lapsiaan: ”mitä jos tekisit juuri niin kuin minä sanon, etkä toimisi lihan mukaan?”

Mikä seuraus Jeesuksen itsenöyryytyksellä oli, sen lisäksi, että me synnin orjat pääsimme vapauteen?

Filippiläiskirje 2:9-11 (Elävä Uutinen)

Sen tähden Jumala nosti hänet taivaan kunniaan ja antoi hänelle nimen, joka on kaikkia muita nimiä suurempi. Jeesuksen edessä on jokaisen sekä taivaassa että maan päällä ja sen alla olevan polvistuttava ja tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.

Näemme, että Jumala palkitsi Poikansa. Jeesushan sanoi lähetyskäskyssä ylösnousemuksen jälkeen, että ”minulle on annettu kaikki valta”. Huomaa, että ne, jotka rakkaudesta Herraansa kohtaan palvelevat häntä vilpittömästi, saavat siitä palkan. Sillä ei ole merkitystä, mitä kukin tekee Jumalan valtakunnan parhaaksi, koska kyse on kuuliaisuudesta. Huomaa, että eräänä päivänä jokaisen ihmisen on tunnustettava Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra. Tarkoittaa siis sitä, että Jeesus on Jumala, jonka monet elämänsä aikana kieltävät. Mutta tulee päivä, jolloin sekin muuttuu.

Ensimmäisessä Kuninkaiden kirjassa luvussa kolmetoista kerrotaan Jumalan miehestä joka saa sanoman kuningas Jerobeamille ja vanhasta profeetasta. Se on surullinen. Jakeissa 1-10 Jumalan mies toimii täsmällisesti Herran tahdon mukaan, eikä hyväksy kuninkaan lahjonta yritystä, vaan korostaa, että hänen täytyy totella Jumalaansa tarkasti. Mutta jakeissa 11-32 tulee seuraava koettelemus. Vanha profeetta tapaa hänet ja kutsuu luokseen ruokailemaan, ja kun hän ei aluksi meinaa tulla, jostain syystä profeetta valehtelee ja saa hänet tulemaan luokseen. Tarina päättyy Jumalan miehen kuolemaan. Voit lukea itse tarinan yksityiskohtineen halutessasi. Meidän ei pidä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä tästä tarinasta, koska se tapahtuu vanhan liiton aikana, mutta on asioita, joita meidän on hyvä huomioida. Jerobeam oli jumalaton kuningas. Hän sai kansan palvelemaan epäjumalia. Siksi Jumala lähetti miehensä profetoimaan sen loppumisesta. Ja koska Jumala vihaa epäjumalia, hän ilmeisesti tahtoi, ettei Jumalan mies viivy tuon kansan keskuudessa, vaan palaa viivyttelemättä Juudeaan, josta oli tullut.

Herran antamat ohjeet olivat yksiselitteiset. Jumalan miehen ei pitänyt poiketa matkaltaan ja vaikka profeetta sanoi Herran puhuneen hänelle, ja sen perusteella hän suostui ja kuoli hetken päästä, jokainen vastaa itse Herran edessä kuuliaisuudestaan. Annan esimerkin. Jos joku sanoo, että minä palvelen tuossa seurakunnassa ja toinen tietää palvelutehtävänsä olevan toisessa, turha hänen on siirtyä toiseen seurakuntaan ihmisten mielipiteiden takia, vaan hänen tulee olla uskollinen Herralleen. Vaikka Jumalan voimakkasti käyttämä henkilö tulisi sanomaan minulle mitä tahansa, mitä minun tulisi tehdä, minun täytyy itse koetella se joka kerta. Tämä piti paikkansa tuon Jumalan miehen kohdalla vanhassa liitossa, ja se pätee myös uudessa liitossa. Jumalan voimakkaasti käyttämä henkilö ei oo vastuussa minun päätöksistäni Jumalani edessä eräänä päivänä vaan minä itse olen. Tämän Herra laski sydämelleni, ettemme olisi ihmisten, vaan hänen palvelijoitaan koko sydämisesti.

