Selaat arkistoa kohteelle kissat.

Kun lemmikki sairastuu

19.10.2019 Yleinen

KUN LEMMIKKI SAIRASTUU

 

 

Jokaisen lemmikkieläimen ottajan on varauduttava siihen, että jossakin vaiheessa edessä on tilanne, kun lemmikki sairastuu.

Jotkut lemmikit sairastuvat jo nuorina, mutta yleensä viimeistään vanhuus tuo mukanaan myös erilaisia kremppoja. Jos sairaudet ovat alussa oireettomia, lemmikin omistaja ei tule välttämättä edes ajatelleeksi, että hänen lemmikkinsä voisi olla sairas. Sairauksista suurin osa paljastuu viimeistään siinä vaiheessa, kun lemmikki viedään tutkittavaksi eläinlääkäriin.

Sairaus tai sairaudet yllättävät usein eläimen omistajan, joka saattaa pohtia sitä, miksi juuri hänen lemmikkinsä on sairas ja mitkä ovat hoitomahdollisuudet. Tässä vaiheessa on hyvä keskustella eläinlääkärin kanssa elinajan odotteesta ja elämänlaadusta. Kannattaa muistaa, että lääkityksen avulla sairauksista osa pysyy hallinnassa. Ruokavaliollakin voidaan hidastaa sairauksien etenemistä ja saada jopa vuosia lisäaikaa. Myös leikkaukset ovat yksi hoitovaihtoehto.

 

Varaudu haasteisiin

Arki voi olla sairastuneen lemmikin kanssa haastavaa. Jos lemmikille määrätään uusi ruokavalio ja perheessä on muitakin eläimiä, sairaan eläimen ruokkiminen pitää hoitaa siten, etteivät muut pääse sen aterioihin käsiksi. Jos sairautta hoidetaan lääkkein, saattaa lääkitseminen osoittautua hankalaksi. Etenkin pillerin antaminen kissalle voi olla vaikeaa. On myös tärkeätä muistaa, että lääkitys on annettava eläimelle joka päivä samaan aikaan – joskus jopa aamuin illoin. Omat aikataulut pitää sovittaa sairaan lemmikin hoidon mukaisiksi: lääkityksestä ei voi luistaa.

Lemmikkieläimen vointia on seurattava. On varmistettava, että eläin syö, juo ja tekee tarpeensa, eli perusasioiden on oltava kunnossa. Jos esimerkiksi kissa on syömättä yhdenkin vuorokauden, sen maksa alkaa vaurioitua. Juominenkin on tärkeätä, ettei eläimen elimistö pääse kuivumaan. Lemmikin suoliston toimintaa on hyvä seurata ja ylös kannattaa kirjata niin löysä ja kova uloste kuin ripulointi ja ummetuskin. Myös lemmikin painoa, turkin kuntoa ja juomisen määrää on seurattava, sillä niissä tapahtuvat muutokset ovat ensimmäisiä merkkejä sairaudesta.

 

Salakavala munuaisten vajaatoiminta

Sain omakohtaista kokemusta lemmikin sairastumisesta, kun ensimmäisellä kissallani Almalla todettiin munuaisten vajaatoimintaa. Sitä ei voida parantaa, mutta sairauden etenemistä kyetään hidastamaan oikealla ruokavaliolla. Munuaisten vajaatoiminnan oireita ovat ruokahaluttomuus, väsymys, pahanhajuinen hengitys, suun haavaumat, lisääntynyt juominen ja virtsaaminen sekä laihtuminen. Sairaus todetaan verikokeilla ja virtsatutkimuksilla. Siksi yli 7-vuotiaat kissat olisi vietävä kerran vuodessa terveystarkastukseen. Mitä aikaisemmin sairaus todetaan, sitä enemmän lemmikkieläimelle voidaan luvata elinaikaa.

Munuaisten vajaatoimintaa on haastavaa hoitaa. Pitää seurata, että lemmikkieläin syö eikä ala paastota. Sairauteen kuuluu laihtuminen, joten lemmikille on usein annettava lisäravintona energiageeliä, jota voi ostaa apteekista. Salakavala sairaus saattaa piillä pitkään: kissa vaikuttaa päällisin puolin terveeltä ja syö täysin normaalisti. Vasta munuaisten petettyä kissan kunto romahtaa ja sairaus aktivoituu.

 

Pahasti oireileva kilpirauhasen liikatoiminta

Seuraavan kerran törmäsin lemmikin sairauteen, kun vein toisen kissani Nellin verikokeisiin. Se oli muuttunut aggressiiviseksi ja alkanut käydä nuorimman kissani kimppuun ja maukua öisin eteisessä. Verikokeista selvisi, että Nellillä oli kilpirauhasen liikatoiminta.

Kissa oireili pahasti. Oli karvanlähtöä, laihtumista, jatkuvaa nälkää ja janoa, vilkastunutta aineenvaihduntaa, hermostuneisuutta ja vilkkautta, kehon lämpötilan vaihtelua ja mouruamista sekä maukumista. Kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan lääkityksellä, joka ei paranna sairautta mutta pitää oireet kurissa.

Aamuin ja illoin annettavan lääkkeen saamisessa suu kautta perille oli omat haasteensa. Vuoden lääkitsemisen jälkeen tilanne onneksi helpottui, kun Nellille määrättiin kerran päivässä annettava lääkitys. Kissa on vaikea saada nielemään pillereitä, joten ruiskutin tabletit Nellin suuhun veden sekaan murskattuina.

