Selaat arkistoa kohteelle kristityn identiteetti.

Minä en ole superevankelista

11.4.2017 Raamatusta, Yleinen

Miksi tuollainen otsikko? Siksi, etten koe olevani Timo Närhen manttelinperijä. Sen sijaan koen olevani Jumalan rakas lapsi, joka oli joskus hengellisesti orpo. Siksi, että minusta tuli Jumalan lapsi, minä kerron oman persoonani kautta lähimmäisilleni suhteestani Isääni. Siinä ei ole kyse siis pätkääkään sellaisesta suorittamisesta, jossa minun ”täytyy saada joku evankelioitua ja käännytettyä”, koska on kyse valtavasta rakkaussuhteesta Jumalaan.

Galatalaiskirje 2:20

Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Sen elämän, jota tässä ruumiissani vielä elän, elän uskoen Jumalan Poikaan, joka rakasti minua ja antoi henkensä puolestani.

Syystä, että tahdon hoitaa päivittäin Jumalasuhdettani ja kasvaa hänen tuntemisensa kautta syvemmälle, kohtaan vaikeitakin tilanteita. Jos luit edellisen kirjoitukseni, huomaat paholaisen käyttävän tiettyjä tekniikoita murtaakseen uskomme. Mutta kun me alamme näkemään itsemme ihmisinä, joissa Jumala asuu Pyhän Henkensä kautta, alamme kasvamaan pyhityksessä. Alamme haluamaan lähemmäs häntä.

Viime viikkojen aikana Herra on opettanut minulle empaattisuutta ja kärsivällisyyttä lisää. Olen tunnistanut tilanteita, joissa Herra laskee sydämelleni jonkun rakkaan tai joskus tuntemattoman ihmisen, jonka puolesta saan rukoilla hengessäni. Olen oppinut, että silloin, kun Herra kutsuu palvelemaan, on tuhat kertaa parempi totella, kuin katua myöhemmin.

Psalmi 119:1-3 Kirkkoraamattu 1992 & New International Version (vapaasti muotoiltu)

Onnellisia ja siunattuja ovat ne, joiden vaellus on nuhteetonta, ne, jotka seuraavat Herran lakia. Onnellisia ja siunattuja ovat ne, jotka pitävät hänen liittonsa ja koko sydämestään kysyvät ja etsivät hänen tahtoaan, ne, jotka eivät tee vääryyttä vaan kulkevat hänen teitään.

Uskon, että onnellisuus tulee Herralta. Kun olemme hänen lähellään, koemme hänen suuren armonsa, rakkautensa ja siunauksen elämämme jokaisella osa-alueella. Huomaamme yllä olevista jakeista, että Jumalan lapsen onnellisuuteen liittyy oleellisesti nuhteeton vaellus ja Herran lain seuraaminen. Mitä tällä tarkoitetaan? Mielestäni sitä, että käsitämme, ettemme omin voimin koskaan voi vaeltaa nuhteettomasti. Ainoastaan Pyhän Hengen avulla voimme vaeltaa Jumalan tahdossa. Sen verran monta kertaa olen päätä lyönyt seinään, että olen tämän asian huomannut. Muista, että Jeesuksen synnittömyys luettiin sinun eduksesi, siksi olet nuhteeton Jumalan edessä. Tämän jälkeen asennoitumisemme tulisi seurata armon ymmärtämistä.

Kun Pyhä Henki paljastaa meille askel kerrallaan, Jumalan suunnitelmaa, lähdemme seuraamaan kuuliaisesti häntä, emmekä anna minkään pelon tai masennuksen estää sitä. Antaudumme uudelleen ja uudelleen siihen. Kun pieni lapsi opettelee kävelemään, hän kaatuu. Mutta hän nousee joka kerta ylös ja jatkaa, kunnes oppii kävelemään ilman tukea ja mikä ilo ja riemu syntyykään perheessä siitä! Samoin Taivaallinen Isämme rakastaa nähdä, kun kasvamme hänen armonsa kautta terveeseen hengelliseen aikuisuuteen, johon kuuluu hänen tahtonsa kokosydäminen noudattaminen ja etsiminen. Hän lupaa johdattaa niitä, jotka etsivät hänen kasvojaan. Hän tahtoo olla jatkuvasti osa elämäämme, ei vain kerran tai kahdesti viikossa, vaan jatkuvasti! Kun opimme vaeltamaan hänen suoraa tietään, emme hairahdu enää niin helposti, vaan opimme seuraamaan Jeesusta, ja opimme, mikä rakentaa uskoamme, ja mikä ei.

Miten tämä liittyy elämääni näinä päivinä? Siten, että kun maanantaina lähdin töihin ja ajoin eräälle paikkakunnalle, mielestäni se ei mennyt oikein, suunnittelin alun perin meneväni ihan muualle. Harmittelin hetken aikaa asiaa ja totesin, ettei valittaminen auta yhtään. Päätin lounas tauolla kuunnella ILTA Podcastista Perhon Pekan vuoden takaisen opetuksen 007 saarnasarjasta, jossa hän jakoi palvelemisesta. Löydät kutsumuksesi palvelemalla. Se on yksi asia, joka toistui. Sanoin sydämessäni aamen. Pyysin sinä aamuna Herran siunausta alkavaan työviikkoni ja olen oppinut, ettei hän turhaan lähetä milloin minnekin paikkakunnalle. Näin todella kävi. Päivän viimeinen tapaaminen potentiaalisen asiakkaan kanssa päättyi erittäin mielenkiintoisella tavalla.

Kun aloin kirjoittamaan muistivihkooni päällikön sähköpostiosoitetta, hän huomasi, että olen vasenkätinen ja ystävällinen nainen rohkaisi: Vasenkätiset ovat luovia. Minä avauduin: Ahaa, niin, kirjoitan blogia, johon vastakysymys: mistä kirjoitat? Sitten valmistelin ja sanoin, että olen oppinut, että pohjanmaalla saa puhua suoraan, niin, kirjoitan Raamatusta, johon hän vastasi: hyvä juttu. Tilanteesta jäi hyvä maku ja huomaamattani sain olla Jumalan käytössä.

Bisnesmiehenä minulla tuollaiset tilanteet tulevat luonnostaan ja siksi pystyin olemaan rentona. Niitä ei tule jatkuvasti, vaan silloin tällöin. Mutta mikä merkillistä, tänään sama tahti jatkui: Toisella paikkakunnalla menin erääseen palaveriin, jossa vastapuolella oli noin 7-8 naista. Kun neuvottelut olivat neuvoteltu ja olin aloittamassa pakkaamaan läppäriäni ja tulostinta, jota myymme, tuli yllättävä kysymys. Mikä on ILTA konferenssi? Tykki heijasti valkokankaalle läppärini taustakuvan, jossa komeili parin vuoden takainen ILTA Conferencen mainos. Kerroin heille eilisen tapaukseni referoituna ja viittasin, että tohdin siis kertoa mistä on kysymys. Kerroin, että ILTA konferenssi on Seinäjoen Helluntaiseurakunnalla järjestettävä jokavuotinen nuorisotapahtuma lokakuun puolen välin paikkeilla. Tähän kysyjä kommentoi: onko myös tänä vuonna? Kyllä on. Mainitsin myös ILTA weekend tapahtumasta, joka tulee olemaan omin voimin järjestetty tapahtuma toukokuun puolessavälissä. Lopuksi kerroin, että löydymme somesta Seinäjoen ILTA nimellä.

