Selaat arkistoa kohteelle kesä.

Nintendo Classic Mini: Nintendo Entertainment System ‐pelikonsoli tulossa taas kauppoihin!

2.3.2018 Yleinen

Eli mm. Verkkokauppa.comissa ilmoitetaan, että siellä myydään ensi kesänä pieniä NES-konsoleita, joissa tulee mukana 30 peliä, eli Nintendo Classic Minejä. Hinta on tällä kertaa oikein sopiva, eli 79,90 euroa. Jos pelikone kiinnostaa, kannattaa ehkä olla nopea, koska ainakin aikaisemmin konsoleja on ollut myynnissä vain hyvin pieni määrä, eikä niitä ole läheskään kaikille halukkaille riittänyt.

Tässä linkki:

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/27188/hdqmk/Nintendo-Classic-Mini-Nintendo-Entertainment-System-pelikons

Uusia kuulumisia

16.7.2017 Yleinen

Morjensta vain.

Siitä on jo yli vuosi viime päivityksestä. Kesä on menny hyvin ja on ollu kivaa vaikka välillä huonoja päiviäkin ollu pari. Oon jopa käyny baarissa viime viikonloppuna ja oli tosi hauskaa sekä sain jopa uuden ystävän.

Olin kesäkuussa 3 viikkkoa mummulla kun jälleen äitin siskon lapset tuli lomalle. Ekalla viikolla oli paljon tapahtumia lapsille sekä olin joissakin ite mukana. Paras oli päivä maalla tapathtuma. Siellä sai katella vasikkaa kanioja ja lehmiä ja tutustua kuinka paljon lehmät syö ja tuottaa maitoa. Oli siellä myös eläinlääkäri kertomassa mitä maatilan eläimiä hoidetaan. Saatiin jopa tehdä käpylehmiä niinkuin ennen vanhaan ja piirtää sekä kirjoittaa paaluihin.

Kyllä se kesä on menny taas joutuin, kun joskus tuntuu ettei oo tehny kaikkea mitä piti ja taas mietti,i et onhan sitä tehny kaikkea. No on sitä välillä satanu vettä ja ollu ukonilmaakin mutta lämpimiä päivä ei oo ollu kovin monta.

No tässäpä oli nyt jotain kuulumisia, kirjoittelen taas jossain vaiheessa lisää. Aiheita saa antaa yleisesti mistä kirjoittaa.

Kesä, aurinko, kuuma… Pitikö minun blogi päivittää?

19.7.2016 Yleinen

Kesäaika saa kummasti laiskistumaan tässä kirjoittamisessa. On ollut reissua, juhlia, uimakoulua… Reissukilometrejä on kertynyt muutamia satoja ja vielä tulee lisää ensi viikolla. Pakkaamista on riittänyt enemmän ja vähemmän. Kuvassa pikkunen päätti, että seuraavaan reissuun lähtee mukaan. Olin juuri purkamassa laukkua Tukholman reissun jälkeen. Siitä reissusta kirjoitin aiemmin blogissa

http://sisustanvalkoistavillakorvaa.omablogi.fi/tukholman-viikonloppu-paivan-nro-1-kohokohdat/

http://sisustanvalkoistavillakorvaa.omablogi.fi/tukholma-paiva-nro-2/

WP_20160613_12_02_59_Pro__highres

Ensin oli Tukholman reissua, juhannus meni appivanhempien mökillä, sitten kävin tyttöjen kanssa äidilläni viikon, nyt kävimme sukuloimassa koko perheen kera, tänään esikoinen suuntasi Muumimaailmaan ja Särkänniemeen isovanhempien kanssa ja ensi viikolla omalla perheellä kohti Vuokattia. Itselle tavaroiden pakkaaminen ei tuota tuskaa, mutta sitten onkin nuo kaksi muksua… Esikoinen 4v. ja kuopus 10 kuukautta. Tietysti tarvitaan vaatteet, yökkärit, ulkovaatteet ja unikaverit. Ja sitten loput…

-lelut, dvd-soitin, kirjat, piirustusvälineet taiteilijan alulle, uimalelut, uimalasit, uikkarit, hiekkaleluja, pallo

-vitamiinit, lääkkeet, laastarit, puhdistuvälineet, pesuaineet, hammasharjat ja -tahnat, harjat, takkusuihke, rasvat, aurinkorasva, hyttysmyrkky, kynsisakset, pesulaput, vaipat ja kuumemittari

-automatkalle selviytymissetti oksentelun, pissahädän ja nälän varalle: pusseja, paperia, potta, pesulappuja, pyyhe tai jokin alusta syliin, ettei auto/lapsi sotkeennu oksusta, vesipullo, mehua, pilttejä, maissinaksuja, lusikoita, leipää, banaania… unohtuiko jotain?