Mikä saa meidät nöyrtymään, kunnioittamaan ja olemaan uskollisia Jumalalle? Kokemus hänen valtavasta armostaan ja rakkaudestaan. Muistatko, kun vastaanotit pelastuksen vastaan? Muistatko miten palavasti rakastit Jeesusta? Et välittänyt ihmisten mielipiteistä, vaan siitä, että sait viettää aikaa rakkaimpasi kanssa ja tahdoit kertoa hänestä kaikille, kuinka hyvä hän on! Meidän tulee siis palata ensirakkauteen: alkaa etsiytymään hänen läsnäoloonsa ja nauttia, kun hän puhuu henkeemme tavalla, jota me ymmärrämme. Meidän ei siis pidä tappaa intohimoa Jeesusta kohtaan analysoimalla asioita järjen avulla, vaan antaa Pyhän Hengen uudistaa päivittäin rakkauttamme häntä kohtaan. Ole siunattu Jeesuksen nimessä. T. Jukka

Uskollisuudesta Jumalalle

6.9.2015 Raamatusta

Seuraavat ajatukset nousivat Apostolien tekojen neljännen luvun pohjalta, joissa apostolit Johannes ja Pietari olivat syytettyinä kauniinportin edessä kerjäävän miehen parantamisen johdosta. Meillä on paljon opittavaa näiden Jumalan miesten ja alkuseurakunnan toimintatavoista, koska he eivät vähääkään välittäneet miten hengelliset johtajat yrittivät tukkia heidän suunsa puhumasta Jeesuksesta ja hänen ylösnousemuksestaan.

Apt. 4:13-14

Kun hallitusmiehet ja vanhimmat näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja havaitsivat heidän olevan koulua käymättömiä ja oppimattomia miehiä, he ihmettelivät. He tunsivat heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa. Nähdessään myös parannetun miheen seisovan apostolien kanssa he eivät kyenneet sanomaan mitään vastaan. 

Neuvosto piti heitä idiootteina, pelastukseen kelpaamattomina kalastajina, koska eivät voineet noudattaa lakia. Silti heidän kauttaan oli tapahtunut ilmeinen ihme. Sitä he nyt ihmettelivät ja tahtoivat saada apostolien suut tukittua, jottei heidän mielestään harhaoppi leviäisi ja uhkailivat heitä. Tässä kohtaa ei kerrota apostolien joutuneen kokemaan ruoskimista, mutta myöhemmin näin tapahtui. Apostolit suhtautuivat kärsimykseen positiivisesti, he hyväksyivät sen osaksi tehtäväänsä. Ihmiset voivat pitää uskovia hihhuleina, jotka turvaavat Jumalaan, mutta kun Jumala alkaa käyttämään heitä rakkautensa, armonsa ja ihmeiden välittäjinä, ihmiset hiljenevät. Älä koskaan anna ihmisten määrittää sitä, kuka sinä todella olet. Anna Jumalan kertoa todellinen identiteettisi ja voit olla historiantekijä! Älä masennu kun sinua arvostellaan ja mollataan uskosi tähden, vaan kiitä Herraa, että saat olla hänen lapsensa, jota hän rakastaa ja käyttää. Pietari ja Johannes sanoivat neuvostolle, että ”päättäkää itse, onko Jumalan edessä oikein kuulla enemmin teitä kuin Jumalaa!” He sanoivat myös, etteivät voi olla vaiti siitä mitä he omin silmin ovat nähneet ja kuulleet. He eivät voineet olla tottelemattomia suhteessa Jeesuksen käskyyn kertoa ilosanomaa kaikille. Jeesus itse sanoi, että apostolit ovat hänen ylösnousemuksensa todistajat. He päättivät siis olla kuuliaisia Jumalalle riippumatta siitä, seurasiko siitä jotain rangaistusta.

