Selaat arkistoa kohteelle kevät.

Olutarvio – Mathildedalin Kyläpanimo Kevät

7.7.2017 Käsityöläisoluet 2017, Olutarviot

Humalat: Ei tiedossa
Maltaat: Ei tiedossa
Mausteet: Viherherukan lehdet
Voltit: 5,5 %
EBU: 15,2

Kesä on jo ehtinyt pitkälle mutta silti arvioitavana olut nimeltä Kevät! Tämäkin olut oli osana Alkon helmikuista Käsityöolut -kampanjaa, joskin näyttääpä ainakin tätä kirjoitettaessa olevan edelleen saatavilla Alkon verkkokaupasta. Edellisvuoden Käsityöolut-kampanjan paras olut oli itselleni nimenomaan Mathildedalin Pirske, joten odotukset myös tälle oluelle on vähintäänkin kovat!

Käydäänpä sitten asiaan. Kullankeltaista ja varsin raikkaannäköistä olutta valuu lasiin melko maltillisesti vaahdoten. Tuoksu on ruohoinen ja sellainen ”herukkaisen kirpeä”, joten herukanlehdet selvästi havaittavissa ainakin tuoksun osalta. Makuosastolla sitten ehkä vähän yllättävästi tuota herukkaisuutta ei juurikaan löydy, vaan maku on enemmänkin banaaninen, viljainen ja mausteinen.

Raikasta oluttahan Kevät ehdottomasti on! Se vähän harmittaa, että tuo herukkaisuus on esillä lähinnä tuoksussa, maussa sitä on aika vaikea havaita. Tällaisenaan Kevät on ”vain” perushyvä saison, mutta ainakin maukas sellainen!

ARVOSANA: 3 / 5

KEVÄTTÄ, HAMAHELMIA JA BUSSILLA MATKUSTAMISTA.

21.5.2017 Yleinen

Vihdoin on vähäsen läpimämpää! Ruoho vihertää, linnut laulaa, aurinko paistaa ja on kesä fiilis! Olen ollut ulkona paljon, mutta myöskin olen tehnyt sisällä hamahelmiä. En tiedä mikä innostus mulla on iskenyt kun oon jo viikon niitä tehnyt? Monta kyllä hamahelmi töitä on tullut! Olen myöskin oppinut silittämmän niitä ja yli tunti on mennyt, koska paljon pitää silittää. Meillä on ollut koulussa uimaviikko ja oli muuten kivaa vaikka jännitin sitä niin kovasti. Bussilla piti vain mennä ees taas joka koulu päivä. Meillä oli jopa ruokailu kymmeneltä vaikka yleensä meillä on se puol 12. Lauantaina kävin myöskin bussilla ikeassa äitini ja mummoni kanssa. Minä sain sieltä karkkia, maljakon, tekokukan, tussit, hamahelmien muotteja, hyllyn ja hyllyyn muita osia, jotka pitää ostaa erikseen. Eli olen nyt joka päivä tämän viikon aikana paitsi sunnuntaina kulkenut tilaus bussilla. Tätä kuuluu tähän viikkoon.

Viimeisiä viedään, mutta lujaa…

19.4.2017 Yleinen

Lähihoitajan koulutus on loppusuoralla. Vielä ei kuitenkaan ehdi huokaisemaan helpotuksesta, nyt on meneillään vapaasti valittava tutkinnonosa = vava. Mulla vavana on avaimia hyvinvointiin, joka pitää sisällään paljon liikuntaa ja fyysistä harjoittelua, sekä oman elämän tutkintaa ja itsensä kuuntelua. Heti alkuun saatiin tehtävä, jossa piti kerätä kuvia asioista jotka helpottavat jaksamista. Jokaiselta melkeinpä löytyi oma kumppani ja lemmikit. Omalla kohdallani todella suurta osaa näyttelee musiikki, etenkin raskaammat genret ovat sydäntä lämmittäviä. Koen rautalanka musiikin rauhoittavana ja rentouttavana etenkin, jos musiikki oikeasti soitetaan instrumenteilla nenäni edessä, KOVAA. Keikoilla jo heti ensimmäisten sointujen jälkeen tunnen kuinka ajatukset poistuvat päästäni, paineet alkaa helpottaa ja lihas ja nivel kerrallaan kireys ja jäykkyys katoavat koko kropasta. Suosittelen!