-sitten tietysti pienimmän erityisvarustelut: matkasänky, peitto, lakanat, harsot, kuolalaput, ruokalappu, varatutit, vaunut, uimavaipat ja pikapuurot

Ja sitten vielä mahdutetaan nämä kaikki autoon. Kuvassa porokin taitaa tutkailla mahtuisiko kyytiin ;)

Kolarissa 0616 045

Itselle riittää perustarpeistus lisättynä yhdellä erityistarpeella…

Erityistä huomiota kiinnitän nukkumiseen jo ennen reissua. Tällä hetkellä tilanne on se, että nukun yleensä yöt yksin (tai siis mieheni kanssa) ja melko hyvin aamu-neljään asti. Siinä vaiheessa kuopus herättää minut saadakseen aamumaidot ja otan tytön viereen. Maidot saatuaan nukahtaa kainaloon ja sitten uni onkin katkonaisempaa, kun välillä tulee kantapäästä tai nyrkistä tai tutti on hukassa tai muuta vastaavaa… Tiedättehän?

Itse ainakin olen vielä äärettömän huono nukkuja ja varsinkin vieraassa paikassa. Kotona en enää niin paljoa kärsi unettomuudesta kun esikoisen odotusaikana ostimme Askosta kehon mukaan muotuvat patjat. Lisäksi ostin muutama vuosi sitten itselleni joululahjaksi Tempurin Sonata-tyynyn. Päädyin Sonataan (kuun muotoinen), koska minulla oli tapana aina rutata tyynyn kulma leuan alle :) Nyt se on turhaa, koska tyyny on valmiiksi muotoiltu. Tempurini onkin kulkenut sen jälkeen siellä, missä minäkin ja jos yhden yön reissulle en ole sitä ottanut matkaan, huomaan sen heti ;)

Kesäloman merkitys

22.6.2016 Yleinen

Okei eli tänää mä kerron teille vähä mitä kesälomaan MUN mielestä kuuluu. Se on nii huvittavaa kun koulussa kysytään et mitä kuuluu kesään niin kaikki vastaa et jäätelö ja aurinko. No kyllähän neki siihen kuuluu, mut mun mielestä siihen kuuluu PAALJON muutakin. Kesään kuuluu myös yksin oleminen ja ajan antaminen itselleen. Sitä aikaa kun ei tahdo saada arjen keskellä millään. Kesään kuuluu myös ystävät. Mulla on yksi hyvin tärkeä ystävä, ja muut onki vaan hyvänpäivätuttuja. Kyllä mulla kavereita löytyy jos katsotaan instagramia tai facebookkia. Mutta ootteko koskaan miettiny että kuinka monen sieltä kaverilistoilta oikeesti tuntee? Kesällä pitää myös olla sellasia päiviä että tälläytyy ja lähtee kaupungille pitämää hauskaa. Se on parasta varsinki sillon jos törmää uuteen tyyppiin ja tutustuu siihen kunnolla. Sieltä löytyy myös jos totta puhutaan niin myös niitä känniääliöitä jotka haluaa tulla välillä vähän liiankin lähelle… Mut sitä varten on poliisit, joten niistä ei silleen usein oo haittaa :D Ja sitten se kova sana eli RUSKETUS! Mä rakastan rusketusta ja ruskettuneita ihmisiä, niinku ei mitää rajaa. Mä ite olen hieman ruskea että en oo mikää lakana, mutta onhan se ihanaa ottaa aurikoa ja ruskettua! Kesään kuuluu myös se niin sanotusti ”kesäheila” Mulla ei niin sanotusti oo kesäheilaa koska tutustuin yheen tyyppiin jo 2kk sitten joten en laske sitä kesäromanssiks. En kyl tiiä tuleeks siitä mitään mutta yritetään :) Ja hei kohta on Juhannus!! sekin kuuluu kesään! Me ollaan lähössä perheen kanssa jussiksi mökille, niinkun varmaan melkein jokainen.. Mut hei, pitäkää ikimuistoinen kesä rakkaittenne kanssa ja tehkää just niitä asioita jotka on teillä kesän bucket listassa. Eläkää kuin viimestä kesäpäivää terveisin LIDL mainos.. hehe Ja kertokaa toki mitä teidän mielestä kuuluu kesään :D

Kuullaan taas <3

-247kuplassa-

Kesälomaa odotellessa…

29.5.2016 Yleinen

Eskarin kesäloma on jo aivan oven takana, joten olemme viettäneet viimeiset viikot kesä-teeman parissa. Olemme myös harjoitelleet tulevaa koulun alkua varten opiskelua koulun rytmissä oppi- ja välitunteineen. Yhteinen teema on usein ollut juuri kesä, jota olemme käsitelleet eri oppiaineiden ”tunneilla”…