Pyhä Henki on rohkaisija. Hän oli täyttänyt heidät rohkeudella, jotta he uskalsivat sanoa näin. Kun miettii, että kannattaako olla kuuliainen loppukädessä ihmisille vai Jumalalle, meidän täytyy ymmärtää, että valinta kertoo ketä palvomme. Emme voi palvoa sekä Jumalaa että ihmisiä, jos nämä kaksi ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Uskovat ovat kutsutut tottelemaan Jumalaa, joka on ostanut heidät omikseen Jeesuksen kalliilla sovintoverellä. He eivät ole enää itsensä omat, vaan ovat Jumalan omaisuutta. Siksi Jumala palkitsee ne, jotka eivät tahdo mielellyttää ihmisiä vaan Jumalaa, ja käyttää heitä voimallisesti. Ne, jotka päättävät yrittää palvella molempia tai loppukädessä tottelevat ihmisiä, eivät ole antautuneet kokosydämisesti Jumalalle, jota Herramme niin syvästi kaipaa. Heidän elämänsä menee hukkaan siinä merkityksessä, että Jumala tahtoisi antaa niin paljon enemmän kuin kukaan muu voi tarjota. 

Olemmeko siis ihmisten vai Jumalan palvelijoita? Siitä on kysymys. Apostolit ja alkuseurakunta päättivät olla Jumalan palvelijoita sataprosenttisesti. Heidän antautumisensa ja uskollisuutensa tähden sinulla ja minulla on mahdollisuus kuulua Jumalan perheeseen. Jos he eivät olisi tahtoneet olla kuuliaisia, emme mekään olisi koskaan kuulleet Jeesuksesta. Valinnoillamme on siis rajujakin seurauksia, tehkäämme siis päätös olla kuuliaisia Jumalalle ja elää ilosanoma Jeesuksesta todeksi arjessamme ja osoittaa elämällämme että rakastamme Jumalaa kaikella mitä meillä on. Silloin saamme nähdä kuinka monet ihmiset löytävät toivon Jeesuksessa. 

Elämässämme tulee jatkuvasti eteen valintoja, joissa päätämme joko olla Jumalan tai ihmisten palvelijoita. Ei todellakaan ole väärin kuunnella ihmisiä ja heidän mielipiteitään ja olla kohteliaita, mutta meidän täytyy nostaa ylimmäksi auktoriteetiksemme Raamattu ja Jumalan tahto. Emme saa tehdä kompromisseja maailman arvojen kanssa, kuulostivat ne miten trendikkäiltä ja oikeutetuilta tahansa, sen kustannuksella, että olemme törmäyskurssilla Jumalamme kanssa. Jos tahdot reseptin menestyksekkääseen elämään (ei aina tarkoita taloudellisesti), päätä olla kuuliainen Jumalalle, kunnioittaa häntä enemmän kuin ketään muuta. Kun päätät kunnioittaa, arvostaa Jumalaa, kaikki muukin annetaan. 

Matteus 6:31-34

Älkää siis murehtiko sanoen: Mitä me syömme? tai mitä juomme? tai mitä puemme päällemme? Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin teille annetaan lisäksi myös kaikki tämä. Älkää siis kantako huolta huomisesta, sillä huominen päivä pitää huolen itsestään. Kullekin päivälle riittää oma vaivansa. 

Nämä ovat Jeesuksen sanoja, ja hän on sitoutunut sanoihinsa. Tämä lupaus Jumalan huolenpidosta on siis voimassa jokaisen elämässä. Kun päätät priorisoida Jumalan tahdon korkeimmalle elämässäsi, opit luottamaan Herraan päivä päivältä enemmän, huomaat, kuinka ongelmat kutistuvat ja näet hänen huolenpitonsa kaikilla elämäsi osa-alueilla. Se vaatii nöyryyttä, ja jos olemme kovapäisiä (niinkuin itse olen), Herra kouluttaa meistä sellaisia, ellemme käännä hänelle selkää ja katkeroidu. Päätös on meidän. Luin pienen lehtijutun hetki sitten jossa vanhat avioparit antoivat tärkeitä neuvoja avioliiton kestämiseksi. Viimeinen kohta oli, että he murehtisivat vähemmän. Voimme varmasti allekirjoittaa tämän. Opetellaan siihen ystävät! Siunausta! 

