Selaat arkistoa kohteelle kulttuuri.

Huumeet ja viihde, taide, kulttuuri

6.3.2015 Yleinen

Aleksis Salusjärvi: Kovat huumeet ja supertähtien kuolemat, Ykkösaamun kolumni 6.2.2014
Viime sunnuntaina yksi aikamme arvostetuimmista näyttelijöistä löydettiin kuolleena kylpyammeestaan heroiiniruisku käsivarressaan. Philip Seymour Hoffmanin kliseinen kuolema on vain rasti Hollywood-tähtien pitkässä listassa. Joka toinen viikko joku amerikkalainen julkkis kuolee huumeisiin. Huumekuolemat ovat niin yleisiä, että kulttuuria ei näytä olevan mahdollista tehdä ilman raskaita päihteitä.
Philip Seymour Hoffman syntyi samana vuona kuin maailman kuuluisin grungeluuseri Kurt Cobain, joka myös kuoli heroiiniongelmiinsa. 1990-luvun supertähdet ovat sammuneet yksi toisensa jälkeen loppuun ajettuina kehäraakkeina. Tämän ikäluokan tähdille huumekuolema näyttää olevan tavallinen päätepiste elämälle. Whitney Houston löydettiin menehtyneenä kylpyammeestaan muutama vuosi sitten. Hän hukkui tulikuumaan kylpyveteen päihtyneenä lääkkeiden ja alkoholin sekakäytöstä. Michael Jacksonin kuolinsyy oli elimistön kestokyvyn ylittänyt lääkecocktail ja unilääkkeen yliannostus.
Huumekuolemista syntyy jopa sisäkkäisiä tarinoita. Philip Seymor Hoffman sai Oscarin roolistaan Truman Capotena, joka oli amerikkalainen kirjailija ja journalisti. Capote itse kuoli 59-vuotiaana päihdeongelmiin Los Angelesissa.
Kulttuuriväki on aina käyttänyt estottomasti huumeita. Länsimainen kulttuurihistoria kantaa mukanaan päihdekierrettä, jonka mittasuhteet ovat ällistyttäviä. Ikoneistamme ja ihailumme kohteista niin suuri osa on sotkeutunut huumeisiin, että siitä on tullut keskeinen osa sivistystämme. Kamppailu huumeita vastaan hävittiinkin mielikuvatasolla jo useita sukupolvia sitten.
Viktoriaanisen ajan parhaat kirjailijat, kuten Charles Dickens, John Keats ja Mary Shelley vierailivat Lontoon oopiumluolissa tuon tuostakin. Sigmund Freud käytti vuosikausia innokkaasti kokaiinia ja puolusti sitä lääkkeenä kaikkiin vaivoihin. Keksijä Thomas Edison oli niin ikään kokaiiniriippuvainen. Nykymaailman menestyneimmät miehet Steve Jobs ja Bill Gates taas käyttivät nuorina miehinä LSD:tä. Samaa huumeetta käytti antaumuksella myös maailman menestynein rock-yhtye Beatles sekä maailman arvostetuimpiin kuuluva näyttelijä Jack Nicholson. Steve Jobs ajatteli, että psykedeelisten huumeiden käyttö oli yksi hänen menestyksensä avaimista.
Paljon tätä suurempaa mainoskampanjaa koville huumeille on vaikeaa edes keksiä. Traaginen huumekuolema sinetöi tähtikultin. Nuorena nukkunut narkkari nostetaan messiaaniseen hehkuun väärinymmärrettynä herkkänä taiteilijana. Itsekkäästä ja omahyväisestä päihderiippuvaisesta tehdään esimerkki, jonka turvin nuorisoikäluokat omaksuvat huumeet ratkaisuksi arkipäiväisiin ongelmiinsa.
On hankalaa ymmärtää, minkä takia ihailemme rappiolle ajautuneiden alennustilaa. Ilmeisesti tarvitsemme tällaisia esikuvia. Ehkä maailma on niin turvallinen ja valmis, että se pitää rikkoa ihmisillä. Vietämme iltamme katselemalla huumepäissä tehtyjä elokuvia, ajamme automatkamme huumepöllyssä soitettua musiikkia kuunnellen ja luemme huumehörhöjen kirjoja. Televisioviihteestä suuri osa kertoo rikoksista ja päihteistä. Koko viihdeteollisuus on läpeensä huumeilla kyllästetty.
Philip Seymour Hoffman on muiden tähtien kanssa kuitenkin vain pelkkä huumeidenkäytön keulakuva ja kiiltokuvapoika. EU:ssa rekisteröidään vuosittain yli 8000 äkillistä huumekuolemaa. YK on arvioinut huumekaupan arvoksi kahdeksan prosenttia kaiken maailmankaupan arvosta, satoja miljardeja dollareita. Huumeet ovat maailman suurin laittoman toiminnan ala, jossa liikkuu vuosittain lähes yhtä paljon rahaa kuin asekaupassa, öljynjalostuksessa tai turismissa.
Kun Hollywoodin nousukkaat pakenevat itseinhoaan huumeisiin, he tulevat välillisesti tappaneeksi tuhansia ihmisiä. Pelkästään Meksikon huumesodissa on viimeisen kahdeksan vuoden aikana arvioitu kuolleen jopa yli 100 000 ihmistä. Sota huumeita vastaan on useassa yhteydessä julistettu hävityksi. Nollatoleranssi ei huumepolitiikkana enää toimi, se vain pahentaa tilannetta. Kun viranomaiset pitävät amatöörit poissa markkinoilta, ammattimaisten rikollisjärjestöjen voitot kasvavat, ja huumebisnes kukoistaa kukoistamistaan. Tätä on jatkunut neljäkymmentä vuotta, ja tilanne huononee yhä.
Tähtikultin vetoapu huumeiden markkinoinnissa näyttää olevan yksinkertaisesti liian tehokas. Itsetuhoisesti käyttäytyvät supertähdet lisäävät kiinnostusta huumeisiin. Emme näe rappiolle ajautunutta ihmistä tai häpeällistä yliannoskuolemaa, vaan romantiikkaa äkillisissä tähdenlennoissa. Amy Winehouse ja Heath Ledger eivät ole täriseviä vastenmielisiä luusereita, vaan esikuvia lapsillemme.
He olivat lahjakkaita, he onnistuivat kaikessa. He kärsivät herkkyydestään ja älykkyydestään. Heillä ei ollut elämässään mitään muita esteitä kuin julkisuuspaineet. Heidän sisällään kirkui kammottava tyhjyys, jota he täyttivät parhaansa mukaan kemikaaleilla.
He olivat ihmisraunioita, surkeita nurkkaan ajettuja kummituksia. He eivät osanneet hakea apua ongelmiinsa eikä heillä ollut mitään kykyä käsitellä omia vastoinkäymisiään. He antoivat heti periksi ja käyttivät mitä tahansa ainetta päästäkseen hetkeksi pakoon. Heistä itsestään kummunnut ahdistus tappoi heidät. Näin kuoli myös Philip Seymour Hoffman, yksi aikamme suurimmista näyttelijöistä, vailla mitään arvokkuutta. Hänen kuolemansa oli häpeällinen ja nöyryyttävä, se oli pelkurin kuoleman.
Aleksis Salusjärvi (s. 1980) kirjallisuus- ja kuvataidekriitikko