Lääkkeen tehoa seurattiin alussa kuuden kuukauden välein otettavilla verikokeilla. Sitten siirryimme vuosittaiseen terveystarkastukseen ja laajojen verenkuvien ottamiseen. Lääkityksen avulla kilpirauhasen liikatoiminta saatiin hallintaan ja oireet kuriin. Lääkettä piti antaa Nellille joka päivä samaan kellonaikaan, mikä edellytti täsmällistä päivärytmiä.

 

Suun terveydenhuolto tärkeää

Iän myötä Nellillä alkoi olla yhä enemmän vaivoja. Kun Nelli oli 17-vuotiaana röntgenkuvauksessa, eläinlääkäri havaitsi kissavanhuksella alkuvaiheessa olevan hammassyöpymän, jota hoidettiin poistamalla yksi hammas leikkauksessa ja putsaamalla purukalusto hammaskivestä. Jälkihoidosta piti huolen tulehduskipulääke.

Lemmikin suun terveydestä kannattaa pitää huolta. Hampaat on syytä tarkastuttaa eläinlääkärillä säännöllisesti vuosittaisen terveystarkastuksen yhteydessä. Kissan normaaliin syömiseen ja suun toimintaan on hyvä kiinnittää huomiota. Välillä kannattaa itsekin kurkata lemmikin suuhun ja varmistaa, ettei hengitys haise pahalle.

Hammassyöpymähavainnon jälkeen tarkkailin, että Nelli söi normaalisti ja ettei syöminen tuottanut kipua. Kurkkasin sen suuhun säännöllisesti, vaikka kaveri ei siitä alkuun tykännytkään. Kerran sainkin kynsistä kunnolla käteeni.

Nelli ikääntyi ja menetti hampaita, aloin tarjota sille helposti purtavaa monipuolista ravintoa. Pehmeää ja pieneksi pilkottua lihaa sen oli helpompi syödä. Ruokakaupoissakin on tarjolla hyvä valikoima monipuolisia ja maukkaita senioriruokia, jotka kelpasivat nirsolle Nellille.

Monet lemmikin omistajat kauhistelevat aivan turhaan hampaiden poistoa. Esimerkiksi kissa ja koira pärjäävät ihan hyvin ilman purukalustoa ja voivat paremmin, kun kipeät hampaat eivät ole niiden kiusana.

 

Kun nivelrikko vaivaa

Nivelrikko on yleinen mutta vaikeasti havaittava ikäkissojen sairaus. Nivelrikon oireet ovat lievähköjä ja vaikeasti tunnistettavia. Eläimen liikkuminen voi olla jäykkää, ja kissa saattaa olla haluton hyppäämään. Kankeus ja väsymys tupataan yleensä laittaa vanhuuden piikkiin. Nellillä nivelrikko todettiin sen ollessa 16-vuotistarkastuksessa eläinlääkärillä.

Nivelrikkoisen kissan painoa on tarkkailtava, sillä ylipaino rasittaa niveliä ja pahentaa oireita. Nelli oli normaalipainoinen, joten sen painoa ei onneksi tarvinnut alkaa pudottaa. Sairautta hoidettiin tulehduskipulääkkeillä ja omega3-rasvahappovalmisteilla.

Koska Nellin takajalkojen lihaksisto oli surkastunut ja lonkat arat, seurasin sen liikkumista päivittäin. Lelut eivät enää jaksaneet kiinnostaa nivelvaivaista, mutta välillä kissavanhus riehaantui juoksemaan rallia pitkin asuntoa. Kissan kunto vaihteli päivittäin. Toisinaan Nelli kävi vain syömässä ja meni takaisin nukkumaan. Se tykkäsi makoilla iltaisin nojatuolissa ja oleilla ihmisten lähellä. Nelliä sai silitellä ja harjata. Joskus se puri harjaa, jos kampaussessio kesti liian kauan. Kesäisin Nelli viihtyi parvekkeella, jossa se bongaili lintuja.

 

Eläimen ehdoilla

Vielä viimeisimpinä vuosinaan Nelli hyppäsi joka yö nukkumaan viereeni. Iltatoimenaan kissamummo halusi aina pestä perheen nuorimman kissan, jolle se oli kuin emo. Punnitsin Nellin säännöllisesti ja vein sen kerran vuodessa eläinlääkäriin senioritarkastukseen ja verikokeisiin.

Nelli oli hyvin kranttu ruoan suhteen; mikä tahansa ei nirsoilijalle kelvannut. Jos se sai yhtenä päivänä hyytelöä, seuraavana päivänä se ei kelvannut. Toisinaan minun oli käytävä vielä illalla kaupassa ruokaostoksilla, kun rouva ei suostunut syömään mitään tarjolla olevaa vaan vaati esimerkiksi moussea!

Nellillä oli vanhoilla päivillään useita sairauksia, mikä edellytti minulta valppautta. Seurasin, että lääkkeet tehosivat, ettei kissalla ollut kipuja ja ettei mitään poikkeavaa ilmaantunut. Halusin tarjota Nellille pitkän, hyvän ja nautinnontäyteisen elämän. Maaliskuussa 2016 nivelrikko vei voiton ja äityi niin pahaksi, että Nelli lähti kissojen taivaaseen Alma-kissan luokse.

17.02.2018

17.2.2018 Yleinen

Robukka teki tätä blogia varten hienon uuden kuvan, joka näkyy tuossa ylempänä. Kiitos tuhannesti hänelle!

