Selaat arkistoa kohteelle kiire.

Päivä 142, infoähky

26.1.2016 Yleinen

2016-01-25 19.19.10Toinen työpäivä meni kokonaisuudessaan perehdytykseen. Monta uutta järjestelmää, monta uutta tapaa tehdä asioita ja paljon uusia asioita. No, asia kerrallaan ja pikkuhiljaa. Tämän päivän perehdyttäjäni jää vaan torstain jälkeen kolmeksi viikoksi lomalla :D

Zumba jäi tänään väliin, sillä olen niin poikki ja päässä surisee kaikki uusi tieto. Onneksi voi yön unessa sulatella asioita :D

Syöminen tai vaa’alla käynti ei ehdi edes tulla mieleen, joten en tiedä yhtään paljonko aamupaino oli tänään? Ruuat olen kyllä merkannut.

Ateriat

  • klo 7.20 Chocolate Velvet, 153 kcal
  • klo 11.30 Salaattilounas lämminsavulohella, 200 kcal
  • klo 17.30 Salaattia ja 80g kalkkunanakkeja, 147 kcal
  • klo 20.00 Suklaaminttupirtelö, 145 kcal

Pitkästä aikaa.. Ahdistus

20.6.2015 pohjalla jälleen

Ahdistaa. Päässäni pyörii kaikenlaista. Seison kuilun reunalla, hypätäkö vaiko eikö. Päätös ei ehdi selkiytyä päässäni valmiiksi, kun jalkani lipeää liukkaalla kivipinnalla. Putoan, mutta vain hetken. Joku on tarttunut minua kädestä. Hän ei pästä minua putoamaan. Hän ei anna minun kuolla.

 

 

Minulla ei vain ole ketään Hänenlaistaan. Kaipaan, ikävöin, mutten ole koskaan saanut elämääni.

 

Kaipaan, tarvitsen, suorastaan janoan kuinka joku Hänenlaisensa pitäisi minusta kiinni, ei päästäisi irti, vaikka vajoaisin. Ei lakkaisi rakastamasta, tapahtui mitä tahansa. Pitäisi kiinni, vaikka itse olisinkin jo luovuttamassa.

 

 

 

-Elina

 

ps. En edes muista koska olisisin viimeksi kirjoittanut.. Mutta tässä on ollut nyt kaikenlaista. Jos sanon ETTEN olisi halunnut kertaakaan kertoa ajatuksiani, kuulumisiani, arvaatte varmaan heti sen olevan vale. Olen halunnut kirjoittaa ainakin kymmenen kertaa, mutta aika ei kertakaikkiaan ole antanut periksi. Ai tärkeysjärjestykseni? Tämä on ehdoton ykkönen, sillä muuten kaikki kasautuu aivan liian suureksi vuoreksi, ja padon murruttua se vuori murskaa minut alleen. Mutta elämäni viimeisinä 20 päivänä on ollut useita asioita, jotka eivät ole kysyneet henkisiä voimavarojani, vaan röyhkeästi vaatineet aikaani. Olen kerta toisen perään alistunut ja siirtänyt itseni ja henkisen hyvinvointini tärkeyslistani viimeiseksi. Ja sitten kun minulla on vihdoin ollut aikaa itselleni, olen ollut niin uupunut, että olen vain sammunut samantien tai valvonut tietoisesti ajattelematta mitään.

 

Onko vielä aikaa?

14.4.2015 Yleinen

Hei kaikki!

Pitkästä aikaa kirjoitan teille mietteitäni! :) 

Minulla on ollut kova kiire koulun kanssa. Siihen on tullut lisää painoa pääsykokeisiin lukemisesta ja työnhausta. Nyt ajattelin hieman kirjoittaa, että täällä vielä olen! Don’t worry! :) Kuinka teillä on kevät menny? Joko kesää odotatte? Kohta se on ja saa olla vähän rennosti ja ehkä matkustellakin, who knows! Tällä hetkellä tosin kämpän ikkunasta näkyy, että ulkona sataa lunta! :P No ei anneta sen haitata! Rakastetaan toisiamme! 

Ei mulla nyt ollu muuta! :D Ajattelin vaan nopeeta kirjoitella… Katotaan millon seuraavan kerran! :O :) Mut nyt taas hetkeks bye bye my friends! :) <33

Terkuin: Mussukkanne 

 

Tupla Onni, Tupla Kiire!!