Voimia kevääseen ja rakastakaa muiden lisäksi myös itseänne!

Kaamos minussa

25.9.2016 Yleinen

Kesä meni taas ohi nopeasti, melkein huomaamatta. Syyskuu on jo pitkällä. Vähitellen levoton, melkeinpä pelokas lepatus sisälläni valtaa alaa – kaamos lähestyy.

Rakastan syksyä. Rakastan tähtitaivaita ja kirkkaita kuutamoita. Rakastan kynttilöiden pehmeää valoa. Rakastan ruskan värejä. Rakastan ilman raikkautta ja kirpeyttä. Rakastan muuttolintujen lähdön haikeutta ja toivoa niiden palaamisesta jälleen keväällä. Mutta joskus tahtoisin lentää lintujen mukana pois, kauas täältä, missä pimeys niin voimallisesti rusentaa maailman nyrkkiinsä.

Pimeys pelottaa minua. Jo lapsena pelkäsin pimeää ja mörköjä, ja tavallaan pelkään vieläkin. Näen toisinaan painajaisia, joista en herättyänikään pääse irti, ja koen joskus iltaisin valot sammutettuani pelkoa, jossa ei ole mitään järkeä, mutta joka on minulle silti hyvin todellista. Kummallista tässä on se, että pelkään pimeää enemmän sisällä, missä ei pitäisi olla mitään pelättävää, kuin ulkona, missä mahdollisia vaaroja on periaatteessa enemmän.

Kaamosajan pimeys imee minusta valon ja voiman. Kutsun sitä joskus hieman leikillisesti talviunille menemiseksi, mutta tosiasiassa ei ole kyse ollenkaan leikistä, vaan kaamosmasennuksesta. Siinä ei ole mitään hauskaa. Se ei ole myöskään kuvittelua tai kiinni asenteesta. Se on täyttä tuskaa ja turtumusta, mielen harmautta, ilottomuutta, väsymystä, joka valtaa koko kehon. Kuin yrittäisi kävellä kaulaansa myöten suossa samalla kun keho muuttuu lyijynraskaaksi.

Syksy ja alkutalvi ei ole ainoaa aikaa, jolloin kaamos saa minut valtaansa, vaikka silloin masennus usein on vaikeimmillaan. Joskus tuntuu, että pimeä on tehnyt minuun pesän, eikä aio ikinä lähteä. Se varastaa minulta päiviä, viikkoja, kuukausia lyhyestä elämästäni. Ne valuvat ohitseni likaisena harmaanvaahtoavana jokena kuin toteutumattomat haaveet, enkä saa niitä koskaan takaisin. Pimeys saa kaiken hyvän ja kauniin katoamaan kuiskaillen ilkeästi korvaani, ettei niillä ole enää merkitystä. Mielenkiinto kaikkeen hiipuu. Tahtoisin vain nukkua ja nähdä unia paremmasta.

Kaamos eristää minut, sulkee minut pimeään koteloon, josta en pääse ulos. Yksinäisessä, uuvuttavassa pimeydessä kaikki ikävä, kipeä ja paha korostuu. Tuskalliset muistot, haavoittava epävarmuus ja kuristava toivottomuus ripustautuvat minuun kuin painavat kahleet. Kahleilla ei välttämättä ole mitään totuuspohjaa, mutta pimeys sekoittaa mielen ja saa kahleiden painon tuntumaan todelliselta – tai ehkä jopa todellista raskaammalta. Vaikeinta on joskus kantaa naamiota: mikään tästä kaikesta ei välttämättä näy minusta, sillä olen oppinut taitavasti piilottamaan kaiken, mitä toiset eivät halua minussa nähdä.