Omablogi.fi, jossa tämä minunkin blogini sijaitsee, on aina välillä ollut epätoimintakunnossa. Tästä syystä olen vakavasti harkinnut blogin siirtämistä jonkin toisen palvelun alle. Eli jos tämä sivusto vielä jatkossakin kenkkuilee, niin luultavasti osoitteeni muuttuu. Harmillinen juttu, sillä muutenhan olen ollut tähän sivustoon hyvinkin tyytyväinen. Täältä on myös kadonnut kokonaan ominaisuus, jolla seurataan kävijöiden määrää ja muita statistiikkoja. Mahdollisesti tulevan uuden blogini luultavasti voi löytää ainakin hakemalla Googlella sanoilla ”Soltun blogi”. Jos tiedät jonkin hyvän nettisivun, jossa voi pitää omaa blogia, niin pistähän vinkkiä! :)

Olen ollut pikkuisen innoissani yhdestä pienestä asiasta! Äitini sanoi vakavasti harkitsevansa kissan hankkimista kotiinsa. Itsekin pidän kissoista ja koirista. Kissahan meillä olikin kotona, kun olin vielä jotain 6-vuotias. Se annettiin pois, koska Robukka oli allerginen (Robukka on siis isoveljeni, ei ole silti hänen ihan oikea nimensä). Kissan nimi oli Iines, koska serkkuni kehoitti nimeämään sen jonkin Disney-hahmon mukaan.

Katselin juuri uuden Tuntematon sotilas -elokuvan. En juurikaan tykännyt, mielestäni aika tylsä elokuva. Mutta ne elokuvat, joista tykkään ovatkin aika harvassa. Kohta alkaa TV:stä Putous, jonka jokaisen kauden jokaisen jakson olen katsonut tähän asti. Luultavasti katson koko tämänkin kauden. Vielä kanavalta 5 tulee huomenna klo 14:05 alkaen olympialaisjääkiekkoa, jossa pelaavat vastakkain Suomi ja Ruotsi.

Ylihuomenna olisi tämän aikaisemmin mainitun veljeni kanssa tarkoitus mennä pelaamaan sählyä. En ole nyt pariin viikkoon mennyt, koska on ollut muutakin tekemistä. Meitä on ollut hyvin pieni, mutta hyvä porukka pelaamassa.

Lähiaikoina olisi tarkoitus tehdä uutta musiikkia. Saa nähdä saanko inspiraatiota. Jos tulee hyviä biisejä, niin luultavasti lisään nettiin ja ilmoittelen täälläkin. Nyt siirryn kuitenkin lukemaan kirjaa! =)

Tässä vielä kaksi hienoa kappaletta kuunneltaviksi!

Vajjaus

1.12.2017 Yleinen

Päätä särkee. Pierettää. Hävettää. Ei vaiteskaan. Ei hävetä. Päätä toki särkee ja ilimaa kiertää suolistoissa mutta ei se hävetä. Ja miks moista tunnetta ruokkis. Pöh. No reteoissa laulaa ameriikan ihime. Pomoksiki haukuttu. Levyn kannessä näkkyy vaan herran peräpeili. Ja taskusta roikkuva paskanen lippalakki. Ja se tähtiä vilisevä lippu. Eikä ne tähet meinaa ny mittää euliittovaltiota. Tirektiivihelevettiä. Liitoutumaa joka on vieny tämän maan ittenäisyyven. Joojoo. On meillä se mäki siellä pääkirkolla. Ja siellä parisattaa tolleroa tärkiänä huutamassa toistesa päälle. Tekemäsä päätöksiä jokka on jo valamiiks annettu sieltä suklaamaasta. Rysselistä.

Vaan olokoo moiset polliittiset jorinat. Ukko on ny äänesä. Ja kipiällä päällä. Ku se kupu. Siis se kihitusleikkauksen takia nukkuessa pijettävä. Muuttaa mokoma nukkumisasennon. Johon niska reakoi sähkösesti kipunoimalla. Joka taas aiheuttaa kipua ja särkyä nuppiin. Ja se taas aiheuttaa vääränsuuntasta verenkiertua. Ja aatosten kankeutta. Ei sitä vieraat huomaa eikä välttämättä Akkakaa. Mutta Ukko kyllä. Jotenkin semmonen hittaanpuoleinen tuo kovalevy. Siis aivolevy. Äh. Kyl lä hän te tii jät te. Kun järki ei luista ni ei vaan luista. Onneks ei tartte olla töissä. Paitti että postilla ei ny hirveesti tarvinnu aatella. Heiluttaa vaan käsiä ja liikuttaa tossuja. Simppeliä.

Mutta se on jo perjantai. Ennää nelijä yötä. Sitten on tiistai. Ja Ukko ottaa semmoset löylyt että oksat pois ja männynkävyt. Ei tuo suihkussa käyminen kettää kunnolla puhista. Eikä Ukko tämmöstä elämää iliman saunaa koskaan ennää halua. Ikinä. Nevö. Eijjoo ihimisen arvosta se. Yhtään. Voi ku pääsis lauteille istuun. Ottaan löylykauhan täyteen vettä. Heittää se kaarella kiukaalle. Ja taas. Niin että mittari huutaa hoosianna siinä ainaki seittemänkymmenen kohilla. Että se on hyvä löylylämpö. Ei kinkun kypsyyslämpö. Niihän ? Ei suihku tommosta voita. Siinä jää jotenkin… Ei likaseks vaan silleen vajjaapuhtaaks. Juunou ?

