Selaat arkistoa kohteelle koirankoulutus.

EVA:sta ERI:ksi!

17.10.2014 Yleinen

Meillä on jo tovin ollut käynnissä projekti nimeltä ”Evasta Eriksi! And we did it, kirjaimellisesti! :D Kaikki lähti elokuisista kotinäyttelyistä jolloin kaikki ei mennyt ihan putkeen..

Kiitos kaikille lähimmille tuesta ja neuvoista, että ei saa ottaa näitä asioita liian vakavasti. Varsinkaan koiran ollessa nuorikko. Mutta kyllä se show oli minulle aikamoinen shokki.. Ja tiesinhän minä itse että koira käyttäytyy kyllä muualla juuri niin kuin pitää (mutta hyvähän se niin on sanoa). Mutta mitä ja miksi näin sitten tapahtui? Koiranäyttelyt ovat olleet Lilyllä vähän hankala nakki, koska siellä pitäisi olla hillitty. Toisaalta sille ollaan kuitenkin tehty siitä ympäristöstä kiva ja hauska, jotta sille jää tietty kokemus näyttelyistä. Sana hillitty ei tosiaan kuvaa meidän iloista koiruutta! Siihen kuin lisää 50 kiloa niin hallinta kärsii huomattavasti.. Mutta toisaalta sen jo hyvin tuntevana, sitä ei olisi pitänyt villitä niin paljon tai muutenkaan vahvistaa ”mukavia kokemuksia liikaa”. Sitä olisi pitänyt puhtaasti, tylsästi ja tiukasti vain kouluttaa, näyttelyissäkin. Muutamat häpeän hetket ja itkut kehän laidalla koettuna päätin että tämä ei jää tähän, me ei luovuteta ja me korjataan asia. Emme halua häpäistä rotua ja varsinkaan Lilyn kasvattajaa. ;)

Lähemmin tarkasteltuna oli aika onni että kävi miten kävi! Lily oli juuri tuolloin sen ikäinen että se testasi minua selvästi ja vaati tiukkaa koulutusjaksoa. Olisiko sitä tullut ilman tätä? Oli hyvä että pääsin puuttumaan asioihin samaisella hetkellä. Samalla sainkin koirasta aivan erilaisen kuin mitä se oli, niin kliseeltä kuin kuulostaakin niin emäntä kasvoi mukana ja taidot taas karttuivat. Niin paljon kun Lily välillä ottaakin, niin se antaa kaiken tuplana takaisin!

En kovinkaan paljon valmentanut Lilyä näyttelyitä varten. Muita omia koiriani ei ole niihin tarvinnut erityisesti kouluttaa, joten kehään ollaan vain menty ja taidot on koirillekin harjaantunut sitä mukaan kuin näyttelyissä ollaan käyty. Ensimmäinen virhe.

Toisekseen koiralle täytyy aina yleistää opittua erilaisiin ympäristöihin. Kaikki mikä tutussa ympäristössä onnistuu, ei välttämättä onnistu häiriöiden vuoksi muualla, ilman yleistämistä. Toinen virhe.

Teinkin ensimmäistä kertaa koulutussuunnitelman ja päiväkirjan, sen mukaan lähdimme treenaamaan ankarasti kohti seuraavia näyttelyitä, seuraavat noin 50 päivää. Sisällä kotona kiinnitimme huomiota siihen, että koira pääsee ajattelemaan ja tekemään jopa ruokansa eteen töitä. Kokeilimme myös eri aktiviteettien kautta väsyttää koiraa ja katsoa millainen vaikutus sillä on. Tämä uusi ”ruotu” teki Lilystä nopeasti hyvin kuuliaisen ja terävän kaverin.

20141005_143912

Lähdin siis perustaidoista liikkeelle ja hoidin niitä päivittäin kuntoon. Joy of learning:n kursseilla opin että koiran koulutuksessa perustaidoiksi voisi kuvata mm. lähellä pysymisen, luokse tulemisen, irtaantumisen jne. Kun ne ovat kunnossa koiran saa toimimaan haluamallaan tavalla, missä vain. Ei tarvita monimutkaisia oppeja, ihmiset monesti ajatteleekin asiat koiran koulutuksen suhteen aivan liian pitkän kaavan kautta. Kun massaa on tarpeeksi takana oikean palkkion turvin, koiran toiminta voi olla hyvinkin automaattista pelkästään käskysanan kuullessaan.