1.Äidinkieli

Kesälomani

Viimeisen äidinkielen kokoontumisen teemana oli kesäloma. Ensin kuitenkin leikimme alkuverryttelyksi väriä, jossa leikkijät ovat tuoleilla piirissä yhtä lukuunottamatta. Keskellä oleva huutaa joko jonkun värin, jolloin kyseistä väriä vaatteistaan löytävän pitää vaihtaa paikkaa tai ”väriympyrä”, jolloin kaikkien on vaihdettava paikkaa. Huutaja yrittää löytää itselleen paikan piiristä ja ilman tuolia jäänyt on uusi huutaja.

image

Tästä jatkoimme pareittain keskustellen siitä, mitä aikoisimme tehdä kesälomalla. Jokainen sai kertoa parilleen suunnitelmansa tai haaveensa kesäloman suhteen. Pienen hetken rupattelun jälkeen parit esittelivät muille toistensa suunnitelmat ja toiveet.

image

Kesäloma-bingo tehtävässä toimimme edelleen pareittain. Meille jo tutussa tehtävässä oli tällä kertaa luvassa kesään liittyviä kahden sanan lauseita, joihin bingo-ruudukosta löytyi aina sopiva kuva. Lauseet oli kirjoitettu lapuille, jotka oli piilotettu luokkaan ja käytävään. Meidän piti etsiä laput ja kirjoittaa oikea lause oikean kuvan kohdalle. Esim. mansikan kuvan alapuolelle oli etsittävä lause ”Maistan mansikkaa.” Tehtävä oli suoritettu onnistuneesti, kun 3×3 ruudukossa olivat kaikki lauseet kohdallaan.

image image

Viimeisenä tehtävänä oli piirtää kesäinen oma kuva. Tästä taideteoksesta teimme samalla eskarikirjamme kansikuvan, joten kirjoitimme paperin yläreunaan esim. Matin eskarikirja. Ope kokosi meille kirjan muistoksi eskarivuodestamme – tässä muutaman kirjan kansi.

image

Lopuksi teimme vielä rentoutuksen pareittain siten, että toinen makasi mahallaan lattialla ja toinen kirjoitti tämän selkään hellästi kaikki muistamansa kirjaimet.

2. Liikunta

Kesäleikkejä ulkona

Säät ovat näin toukokuussa suosineet pihaliikuntaa, jota olemmekin harrastaneet pari kertaa viikossa. Kivoja pihaleikkejä ja pelejä on paljon, mutta tässä muutama meidän kokeilema versio…

Kesälomasalaatti-leikki pelasimme ensin niin, että ope toimi huutaja. Muut leikkijät olivat piirissä merkkikartion kohdalla. Ope huusi aina erilaisia kesälomaan liittyviä tekemisiä ja mikäli aikoi tehdä ko. kesäloman aikana piti vaihtaa paikkaa. Esim. jos huudettiin ”Aion syödä jäätelöä kesälomalla!”, niin niiden jotka aikoivat syödä jäätelö kesäloman aikana, piti vaihtaa paikkaa. Pelasimme tätä leikkiä myös siten, että yksi lapsista jäi keskelle huutajaksi.

image

Kuka pelkää kesämiestä -leikki oli muunnos monelle tutusta pelistä, jossa yksi on keskellä ”kesämiehenä” ja muiden tehtävä on päästä leikkialueen toisesta päästä toiseen ilman, että ”kesämies” saa kosketettua. Mikäli ”kesämies” sai jonkun kiinni, niin muuttui tämän apulaiseksi ”ottamaan aurinkoa” maahan. Samalla apulaiset yrittivät kurkottelemalla ottaa muita kiinni.

image

Leikimme myös Jaffapalloa, jossa tarvitsimme 4-6 häntäpalloa. Pelin tavoitteena oli polttaa toisia heittämällä häntäpalloa hartioiden alapuolelle. Osumasta polttaja vaihtui. Polttaja ei saanut liikkua pallo kädessä.

image

Jäätelökone-leikki olikin monelle meistä tuttu. Ensin valitaan esim. kolme jäätelömakua, joiden mukaan leikkijät jaetaan ryhmiin. Yksi toimii alueen keskellä huutajana. Hänen tehtävänsä on huutaa joku näistä mauista, jolloin heidän on lähdettävä liikkeelle kohti alueen toista päätyä. Keskellä oleva yrittää taas ottaa heitä kiinni. Mikäli tämä onnistuu, joutuu jäätelökoneen osaksi kurkottelemalla ottamaan muita kiinni. Mikäli hippa huutaa: ”Jäätelökone!”, on kaikkien lähdettävä liikkeelle. Kokeilimme eri liikkumistapoja.

Mustikat ja mansikat -leikki oli teemaan sopiva muunnos Revot ja rastaat -leikistä. Siinä kaksi joukkuetta oli vastakkain ja open huutojen mukaan yrittivät ottaa toisiaan kiinni ennen turva-aluetta. Jos ope huusi: ”Mustikat”, niin mustikoiden oli juostava karkuun. Mansikoiden kiinniottamat mustikat muuttuivat mansikoiksi jne.