Nonnii- Ny alakaa levy pyöriin niin hittaalla että Ukko tarvii enerkiaa. Iltapallaa. Teetä. Akan seuraa. Että muistakaa ny olla kiltisti ku ne tontut kuulemma jo kurkkii akkunoista. Isot poijat kerto. Ja jos tekkee tuhumuuksia ni ne kuulemma tuo risuja. Tai jottai oksia. Ukko ei ihan kuullu ku istu alla portaitten isojen poikien juttuja vaklaamassa. Ja ihan vähän tyttöjä piilossaki. Mutta sitä ei saa kertua kellekkää. Eihän ? Ni.

 

Toivotonta

30.11.2017 Yleinen

Torstai. Toivoa ja hernerokkaa täynnä. Kumpaakaan ei kyllä juuri nyt näy. Ensimmäinen tuntuu olevan kortilla ku sen pääkirkon sakki on sevonnu lopullisesti. Rahhaa ei nykyselläänkää riitä kaikkien tarpeellisiin juttuihin kuten ruokaan ja lääkkeisiin. Sitten päätetää että yks sakki saa kaiken ku lautasella. Ainua ongelma. Ne on maassa laittomasti. Iliman mittää papereita. Iliman mittää tietua viranomasilla missä ne majjailee. Eli. Laittomasti. Tässä kohtaa Ukko ei mieti mikä on inhimillistä tai ei. Jos viranomaset on päättäny ettei heillä oo luppaa olla maassa ni miksi niille annetaan samat evut ku muilleki. Tai oikiastaan paremmat. Ei Ukkokaa hanttii laittas ilimasista lääkkeistä. Taikka hammaslääkäristä. Ei tietenkään.

Ja toinen juttu. Vinlantiapalakinto. Kaveri kirjottaa kirjan. Se julukastaan ja kehutaan. Sitten se pääsee eholle ison rahan kilipailuun. Ja voittaa. Saa pittää oikeen puhheen. Ja vitsi taikka ei ni haukkuu suomia puhuvat junteiksi. Vau. Sanotaanko että Ukon halut lukia moinen opus hiipu samantien. Ei tulis mieleenkään haukkua lukijoita sen jäläkeen ku on pystin napannu. Ja suuren rahapalakinnon. Joku vois sanua että se kuulusa keltanen neste on kihahtanut sinne hatun alle. Tokihan tämä voi olla nykyaikasta markkinointia. Aatellaan että oikeen provosoijaan ylleisyä lukemaan moinen teos. Mikäs siinä. Lukee ken tahtoo.

Vaan vysiikasta. Ukko voi hyvin vaikkei juuri viime yönä nukkunukkaa. Lääkkeet ei juuri sotke roppaa. Apoteekissa muuten hiukan oli jo lokistisia ropleemia sen suhteen. Ei ollu oikeen tarkkaa tietua millo Ukko saa ens viikon ärrälääkkeet. Ku on se ittepäisyyspäivä keskellä viikkua. Rekat liikkuu hiukka eri aikatauluilla. No. Maanantaina viimestään seleviää. Akka tuossa vysiikallaa aiheuttaa harmaita hiuksia. Joka toki ei haittaa hyvä väri se on. Vaan ku se rakkaan pötsi ja sisukalut on ny jollain eri planneetalla. Ei oikeen ota tolokkua mikä kohta siellä on epäsynkassa. Vaan kunnossa muori eijjoo.

Ja ihan pikkusen ajankohtaan kuuluvia juttuja. Huomenna on joulukuu. Saatte ihan luvalla alakaa valamistautuun jouluun. Ny vasta. Hullun hommaa juhannuksesta asti rakennella kaikemmaaliman tontuille ovia ja kaiteita. Pyh. Eikä niitä elektroonisia kapistuksiakkaa tarvi varaston täyveltä ostaa. Ihan vaan semmonen pikku vinkki. Se laita siellä kaupassa. Kun ootte päättäny sen ostaa ni seis vielä hetkeks. Tarvitteko sen oikiasti ? Ni.

 

Lomakeskiviikko

29.11.2017 Yleinen

Pannaaniraama soimaan ja sormet laulaan. Se on sellanen plokkaajan keskiviikko. Kai se on keskiviikko ? On se. Piti ihan näytön alareunassa olevasta kalenterista tarkistaa. Kaippa se mikkisofta on oikiassa. Taikka se joku satelliitti joka niitä siknaaleita näihin aparaatteihi lähettää. Ei tartte moisiin muuten osotteenmuutoksia. Ei tartte pelätä että posti hukkais ajankin. Kaiken muun ne kyllä onnistuu kavottammaan. Akan paketti on viikon ollu tulossa eikä vaan näy. Eikä kuulu. Aina toki syy on jossain muualla. Lähettäjässä. Ja nykyvään varmaan ruohonleikkureissaki. Vai vartioitihommissa. Taikka ruokapaketeissa. Tekevät kaikkia muuta ku sitä kuulusaa jakohommaasa. Hih.

Keskiviikko. Normisti sitä ois käyny jossain verikokkeissa. Taikka isolla kirkolla piikillä. Mutta kai sitä sairaski tarvii joskus lomaviikon. Ees joka viijes semmonen. Iliman että pittää yhtenä aamuna viikosssa herätä kellonhuutoon ja nousta ennen sijanpieremää. Jo seittemältä. Tai kasilta. Vaan saattaapa toki mennä yheksäänki. Paitti että ku on meno johonki ni roppa tekkee sen normiruttiinin. Joko herättää palijon ennen aikojaan. Taikka jos antaakin nukkua ni ainaki lyö pakin sekas. Ukko ku on aina ollu semmonen mahajännittäjä. Tiijättehän te… Muistoista nousee vaikkapa esimerkiks yläasteen esitelmät. Huh.