Kyseiseen taulukkoon lisäsin erikseen myös harjoitteet jotka tukee nimenomaan näyttelykäyttäytymistä eli hampaiden katsominen, näyttelyravi ketjussa (Lilyn ongelmana oli peitsaus) jne.

Keskivaiheille otin tulikokeeksi mätsärit, näkisimme onko edistymistä tapahtunut vai jätetäänkö suoraan menemättä seuraaviin näyttelyihin. Mätsärit menivät kaikesta siitä stressaamisesta huolimatta täysin nappiin, joka oli aikamoinen yllätys: hampaita annettiin katsoa kauan ja seisottiin hienosti ihanista ympäröivistä ihmisistä ja koirista huolimatta. Tuloksena punainen nauha ja pääsy vielä viiden parhaan joukkoon loppukehään!

IMG_20140914_165839

Jännitys tiivistyi kun lokakuu läheni ja varsinainen testi eli näyttelyt oli tulossa. Miten meidän kävi? No oikein hyvin, olisin ollut iloinen pelkästään siitä että koira toimi täydellisesti, näytti hampaat ja oli mitä mahtavin esittää mutta me vedettiin paremmaksi ja saatiin mahtavan arvostelun lisäksi tulokseksi junnuluokassa ERI, olimme myös kilpailuluokan kolmansia.

Joskus tulee eteen tilanne kuin koira on vain hyväksyttävä sellaisena kuin se on. Se on tällöin helpompaa sekä koiralle että omistajalle että kaikkea ei voi eikä kannata korjata, mutta poppakonstit voi silti ottaa käyttöön. Meillä ne on nyt kokemuksen kautta seuraavat joita suosittelen lämpimästi vilkkaalle isolle koiralle:

1. Ei aamuruokaa! Näyttelypäivän aamuna herään aikaisin ja vien Lilyn ”kontaktilenkille”. Noin puolen tunnin lenkki tehdään tässä naapurustossa täyskontaktilla, mieluiten vielä oma-aloitteisella.

2. Lenkin perään vielä vapaata juoksua pellolla että koira saa irroiteltua ja varsinkin raskasrakenteinen koira väsyy fyysisesti näin.

3. Näyttelypaikalle saavumme vähintään tuntia aikaisemmin. Lily saa haahuilla ja haistella ympäriinsä. Kontaktia koiraan ei vielä oteta vaan annan sen rauhassa purkaa mielenkiintoaan kaikkeen mikä liikkuu..

4. Olen nyt kaksi kertaa huomannut Lilyssä tietyn terävöitymisen ja kontaktihaluisuuden juuri tiettyyn aikaan. Tällöin vaihdan ketjun kaulaan ja alan tekemään sille näyttelyissä vaadittavia harjoitteita.

5. Näyttelypaikalla ei haistella muita koiria eikä kosketa ihmisiin! Pois-käsky on ahkerassa käytössä jolloin Lily ottaa etäisyyttä kohteesta joka kiinnostaa.

Ja voilá! ;) .. Lily ja varsinkin minä, jäämme nyt näyttelytauolle kehittymään ja kasvamaan. Meillä on niin mielenkiintoinen ja hyödyllinen projekti alla että keskitymme muihin harrastuksiin.

Jasu & kaikille näyttelymenestystä toivova pikku Lily joka ei ota näyttelyitä liian tosissaan (kuvassa kesäkuussa ryhmänäyttelyissä).

IMG_20140608_182926

Operantti ehdollistaminen

19.8.2014 Yleinen

Nyt tulee teoriapainoitteista! Ja koska löysin mitä mahtavinta tietoa jo valmiiksi kirjoitettuna niin linkkaan muutamat tiedonlähteet tänne ja lisäähän löytyy Googlaamalla ja kirjallisuudesta:

Klik!