Nämä tilanteet kertovat minulle siitä, että kun Jumala armossaan avaa tilanteen, minun ei tarvitse pelätä vastareaktiota. Minulla on lupa vastata ja olla ystävällinen. Olen varma, että jos sinä ja minä päätämme seurata kokosydämisesti Jumalaa, olla rohkeita ja toimia oman persoonamme kautta, Jumala johdattaa eteemme tilanteita, joissa voimme rohkaista ihmisiä, kertoa olevamme uskovaisia ja joskus jopa rukoilla joidenkin puolesta, vaikka olemmekin Suomessa! Sinä ja minä olemme oikeassa paikassa oikeaan aikaan, rohkaisen sinua antautumaan rohkeasti Pyhän Hengen johdatettavaksi. Voit rukoilla päivittäin esimerkiksi näin: Annan tämän päivän sinun käsiisi Herrani. Johdata eteeni ihmisiä, joiden tahdot kuulevan sinusta ja rakkaudestasi. Kiitos, että saan olla rohkea sinussa, aamen! Oikein siunattua pääsiäisen aikaa sulle :D

Identiteetistä Kristuksessa ja sielunvihollisen valheista

8.4.2017 Raamatusta

Efesolaiskirje 1:17

Minä rukoilen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan…

Miksi Paavali rukoilee Efesolaisten ja myös muiden kirjeen lukijoiden puolesta, että saisimme ilmestyksen Pyhän Hengen kautta Jumalan tuntemisessa?

Efesolaiskirje 1:3

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa.

Identiteettimme täytyisi rakentua totuudelle, eikä valheelle. Yllä oleva jae on valtava totuus. Sinä olet siunattu ylenpalttisesti Jeesuksessa. Jumala siis tahtoo meidän tulevan tietoiseksi hänen valtavasta armostaan ja rakkaudestaan!

Efesolaiskirje 1:4-7

Jo ennen maailman perustamista hän valitsi meidät Kristuksessa olemaan pyhiä ja nuhteettomia hänen edessään. Rakkaudessaan hän jo edeltä määräsi meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen, Jeesuksen Kristuksen kautta, oman hyvän tahtonsa mukaan, armonsa kirkkauden ylistykseksi. Tämän armon hän on lahjoittanut meille siinä Rakastetussa jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksi saaminen hänen armonsa rikkauden mukaan.

Yksi valhe minkä sielunvihollinen pyrkii heittämään säännöllisesti Jumalan lasten mieliin on: Sinä et kelpaa pyhälle Jumalalle, olet tuollainen luuseri, joka lankeilet kaiken aikaa. Perkele haukkuu jatkuvasti, hän pyrkii saamaan Jumalan lapset pois heidän todellisesta asemastaan Kristuksessa, koska he ovat hänen kilpailevalle valtakunnalleen suuri uhka. Paholainen tietää, että Jumalan valtakunta tulee eräänä päivänä hallitsemaan, ja hänen valtakuntansa tuhoutuu. Siksi sillä on niin kiire käännyttää kaikki mahdolliset ihmiset Jumalaa vastaan ja saamaan eksytettyä myös mahdollisimman monta Jumalan lasta, joita hän vihaa Jeesuksen tähden.

Jos jäämme kuuntelemaan valheen isän alaspainavia sanoja, emmekä irtisanoudu niistä ja valheista, joita hän syöttää ajatuksiimme, alamme uskomaan niitä totuutena. Siksi on todella tärkeää opiskella ja soveltaa Raamattua omassa elämässä, koska se kertoo totuuden identiteetistämme: Se on peili, joka paljastaa todellisen luontomme. Emme ole avuttomia kissanpoikasia, vaan kun Pyhä Henki asuu meissä, Juudan Leijona, Jeesus Kristus, asuu sydämessämme!

Pirun valheet eivät pure niihin, jotka ymmärtävät ja soveltavat Jumalan sanan totuutta elämäänsä. Siksi perkele pyrkii pitämään meidät erossa Sanasta, koska jos se saa meidät pois sen vapauttavasta totuudesta ja nautimme mieluummin lihamme ruokkimisesta, meistä kasvaa hiljakseen lihallisia. Jos sen sijaan ruokimme henkeämme Sanalla jatkuvasti, silloin hengellinen ihminen vahvistuu sisällämme. Kumman me tahdomme vahvistuvan? Ymmärrämmekö me todella mitä Jeesus on tehnyt puolestamme?

Nyt kun tiedostamme mikä on sielunvihollisen strategia muistuttaa synneistämme, käännymme Jumalan sanan totuuksiin:

Yksi. Sinä olet siunattu, etkä kirottu Jeesuksessa Kristuksessa. Kaksi. Jumala valitsi sinut Kristuksessa olemaan pyhä ja nuhteeton. Kolme. Jumala on määrännyt sinut rakkaudessaan jatkuvaan yhteyteen kanssaan, nauttimaan Jumalan lapsen oikeudesta Jeesuksen kautta, jotta ymmärtäisit hänen armonsa suuruuden. Neljä. Tuo armo tulee uskon perusteella Jeesukseen, ei hyvien tekojesi ansiosta. Viisi. Jumalan suuren armon ja Jeesuksen uhrin tähden sinut on lunastettu pois pimeyden valtakunnasta Jumalan armon valtakuntaan. Saat vastaanottaa Jumalan armon silloin, kun olet tehnyt syntiä, koska Jeesuksen uhri oli täydellinen.

Helpottiko? Minua ainakin. Nyt kun tiedämme totuuden asemastamme pyhän Jumalan edessä, Herra tahtoo, että sisäistämme nämä totuudet. Siksi, jos tahdot helpottaa elämääsi kirjoita itsellesi muistiin (esim. kännykkään) tuo Raamatun jakso (Ef. 1:2-7) ja lue se päivittäin ääneen. Silloin alat omaksumaan oikeaa identiteettiäsi. Niin minä teen, kun tahdon muistuttaa asemastani, että luen ääneen minulle tärkeitä jakeita, jotta ne tulevat osaksi minua.

Mitä muuta Herramme tahtoo meille sanoa:

Efesolaiskirje 1:18-19

Ja valaisisi teidän sydämenne silmät, jotta tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, miten suuri on hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja miten äärettömän suuri on hänen voimansa meitä kohtaan, jotka uskomme, hänen väkevän voimansa vaikutuksen mukaan.

Herra tahtoo siis valaista Pyhän Hengen kautta sydämemme silmät, jotta ymmärtäisimme mihin toivoon hän on meidät kutsunut. Pyhä Henki tuntee täysin Jumalan, koska he ovat yhtä. Ano, että Pyhä Henki kirkaistaisi sinulle jatkuvasti asemasi Kristuksessa, koska silloin jaksat koettelemustenkin keskellä eteenpäin, etkä luovuta, koska katseesi on suunnattu pysyvään totuuteen.

Sinä ja minä loistamme Herraa ja hänen perintöään. Se loistaa meistä, kun ymmärrämme sen! Meillä ei ole sellaisia huolia, jotka voisivat musertaa meidät, koska meillä on yhteys Jumalan kanssa ja tulemme perimään hänet Kristuksen kanssa! Herran väkevä voima, Pyhän Hengen kautta asuu meissä, jota ei kannata aliarvioida koskaan, sanoivat tunteemme tai olosuhteet mitä tahansa.