Yläasteesta tuli muuten mieleen asia jota just kyseli vanahalta koulukaverilta. Siis vanaha tarkottaa ny kouluaikaa. Ei sitä kaveria. Mutta. Luokkakokkous. Onko kukkaa koskaan käyny ? Ukolla on tainnu olla yks siihen viittaava. Koulukavereitten tappaaminen. Tiijä oliko tuo niinku kokkouksen määritelmät täyttävä. Mutta se on jollain tappaa kans pelottava tapahtuma. Tiijättekö miks ? Ku jos on ollu semmoset parikyt vuotta välissä näkemisestä ni se tekkee jotenki ouvoks ku yrittää pääpiirteissää kertua kuka on ollu ja missä. Ja miksi. Tai miksi ei. Ja kaikki kouluaikaset kolttoset palijastuu. Taas. Että kuinka kaikki oli muka niin hauskaa. Juu. Oli armeijakin aikanaan. Muka hauska.

Hauskuuvesta sillan kautta pari sannaa joulusta. Mitä se on ? Muuta ku amerikkalaismallinen kulutusjuhula mahottoman pakettimäärän kans ? Nii. Pittää olla kaikellaisia koristusjuttuja ja milijuunia erivärisiä valoja. Mitä kirkkaampia sen parempi. Kynttiläkki on jos jonkillaisissa tuoksuissa. Tai sitten neki on letejä. Siis niitä mahottoman pieniä lamppuja joita ei ees voi vaihtaa. Sinipunavihiriäkeltasia. Huh. Tuli muuten mieleen että mitenkä ne muka ristilliset jutut onki niin jenkkimäisiä… Ku itteasiassa esim joulu. Se eijjoo juhula. Se on tunne. Se on tarkotettu siihen monen jo unohtamaan yhessäolloon. Koko perheellä.

Vaan arvaatte varman mihin Ukko ny katuaa. Piharakennukseen. Siellä on semmonen kuumaksi muuttuva huone. Jossa on semmonen metallista valamistettu kotelo. Siitä lähtee katolle putki. Ja siinä on semmonen tonttuovi josta laitetaan puut ja tulet sisälle. Sitten siinä yläosassa olevat kivet lämpiää. Ja kas kun niitten päälle heittää vettä niin tullee höyryä. Ja se lämmittää sen alastomaksi riisutun ropan joka istuu niillä huoneeseen rakennetuilla penkeillä. Tullee semmonen hiukkasen löysä mutta oikeen hyvä olotila. Ja samalla nahkaki puhistuu. On se semmonen hieno systeemi. Ni.

 

 

Ommaa aikaa…

28.11.2017 Yleinen

Diudiu. Ohojelema uusiks. Emmertaali oli just alakamassa ku tuli muita kiireitä. Ja vaikka ette halua sen enempää invormaatiota ni pikkusen pittää valottaa ettette suuremmasti huolestu. Ihan vaan piolookista menua. Vatta. Ja ny oli kysseessä joko ärrän poistuminen ropan systeemeistä taikka sitten kerma. Kiusauksessa käytetty. Siinä se kuulusa kohtuus taas nostaa päätään. Ukko kyllä käyttää maitua kahavissa ja tykkää että ruokaan laitetaan ihan kunnon kermoja. Mutta jos sitä syö ittesä palloksi ni vois kuvitella ettei ruuvansulatuselimistö suuremmasti hurraahuutoja laulele. Sama pättee muuten suklaan kans.

On muuten ollu sitten kohtuuvella mukava päivä. Akka lähti aamusta äitisä kans isolle kirkolle ja jätti Ukon vahtiin pirttiä. Ja kissoja. Molemmat on yhä niinku ennen. Mökki pystyssä ja lämmin. Kissat kuka missäki. Ruokittuna. Keli oli heti aamusta semmonen että ihan suurimmat menohalut hyyty. Meinaa että semmonen melekeen vivaltin nelijä vuojenaikaa. Puut palijaat ku syssyllä. Maa valakonen ku talavella. Ja taivaata tuli vettä ku kevväällä. Ainuastaan kesä ja aurinko jäi kokonaiskuvasta puuttumaan. Oishan se ny ollu melekonen ekokatastroohvi että ois lämpimioä sätteitä suotu ihan maanpintaan asti. Hih.

Vaan ku Akan tojota perävalot katos näkyvistä ni Ukko marssi yläkertaan. Otti älpeelevyn hyllystä. Asetti sen hellästi pyyhkien soittimeen ja laitto virrat päälle. Ja volluumit kaakkoon. Elikkäs isolle. Siinä vaiheessa ei ennää kissoja näkyny. Taitavat olla enempi tuon korkeakulttuurin elikkäs humpan ystäviä. Ukko ei Ne soitot on soitettu aikanaan lapsuuvenkojissa ja saavat muistoina pysyä siellä. Tai missä ovakkaa. Mutta Ukko paukuttaa kaijuttimista ihan van sitä oman nuoruutesa parasta rytmiä. Tännää oli hiukkasen rokimpi viilis ja soipahan semmonen aikaan sopiva orkesteriki ku nasaretti. Siinä poskisolisti teki pitkän urasa varrelta oikeen livesuorituksen. Kaveri heitti päntitouhut pari vuotta sitten. Ja tuolla laulutyylillä ei ihimettele.