Klik!

Klik!

Klik!

Klik!

Klik!

Tutustuin erilaisiin ehdollistamisen käsitteisiin noin kuusi vuotta sitten, sain niistä apua chihunartulleni ja sen siedätykseen toisiin koiriin. Otin käsitteen laajemmin käyttöön Lilyn tullessa taloon. Vasta nyt myöhemmin tuo hyvin teoreettinen puoli on avautunut minulle käytännön kautta, josta olen kiitollinen mm. Jaana Rajamäki & Joy of learningille. Tiedä mitä haluat (tiedä mitä vahvistat), tiedä mitä et halua -lause on edelleenkin kirkkaana takaraivossa.

Klassisella ja operantilla ehdollistamisella saa koiran tekemään ihan mitä vain, se myös auttaa ihan mihin tahansa ongelmaan! Ihan totta, ei muuta kuin kokeilemaan. :)

Meidän usein käyttämä klassinen ehdollistuminen näkyy esimerkiksi lenkeillä: Lily terävöityy nähdessään vastaantulevan koiran. Käskysana ”ohi” kertoo sille että sen on otettava kontakti minuun ja mennä rauhassa ohi. Ja se saa palkan.

Operantti ehdollistuminen on käytössä silloin kun Lily tahtoo ulos koira-aitaukseen tai tuulikaapista remmin ottamisen jälkeen pois, taikka vain liikkeelle eteenpäin: odotan paikallani hiljaa. Lily ottaa itse oma-aloitteisesti minuun katsekontaktin. Lily saa jatkaa matkaansa, joka toimii sille palkkana eli se pääsee eteenpäin..

Muutamat klassiset virheet joita olen tehnyt nyt lähiaikoina on tottakai se, että en ole joka kerta vaatinut Lilyltä samaa käytöstä samoissa tilanteissa (hyvin ristiriitaista koiralle ja fiksu koira käyttää tämän äkkiä hyväkseen) ja massan puuttuminen eli tällä tarkoitan harjoitteiden vähyyttä tai yleistämistä kotiympäristöstä kauemmas. Syitä on monia miksi näin ei ole nyt tapahtunut, mutta kyllä ne omat virheet nopeasti edestään löytää..

Meillä on tällä hetkellä Lilyn kanssa käynnissä projekti joiden tuloksista pääsen toivon mukaan kirjoittelemaan parin kuukauden päästä. Lily on opettanut että laakereilleen on turha jäädä makaamaan eli koulutusta on tapahduttava koko ajan ja minun on oltava aina askeleen sitä edellä. Enkä missään nimessä saa unohtaa että kerran opittu taikka tutussa ympäristössä tapahtunut oppiminen pätisi muualla.. Lily tuntuu olevan murrosiässä ja nyt viimeistään punnitaan kumpi tätä sirkusta pyörittää.

Melkein vuosi takana, vielä vuosi edessä jonka jälkeen saan (toivottavasti) alkaa poimimaan sadon viljelyn tuottamia hedelmiä. Lauseella viittaan juurikin ison rodun henkiseen kehitykseen ja vastaanottavaiseen mieleen iän puolesta. Pohja ja perustukset on valettu ja nyt alkaa rakennustyöt!

Jasu & vuotias tänä aamuna aamupalasynttärikakun kera

10255108_822544484437482_866236701323506726_n

Hei Mustiiiii, tänneeeee!

7.8.2014 Yleinen

Niin se huuto kuuluu kun koira joka ympäristöstään kiinnostuu on vapaana ja lähtee pihasta. Ihan normaalia toimintaa sinänsä mutta miksi koiraa ei oltu kytketty tai pihaa aidattu (kun ongelma kuitenkin on tiedossa)?

Täytyy heti alkuun painottaa että meillä tätä ongelmaa ei ole yhdelläkään koiralla. Varmaan olisi ilman luoksetulo-harjoituksia, kytkettyjä koiria sekä piha-aitaa. Omien kokemusteni perusteella koin kuitenkin tarpeelliseksi kirjoittaa aiheesta jos se muuttaisi edes yhden koiranomistajan asenteita.