Efesolaiskirje 1:20-22

Tällä voimallaan hän vaikutti Kristuksessa herättäessään hänet kuolleista ja asettaessaan hänet istumaan oikealle puolelleen taivaallisissa, ylemmäksi kaikkea hallitusta ja valtaa, voimaa ja herruutta ja jokaista nimeä, joka mainitaan, ei vain tässä maailmanajassa vaan myös tulevassa. Jumala on alistanut kaiken hänen jalkojensa alle ja asettanut hänet kaiken yläpuolelle, pääksi seurakunnalle.

Pyhä Henki joka asuu meissä, herätti Kristuksen. Pyhä Henki on siis todella voimakas, ja siksi meidän on turha selitellä, ettei meillä on muka voimaa vastustaa paholaista, kun Herran oma Henki asuu meissä! Halleluja! Jeesus Kristus on kaiken yläpuolella, kuten näemme. Hän on seurakuntansa pää, joka johtaa ruumista, sinua ja minua ja koko maailmanlaajuista seurakuntaansa.

Psalmi 34:19

Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.

Vaikka paholainen olisi (ainakin mun elämässä on) saanut meidät uskomaan valheisiinsa ja olisimme rikkinäisiä, se ei ole ongelma Herrallemme. Kun olemme rikki, saamme tulla rakastavan Isän syleilyyn ja vastaanottaa hänen apunsa. Se tekee nöyräksi ja kiitolliseksi. Silloin tahdomme opetella tuntemaan hänet entistä paremmin, koska hän on aidosti luotettava. Iloitse tänään täydestä sydämestäsi, että sinulla on valtavan armon tähden suhde Taivaalliseen Isääsi ja elä elämääsi tästä totuudesta käsin, silloin se on helpompaa. Ole siunattu Jeesuksen nimessä :D

Täydellinen taivaallinen Isämme

27.11.2016 Raamatusta

Olen toisinaan katsonut MacGyverin jaksoja ja viime viikolla törmäsin sellaiseen osaan, jossa oli nuori poika ja hänen isänsä, jolle vasta tovi ennen tapaamista selvisi tämä asia. Kohtaaminen herkisti minua kovasti, kun poika kysyi kaksi merkittävää kysymystä: “oletko sinä isäni?” ja “rakastatko minua?”

Moni ymmärtää ja hyväksyy, että isäsuhde määrittää paljon, miten oma identiteettimme muodostuu. Siksi nuo kaksi kysymystä ovat niin tärkeitä. Itselläni ei ollut henkilökohtaista suhdetta biologiseen isääni. Tarkoitan, ettei minulla ole muistoja lapsuudesta hänen kanssaan, koska olin alle kaksi vuotias kun vanhempani erosivat. Tämä on luonnollisesti vaikuttanut itsetuntooni paljon. Olin lapsena arka, koska perusturvallisuuteni järkkyi silloin, kun tarvitsin sitä paljon. Siihen päälle kun laski änkytyksen ja myöhemmin koulukiusaamisen, elämäni voisi olla jotain kamalaa, ellei taivaallinen Isäni olisi saanut tulla elämäni herraksi alta kymmen vuotiaana ja alkaa hiljakseen eheyttämään minua.

Kuka voi olla täydellinen isä? Ainoastaan taivaallinen Isämme.

Roomalaiskirje 8:12-17

Olemme siis velkaa, veljet, mutta emme lihalle elääksemme lihan mukaan, sillä jos te elätte lihan mukaan, teidän on kuoltava, mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää. Kaikki, joita Jumalan Henki johdattaa, ovat Jumalan lapsia. Te ette ole saaneet orjuuden henkeä elääksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden Hengen, jossa me huudamme: ”Abba! Isä!” Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia. Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä ja perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.

Ensimmäinen asia mikä nousee tästä jaejaksosta on se, ettei meillä Jumalan lapsilla pitäisi olla halua enää elää lihallisen, vanhan luontomme haluamalla tavalla. Sen sijaan jos olemme kokeneet uudestisyntymän ihmeen elämässämme, Pyhä Henki on muuttanut sydämeemme asumaan ja meidän tehtävämme on antaa hänen johtaa elämäämme Jumalan tahdossa vaeltamiseen kaikilla elämämme osa-alueilla, koska taivaallinen Isämme on armossaan ostanut meidät vapaiksi synnin orjuudesta Poikansa kalliilla verellä ja hän omistaa meidät.

Jae 14 määrittelee, että ne jotka ovat todellisia, aitoja Jumalan lapsia, antavat Hengen johtaa heitä. Tämä on erittäin tärkeää, koska jos emme antaudu Hengelle alamaisiksi, silloin paholainen pääsee valehtelemaan ja johtamaan meidät harhaan. Ei ole olemassa harmaata aluetta hengellisessä todellisuudessa: joko me palvelemme Jumalaa tai paholaista. Harmi kyllä, lihamme on asettunut jo valmiiksi paholaisen puolelle, ja siksi meidän täytyy päättää alistua Jumalan alaisuuteen ja pyytää Pyhää Henkeä opettamaan meitä elämään siinä.

”Te ette ole saaneet orjuuden henkeä elääksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden Hengen, jossa me huudamme: ”Abba! Isä!”

Tämä jae on lohduttanut minua usein, koska se ilmaisee taivaallisen Isämme suuren rakkauden! Hän on tarkoittanut meidät nauttimaan yhteydestään hänen kanssaan Pyhän Hengen kautta. Muista, että Pyhä Henki toimii aina täydellisessä yhteistyössä Isän ja Pojan kanssa. Roomalaiskirje 5:5 sanoo: ”Mutta toivo ei tuota pettymystä, sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.” Toisin sanoen: Kun nautimme suhteestamme taivaalliseen Isäämme ja koemme hänen läsnäolonsa, pelko ja kaikenlaiset kahleet murtuvat. Paholaisen yksi strategia on saada meidät ensin epäilemään Isän rakkautta, koska olemme niin monesti epäonnistuneet ja tehneet syntiä ajatuksin ja teoin. Mutta kun Pyhä Henki saa muistuttaa meille Isän uskollisuudesta ja siitä ihanasta faktasta, että Herra on armollinen niille jotka tahtovat elää läpinäkyvää elämää ja katuvat lankeemuksiaan, saamme täyttyä ilolla, rauhalla ja Jumalan rakkaudella! Silloin tuo rakkaussuhde Isän kanssa syvenee.

”Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia. Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä ja perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.”

Koska Pyhä Henki asuu meissä, se muistuttaa mikä on todellinen identiteettimme, meidän on vain virittäydyttävä oikealle taajuudelle, hiljennettävä sydämemme kaikista muista äänistä ja opeteltava erottamaan hänen äänensä. Silloin saamme myös muistutuksen siitä, että olemme Kristuksen kanssa kanssaperillisiä hänen ansiostaan! Perkele yrittää saada meidät pois tältä pohjalta, jotta emme omaksuisi oikeaa asemaamme ja kertoisi siitä myös muille. Vaikka saamme kerran periä taivaan valtakunnan, tie sinne ei ole aina helppo. Kohtaamme haasteita ja kun muistutamme vaikeinakin hetkinä itseämme, että olemme ihan oikealla tiellä, koska Pyhä Henki on oppaamme joka ei johdata ikinä harhaan, voimme opetella tyyneyttä käytännössä.