Jos vieraannun valosta tarpeeksi, pimeydestä voi tulla verho, jonka taakse piiloudun. En uskalla enää tulla esiin, vaikka voisinkin. Silloin minusta tuntuu, että pimeys on osa minua, tai että minä olen osa sitä. Että on parempi pysytellä hämärässä, varjojen kätköissä, jotta en olisi häiriöksi, vaivaksi ja haitaksi – tai joutuisi kohtaamaan kaikkea sitä, mikä minua valoisassa maailmassa pelottaa. Joskus olen jo valmistautunut ja rohkaissut mieleni, mutta sitten olen kuitenkin vajonnut verhon taakse polvilleni uskaltamatta edes raottaa sitä.

Pimeys tuntuu joskus kestävän loputtomiin. Se virtaa suonissa kuin musta, pikitahmea veri myrkyttäen ajatukset, vaimentaen sydämen sykkeen. Se puskee minua vasten kuin valtaisa myrsky, kaataa maahan, peittää alleen, eikä päästä otteestaan. Kuin aikoisi haudata minut elävältä. Se tukahduttaa elämänhalun ja saa minut unohtamaan, että kaikesta huolimatta olen yhä elossa – ja että kaikesta huolimatta haluan elää.

Mutta jos olen oppinut pimeistä ajoista jotain, niin sen, että valo tulee aina takaisin. Vaikka säde kerrallaan. Vaikka odottaminen tuntuisi ikuisuudelta. Aina tulee helmikuu ja sen kirkkaina kimaltavat hanget; aina tulee lopulta keveä kevät, joka tuo mukanaan virvoittavat tuulet, herättää luonnon eloon ja puhdistaa mielen kaamoksen jätekuormasta.

Synkimmässäkin pimeydessä, syvimmänkin kaamoksen puristavassa syleilyssä vaalin sisimmässäni toivoa uudesta keväästä. Pimeys murtuu aina valon edessä.

Kohti kesää kovalla vauhdilla

23.5.2016 Yleinen

Moikka!

Ei ole taas pitkään aikaan tullut runoiltua tänne yhtään mitään ja tänään oli sellanen fiilis, kun kerrankin on taas aikaa, että nyt pitää kirjottaa :)

Aivan hirmusen nopeesti on aika taas menny! Justhan vasta lumet suli ja sää alko lämmitä ja nyt koivuissa on jo lehdet ja sääkin on niin lämmin! Voi vitsit, kuinka oonkaan oottanu sitä, että kun aamulla kävelee bussipysäkille, että kuulee lintujen laulavan :)

Mutta joo, mun elämä on ollu niin kiireistä nyt viimisen kuukauden ajan, että ei meinaa ite ees mukana pysyä! Mutta siitä huolimatta hyvää kuuluu, vaikka onkin välillä ihan sekasin päivistä :)

Oikeestaan tois hyvä fiilis kokonaisuudessaan: vihdoinkin yo-tulokset tuli ja olin tosi tyytyväinen omaan suoritukseen, vaikka sanotaankin (mikä lie myytti), että 2. luokalla kirjotukset alottavat kirjottaa huonommin kun 3. luokalla, joten ylitin ainakin itteni! Lisäks mun aivan mahtavalla teatteriporukalla on para aikaa menossa kevätnäytökset ja se on meille iso asia, että saadaan tehä sitä juttua, koska se vaan on meille tärkeetä ja koko se scene, kenen kans on tehny joulukuusta asti ”töitä” nuorisoteatterissa ja ollu osana sitä kokonaisuutta, antaa hyvää voimaa ja paukkuja vielä viimisillekin viikoille kouluun, joten kiitos siitä! :)

Toivottavasti tekin saatte voimaa ja tukee joltain tai jostain teille tärkeestä jutusta! :)
Hyvää loppu kevättä kaikille ja kouluja käyvät; vielä hetki, sit se on siinä, ja sit ketä töissä on; kyllä se loma sieltä kans tulee! :)

~ annika

Hyvää äitienpäivää!

8.5.2016 silkkisiipiä

 

äitienpäivä2 äitienpäivä

Nämä kaksi keijukaista toivottavat hyvää äitienpäivää kaikille äideille, isoäideille ja kaikille meille, joilla on joku jota muistaa äitienpäivänä.