2.3.2015 Yleinen

 

2015-02-26 23.05.50

 

 

 

 

 

Monesti olen ajatellut tätä kaksos asiaa. Aluksi kun sain slaagin siitä että niitä tulee kaksi kerralla. Jotenkin kun olin tuudittautunut siihen että yksi tulee ja piis öf keik ! Mä oon jo pro. Jumankekka sitä salamaa. Pelko valtasi mitä tulee mm. synnytyksestä. Sen jälkeen kun elämäni toinen ja helpoin synnytykseni oli ohi, mietin vain kuinka ihmeessä kerkeän syöttää molemmat ja kuinka saan molemmat samaan aikaan rinnalle. Sen hoiti luonto. Kuukautiset alkoi 3kk synnytyksen jälkeen alkoivat skidit hylkiä rintaa. Aivan niinkuin esikoinenkin. Tuttu juttu siis.

 

Sitten arki alkoi kun mies lähti töihin.Oli kotona nelisen kuukautta, onneksi! Aluksi pelkäsin mitä siitäkin tulee. Esikoinen pitää hoitaa bussin avulla päiväkotiin. Haluttiin pitää sama päiväkoti kun muutettiin miehen loman aikana. Luonnollisesti isompaan. Onneksi isäni asuu muutaman metrin päässä että hakisi välillä likkaa hoidosta. Näin onkin tehnyt ja on ollut älyttömän iso apu. (pitääkin muistaa kiittää).  Ja muutenkin arki oli helpompaa kun kuvittelin. Saatiin nopeasti rytmit.

Ylös klo 7, aamumaito, kasin jälkeen puuro ja lisämaito varuiksi, kun kerran liikkeelle ollaan lähdössä. Kotiin tullaan siinä 11-12 aikaan. Mukelot jätän pihalle veteleen hirsiä. Heräävät siinä 13 aikoihin jolloin otetaan lounaaksi vihannes sosetta. Oma tekoista luonnollisesti. kahden kolmen aikaan otetaan sitten hedelmää.Tällä välin mies hakee sitten esikoista hoidosta ja rupean sitten tekemään ruokaa.  Neljän viiden kieppeillä sitten lihasosetta. Tässä kohtaa nukahtavat puoleksistunniksi – tunniksi.  Seitsemän kieppeillä otetaan puuroa ja esikoinen syö iltapalaa jonka jälkeen menee suihkuun. Kasilta hänet passitetaan nukkumaan. Nukahtaako, onkin eri asia :DSamaan aikaan mies menee nukkumaan aamuviikoilla.  Kaksoset ottaa  maidon kasin ja ysin välillä, riippuen väsymyksen tilasta. Jonka jälkeen kannan sänkyyn johon useimmiten nukahtavat. Nyt on omaa aikaa.. katson salkkarit tallennuksesta ja uusi päivä uusimman jakson. Pakko katsoa jotain turhaa ja päätä tyhjentävää. Joskus neulon joskus vain istun ja olen. Nautin hiljaisuudesta. Se on niin harvassa.

2015-02-26 23.06.46

 

 

 

 

 

Tällä rytmillä me on menty 4kk lähtien.Kohta nuo minit on 7kk. Täällä tullut paljon uutta. Molemmille puhjennut kaksi leegoa alas. Opittu konttaamaan, istumaan ja nyt uusimpana seisomaan tukea vasten. Ei nyt ihan vielä todella tarvitsisi. Mutta ilmeisesti on niin kova kiire isosiskon perään. Nuo on aivan mielettömiä isosisko faneja. Niin hellyyttävää katsoa kaikkien iloa toisensa kohdatessa. Toivottavasti tuo sama ilo jatkuu läpi elämän.

Tänään tuossa aamulla neuvolaan lähtiessä kun yritin itseäni pukea. Yhden paidan pukemisen aikana hain molemmat keittiöstä ja toisen vielä toistamiseen. Neiti A päätti lähteä tutkimusmatkalle vessaan ja samaan aikaan herra B konttaa kikattaen tuulikaappiin. kiirettä siis pitää. Askelmittarin asennus on käynyt muutaman kerran mielessä. Oikein innolla (lue kauhulla) odotan että mitä tästä voi vielä tulla. Entäpä kun minit oppivat kävelemään ja juoksemaan. Oi voi. Eli yleiskunnon ja kestävyyden harjoituksia minulle luvassa.