Tahdotko muuttua päivittäin enemmän empaattiseksi ihmiseksi? Vietä aikaa ihmisten lähellä, jotka rakastavat Herraa. Nauti hetkistä, jolloin olet kahdestaan taivaallisen Isäsi kanssa. Opettele sitä. Muutos vie aikaa, mutta se todella on sen arvoista! Kun rakastut hetkiin jossa vietät aikaa Isäsi suloisessa, rakkaudellisessa läsnäolossa muutut aina positiivisemmaksi, iloisemmaksi ja huomaat pysyväsi tyynenä vaikeissakin olosuhteissa.

Muista, että ennen kuin Jeesus meni Jerusalemiin kuolemaan jokaisen ihmisen puolesta hän vietti monta yötä Isänsä kanssa. Uskallan väittää, ettei hän olisi jaksanut kantaa ja sovittaa syntejämme, ellei hän olisi saanut valtavasti rohkaisua suoraan Isältään. Jos koet stressiä tule taivaan Isän luo. Hän tahtoo sinun parastasi! Hän tahtoo opettaa sinulle, ettet tarvitse muuta kuin hänet! Liian monesti haemme tukea ensin lähimmäisiltämme, puhumme ja puhumme. Se ei todellakaan ole väärin, että puramme sydäntämme ystävillemme, mutta Jumala tahtoo todella olla sinun paras ystäväsi, jonka puoleen käännyt aina ensimmäisenä. Silloin opit luottamaan häneen, joka on aina luotettava.

Oletko huomannut, että joudut silloin tällöin pettymään ihmisiin? Taivaan Isään sinun ei tarvitse koskaan pettyä! Olet hänen lapsensa ja hän on täydellinen isä! Jos laitamme luottamuksemme häneen, vuodatamme sydämemme ensin hänelle ja saamme hänen näkökulmansa tilanteeseen emmekä masennu :)

Kun opit vastaanottamaan hänen valtavaa rakkauttaan, jota Pyhä Henki vuodattaa sinuun luonnollinen seuraus tästä on halu ja tahto kunnioittaa ja totella häntä. Tahtotila kuunnella tarkasti, mitä rakkaalla ystävällä on asiaa. Sen jälkeen kunnioitus saa aikaan halun oppia lisää tuntemaan häntä, hänen oman ilmoituksensa, Raamatun kautta, koska hän on sitoutunut omaan Sanaansa, etkä opi muuten hänen periaatteitaan, jotka tuovat elämän sinulle.

Voit oppia yhden periaatteen, josta rakas pastorini Pekka Perho puhui viikko sitten Live jumalanpalveluksessa. Hän puhui Naemanista (2 Kuningasten kirja 5:1-14), jonka täytyi olla kuuliainen profeetta Elisan sanalle ja peseytyä seitsemän kertaa Jordanissa parantuakseen spitaalista. Ilman, että hän olisi täsmälleen noudattanut profeetan ohjeita, hän ei olisi parantunut. Kun alamme näkemään taivaallisen Isämme todellisen luonnon, joka on aina rakastava ja armahtava, mutta myös pyhä ja oikeamielinen, opimme tekemään niin kuin hän sanoo, emmekä ala soveltamaan niitä oman mielemme mukaan. Rukoilen, että tämä kirjoitus saisi meidät antautumaan sataprosenttisesti Jumalalle, jolla on paras suunnitelma elämällämme. Ole siunattu Jeesuksen nimessä.

Hengellinen sota

9.10.2016 Raamatusta

On todellakin olemassa sota. Enkä puhu nyt mistään näkyvästä sodasta, josta tiedotusvälineet kertovat, vaan siitä sodasta, jota käydään hengellisessä maailmassa, siellä, minne silmä ei näe. Käydään sotaa ihmisistä, jotka ovat matkalla iankaikkiseen kadotukseen, jos he eivät hyväksy ja siten vastaanota pelastusta Jeesuksessa. Käydään sotaa myös niistä, jotka ovat hyväksyneet Jumalan suuren armon ja ovat Jumalan lapsia. Seuraavat jakeet on osoitettu heille, joista apostoli Paavali kantaa huolta. Itse olen tällä viikolla kohdannut sodan todellisuuden todella konkreettisella tavalla ja siksi tämä aihe on nyt tapetilla.

Efesolaiskirje 6:10-18

Lopuksi: vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevässä voimassaan. Pukekaa yllenne Jumalan koko taisteluvarustus voidaksenne kestää Paholaisen juonet. Emmehän me taistele verta ja lihaa vastaan vaan hallituksia ja henkivaltoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita ja taivaan avaruuden pahoja henkiolentoja vastaan. Ottakaa sen tähden yllenne Jumalan koko taisteluvarustus, niin että voitte pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaiken suoritettuanne pysyä pystyssä. Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, pukeutuneina vanhurskauden haarniskaan, ja olkoon kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumia kohtaan. Ottakaa kaikessa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki Pahan palavat nuolet. Ottakaa myös pelastuksen kypärä ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana. Tehkää tämä kaikki alituisessa rukouksessa ja anomisessa rukoillen joka hetki Hengessä. Sen vuoksi valvokaa kaikessa kestävinä ja rukoilkaa kaikkien pyhien puolesta.

Miten voimme vahvistua Herrassa? 1.Kor. 16:13 Paavali sanoo: Valvokaa, pysykää uskossa lujina, olkaa miehekkäitä, olkaa vahvoja. Nyt puhutaan päätöksistä, eikö vaan? Paavali kehottaa selkeästi olemaan hereillä, eikä nukkumaan hengellisessä sodassa. Meidän tulee keskittyä Jeesukseen, juurtua häneen ja pitää uskosta kiinni jatkuvasti. Miten? Alistumalla Jumalalle. Alistuminen ei todellakaan tässä asiassa tarkoita mitään negatiivista, vaan se kertoo oikeanlaisesta nöyryydestä, jota Herra etsii sydämistämme. Kun ymmärrämme, ettemme voi taistella kiusauksia vastaan omassa voimassa, se saa meidät kääntymään Herran puoleen ja opettelemaan kokonaisvaltaista antautumista.

Varmaan joku onkin kyllästänyt siihen, kuinka monta kertaa näissä blogeissani toistuvasti puhun antautumisen merkityksestä. Mutta tiedän sen tasan tarkkaan omasta elämästäni: ilman jatkuvaa alistumista Jumalan tahtoon ja kokonaisvaltaista sitoutumista häneen, en ikinä menesty sodassa paholaista ja sen valtoja vastaan. Olen sen todistanut lukuisia kertoja omassa elämässäni. Yksinkertaisesti jokaisen Jumalan lapsen liha on niin heikko, että jos emme jatkuvasti alistu Jumalalle, liha pääsee voitolle. Ei ole olemassa yhtään super uskovaa, joka voisi sanoa, että olen sataprosenttisesti voittanut nyt lihallisuuteni. Se on osa syntiin langennutta luontoamme, joka ei tahdo alistua Jumalan tahtoon. Siksi meidän täytyy jatkuvasti juurtua Jeesukseen ja saada ilmestys siitä, että Pyhä Henki tahtoo opettaa meitä olemaan kuuliaisia Herralle.

Pukekaa yllenne Jumalan koko taisteluvarustus voidaksenne kestää Paholaisen juonet.