SAMA LYHYESTI, muutama lause poimien
Huumekuolemat ovat niin yleisiä, että kulttuuria ei näytä olevan mahdollista tehdä ilman raskaita päihteitä.
Kulttuuriväki on aina käyttänyt estottomasti huumeita.
Nuorena nukkunut narkkari nostetaan messiaaniseen hehkuun väärinymmärrettynä herkkänä taiteilijana.
Koko viihdeteollisuus on läpeensä huumeilla kyllästetty.
EU:ssa rekisteröidään vuosittain yli 8000 äkillistä huumekuolemaa.
YK on arvioinut huumekaupan arvoksi 8 % maailmankaupan arvosta, satoja miljardeja dollareita.
Meksikon huumesodissa on viimeisen kahdeksan vuoden aikana arvioitu kuolleen jopa yli 100 000 ihmistä.
Tähtikultin vetoapu huumeiden markkinoinnissa näyttää olevan yksinkertaisesti liian tehokas.
Heidän sisällään kirkui kammottava tyhjyys, jota he täyttivät parhaansa mukaan kemikaaleilla.

Me suomalaiset ja viihde/viihteen tekijät
Me nautimme siitä, että esim. iskelmälaulaja alkoholisoituu tms. eli hänellä menee vielä huonommin kuin meillä, tai ovat mokanneet meitä pahemmin. Jonkin suosituimmista ravintolabändin (Yö??) tunnettu laulaja kertoili, että ravintola yleisöstä 80-90 % haluaa kuulla molli lauluja samoista syistä. He saavat näin synninpäästön. Aika hyvin sanottu ”tavalliselta” muusikolta.
Samoin elokuvat: ei haluta nähdä opettavaa vaan, että muilla menee vielä heikommin kuin meillä. Toisaalta
Elokuvat: 1950-60 ihanteet, uskonto (Ben Hur), musiikki , nyt seksi, katastrofit ja toiminta (väkivalta) Mikä ennen oli kiellettyä ja jännää, on nyt arkipäiväistä ja tylsää. Tämä yllyttää tekijöitä yhä rohkeampiin suorituksiin. (Savon Sanomat 8.8.2014)