Nii. Sitä ommaa aikaa. Toki saattaa olla että ihan jottai pientä tuli yhteiseks hyväkski tehtyä. Mutta laiskahan se töitään luvettellee. Ja siihen menis ihan turhaan kallista joutenoloaikaa. Josta tuli kautta rantain mieleen sekin että ny ku kaikki hösöttää sen juhannuksen vai mikä lieneekään kans ni ei tässä mökissä. Ensinnäki. Koristeet summuut härpäkkeet. Ei. Iso ei. Koska kissat. Ei kuusta. Ei palleroita. Kuusi tuskin ois yötä pystyssä ja palloset ois viety alle puolen tunnin. Ja ku kahestaan asutaan ni eipä oo lahijapakettejakkaa missää nurkissa. Aattona saattaa ohimennen joku nyssäkkä vilahtaa mutta vieraina olevien lasten käsissä joutusasti.

Vaan ny. Ukosta aiheutumattomista syistä kattomatta jääny emmertaali. Jottai purtavaa kenties kaveriks. Vaikka teetä ja. Että oikeen leposaa tiistaista iltaa sinne itte kullekki säävylle. Olokaa ihimisiks elekääkä vielä siitä joulusta ressakko. Ku ei sitä kinkkuakkaa tarvi vielä alakaa paistaa. Ja se lämpötila on sitte yli sata. Alle sen ni on raakaa. Ni.

 

Se lassine viiko alaku

27.11.2017 Yleinen

Muanantae. Alakuviikko. Tyhyjä kalenteri. Ei reissuja isolle kirkolle. Eikä pieniin temppeleihin. Ei ees verikokkeita. Saa ihan rauhassa keskittyä tekemään vaikka… Tai sitten… Vaan jospa ottas koko viikon ihan vaikka loman kannalta. Saattas pankkiki muuten olla ihan sammaa mieltä. Ku menot karsii tulopäivää oottaessa ni voi ehkä jopa hiukan hymmyillä. Olisko se muuten mikä päivä… Jaa. Perjantai on merkitty kalenterriin eka päiväks. Ja jos Ukko ny oikeen joskuski muistas ni se saattaa olla se mahottoman rahamäärän tililletulopäivä. Ehkä. Ja siitä tukliki mieleen että onko se verojen takasmaksupäivä jo ens viikolla ? Ku Ukko aina on vaan miettiny lisämaksuja.

On se vaan jännää tää kotimaan verotus. Työstä otettavat rahat ny jotenki ymmärtää mutta ku sairastuu ja joutuu eläkkeelle ni ei se rosentti siitä juurikaan laske. Päivvastoin. Mietitäämpä. Oot raahannu ruhos monina aamuina työmaalle. Teheny mitä on käsketty. Saanu siitä jonkinnäkösen korvauksen menetetystä vappaa-ajasta. Maksanu kaikemmaaliman eläkemaksuja. Vakkuutusjuttuja. Sitten ku on sen eläkkeen aika ni missä ne kaikki pennoset on ? Niin. Pennoset. Eipä tuota mahottomia oo näköjään kertyny. Vappaa-aikaa tässä kyllä on. Koko päivä. Mutta pitkiä tunteja kittuuttaa tuolla summalla mikä kerran kuussa tullee.

Niin. Se vappaa-aika. Ja jumalaton kiirus. Kuulemma jokkaisen eläkeläisen vitsaus. Väittävät. Ukko on kyllä joskus tämänkin sanonu mutta kerrataan. Kiire. Lähtee korvien välistä. Itterakennettu tila. Jos sitä ny lähtee jokkaiseen kerhoon ja ryhymään mukkaa ni toki. Vaan ku ei tartte. Vanaha viisaus sannoo että vaan kuolema on pakko. Ja sekin vaan kerran. Että jos se elämä eläkkeellä tuntuu hektiseltä ni kannattaa tutkia mihin on luppautunu. Onko se kaikki sen arvosta ettei vois jättää ainaki joskus välistä ? Kyllä normaaliin arkeen riittää yks tai kaks menua viikossa. Se ittelle annettu aika on huomattavasti tärkiämpää. Ja liika sosiaalisuuskaa ny hyvästä oo. Hih.

Vaan jospa sitä näin raskaan päivän jäläkeen taas ottas vaikka semmosen kevyehkön iltapalan että pyssyy enerkiatasot kohillaa. Jaksaa taas yön nukkua. Vaikka ihan auringonnousuun asti. Taikka ainaki sen kaheksan tuntia. Ku aamulla sitte taas pittää singahtaa… Kiiruhtaa… Ja juosta…. Tai ainaki nauttia tukeva aamupala että jaksaa koko päivän vältellä kiireitä. Oikiastaan moisen aatteleminen aiheutti ny jonkinnäkösen rampin kässiin että ihan on pakko siirtyä keittiöön. Teetä ja sympatiaa. Ja voileipää. Kuhan Akka tullee saunasta. Eihän sitä ny yksin voi nauttia syömisestä. Tai voi. Muttei se oo niin mukavaa. Ni.

 

Pyhhää

26.11.2017 Yleinen

Sunnuntai. Unta. Kyllä. Huolimatta kortisoonista suunnilleen semmoset vajjaa seittemän tuntia. Joku on ny varmaan jollain tappaa pielessä ku eilen vasta on ottanu sen toisen annoksen moista myrkkyä ja heti seuraavana yönä nukkuu noin hyvin. Ja herrää pirtiänä. Vaikka Akka tuli töistä ja ois ollu suht kivvaa jäähä lämpimien peittojen alle kylykeen kyhynyttään. Mutta. Kun toinen on yön valavonu vanahusten unta ni tarttee oman leposa. Ja sitä ei auta taas jos Ukko jää siihen viereen höpiseen. Jokkainen sen tietää että jos uni on tulollaa ja toisella on muka asiaa ni ei siinä nuku.