Sen lisäksi, että meidän tulee vahvistua Pyhän Hengen voimassa ja totella häntä, meidän tulee pukeutua hengelliseen taisteluvarustukseen voidaksemme voittaa sielunvihollisen juonet. Tarvitsemme siis kaksi asiaa voitokkaaseen taisteluun sodassa: Alistuminen Hengelle ja oikeat aseet näkymättömässä sodassa. Miten voimme käyttää näitä aseita? Olemalla kuuliaisia Pyhälle Hengelle, hän antaa ohjeet, ja meidän tulee totella uskollisesti. Herra tuntee vihollisen paljon paremmin kuin me. Hän tuntee hänen strategiansa ja meidän tulee olla yhteistyöhaluisia Pyhän Hengen kanssa. Herra ei tahdo, että me jatkuvasti koemme tappioita elämässämme ja masennumme, kun häviämme jatkuvasti taistelussa syntiä ja paholaista vastaan. Emme ole mitään luusereita, vaikka sielunvihollinen yrittää vääristää identiteettimme sellaiseksi. Jeesus on jo voittanut saatanan!

Emmehän me taistele verta ja lihaa vastaan vaan hallituksia ja henkivaltoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita ja taivaan avaruuden pahoja henkiolentoja vastaan. Ottakaa sen tähden yllenne Jumalan koko taisteluvarustus, niin että voitte pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaiken suoritettuanne pysyä pystyssä.

On myös tärkeää muistaa, ettemme taistele ihmisiä, vaan paholaista ja sen joukkoja vastaan. Jumalan enkelit taistelevat myös puolellamme tässä sodassa. Emme todellakaan tiedä kaikkea mitä tähän sotaan liittyy, mutta tulemme huomaamaan, että kun päätämme olla kuuliaisia Jumalalle, vihollinen vihaa sitä ja hyökkää meitä vastaan. Huomaamme, että vihollinen hyökkää niitä vastaan, jotka ovat aktiivisia Jumalan valtakunnassa.

On yhtä totta myös se, että jos emme koe minkäänlaisia hyökkäyksiä elämässämme paholaisen suunnasta, se todennäköisesti johtuu siitä, ettemme ole aktiivisia Jumalan valtakunnassa, emmekä ole uhka paholaiselle. Voimme tehdä kysymyksen itsellemme: tahdonko Jumalan valtakunnan kasvavan? Jos vastaus on myöntävä, olet uhka pahalle. Ei ole olemassa harmaata aluetta, jossa toisinaan tahdomme alistua Jumalan tahtoon ja välillä olemme välinpitämättömiä sille. Elämämme johdattuu sen mukaan, antaudummeko Jumalalle sataprosenttisesti ja huomaamme sen nopeasti.

Apostoli kehotti myös pukeutumaan taisteluvarustukseen ja taistelemaan pahana päivänä siinä ja pysymään pystyssä. Meidän täytyy hyväksyä, että joskus jokaisella on hankalia päiviä, mutta meidät on tarkoitettu kestämään niinäkin päivinä Jumalan antamalla voimalla ja muistamaan, että hän on puolellamme. Hänen avullaan voimme kestää nekin päivät, kun koemme voimakkaita hyökkäyksiä elämässämme. Jos olemme etsineet Herraa, viipyneet hänen läsnäolossaan tutkien Sanaa ja valmistautuneet päivän haasteisiin, olemme valmiimpia kohtaamaan hyökkäykset, olivat ne millaisia tahansa. Miksi apostoli lisäsi, että pahana päivänäkin meidän tulee pysyä pystyssä? Koska taistelemme Jeesuksen voitosta käsin. Katsotaanpa pari kohtaa.

Johannes 16:33

Tämän olen puhunut teille, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus, mutta olkaa rohkeat: minä olen voittanut maailman.

1 Joh. 4:4, 5:4

Lapset, te olette Jumalasta, ja te olette voittaneet nuo väärät profeetat, sillä hän, joka on teissä, on suurempi kuin se, joka on maailmassa. Kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman. Ja tämä on se voitto, joka on voittanut maailman: meidän uskomme.

Eikö olekin lohduttavaa? Vaikka koemme hyökkäyksiä ja kiusauksia tässä maailmassa, Jeesuksessa meillä on rauha, joka tyynnyttää sydämemme. On erittäin tärkeää muistuttaa itseämme säännöllisesti Sanan totuuksilla, erityisesti silloin, kun koemme, ettemme jaksa taistella. Jumalan sana virvoittaa henkeämme ja muistuttaa, että Herra on meidän puolellamme, eikä hylkää eikä jätä meitä yksin koskaan. Meidän täytyy opetella ulkoa tällaisia jakeita, jotta silloin kun koemme myrskyn elämässämme, Pyhä Henki voisi muistuttaa meitä näistä totuuksista. Jos olet myrskyssä, lue ja usko nämä jakeet omalle kohdallesi.

Se, mitä olet lahjaksi saanut Jumalalta, uskon Jeesukseen, se voittaa paholaisen ja kaikki hyökkäykset. Turvaudu ja muistuta itseäsi siitä. Ole siunattu Jeesuksen nimessä.

Tuhlaajapoika, identiteetti ja uusi liitto

8.5.2016 Raamatusta

Luukas 15:11-24

Vielä Jeesus sanoi: ”Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. Nuorempi heistä sanoi isälleen: Isä, anna minulle se osa omaisuudesta, joka kuuluu minulle. Niin isä jakoi omaisuutensa poikien kesken. Muutaman päivän kuluttua nuorempi pojista kokosi kaiken, mitä omisti, ja matkusti kaukaiseen maahan. Siellä hän tuhlasi koko omaisuutensa viettäen paheellista elämää. Kun hän oli tuhlannut kaiken, tuli siihen maahan ankara nälänhätä, ja hän alkoi kärsiä puutetta. Silloin hän lyöttäytyi erään sen maan kansalaisen seuraan, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen sikoja paimentamaan. Hän olisi halunnut ravita itsensä palkohedelmillä, joita siat söivät, mutta niitäkään ei kukaan hänelle antanut. Silloin hän meni itseensä ja sanoi: Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yllin kyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään! Minä nousen ja menen isäni luo ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi. Tee minut yhdeksi palkkalaisistasi. Niin hän nousi ja lähti isänsä luo. Kun hän vielä oli kaukana, hänen isänsä näki hänet ja tunsi sääliä. Isä juoksi häntä vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä hellästi. Poika sanoi hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi. Mutta isä sanoi palvelijoilleen: Tuokaa nopeasti parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa. Tuokaa syöttövasikka ja teurastakaa se. Nyt syödään ja iloitaan! Sillä tämä minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon! Hän oli kadonnut, mutta nyt hän on löytynyt! Ja he aloittivat ilonpidon.

Tuttuakin tutumpi vertaus tuhlaajapojasta. Tarkoitukseni ei ole tällä kirjoituksella alkaa kääntämään vertausta nykyaikaan, paitsi niiltä osin, jotka koin Herran laskevan sydämelleni. En väitä, että tulkintani olisi täysin vedenpitävä, mutta tämä vertaus puhuttelee monella tavalla, ja monesti Pyhä Henki voi avata tuttuihinkin jaejaksoihin aivan uusia puolia. Vaikka jaejaksolla onkin yksi syvempi, keskeinen merkitys, voi sen sisältä löytyä paljon eri merkityksiä, jotka ovat sopusoinnussa Jumalan sanan kokonaisilmoituksen kanssa.