Minua aihe koskettaa varsinkin pienten koirien osalta siksi, että yksi jos toinenkin niistä on saaneet koiran joskus kimppuunsa joten niiden luottamus muihin koiriin on mennyt jo aikoja sitten ja se vaikuttaa niiden käytökseen. Minulle ei riitä jos vastapuoli sanoo legendaariset ”se on ihan kiltti” -sanat! Lily on toistaiseksi suhtautunut pihoista ryntäileviin yllätysnuuhkijoihin hyvin iloisesti ja uteliaasti, lempeä jättiläinen ei todellakaan pistä pahaksi pientä leikkihetkeä.

Siinä vaiheessa kuin koira on jo sen kerran tai kaksi päässyt pihasta juoksemaan kohti toista koiraa tiellä tai pihassa, se ei sitä enää pysty lopettamaan, ellei siihen puututa. Jotkit koirat on kuitenkin vain hyväksyttävä tietynlaisina yksilöinä jolloin tielle juokseminen on estettävä kytkemällä tai aidalla, that’s it!

Itse pikkukoirien ja yhden ison koiran omistajana en uskaltaisi monestakaan syystä kokeilla mitä tapahtuu jos jokin koiristani lähtee pihastamme tielle: jää auton alle? Kaataa naapurin pienen lapsen asfalttiin? Toinen koira voi hyökätä puolustautuakseen? Ihminen voi potkaista koiraa peloissaan? Mikä häpeä kun koira ei tottele? Tai ehkä pelkästään huonon tavan omaksuminen, joka pääsi ainakin yhden kerran vahvistumaan?

Se käytös mitä koiran päästää tekemään, vahvistuu koko ajan jokainen kerta ja itsestään. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi aggressiivisten koirien päästessä puremaan toista koiraa taikka ihmistä, kynnys seuraavaan hyökkäykseen madaltuu huomattavasti jolloin ongelma on jo hyvin suuri. Sama tässä karkaamisessa taikka reviirin suojelussa, mikäli ei kumpikaan kyseessä niin vähintään kiva päästä nuuhkimaan (ilman lupaa) naapurin koiraa taikka saamaan silityksiä mummoilta, jotka palkkaa karkaavan koiran parhaimmailla (pahimmalla) mahdollisella tavalla.

Olen kokemuksieni mukaan ymmärtänyt, että se mitä teet vihdoin saadessasi koiran kiinni pihasta lähtemisen jälkeen ei merkitse mitään. Sille ei kannata sanoa mitään, kuinka paljon se ymmärtää kuin sille höpistään että ”voi Musti, ei saa lähteä pihasta”? Tai jos saat sen kiinni pannasta ja annat sen jälkeen selkäsaunan niin koira ei todellakaan yhdistä sitä kipua hetki sitten tapahtuneeseen karkaamiseen. Hakkaamalla koiran siihen paikkaan katkaisee koiran ja omistajan suhteen, joskus jopa kerrasta. Seuraavalla kerralla kiinnisaaminen voi olla mahdotonta koiran pelon takia. Koira on ilo saada tottelemaan kunnioituksesta ja kiintymyksestä, ei puhtaasta pelosta (vaikka onnistuuhan se niinkin).

Meille on joitain muutamia kertoja käynyt niin että koira on jotenkin päässyt vapaaksi pahassakin paikassa, olen menetellyt niin että koitan kävellä pois koirasta ja huonosta tilanteesta (esimerkiksi lähellä oleva tie), puhun tavallista korkeammalla äänellä ja pyydän luokse. Paras olisi kun taskussa olisi vielä nami annettavaksi. Koirat ovatkin olleet hyvin kiintyneitä (jos se on oikea termi), että epätavallisen tilanteen ilmetessä ne kokee että on paras tulla pian minun lähelle takaisin. Lilyn kanssa toki kaikki on vielä harjoitusasteella ja vahvistuu vuosi vuodelta ja harjoitus harjoitukselta.

Jasu & lempeä jättiläinen

10533493_627706897326904_2029655679517567346_n