Suomen kielen oppimisen haasteet

19.11.2014 Yleinen

Maahanmuuttajat ovat Suomeen muuttaneita ulkomailla syntyneitä henkilöitä. Vuonna 2009 Suomessa oli n. 233 183 ulkomailla syntynyttä henkilöä ja n. 155 705 ulkomaan kansalaista. Maahanmuuttajien määrä on Suomessa melkein kymmenkertaistunut vuodesta 1990 vuoteen 2010. Vuonna 2013 maahanmuuttovirasto myönsi yli 20 000 lupaa pelkästään EU:n ulkopuolisista maista tuleville ihmisille. Suurin osa maahanmuuttajista tulee kuitenkin Euroopan valtioista, mutta myös muualta muutetaan Suomeen, esim. muuttoliike Aasian valtioista on kasvanut nopeasti. Suomeen muutetaan eniten juuri töiden perässä. Toiseksi yleisin syy Suomeen muutolle on perhesiteet.

Tutkimusten mukaan maahanmuuttajanaiset ovat syrjäytyneempiä kuin miehet ja he jäävätkin helposti työmarkkinoiden ulkopuolelle. Työttömyys saattaa usein johtaa pitkäaikaiseen syrjäytymiseen, huono-osaisuuteen, riippuvaisuuteen sekä asunnottomuuteen. Maahanmuuttajanaisten syrjäytymiseen on monia syitä, mm. kielitaidottomuus, lukutaidottomuus, kouluttamattomuus, perhetilanne sekä kulttuuriset roolit ja asenteet. Kielitaidottomuus aiheuttaa sen, etteivät maahanmuuttajanaiset pääse työelämään, hoitamaan omia asioitaan tai edes tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin. Siksipä maahanmuuttajanaiset ovatkin usein syrjäytyneet juuri omaan etniseen yhteisöönsä. Monet maahanmuuttajataustaiset naiset ovat hyvin korkeasti koulutettuja mutta eivät kykene saamaan koulutustaan vastaavaa työtä juuri kielitaidon puutteen vuoksi. Suomen kielen taito avaisi monille ovet työelämään sekä helpottaisi sopeutumista osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Suomen kielitaidon ansiosta nainen pääsee toteuttamaan itseänsä ja näyttämään omaa osaamistaan ja taitoaan.Valitettavasti kuitenkin useille maahanmuuttajille tarjotuille kielikursseille on todella pitkät jonot eivätkä kaikki halukkaat pääse opettelemaan suomen kielen alkeita, mikä lisää syrjäytymistä.

Erityisen vaikeaksi maahanmuuttajanaisten kotoutuminen on todettu tilanteissa, joissa lähtömaan tasa-arvotilanne poikkeaa huomattavasti vastaanottajamaan tilanteesta. Näissä patriarkaalisessa yhteisöissä naisen paikan katsotaan olevan kotona ja naisille jääkin usein hoitovastuu perheestä. Tämän seurauksena monilla maahanmuuttajanaisilla ei siis ole samanlaisia mahdollisuuksia kouluttautua tai kasvaa osaksi yhteisöä kuin miehillä. Tästä johtuen usein juuri naiset eivät esimerkiksi opi suomen kielen alkeita. Erityisesti perheellisten maahanmuuttajanaisten kotoutuminen Suomeen on huonolla mallilla, kun kotiäidit saattavat jäädä jopa vuosikausiksi työvoiman ulkopuolelle. Sukupuolten tasa-arvon väliset erot tulevat näkyviin enemmänkin naisen osallisuuden kautta, joten erityisesti haluaisimme kiinnittää huomiota naisten  suomen kielen osaamiseen.

Maahanmuutto Suomeen on vilkasta ja suomalaisesta yhteiskunnasta tulee päivä päivältä entistä monimuotoisempi. Tämän takia maahanmuuttajien kotoutuminen sekä hyvinvointi ovat todella tärkeässä roolissa koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Uuteen maahan muutettaessa kulttuurishokin lisäksi maahanmuuttajat kohtaavat useita erilaisia arjen haasteita, jotka saattavat kohdistua eri tavalla miehiin ja naisiin. Tästä huolimatta maahanmuuttotutkimus on ollut jo pitkään niin sanotusti sukupuolisokeaa, vaikka naisten ja miesten muuttosyyt, kotoutuminen sekä uuden elämän aloittaminen kulkevat useasti täysin eri teitä. Tämän vuoksi halusimme keskittyä erityisesti maahanmuuttajanaisten sopeutumisen edistämiseen.

– Tittamari Bilund, Johanna Blomberg, Camilla Boman, Milja Fagerlund, Zubeyde Gur