Jakeessa kaksitoista nuorempi veli sanoi ääneen jotain, joka mursi isän sydämen. Mikä vaikutti pojan päätöksen taustalla? Varmaankin hän oli pitkään katsonut elämää perheen sisältä, suojassa kaikelta, ja päätellyt, että maailmassa olisi varmasti paljon asioita, joista voisi nauttia. Että ehkei hänen isänsä tiennyt miltä tuntuu nauttia elämästä. Hän oli haaveillut, että jonakin päivänä hän jättäisi kaiken tämän tutun ja turvallisen ja matkustaisi kauas pois ja eläisi niin kuin itse kokee parhaaksi. Hän saattoi ajatella, että maailmassa jota hän ei ollut koskaan saanut maistaa, hän saisi rahaa, mainetta ja naisia mielin määrin ja alkoi sydämessään himoita niitä valtavasti. Hänen identiteettinsä isänsä poikana alkoi hämärtyä ja maailma kiinnosti paljon enemmän. Ehkä hän oli päättänyt olla kertomatta isälleen sisäisestä päätöksestään ja eräänä päivänä hän laukaisi pitkään suunnittelemansa, mielestään erinomaisen päätöksen. Samalla päätös kertoi karua kieltään identiteetin muutoksesta; kun tuossa kulttuurissa poika sanoi, että tahtoo oman osuutensa perinnöstä, hän ilmaisi toivovansa isänsä kuolemaa.

Pojan päätöstä alleviivasi lähtö kaukaiseen maahan. Hän oli saanut tarpeekseen niistä kuvioista, joissa hän oli elänyt, hän tahtoi mahdollisimman kauas, jottei identiteetti isän poikana muistuttaisi häntä. Se kertoo karua kieltään hänen suhteestaan isää kohtaan: hän halveksi häntä. Jae 13 jatkaa, että kun poika pääsi perille, hän tuhlasi kaiken eläen paheellista, siis irstasta elämää. Nyt hän mielestään nautti elämästään täysillä! Hän ajatteli, että hänellä on kaikki mitä hän tarvitsee elämiseensä, eikä mikään pysäyttäisi häntä ikinä. Ehkä hän ajatteli, että olin aivan oikeassa, kun lähdin pois kotoa ja saan nyt rakentaa oman näköisen elämän. Epähuomiossa hän pisti kaiken menemään.

Jakeet 14-16 paljastavat, että poika joutui kohtaamaan karun todellisuuden. Olosuhteet voivat muuttua nopeastikin, eikä hän ollut varautunut siihen millään tavalla. Kaikki mitä hän oli hankkinut kärsi rajun inflaation ja joutui heitteille. Hänen hieno suunnitelmansa alkoi näyttää surkealta, kun hän joutui kärsimään, oli aikaa miettiä elämän prioriteetteja sikojen luona. Olosuhteet saavat monesti pohtimaan asioita syvällisemmin.

Jakeet 17-19 kertovat sisäisestä päätöksestä, joka ei tullut nopeasti, eikä helposti. Hän ihan aidosti katui tekemäänsä syntiä. Hän ymmärsi, ettei hän ollut kapinoinut ainoastaan isäänsä vastaan, vaan Jumalaa. Hän toivoi, että isä hyväksyisi kaikesta häpeästä huolimatta hänet palkkalaisekseen. Katsotaanpa yksi jae:

Psalmi 51:6

Sinua Ainoaa vastaan olen syntiä tehnyt, olen tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi. Sinä osoittaudut vanhurskaaksi puheessasi ja puhtaaksi tuomitessasi.

Varmasti poika koki oman kelvottomuutensa Jumalan edessä, samoin kuin Daavid, joka tämän katumus psalmin kirjoitti.

Jakeet 20-24 kertovat vertauksen huippukohdan. Ennen kuin poika ehtii sanoa sanaakaan, hänen isänsä osoittaa hänelle ehdotonta rakkautta, ottaa hänet niin lämpimästi vastaan kuin on mahdollista. Poika ei ansaitse tätä rakkautta ollenkaan. Kaikesta huolimatta poika aloittaa katumuksensa julkituomisen, mutta ei pääse edes loppuun, kun hänen isänsä keskeyttää hänet ja palauttaa hänen asemansa täysivaltaisena poikana. Sormus on tärkeä, koska mitä ilmeisimmin se on sinetti sormus, jolla perhe vahvisti kaupat. Pojan identiteetti siis ennalleen asetettiin. Isä on täysin varma, että nyt on syytä juhlaan ja kertoo pojan uudestisyntyneen elämään ja poikakin lopulta uskoo, että hän on saanut kaiken anteeksi.

Miten soveltaisin tätä vertausta meihin? Ainakin pari ajatusta nousee mieleen. Paholaisen missio on siis tuhota Jumalan lapsen ja Isän suhde, jota tuossa tuhlaajapoika vertauksessa hyvin käsiteltiinkin. Mitä keinoja paholaisella sitten on? Miehiä vastaan hän käyttää esimerkiksi näitä kolmea: Raha, maine ja seksi. Kun alamme näkemään maailman houkuttelevana, emmekä valvo uskomme tilaa, se alkaa viemään aikaa Jumalalta ja suhteemme hoitamiselta. Prioriteetti järjestys siis alkaa pikku hiljaa vaihtumaan. Se ei tapahdu todellakaan yhdessä yössä, vaan pikku hiljaa paholainen alkaa valheillaan viemään meitä pois rakastavan Isän luota. Yksi: Valvo ja hoida siis omaa suhdettasi Jumalaan, älä anna minkään asian viedä sinun keskittymistäsi pois Herrasta, joka maksoi sinusta täyden hinnan. Kaksi: Muista, että kun muut asiat alkavat tulemaan tärkeimmiksi ja seurakuntayhteys jää, ollaan vaarallisilla vesillä. Kolme: Älä unohda olla kiitollinen Jumalalle siitä, mitä sinulla nyt on. Liian helposti pidämme asioita itsestäänselvyyksinä, vaikka kaikki mitä meillä on, on Jumalan lahjaa.

Jos nämä kolme asiaa jäävät taka-alalle, uskomme on kriisissä. Voidaan puhua identiteetti-kriisistä. Jos sielunvihollinen saa eristetyksi uskovan muista Jumalan lapsista, hänet on todella helppo saada saaliiksi. Ihminen on sen verran sokea, ettei helposti myönnä tätä, koska oma lihamme nauttii synnistä. Mutta meidän ei tulekaan olla kuuliaisia lihallemme, koska se on yhteistyössä paholaisen kanssa. Sen sijaan meidän tulee haluta jatkuvasti uudistua mielen uudistuksen kautta (Room. 12:2), jotta uudeksi tehty henkemme vahvistuu, eikä liha pääse valtaan.

Tuhlaajapoika ymmärsi ilmeisesti lopulta, ettei hänen tarvinnut yrittää suorittaa palvelijan työtä, ansaitakseen isänsä anteeksiantamuksen. Koska se on ilmainen lahja. Ymmärretäänkö me asemamme uuden liiton lapsina, vai olemmeko suorituskeskeisiä uskovia, jotka elävät vielä vanhassa liitossa? Olemmeko sisäistäneet, ettei meidän lihamme ikinä voi pyhittyä? Jos itse pyrin jatkuvasti muuttamaan käytöstäni, pahoja ajatuksiani ja intohimojani, mihin enää tarvitsen Jeesuksen apua? Jos onnistun yhden päivän aikana käyttäytymään oikein, ajattelemaan oikein ja välttämään intohimoni, alan liian usein ylpeilemään onnistumisistani. Sitä kutsutaan hengelliseksi ylpeydeksi ja siitä meidän täytyy puhdistua.