Valoa, auringonlaskun hehkua

13.4.2016 silkkisiipiä

kevätvaloa

 

Kesää kohti kuljetaan. Iltaisinkin valoa riittä keijujen bongaamiseen. Ja keväällä keijuilla riittää puuhaa. Leskenlehdet kukkivat ja puiden punaiset silmut muuttuvat pian vihreiksi lehdiksi. Joskus mietin, että voivatko keijukaiset matkustaa kaukomaille muuttolintujen lailla – tai selässä – kun niitä niin kovin vähän näkee talvella. Samoihin aikoihin, kun kuulen joutsenten trumpettien soiton, näen usein ensimmäisen kevään keijun.

Kevätmessut

10.4.2016 Yleinen

Tuli käytyä lauantaina kevätmessuilla Messukeskuksessa. Oli paljon ihmisiä lähtenyt liikkeelle ja kiinnostusta oli ihan selvästi kevätmessuista. Paljon oli nähtävää. Oli veneitä, grillejä, poreammeet, ruohonleikkurit, pölynimurit, mökkejä, kukkia, puutarhahanskoja, koruja. Kaiken puolin hyvät messut.

 

Hinnat oli minusta todella taivaissa. Autopaikka 12 euroa ja sisäänpääsymaksu 18 euroa. Yhteensä 30 euroa!!!!! Pariskunnille se tekee jo 48 euroa ja sitten jos sieltä vielä jotain ostaa, niin kyllä sinne rahaa palaa. Hinnat on todella taivaissa. Minun tulee käytyä messuilla vuoden aikana noin 4-5 kertaa.

 

Tuli sieltä jotain kumminkin ostettua. Kaksi nippua ruusuja, lentokone muotti leipomiseen, käsivoiteita kolme pulloa, Meriläisen leipomosta piti ostaa pullat. Ei ole sitten mitkään pienet pullat. Meriläisen leipomo kun tunnetaan ylisuurista pullista. Ruisleipää piti myös ostaa sen verran enemmän, että osan saa laittaa pakastimeen.

 

Hyvät ja onnistuneet messut oli kaikin puolin ja kyllä se vain mieltä piristi ja virkisti. Nyt on hyvä alkaa sitä kevättä odottamaan. Kyllä se sieltä tulee hitaasti mutta varmasti.

 

 

 

kevät tuli

3.4.2016 Yleinen

Eilen oli ihan mielettömän upea keli. Aurinkoa ja lämpöä. Kevään ensimmäiset merkit olivat kunnolla ilmassa. On sitä odotettu. Tässä alkaa heräämään ”talvihorroksesta” kunnolla.

Minussa kevät lämpö sai aikaiseksi sen, että pesin ikkunat ja vaihdoin kevät – kesäverhot. Lasitetulla parvekkeella mittari näytti +38 astetta.! Ai, että miten ihanaa!

Kissatkin nautti lämmöstä ja siirtyivät parvekkeelle nukkumaan aurinkoon.

Odotellaan lisää tällaisia päiviä! Kevät on vuodenajoista paras. Luonto heräilee, linnut laulaa ja tulee lämmintä. Talvi vaatteet saa siirtää syrjään ja katse menee tulevaan kesään.

Kevät tulee!!

27.3.2016 Yleinen

Pitkästä aikaa postaus! Tänään on siis pääsiäissunnuntai, Eli hyvää pääsiäistä! Luin tossa viime viikon perjantaina pääsiäistä koskevia tietoja eri maissa, ja en ymmärrä miten jossain pääsiäismunat tuo haikara tai kettu, Lol. Mulla hajos puhelin tammi-helmikuun vaihteessa ja olin 2 kuukautta ilman puhelinta, mutta nyt mulla on taas puhelin, I’m happy again!  Otin tänään viirusta kuvia ulkona, ja laitan tähän loppuun pari. Täällä lumi alkaa jo sulaa, mutta on sitä silti vielä noin 50 cm. Tiistaina sitten takas kouluun, mutta vielä yks päivä on vapaata. Ens viikolla yritän alkaa tekemään taas säännöllisesti pitkiä postauksia, mut nyt siihen asti se on moro! Ainii vielä ne kuvat.DSC_0282 DSC_0247 DSC_0276

Oli pakko vielä laittaa tääki vaikkei tää oo Viiru...

Oli pakko vielä laittaa tääki vaikkei tää oo Viiru…

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!!

<3 Inka