No siinähän ois ollu hyvvää aikaa tehhä vaikka sun mitä. Mutta ku on pyhä ni ei voi vaikka lähtä soppaileen. Eikä ees ruokakauppaan. Ja ku eijjoo mikkää kahavilakaa auki ni ei pääse ees munkkikahaveille. Aapeeceetä ei tässä tappauksessa lasketa moiseen tarkotukseen sopivaks. Tervaa ja päivän vanahaa munkkia. Kiitos ja ei kiitos. Keli moiseen ajeluun toki ois ollu suht mallikas. Pikkupakkanen ja auratut tiet. Mutta Ukko keskitty omassa kotona kahavin juontiin. Iliman pullaa. Ja tiskas.

Siinä se aamupäivä sitte vierähti. Välttelemällä olematta tekemättä ihan yhtään mittää. Muutaku kuunteli hilijasen talon nurkkia. Ja joi kahavia. Ja kuunteli. Ja joi. Kahavia. Ja kun Akka sitte aikanaan heräs työvuoros rasituksista ni Ukko oliki jo raatamisestaan niin uupunu että ihan oli pakko muutamaks tunniks heittäytyä potslojo. Elikkäs oikeen hyvin ansaitut päikkärit. Tuo joutilaana olo on muuten aikas voimia vievää puuhaa. Kokkeilkaapa joskus. Hih. Kun oikeen keskittyy olemisen sietämättömään kevveyteen ni aikas äkkiä enerkiapatterit mennee tyhyjäks.

No. Nyt ois kuulemma sauna lämmin. Mutta vaan Akalle. Ukko käy suihkussa. Ja Akan suorittamasa hiustenpesussa. Koska se kaihileikkaus ja pään alaspäin kumartamisen kielto. Eikä kuulemma saa mennä vettä silimäänkään. Sen suhteen muuten onneks semmonen kevennys ettei tarvi ku aamu ja iltatipat ennää laittaa. Ei ennää viittä kertaa päivässä. Kupu toki pittää vielä nukkuessa pittää ettei rappaa näköelimeen roskasta materiaa. Jännää tosin on se ettei Ukko silimiään kyllä unissaa räplää. Parempaaki tekemistä ku huitoo käsillää ympäri naamaa. Ku nukutaan ni sillon nukutaan. Piste.

Mutta ny suihkuun. Pölyt pyyhkis pois ropasta. Ja jostain saunan oven ravosta hiukan haistelee sitten niitä kiellettyjä löylyjä. Ihan kaikkee passaa tohtorin kielloista huolimatta jättää tekemättä. Ei ees lämpöaaltoja. Sielun puhistajia. Ikävä on. Tuota tummaa ja kuumaa huonetta jossa niin monet kerrat on Akan kans maalima parannettu. Tai ainaki suunniteltu. Yheksän päivää vielä. Tai ainakin kaheksan. Mutta sitte napsahtaa kroompahherin korkki ja kauha viskaa veet kiville. Mutta ny. Pelekkä suihku. Ni.

 

Provo

25.11.2017 Yleinen

Lauvantai. Herätys kello noin suunnillee kuus. Aamukahavit. Kissan ruokinta. Lääkkeet. Akka töistä. Eilinen suunnitelma liikkumisesta jonnekki romukoppaa. Tuli sitten kirpparipäivä. Naapuripitäjän naapuriin. Saalis heikko. Samat levyt samoissa pöyvissä. Yhtään ei lähteny tojotan kyytiin. Onneks yks kauppa oli parempi ja tarttu mukkaa takakontin painoks semmonen jumalaton linnunruokasäkki. Kakskytäviis kilua. Kyllä semmonen kyytissä oli hyvä ajella luikkaita väyliä. Tai no. Päätiet oli suolalla ajokuntoon laitettu toki. Pikkuteillä saikin sitten olla niinku sukkasillaan. Ei kaasua liikaa mutkissa.

Tässä kohti voi kyllä sanua että ennen oli paremmin. Nyt tuo tien hoito suoritettaan etävalavontana ja autoja näkkyy harvakseltaan aura nokallaan. Lunta pittää tulla taivaan täyveltä ja suurin osa ehitään jo ajamalla tampata ennenku huoltotoimitteet suoritettaan. Ja raktorit ajjaa sammaan aikaan jo ylimitotettuja läänejä. Tässäkin pihassa ehti moinen käyvä vasta tännää. Lumi tuli kyllä eilen. Mutta niin kauvan ku pihasta jotenki autolla ulos pääsee ni nou hätä. Ja kyllähän se lumi pihamaahan tamppautuu ajan kans. Mitä tuota kollaamaan. Hih. Ja sullahan se juhannukseks. Ehkä.

Mutta sitten. Ukko harrastanu joskus provosointia. Ja ihan heleposti pystyy luppaamaan että tullee harrastamaan moista jatkossaki. Ja eilen Ukkoa provosoitiin sanomalla että Ukko laukoo mitä sattuu mielipitteitä syöpäkiliven takkaa. Käyttää moista tautia apuvälineenä sanomiesa perillemenemiseen. Jaaha. Voiolla. Tarkotuksellista se ei kyllä oo. Provosointi kylläki. Se saa paremmin asioita puhuttaviks ja keskustelun aiheeks. Mutta että syöpää hyväksikäyttäen. No. Nämä on varmaan semmosia makuasioita ja omallaisia tulukintoja. Jokkaisella omansa. Mutta jos jollain on aiheesta teoria ni antaa tulla.