Sen sijaan, jos me aidosti nöyrrymme ja tunnustamme Jumalalle oman kykenemättömyytemme pyhittää omaa käytöstä, ajatuksia ja himoja, saamme kokea armon, joka kasvattaa meitä riippumaan Jeesuksen täytetyssä työssä. Tulemme tietoisiksi Jeesuksen ansioista, johon turvaamme koko sydämestämme ja antaudumme hänen tahtoonsa päivittäin. Hänestä tulee siis sydämeni valtaistuimen oikea valtias. Niin kauan kuin annan hänen johtaa elämäni jokaista osa-aluetta, elämäni tulee pysymään tasapainossa! Miksemme luottaisi siis häneen? Ole siunattu Jeesuksen nimessä :)

Jumalan lapsen identiteetistä

20.3.2016 Raamatusta

1.Joh. 2:28-3:3

Ja nyt, lapset, pysykää hänessä, että meillä hänen ilmestyessään olisi rohkea luottamus emmekä joutuisi häveten väistymään hänen luotaan, kun hän tulee. Jos kerran tiedätte, että hän on vanhurskas, te myös ymmärrätte, että jokainen, joka noudattaa vanhurskautta, on syntynyt hänestä. Katsokaa, millaista rakkautta Isä on meille osoittanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin. Siksi maailma ei tunne meitä, eihän se tunne häntäkään. Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä vielä ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on. Jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niin kuin hän on puhdas.

Kun katsomme näitä jakeita kokonaisuutena, huomioni kiinnittyy näihin sanoihin: ”lapset, pysykää hänessä”. Sitä seuraa kaikki tulevat jakeet. Meidän luottamuksemme ei horju tunteiden tai olosuhteiden mukaan, tiedostamme, että Jumala on oikeamielinen, ja me voimme kasvaa oikeamielisiksi hänen yhteydessään, tiedostamme asemamme Kristuksessa Jumalan lapsina, hyväksymme, että kun pääsemme kerran taivaaseen, tulemme hänen kaltaisikseen lopullisesti ja kun pidämme toivomme hänessä, kasvamme pyhityksessä.

Käydäänpä tutkimaan näitä jakeita yksityiskohtaisemmin. Jakeessa 28 apostoli Johannes siis suorastaan käskee riippumaan kiinni Jeesuksessa kokosydämisesti, niin, että elämän huolet ja murheet eivät vie luottamustamme pois Jeesuksesta. Hän puhuu kokemuksen syvällä rintaäänellä. Apostolit joutuivat kokemaan jatkuvaa vastustusta, koska saatana yritti estää (kuten tänäkin päivänä) evankeliumin (ilosanoman) eteenpäin viemisen. Paholaisen yksi taktiikkahan on saada Jumalan lapset vähättelemään tekemiämme vääriä valintoja. Joskus itsekin ajattelin, että ”ei sillä nyt niin väliä oo”, mutta totuus on, että tekomme kumpuavat sydämestämme, ajatusmaailmastamme ja tahdostamme. Se mitä teemme, miten asennoidumme syntiin, kertoo sydämen tilastamme paljon. Joskus Jumala herättää meitä voimakkaillakin tavoilla, ettemme lähtisi tekemään kompromisseja paholaisen kanssa.

Luulenpa, ettei Johannes kevysti kirjoittanut tätä jaetta. Hän oli elänyt pitkään Herran omana ja nähnyt varmasti monenlaisia Jumalan lapsia. Osa oli niitä, jotka ymmärsivät kuinka tärkeetä on vaeltaa jatkuvasti yhteydessä Jumalaan ja toiset olivat luisuneet pois uskosta. En voi olla asiasta varma, mutta minusta tuntuu siltä, että Johannes oli nähnyt liian monen luisuvan pois Jumalan luota. Kun tutkimme seuraavia jakeita, näemme miten tämä asia kehittyy. Totean vain, että apostolin huoli ilmenee selkeästi, kun hän sanoo: ”joutuisi häveten väistymään hänen luotaan, kun hän tulee.” Syntiin liittyy aina häpeä. Se tuli maailmaan, kun Aadam ja Eeva lankesivat ensi kertaa syntiin. Jokainen, joka on kerran ollut Jumalan lapsi ja lähtenyt oman tahdon tielle, joutuu niittämään sadon päätöstensä tuloksena, siksi todellakin on tärkeetä pitää kiinni uskosta Jeesukseen loppuun asti. Jokainen joutuu eräänä päivänä vastaamaan omasta vaelluksestaan Jumalan edessä. Minä en ainakaan uskaltaisi astua hänen eteensä, ellen varmasti tietäisi olevani Jeesuksen sovintoverellä pesty. Omilla ansioillani en ansaitse ikinä pääsyä taivaan kirkkauteen, se on saletti.

Jakeessa 29 kaksi pientä sanaa pistää silmään: Tiedätte ja ymmärrätte. Jumala on täysin oikeamielinen ja oikeudenmukainen eli reilu. Hänessä ei ole mitään valhetta, eikä hän voi valehdella. Hän on täydellisen puhdas, toisin kuin syntiinlangennut ihmiskunta. Siis, kun hän lupaa meille jotain, se pitää, koska hän ei voi kertakaikkiaan koskaan valehdella. Ihmisen lupaukset toisinaan pitävät, joskus eivät. Tässä jakeessa näemme, että tunnusomaista Jumalan lapsen identiteetille on olla oikeamielinen, kuten hän on. Miten voimme oppia tuntemaan Jumalan oikeamielisyyden? Tutustumalla Raamattuun ja viettämällä aikaa hänen lähellään. Jos tutkimme vanhaa testamenttia, näemme hänen oikeamielisyytensä jatkuvasti Israelin kansan vaiheissa. Mainitakseni vain yhden esimerkin, toisessa Mooseksen kirjassa kerrotaan israelilaisten huudosta Jumalansa puoleen, kun he olivat orjina Egyptissä.

2.Moos 1:23-25

Kun oli kulunut pitkä aika, Egyptin kuningas kuoli. Israelilaiset huokailivat yhä orjuutensa vuoksi. He huusivat apua orjuuden tähden, ja heidän huutonsa nousi Jumalan luo. Jumala kuuli heidän vaikeroimisensa ja muisti Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa tekemänsä liiton. Hän näki israelilaiset ja tunsi heidän hätänsä.

Tässä näemme kuinka Jumala toimii johdonmukaisesti silloin, ja hän toimii samoin tänäänkin. Hän ei muutu. Huomaa, kuinka liittouskollinen Jumala on aina ollut. Hän tunsi kansan hädän ja oli päättänyt ottaa Mooseksen käyttöönsä vapauttaakseen israelilaiset orjuudesta, joka kuvasi vapautumista syntisestä maailmasta. Hän tahtoi olla heidän kanssaan, jotta voisi opettaa heidät tottelemaan hänen tahtoaan. Ei siksi, että heillä ei ollut muuta mahdollisuutta, vaan siksi, että he ymmärtäisivät kuinka paljon Jumala rakasti heitä, ja he oppisivat kunnioittamaan häntä sen tähden.