Avoliitto vs Jumalan tahto

11.10.2014 Raamatusta

by Arttu Koskenranta :)

Tiitus 2:11-14

Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään siveästi, vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa, kun odotamme autuaan toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen ilmestymistä. Hän antoi itsensä meidän puolestamme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka ahkeroi hyviä tekoja.

Johannes 15:1-8

”Minä olen tosi viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri. Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii, ja jokaisen oksan, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, jotta se kantaisi runsaamman hedelmän. Te olette jo puhtaat sen sanan kautta, jonka olen teille puhunut. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niin kuin oksa ei itsestään voi kantaa hedelmää, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa. Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, kantaa paljon hedelmää, sillä ilman minua te ette voi tehdä mitään. Jos joku ei pysy minussa, hänet heitetään pois kuin oksa – ja se kuivettuu. Kuivat oksat kootaan yhteen, heitetään tuleen ja poltetaan. Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyy teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja se tapahtuu teille. Siinä minun Isäni kirkkaus tulee ilmi, että te kannatte paljon hedelmää ja niin osoitatte olevanne minun opetuslapsiani.”

Olenko sellainen, joka voi syödä vain pienen määrän poronkäristystä pienessä annospakkauksessa? Eli, olenko minä sellainen, joka ei kykene kasvamattomuutensa tähden nauttimaan säännöllisesti Jumalan sanaa ja soveltamaan sitä arjessa, koska nautin enemmän harrastuksistani, elokuvista jne?

Annanko Jumalalle mahdollisuuden toiminnallani kasvattaa hänen tuntemisessaan vai estänkö sen? Hän ei tee koskaan väkivaltaa, vaan voimme nähdä omien valintojemme seuraukset elämässämme. Ei hätää, jos päätämme tehdä parannuksen ja valita Isän suunnitelman, hän jatkaa meissä työtänsä! Sinusta voi kasvaa suuressa määrin ”poronkäristyksen nauttija”, eli alat nauttimaan Jumalan sanasta paljon!

Aviopari on yksi liha, mutta silti kaksi erilaista ihmistä, joista on tullut Isän edessä yhtä. Heillä on omat ajattelutapansa ja taustansa joilla he ovat oppineet toimimaan. Jos ei ole rakkautta ja kärsivällisyyttä, tulee törmäyksiä. Minun oma ajattelumallini voi olla aivan erilainen kuin Isällä. Tahdonko alistaa tahtoni Jumalan auktoriteetin alle kokosydämisesti? Eli tahdonko toimia omalla tavallani vai muuttua mielen uudistuksen kautta, tutkimalla Jumalan sanaa ja soveltamalla sitä arjessani?

Synti = ohi laukaus. Älä lähde minnekään Raamatun osoittamalta tieltä.

Esimerkki: Nuori mies ja nainen käyvät seurakunnassa silloin tällöin ja jonkin illan jälkeen alkavat pikku hiljaa tutustua toisiinsa ja tunteet saavat heistä otteen, ja mietittyään toisiaan, aloittavat seurustelun ja alkavat tekemään kompromisseja maailman arvojen kanssa, seurakunnan merkityksen vähentyessä, lopulta päätäyen muuttamaan yhteen ennen avioliittoa.

Mistä on kyse?