No. Akka on taas menossa yöks töihin joka taas tarkottaa sitä että saunaa ei lämmitetä. Joka taas tarkottaa sitä että Ukko ei ois kuitenkaan saanu mennä ni eipä juurikaa haittaa. Ei tartte kantaa puita. Ukko ei kyllä oo varma saisko ees. Ei saa lämmittää kiuasta. Sen Ukko tietää ettei saa ainakaa pää lattian rajassa toimia. Ja ku se uuninluukku on aikas matalalla nii…. Eikä saa kylypeekkää ni jeepasjee. Vappaailta vappaasta. Saunomisesta. Kalijaa sais juuva mutta ei se iliman saunaa maistu. Ees vehenämallisena. Ja kun suihkussa käyvessä se juominen on haastavvaa ni ei kiitos. Suihkukalija. Pyh.

Eikä se tämä raapustaminenkaan iliman saunaan lähtyä tai sen jäläkeistä lepotilassa kirjottelua oo ihan sama juttu. Ja ku Akkaki leppäilee ni ei mussiikkiakaan viitti soimaan laittaa ni Ukko tekkee seuraavan. Laittaa konneen kii ja keittää kahavit. Jättää teitit miettii niitä syöpäteorioita tai sitte vaan tekemään ihan mitä parraaks näätte. Vaikka saunomaan. Ihan Ukon kiusaks. Hih. Taikka…. Ni.

 

 

Herra.

24.11.2017 Yleinen

Perijantai. Ja normaalista poiketen oli piikkipäivä. Koska silimäleikkaus. Jokseenkin oli outua istua taksissa jo kaheksan jäläkeen aamuhämärässä. Mutta. Kun kaikki oli oojakoo ja piikkiki annettiin ja myönnettiin jopa lupa ottaa ihanaa kortisoonia… Kun sai kahavin juotua sen jäläkeen ja istu taas pirsissä. Kotipihassa ennen puoltapäivää. Ukko tykkää. Soppii ropan rytmille huomattavasti paremmin ku nuo iltapäiväkeikat. Niissä kun mennee aamupäivä ootellessa kyytiä ja kottiutuminen tapahtuu monesti jo sen oletetun päikkäriajan jäläkeen. Kärsii jopa Nukkumasa. Vaan jospa se ny ois parempituulinen ku Ukko sai pari tuntia jopa päivällä levättyä.

Vaan seuraava asia ei saanu Ukkoa hyvälle eikä paremmalle tuulelle. Korostettaan ensalakuun että Ukko on semmonen… Joku sanos varmaan että pakana. Yläkerran ukkoon ei kovin vahavaa uskua oo olemassa. Mutta se on Ukon kirjoissa joko Jumala. Tai Herra. Piste. Niise huono tuuli. Nuo länsinaapurit. Ja heitin kirkkosa. Sannaa Herra ei saa ennää käyttää. Sukupuolineutraalijuttu. Ukko käyttäs termiä järjenkäyttöneutraali. Hitto. Kummaa sakkia. Ja senhän tietää että kohta se on Suomessa. Meiltä kun löytyy näitä samalla lailla (aattelevia) oletettuja henkilöitä. Ukko ei hirveesti jännitä mikä on seuraava liikku…. Joulupukki ?

Jotenkin tuntuu hullulta että jossain tittelissä tai pitkään käytetyssä termissä ei saa olla sukupuolta tai mittää siihen viittaavaa… Talonmies. Maatalon isäntä ja emäntä. Palomies. Huoh. Ukko esittää nyt puolileikillään teille näin aatteleville seuraavan. Eikö termit sovinisti ja feministi uppoa myös tähän muutettavien katekoriaan ? Niistäkin aika selkeesti palijastuu sukupuoli. Vai ? Ja pittääkö elläintenkin termistöä muuttaa ? Lehmä ja sonni ? Karju ja emakko ? Jos ja kun urakalla ruvetaan muuttamaan niin missä se raja tullee vastaan ? Missä vaiheessa se mielesä pahottaminen toisten puolesta tullee päätökseen ? Vai onko se mahollista ?

Nii. Ukko ei siis oo pahottanu mieltäsä jos niin luulette. Ukko ei jaksa ressata moisista muutoksista. Miksikö ? Ukolle poika on poika. Tyttö tyttö. Ja Herra on Herra. Käytetään miesten vessaa. Ei uniseksiä. Käytetään miesten hajuvesiä jos käytetään. Ei mittää oletettuja. Afrikasta tulleista voi käyttää n-sannaa. On aikanaa sieltäpäin tulleelta työkaverilta tarkistettu. Ei pahottanu mieltään. Ja on viksu tyyppi. Kotimainen vähemmistö taas on m-väkeä. Nyt joku miettii rasismia. Mieti vaan. Oma asias. Ja heidänlaisten takia Ukko ei kirjota yllä olevia sanoja kokonaan. Mutta ei auta. Rivien välistä näitä on tulukittu ennenki. Väärin.

Nii. Teksti. Rivien väli. Tulukinta. Väärin ymmärrys. Pikku vinkki. Ota hihasta ja kysy. Tai soita. Voi laittaa intternettin viestinki. Mutta elä tee ommaa tulukintaa ja levitä sitä etteenpäin ennen kysymistä. Ensinnäkää se eijjoo kovin viksua. Ja toisekseen se tulukinta on hyvin ussein väärä. Mutta jos on hirvee hinku olla huhujen levittäjä ni minkäs Ukko sille voi. Muuta ku sääliä. Joku pikkusen ilikiämpi sanos tähän moiselle tyypille että hanki oma elämä. Ukko pärjää hyvin tälläkin. Syövästä huolimatta. Ni.