 

Ihan kun muitakin rahareikiä ei olisi, päätti puhelimeni sanoa sopimuksen irti. Vaikea valinta minkä puhelimen ostan. En haluaisi mitään kauhean kallista. Mutta kuitenkin pitäisi olla kunnollinen kamera. Toisin kun tämä nykyinen. Tietokoneemme sanomassa omaa sopimustaan irti. Ylikuumenee ja akunkanssa ei enää toimi. Lisäksi mies tarvitsee opiskeluissaan tietokonetta joten sellainen on hommattava siis. Pyykinpesukone… huoh… ilmeisesti näissä viereisen työmaan räjäytyksissä irrottaa aina tasapainotuksen ja kun en ole heti huomannut ja laittanut koneen pesemään niin saa  sitä tuuppia sitten keskeltä pesuhuonetta takaisin paikallensa. Lopputulos, ilmeisesti rumpu rikkoutumassa. Noh, toimii vielä kuitenkin.

 

Tänään neuvolassa rohkaisin mieleni ja nöyrryin pyytämään kotiapua. Saas nähdä mitä keksivät. En oikein itsekkään tiedä minkälaista apua tarvitsen tai kaipaan. Tällä hetkellä päällimmäisenä on toiveena vain oma aika. Kerkeisi käydä rauhassa kaupassa. Kahvilla. Jossakin kylässä.Hierojalla tai vaikka kampaajalla. Outoa että kampaaja haaveilee kampaajalle pääsystä. :D Mutta lähinnä  ilman että kukaan on kokoaika vaatimassa jotakin tai että tarvisi kytätä itkuhälytintä ja olla valmiudessa. Tarvitsenko enemmän unta vai kotona siivousapua. Kodinhoitoa.  Ainakin tuo pyykkivuori kasvaa kiitettävästi. Niin puhtaista kun likaisistakin vaatteista. Tämmöisinä hiljaisina hetkinä kuten nyt kun kaikki kolme nukkuu, niin ei ensimmäisenä tule kyllä mieleen alkaa viikkaamaan pyykkejä.

Nyt taitaa olla aika käydä nukkumaan itsekin. Mies tulee kohta iltavuorosta ja voisi tässä jotain pientä iltapalaakin ottaa. tulipas pitkä purkautuminen.

Tiedotus!

9.12.2014 Tiedotus, Yleinen

Valitettavasti koulun painaessa pahasti niskaan (jälleen) joudun tinkimään blogistani. Eli en ehdi tehdä teille enää päivittäin juttuja sillä koulusta painetaan niskaan vielä juuri ennen lomaa. Silti tarkoitus olisi ilahduttaa teitä uudella tekstillä pari kertaa viikossa :D Vakinaisia päiviä milloin sitä tulee en viitsi luvata, sillä en pysty ennakoimaan milloin tulee esseitä seuraavaksi aamuksi tai vastaavaa. Mutta kahdesti tai kolmesti viikossa vaihtelevina päivinä jotain tänne tulee ilmestymään :D

Hyvää itsenäisyyspäivää (hieman myöhässä)! :D

joulukiirettä sveitsissä

8.12.2014 Yleinen

heippa kaikki!

en ole nyt valomuistiin kirjoitellut tänne! Ei tarvitse huolestua hengissä ollaan, tapahtumia riittää mutta aika loppuu kesken. Voin siis täten ilmottaa että blogini on joulu lomalla! Kirjoittelen aina kun aika riittää, mutta uskosin että ennen 24pv en saa järjestettyä aikaa. Se mitä liikuntaan tulee, ylimääräistä ei ole tullut tehtyä, hyötyliikunnan parissa ollaan menty. Siivous ja järjestely piikkejä tulee usein ja lapset pitää huolen että en pääse vain löhöilemään. Iltaisin keskityn joulukorttien tekoon ja mietin jos jollekkin lahjan ostan. Toki myös ennen nukkumaan menoa on kiva vilkaista the joulukalenterin luukkuihin ja pelätä sitten tosi kovin koko yö. Mutta minä vain pidän siitä huumorista ja ohjelmasta. Mutta kuten sanottu palaan kaikkeen tarkemmin kun ehdin.

hauskaa joulun aikaa kaikille! Pusut*

T: Hyvin kiireinen joulutonttu!

 

Ja jotain mitä en osannut odottaa!!!

27.8.2014 Yleinen

En tosiaan osannu oottaa et voisin tykätä jostain semmosta kundista jota en oo aikasemmi ees voinu kuvitella et joskus voisin tykätä siit. Et sillee. Mut semmosta kaikkee voi näköjää tapahtuu. Aamulla tais tulla pikkuse kiire ku lähin en aamupalaakaa kerenny syyä vaik se on päivän tärkein ateria niiku jotkuu sanoo. Hyvin toi aamupäivä tais mennä ruokailuu saakka.

10606575_565061790288757_5862126490997712853_n10574401_569543283173941_8513631615907318400_n

1902785_569295889865347_4654833847258312173_n