Ihanaa kesäherkkua mansikkaa odotellessa leikimme myös Mansikkamaito-leikkiä, jossa ope piilotti pihalle punaisen merkkikartion (=mansikka) ja valkoisen merkkikartion (=maito). Tällä aikaa muut leikkijät olivat esim. seinää vasten silmät kiinni. Kun ope huusi ”mansikkamaitoa”, sai lähteä etsimään merkkikartoita. Leikissä voidaan myös kilpailla, niin että mansikan löytäjä saa kaksi pistettä ja maidon löytäjä yhden.

Pihaseikkailua

Pihaseikkailun teemana oli tänä vuonna ”Unelmien liikuntapäivä”. Koko perheen voimin kiersimmekin liikunnallisia toimintarasteja koulun pihalla. Monipuolisen liikunnan lomassa saimme käydä tankkaamassa kioskilla herkkuja ja mehua. Aurinkoinen sää, kivat liikuntatehtävät, hyvä tunnelma ja hieman musiikkia saivat aikaan ihan mukavan tapahtuman. Leikimme mm. Sateenkaarta leikkivarjolla…

image

miekkailua…

image

Tarkkuusheitto reikälakanalla…

image

Hyttysen pistoa…

image

Superpotkuja…

image

Pihaseikkailun materiaalit löytyvät Valon sivuilta, täältä: http://www.sport.fi/varhaiskasvatus/varhaiskasvattaja/pihaseikkailu

3. Käsityöt

Kuulapeli sadepäivien iloksi

Suomen kesään mahtuu usein myös sateisia päiviä, jolloin meidän on joskus vaikea keksiä tekemistä. Silloin voimme kaivaa esiin vaikka kuulapelin, jonka nikkaroimme ihan itse. Monelle teknisen työn luokka oli aika jännä paikka, mutta pienen totuttelun jälkeen sahat, vasarat ja viilat pysyivät mukavasti kädessä. Lähes koko peli syntyi ns. jätemateriaalista, sillä laudat olivat jämäpätkiä ja pelin ”esteet” etsimme kässän luokan roskiksesta. Uusia materiaaleja olivat vain naulat ja villalanka.

Ensimmäinen työvaihe kuulapelissä oli mittaaminen. Mitan, suorakulman ja lyijykynän avulla merkitsimme 15 cm. kohdalle viivan sahaamista varten. Sahaamiseen käytimme selkäsahaa, jota opimme pienien alkuvaikeuksien jälkeen käyttämään aika hyvin.

Sen jälkeen kun peli oli sahattu, aloimme pyöristää sen kulmia viilalla ja lopuksi hiekkapaperilla hiomalla.

image

Seuraavassa työvaiheessa naulasimme vasaralla 4 pikkunaulaa pelilaudan kulmiin. Tämän jälkeen lisäsimme vielä toiset 4 naulaa, yhden jokaiselle pelin sivulle. Tämän jälkeen tehtävänä oli kierittää villalankaa naulojen ympärille useampi kierros, ettei kuula karkaa pelistä.

image

Lopuksi saimme suunnitella pelilaudan keskelle esteitä pikkunauloista tai pienistä puupalikoista. Sitten vaan pelaamaan!

image

4. Matematiikka

Kesäpäivän metsämatikkaa

Koulun lähellä, metsän reunassa, on otollinen paikka käydä miniretkellä. Muutamana kesäisenä toukokuun päivänä suuntasimme siis metsikköön, jossa teimme lähinnä matematiikkaan liittyviä harjoituksia ja leikkejä.

Ensin metsään päästyämme leikimme Kamera-leikkiä pareittain. Toinen pareista laittoi silmät kiinni ja toinen ohjasi häntä olkapäistä johonkin kohtaan metsässä. Sopivan kohdan löydettyään hän painaa ”kameraa” olkapäästä, jolloin tämä saa avata silmänsä muutaman sekunnin ajan. ”Kamera” ottaa kuvan ja painaa mieleensä maiseman. Tämän jälkeen hänet talutetaan takaisin lähtöpisteeseen, jossa ”kamera” kertoo ottamastaan kuvasta. Lopuksi palataan sen maiseman kohdalle, jossa kuva otettiin.

image

Toisessa paritehtävässä kuljetaan samalla tavalla kuin Kamera-leikissä, mutta tällä kertaa ”sokean” taluttaja kertoo valitsemastaan paikasta ja siitä, mitä kohteessa näkyy ylhäällä, alhaalla, vasemmalla ja oikealla. Tämän jälkeen sokea saa avata silmänsä ja todeta pitikö taluttajan kuvaus paikkansa.

image

Kertasimme metsässä myös lukumääriä 1-10. Aloitimme etsimällä puihin kiinnitettyjä lukukortteja. Aina kun löysi jonkun kortin, piti kyseinen luku painaa mieleensä ja tulla asettamaan alustansa päälle yhtä monta kiveä tai keppiä.