Siitä, että jos rukouselämämme ja Raamatun lukeminen ei ole aktiivista tai vaan satunnaista, tunteet voivat saada vallan helposti. Jos tahdomme olla kuuliaisia Jumalan sanalle ja oppia tunnistamaan Jumalan äänen tarkasti, siihen ei ole oikotietä. Vietä aikaa hänen läsnäolossaan. Kun alat tapailemaan jotain kivaa seurakunnan tyttöä tai poikaa, kysy rukouksessa Isältä, viekö tää suhde lähemmäs vai kaueammas sinusta. Silloin tiedät, mikä on Jumalan tahto, koska hän ei johdata koskaan elämääsi ihmistä, joka voi erkaannuttaa sinut hänen yhteydestään. Ole kärsivällinen näissä asioissa, koska Jumala antaa sulle parhaan aviopuolison mikä täydentää sua ja saatte yhdessä palvella häntä. Tätä päätöstä seuraa aina Jumalan siunaus ja varjelus!

Lisää esimerkkejä:

  • Humalahakuinen juominen/viihtellä käyminen
  • ei uskova seurustelukumppani
  • porno riippuvuus
  • tietoisessa synnissä eläminen

Missä mättää? Armo ei anna koskaan lupaa elää synnissä vaan se muuttaa meidät elämään Jumalan tahdossa! Toisin sanoen, jos täytät mielesi maailman ajatuksilla kuuntelemalla vaan ei kristillisiä bändejä, elokuvia ja lehtiä, ajattelutapasi alkaa muuttumaan sellaiseksi.

Jos taas satsaat Jumala suhteeseesi ylistämällä Herraasi seurakunnassa ja kodissasi, alat muuttumaan Jumalan kaltaiseksi! Niin yksinkertaista se on. Jos alat rohkaisemaan toisia ja siunaamaan läheisiäsi tavatessasi heitä, saat varmasti aktivoida armolahjat jotka Isä on jo antanut. Harjaannu näkemään asiat Jumalan näkökulmasta.

Ainoastaan Jumalan Sanalla voimme tuomita jokaisen ajatuksen joko raamatulliseksi tai epäraamatulliseksi. Tarvimme jatkuvasti ohjausta Pyhältä Hengeltä jotta vangitsemme ajatuksemme kuuliaisiksi Kristukselle alamaisiksi. Ainoastaan Hengen miekalla meidän tulee murtaa vihollisen muurit, koska siinä on Jumalan auktoriteetti.

Maailma opettaa olemaan itsekäs. Jumala taas opettaa omiaan ajattelemaan toisen parasta, olemaan epäitsekäs. Kun siunaat toisia, perit itsekin siunauksen, ja kun rakastat Herraa, rakastat hänen luotujaan niin opit rakastamaan myös itseäsi.

Jotta voisimme ottaa vastaan enemmän Jumalan voimaa elämäämme, meitä tyhjennetään omasta voimasta. Herra tekee sen rakkaudesta meihin, jos vain tahdomme kasvaa kiinni Kristukseen, jaloon öljypuuhun. Jeesus on puu, me olemme oksat. Hän puhdistaa jokaisen oksan, jotta se tuottaisi runsaamman hedelmän! Annammeko Herran näyttää millaisia me olemme lihassamme jotta hyväksymme että tarvitsemme jatkuvasti Jeesusta vapauttamaan meitä syvällisesti?

Pyhä Henki minussa näyttää mikä rakentaa minua hengellisesti, ja mikä hajottaa. Se on rehellisyyttä, johon syvästi kaipaan. Vaikka tiedän saaneeni kaikki syntini anteeksi, ja Jeesuksen veren puhdistavan minua jatkuvasti kaikesta saastasta jota en edes tiedosta, tahdon olla läpinäkyvä Pyhälle Hengelle. Hän on totuuden Henki, ja totuus tuo vapauden. Toisin sanoen, kun huomaan toimivani väärin, tuon asian Isän eteen ja hylkään toimintamallini, jotta Pyhä Henki vie minut vapauteen. Ai että!

Ole siunattu ystäväni :)