Jumala tahtoo edelleen, että me ymmärrämme hänen olevan oikeamielinen, ja sen olevan periytyvää, joka kuvastaa oikeanlaista suhdetta häneen. Hän tahtoo siis opettaa meille selkeästi, että Jumalan lapset tunnistetaan siitä, että he muistuttavat moraalisilta ominaisuuksiltaan häntä. Mitä tarkoitan? Sitä, että kun osoitamme lähimmäisen rakkautta, annamme anteeksi, kunnioitamme auktoriteettejamme, sekä maallisia, että hengellisiä, osoitamme näin olevamme Jumalan lapsia. Jumalan lapsen nimen käyttämiseen sisältyy sekä edut, että velvollisuudet. Meidän ei tule uskotella itsellemme, että voimme elää miten tahansa ja sitten Isä antaa kaiken anteeksi ja kaikki on hyvin. Oikea Jumalan pelko on tunnusomaista Jumalan lapsille. He opettelevat ymmärtämään Jumalan syvää rakkautta, mutta ymmärtävät ja hyväksyvät myös hänen pyhyytensä. Se varjelee meitä matkallamme taivaaseen.

Nyt kun apostoli on määritellyt mistä tunnistaa aidon Jumalan lapsen jatkamme jakeeseen 1. Tästä jakeesta nousee yksi sana avaimena: Rakkaus. Olemme tekemisissä rakastavan Jumalan kanssa! Hän on osoittanut maailman suurinta rakkautta hyväksyessään meidät omiksi lapsikseen! Kukaan ihminen ei ansaitse ikinä pelastusta, koska Jumalan standardit ovat aivan eri asteikolla kuin ihmisen. Siksi Jeesuksen täytyi tulla sovittamaan meidät, jotta meillä on pääsy tähän yhteyteen. Sen tulisi saada meidät rakastumaan häneen täysillä! Tästä kiitollisesta, nöyrästä sydämestä nousee aina palvonta hänen kunniakseen! Huomaamme, että on kyse Isän rakkaudesta, toisin sanoen hän on suunnitellut pelastuksen ja Jeesus toteutti sen täsmällisesti. Meidän on hyvä tunnustaa, että olemme Jumalan armosta pelastamia ja sen tähden olla kiitollisella mielellä. Tätä Jumalan antamaa iloa monet pelastumattomat ihmettelevät. Se saa heidät näkemään, että on joku toinenkin ulottuvuus kuin tämä näkyvä.

Jakeessa kaksi siirrytään odottamaan vapautuksen päivää, joka tulee näyttämään, millainen Mestarimme todella on, jolloin myös meidän todellinen identiteettimme paljastuu. Meidän on hyvä muistaa, että Jumalan valtakunta asuu jo meissä Jumalan laillisissa lapsissa uskon kautta, mutta se ilmestyy lopullisessa muodossaan eräänä päivänä. Kun tuo ihana päivä tulee, saamme nähdä Jeesuksen kasvoista kasvoihin. Siksi meidän tulee pitää uskostamme kiinni loppuun asti!

Meidän on hyvä muistaa, että aina kun lähestymme Jumalaa, hän lähestyy meitä (Jaakob 4:8). Voimme siis oppia tuntemaan häntä ja muuttua jo pala kerrallaan hänen kaltaisekseen. Joka kerran kun me tulemme hänen läsnäoloonsa, me muutumme. Siksi on niin arvokasta viettää aikaa hänen lähellään, jolloin Pyhä Henki paljastaa meille Jumalan sanan aarteita ja ilmaisee meille, millainen hän todella on! Siksi älä koskaan pidä halpana niitä hetkiä, kun kohtaat häntä yksinäisyydessä, perheesi tai seurakunnan kanssa, vaan opi arvostamaan niitä hetkiä. Kun opit arvostamaan hänen parantavaa, vapauttavaa läsnäoloaan, Pyhä Henki paljastaa Herramme todellista luontoa. Tämä on prosessi, jota kutsutaan pyhitykseksi.

Jakeessa kolme jatketaan pyhityksen ympärillä. Kun tahdomme kärsivällisesti vaeltaa Jumalan lapsina, pitäen kiinni iankaikkisesta perintöosuudestamme Jeesuksen ansiosta, puhdistumme Jeesuksen kallillla sovintoverellä. Pyhitys on siis kaksiosainen: Jeesus on pyhittänyt meidät täydellisesti Isän edessä sovintoverellään, siksi meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi. Toistaalta pyhitys on myös jatkuva prosessi, joka loppuu, kun pääsemme perille. Mitä tähän prosessiin liittyy?

2.Korinttolaiskirje 7:1

Koska meillä siis on nämä lupaukset, rakkaani, puhdistautukaamme kaikesta lihan ja hengen saastaisuudesta, saattaen pyhityksemme täydelliseksi Jumalan pelossa.

Tää jae ei ole minulle itsestään selvä ja helppo selittää. En voi aukottomasti osoittaa kantaani oikeaksi, ja sen olisikin turhaa. Koska minäkin olen vain ihminen, joka tekee virheitä, kuten jokainen. Tämä on siis tämänhetkinen kantani tähän jakeeseen, josta saa olla eri mieltä ihan vapaasti, jos siltä tuntuu. Kun Paavali puhuu lihan ja hengen saastaisuuden puhdistautumisen tärkeydestä, jotta kasvamme pyhityselämässämme, ymmärrän sen liittyvän meidän turmeltuneeseen luontoomme.

Perisynti sai aikaan sen, että ihminen joutui eroon Jumalasta paratiisissa. Sen jälkeen jokainen ihminen on syntynyt syntisenä tähän maailmaan. Pienet lapset, jotka eivät erota hyvää ja pahaa ovat ikään kuin ”unessa”, jolloin he eivät ole vastuussa teoistaan, vaan vasta kun he oppivat erottamaan hyvän ja pahan toisistaan, synti alkaa vaikuttamaan heidän elämäänsä. Puhutaan siis synnin turmelemasta luonnosta, joka näkyy maailmassamme kaikessa ja jokaisessa ihmisessä. Ja siksi ymmärrän, että Paavali viittaa ihmisen omaan henkeen ja lihaan, joka ei kykene noudattamaan Jumalan tahtoa, kuten hän kertoo Roomalaiskirjeen 7 luvussa.

Tarvitsemme siis todellista Jumalan pelkoa kasvakseemme uskossa. Miksi? Kun tulemme tietoisiksi Jumalamme pyhyydestä, arvostamme häntä enemmän. Hänen armonsa kokeminen saa meidät myös kokemaan syvää kunnioitusta. Johannes sanoi, että ”jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niin kuin hän on puhdas.” Kun opimme tunnustamaan syntimme ja kadumme niitä aidosti, puhdistumme Jeesuksen veressä. Identiteettimme ei perustu meidän ansioihin vaan Jeesuksen. Koska vain hän on puhdas pysyvästi. Kun ymmärrämme, ettei asemamme perustu omiin ansioihimme, vaan Jeesukseen, meiltä lähtee valtava paine pois. Mitä tämän ymmärtäminen saa aikaan? Syvää kunnioitusta Jeesusta kohtaan. Ja tuo kunnioitus tekee  eräänä päivänä pyhityksemme täydelliseksi. Kun Pyhä Henki tekee eläväksi asemamme järkähtämättömyyden, me todella alamme palvoa häntä ja tahdomme antaa jokaisen elämämme osa-alueen hänen hallintavaltansa alle, koska hän hoitaa sen paljon paremmin kuin me ikinä pystyisimme.

Loppupäätelmänä sanoisin, että meidän tehtävämme on pitäytyä Jumalaan sataprosenttisesti, jolle rakentuu luottamus- ja rakkaussuhteemme häneen. Sen päälle on hyvä rakentaa identiteettimme Jumalan lapsina. Siksi meidän todella kannattaa rakastua Jumalan sanaan. Silloin emme eksy pois totuudesta ikinä J Ole siunattu Jeesuksen nimessä. T. Jukka