image image

Leikimme myös pareittain Muki-peliä, jossa ensin keräsimme 5 pientä kiveä tai käpyä. Kivet pantiin kertakäyttömukiin. Parit asettuivat vastakkain ja laittoivat mukinsa selän taakse. Ope laski aina kolmeen, jolloin parit ottivat mukista x määrän kiviä (1, 2, 3, 4 tai 5) ja vertailivat lukumääriä keskenään. Mikäli kiviä oli parin kanssa yhtä monta sai pisteen.

image

Lopuksi teimme pienenä kisana Matikkaa ulkona luonnossa -materiaaleista löytyviä ”Salainen pussi” tehtäväkortteja. Teimme tehtäviä pareittain ja nopeimmin tehtävän oikein suorittanut pari sai aina pisteen.

image image

Tehtävät löytyvät Hyvinkään kaupungin sivuilta täältä: http://www.hyvinkaa.fi/kasvatus-ja-koulutus/muu-koulutus/matematiikkaaluonnossa/materiaalit/

Näin vain eskarivuosi alkaa lähentyä loppuaan. Viimeinen viikko on enää edessä ja oikeastaan homma on kevätjuhlia ja todistusten jakoa vaille valmis. On siis aika kiittää kaikkia tätä blogia seuranneita – ehkä nähdään taas ensi syksynä.

On aika ottaa iisisti, chillaillaan siis koko kesä!! ☀️☀️

Eikä unohdeta kavereitakaan! Tämän myötä toivotamme Hyvää Kesää!

Kohti kesää kovalla vauhdilla

23.5.2016 Yleinen

Moikka!

Ei ole taas pitkään aikaan tullut runoiltua tänne yhtään mitään ja tänään oli sellanen fiilis, kun kerrankin on taas aikaa, että nyt pitää kirjottaa :)

Aivan hirmusen nopeesti on aika taas menny! Justhan vasta lumet suli ja sää alko lämmitä ja nyt koivuissa on jo lehdet ja sääkin on niin lämmin! Voi vitsit, kuinka oonkaan oottanu sitä, että kun aamulla kävelee bussipysäkille, että kuulee lintujen laulavan :)

Mutta joo, mun elämä on ollu niin kiireistä nyt viimisen kuukauden ajan, että ei meinaa ite ees mukana pysyä! Mutta siitä huolimatta hyvää kuuluu, vaikka onkin välillä ihan sekasin päivistä :)

Oikeestaan tois hyvä fiilis kokonaisuudessaan: vihdoinkin yo-tulokset tuli ja olin tosi tyytyväinen omaan suoritukseen, vaikka sanotaankin (mikä lie myytti), että 2. luokalla kirjotukset alottavat kirjottaa huonommin kun 3. luokalla, joten ylitin ainakin itteni! Lisäks mun aivan mahtavalla teatteriporukalla on para aikaa menossa kevätnäytökset ja se on meille iso asia, että saadaan tehä sitä juttua, koska se vaan on meille tärkeetä ja koko se scene, kenen kans on tehny joulukuusta asti ”töitä” nuorisoteatterissa ja ollu osana sitä kokonaisuutta, antaa hyvää voimaa ja paukkuja vielä viimisillekin viikoille kouluun, joten kiitos siitä! :)

Toivottavasti tekin saatte voimaa ja tukee joltain tai jostain teille tärkeestä jutusta! :)
Hyvää loppu kevättä kaikille ja kouluja käyvät; vielä hetki, sit se on siinä, ja sit ketä töissä on; kyllä se loma sieltä kans tulee! :)

~ annika

Bumblebeen kesä 2016 lähestyy

10.1.2016 Transformers, Yleinen

Taas alkaa tulla kiire tilailla osia autoon.

Harmittaa etten ole aiemmin syventynyt ilma-alustoihin ja tilasin vuosi sitten manuaalisesti ohjatun alustan.

Big Mistake älkää koskaan tehkö tätä virhettä.

ylimääräisiä helposti vuotavia letkuja ja jotkut helvetin alkeelliset kytkimet ja analogiset mittarit

pettynyt

Airliftiin olisi nyt saatavana V3 version ohjaus, johon saisi alustaan korkeustunnistimet ja app sovelluksen puhelimeen, jolloin voisit säätää alustaa kännykällä

Ajattelin TAAS säästää (mikä minua oikeasti vaivaa) ja valita kuitenkin V2 mallin vai ottaisinko silti V3 aaargh taas mieli muuttui :)

malli V2 jossa langallinen kaukosäädin

v2

ja V3

v3

500€ on liian iso ero pelkästä kännykkäohjauksesta, joten pysyn alkuperäisessä suunnitelmassa.

Lasien tummennukset olisi myös ajankohtainen, koska loppukesästä TV:stä tuttu aisapari homo/mulkku repi kalvot pois.

Noh olihan ne liian tummat omaankin makuun ja jos nyt totta puhutaan niin oli ihan asiallisia poliiseja, joten jos nyt virkaintoinen Vantaan polliisi sattuu lukasemaan läpi niin ei nyt tarvi vetää pamppua nenään ja kostaa virka-aikana sillä vastaan jo tähän ANTEEKSI

Sitte olisi tuo kaikkien rakastama ZUPPARIT

joo Subwoofereita pitäisi saada kontti täyteen.

Autossa on Boston Acoustics soud system missä etupää on ihan OK, mutta takana rätisevät paskat jotka tulee lentää huitvittuu

Nuorena väänneltiin koteloita vähän väliä, mutta nyt ajattelin kokeilla valmiskoteloa

sub

http://subthump.com/index.php?cPath=1_75

Alkuperäiseen vahvistimeen saa johtosarjan väliin, että saa rinnalle toisen vahvistimen

Adapteri

Sitten puuttuisi enään elementit ja vahvistin, jotka yritän saada suomesta ostettua ja oli jo viime kesänä puhetta yhden herrasmiehen kanssa tästä, mutta jäi silloin vielä suunnitteluasteelle.

Eli pienet on suunnitelmat ja rahaa ei ole.

Jos nyt joku tuntee paksuutta lompakossa ja haluaa sponsoroida köyhää haaveilijaa niin pistä rahaa tulemaan sillä ideat ei kyllä lopu kesken

Kurjuutta ja köyhyyttä tuntien jo vuodesta 1979 soronoo bitchieees

Ensirakkaus

5.12.2015 Yleinen

Pappa ohjeisti minua ollessani vielä pikkutyttö; ” jos ei oo ihan varma mihi on mänöillää tai mitä on tekkeillään, on hyvä pittee semmonen tuumailutauko”. Pappa piti niitä tuumailutaukoja aika usein ja jotenkin nään ehkä omassa isässäni ajoittain samoja piirteitä. Ehkä sen vuoksi oli Mirkunkin jo korkea aika jatkaa sitä perinnettä ja ottoo pien tuumailu tauko.

Olen saanut tosi paljon palautetta kirjoituksistani, iso kiitos siitä. Palautteen myötä aloin kuitenkin pohtimaan mikä suunta tällä blogilla on. Miksi aloin alunperin tätä kirjoittaa. No reilun viikon tässä tuumailtuani, tulinhan mie johonkin tulokseenkin. Haluan avata kirjoittamalla ajatukset ja tapahtumat joita päässäni pyöritän ja muistoissani on. Asioita, jotka saa täysin yllättäen mieleen tullessaan hymyn nousemaan huulilleni tai sellaisen myötähäpeän tunteen vielä vuosien jälkeen, että punastun pelkästä muistosta. Asioita on kuitenkin niin paljon, että jotenkin niitäkin täytyy jaotella etten kirjoita sellaista sekemetelisoppaa ettei siitä saa mitään tolkkua lukiessaan. Jostain on kuitenkin aloitettava.

Aloitan siis miehistä. Ihan vaan koska niitä on ollut niin saatanasti ja niistä riittää kerrottavaa :D Mietin eilen ystäväni kanssa, olisiko hyvä otsikko ”miehet elämässäni” vai ”kaikki v%&¤#ks menneet suhteet”. No ehkä se otsikko syntyy sitten myöhemmin. Aloitetaan, oletko valmis?

Vitsailen usein lauseilla ”nuorena se on vitsa väännettävä” tai nuorena kun lähtee merille, niin ehtii paljon enemmän”. No, ehkä siinä vitsissä on puolitotuus. Olin muistaakseni 10v. Koulusta alkoi kesäloma ja lähdin mummoni kanssa mökille kesäloman viettoon. Parin päivän uimisen ja kalastelun jälkeen olin jo kyllästynyt ja valitin mummolle kun ei ole tekemistä. Mummo kertoi, että naapurin vuokramökille oli tullut uudet vuokralaiset ja hän oli nähnyt siellä suunnilleen minun ikäisen tytön pihalla, että mennä häntä kyselemään. Koska uusiin ihmisiin tutustuminen oli jo silloin suhteellisen vaivatonta minulle, painelin mökin pihaan muina tyttöinä etsimään uutta tuttavuutta. Pikkasen tais lirahtaa pissiä housuun kun mökin kulman takaa pyyhkäsikin eteeni sellainen kerrostalon kokoinen koira joka eritti kuolaa muutaman kymmenen litraa minuutissa ja näytti aikalailla siltä, että eläppäs minimirkku tule minun pihoille rallattelemaan. Jähmetyin niille sijoilleni, enkä ehkä uskaltanut edes hengittää. Olin suht varma että koira popsii minut suihinsa, eikä jätä minusta jälkeäkään, joten kukaan ei saa koskaan tietää mihin katosin. Huh, onneksi kuitenkin pelastuin. Nimittäin heti pian koiran perästä juoksi poika joka kovaan ääneen komensi koiraa ja ystävällisesti hymyili minulle ”ei se ole vihainen, se on vaan utelias”. Pokkana vastasin pojalle tienneeni kokoajan ettei se ole vihainen ja en minä sitä pelännyt.. enpä! Poika esitteli itsensä Timoksi ja naureskeli minulle, koska varmasti huomasi miten hikikarpalot kimalteli otsallani, pelosta. Vasta kun koira asettui makaamaan Timon jalkojen viereen sain kerrottua asiani miksi heidän pihoillaan hiippailen. Timo kertoi muiden perheensä jäsenien olevan kauppareissulla, mutta tosiaan hänellä on sisko joka varmasti olisi mielissään minun tarjoamasta seurasta. Jäin istumaan heidän mökin terassille odotamaan sitä siskoa ja juttelemaan Timon kanssa. Siinä jutelessa vasta huomasin, että poikahan on suunnilleen minun ikäinen, ehkä vuoden tai pari vanhempi ja todella söpö! Ihan outoa murretta se puhui, mutta voi että se hymy. Olin ihan myyty siltä istumalta. Onneksi tunne oli molemmin puoleinen. Olin kohdannut ensi rakkauteni ja voi pojat mikä kesä siitä tulikaan. Okei, hei oltiin 10 ja 12 vuotiaita, että ei nyt ihan sellanen rakkauskesä. Mutta sellanen, kun sen ikäisillä olla saattoi. Käveltiin käsikädessä, hihiteltiin, ehkä vähän pussattiin salaa, tuijoteltiin toisiamme silmiin.. Aah, voi että näin jälkikäteen kun miettii.. se puhdas lapsen mieli joka ei osannut epäillä mitään, ei pelätä mitään, nautti vaan täysillä siitä hetkestä ja ihmisestä. Sellaisen hetken kun saisi näin aikuisena kokea vielä joskus :)

Se kesä meni tietenkin ihan liian nopeasti ja voi sitä surua mikä oli kun Timon vanhempien loma loppui ja heidän piti lähteä kotiin. He asuivat aivan toisella puolella suomea, monen sadan kilometrin päässä. Olin varma etten nää Timoa enää koskaan sen jälkeen. Me pidettiin yhteyttä kirjoittamalla. Niin, sellaisia ihan oikeita käsinkirjoitettuja kirjeitä ;) Ei ollu paljon sähköposteja mitä lähetellä, eikä facebookkeja mistä katella kuvia. Kävin tämän muistelun innoittamana varastosta hakemassa salaisen pussukan jossa on kaikki kirjeet, päiväkirjat ym. säästettynä vuosien ajan. Löysin sieltä ensimmäisen kirjeen minkä olen saanut Timolta:

Moi M. Olen monta kertaa meinannut kirjoittaa. Mutta se on aina jäänyt haaveiluksi. Rakas m, ollaan vaan kirjekavereita. Eihän minulla ole ketään toista koska sinä voitat ne kaikki kauneudella, mukavuudella ja ystävyydellä ja rakkaudella. M minun on sinua ikävä. Toivottavasti näen kauniin naamasi ja kuulen kaunista ääntäsi. Minä en ikinä lopeta ellet itse lopeta kirjoittamista. Kirjoita pian. Timo         Loppuun on piirretty sydän, jonka lävistää nuoli.

Harmi etten muista mitä olen kirjoittanut takaisin. Mutta tuli seuraava kesä ja Timo perheineen palasi samalle mökille. Se kesä oli ehkä vielä edellistä kuumempi. Oltiin jo vähän kasvettu ja ainakin omasta mielestä tiedettiin kaikesta kaikki. Saattoi sitä pussailuakin olla vähän enemmän ;) Ja taas syksyn tullen oli eron aika. Varastosta löytämistäni kirjeistä voisin päätellä, että sillä kertaa yhteyden pito on jäänyt aikapaljon vähemmälle. Timon siskon kanssa ollaan lähetelty kirjeitä talven aikana ja sieltä on hienosti tullut minulle infoa heidän tulemisestaan vielä kerran mökille kesäksi. Sitten heidän oma mökki valmistuisi lähelle kotia ja he ei enää tulisi savoon. No me otettiin siitä viimeisestä kesästä Timon kanssa kaikki irti. Vietettiin enemmän aikaa kahdestaan kun aiemmin ja kyllä meillä oli hauskaa. Ei tullut sinä kesänä nukuttua kovin montaa tuntia. Olin niin korviani myöten rakastunut siihen poikaan, että muistan sen tunteen vieläkin mikä hänen vieressään ollessa oli. Eihän siitä ole kun parikymmentä vuotta aikaa :)

Viimeisen yhteisen kesäloman jälkeen lähdin heille kylään. Äiti ja iskä meni jonnekkin omalle retkelle ja veivät minut samalla Timon luo. Timon sisko, isoveli ja vanhemmat oli tosi mukavia ihmisiä ja heidän kanssa oli niin helppo ja rento olla. Oli jännittävää päästä heille kylään, se tuntui kuitenkin niin eriltä kun loma ja mökki. Muistaakseni olin siellä viikonlopun ja lähdin junalla kotiin. Siitä viikonlopusta jäi kaksi asiaa mieleen. Toinen jääköön Timon ja minun väliseksi ja toinen on se, kun juna-asemalla halasin Timoa hyvästiksi ja jostakin, jotenkin tiesin sen olevan viimeinen kerta kun me nähdään. Yritin purra hammasta ja olla reipas kun Timon isä seisoi vieressä, mutten mahtanut mitään kun kyyneleet valuivat pitkin poskia. Olin nenä kiinni junan oven ikkunassa ja vilkutin niin kauan kun vaan näin Timon laiturilla. Ja se tosiaan oli viimeinen kerta kun hänet näin. Elämäni ensimmäisen rakkauden.

20151205_133045

M

Kesäkimppu nro2!

25.8.2015 Yleinen

Voi kun ihanii kukkeja!! ♥ Eilen askartelin nopsasti pihakukista kesäkimpun olohuoneeseen. Ja luulenpa, että kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa…

kesäkimppu1.

Syysleimua, maksaruohoa, röyhytatarta, pionin lehtiä

kesäkimppu3.

kesäkimppu2.

kesäkimppu.

kesäkimppu4.

Taitaa olla nukkumisaika. Hilkka ja miekkoseni jo nukkuvat tyytyväisenä. Arvatkaapa vain kumpi nukkuu sohvannurkassa ja on tehnyt pienen pesän itselleen koristetyynyistä! Huomenna onkin vapaapäivä ja koska on lupaillut niin hienoa säätä, että täytyy keskiä jotain kivaa tekemistä pihalla.

Hyvää yötä ja aurinkoisen iloista huomista kaikille! ♥

Vihdoin kesä!

23.8.2015 Yleinen

Ihanaa tämä viikko on kyllä pitkälti paikannut koko kesän kurjat säät. Maanantaina pyöräilin jälleen töihin. Työpaikalle päästyäni huomasin että minulla onkin vapaapäivä! Hetken siinä sitten hengähdin ja lähdin hyvillä mielin pyöräilemään takaisin kotiin. Onneksi sää oli hyvä pyöräilyyn, eikä sekään haitannut yhtään, kun neljän päivän vapaa muuttuikin viiden päivän vapaaksi ja koko viikolle oli luvattu aivan mahtavaa ilmaa. Vapaapäivät menivätkin sitten loikoillessa paviljongissa, mattoja pestessä, nurmikkoa leikatessa ja koko kämpän puunaamisessa. Lasten huoneita siivotessani, en voinut kuin ihmetellä kuinka kamalaan kuntoon miehen nuorempi poika saa huoneensa. Yleensä en tuon ikäisten lasten huoneita enää siivoa, koska kyllä heidän pitää ne jo itse osata siivota ja laittaa kuntoon, mutta nyt kun pesin matot, niin en halunnut viedä niitä sisälle ennen kuin kaikki huoneet oli siivottu.

Rentoutumista pihalla

Rentoutumista pihalla

Kävimmepä me pyörähtämässä veneajelullakin, kun mies vei äitinsä ja isäpuolensa saareen mökille. Myöskin miehen vanhempi tytär lähti matkaan. Mikä siinä oli veneillessä, kun aurinko paistoi ja järvi oli lähes tyyni. Miehen pojat ovat myös käyneet meillä lähes joka päivä, joko softaamassa, rassaamassa mopoa, uimassa tai  veneilemässä. Mieskin kävi veljensä kanssa yhden yön reissun uistelemassa, ja kyllä kannatti lähteä, koska saivat elämänsä isoimman taimenen uistelemalla. Taimenen mitat olivat 80cm ja 7,4kg. Melkoinen möhkäle!

Veneilyä

Veneilyä

Eilen minulla alkoi viimeiset kuusi työpäivää ennen työttömyyttä. 21 vuotta olen tehnyt töitä ja vain yhden kuukauden ollut työttömänä kun muutin toiselle paikkakunnalle. Nykyisellä työnantajallakin ehdin olla jo 11 vuotta. Kyllähän se on vaatinut melkoista asenne muutosta, että olen pystynyt hyväksymään tämän asian. Toisaalta ehkä se on joskus ihan hyvä vaan ollakin ja irrottautua pätkätöiden oravanpyörästä. Isommalla paikkanunnalla varmasti löytyisi aina jotain työtä, jos ei muuta niin tuurauksia kaupan kassalla, mutta näin pienellä paikkakunnalla työt ovat kyllä kiven alla ja hakijoita aina melkoinen joukko.