Selaat arkistoa kohteelle kehonkuva.

Mediasta

22.4.2016 Yleinen

mediaErityisesti nyt kun teen työharjoittelua nuorten parissa, olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota mediaan.

Ensinnäkin nuoret puhuvat paljon siitä, kuinka pelottavalta maailma tuntuu uutisia seuratessa. Joka paikassa on sotia, ilmasto tuhoutuu, ruoka loppuu, ihmiset tappaa ja raiskaa toisiaan. Ei ihmekkään jos tuntuu toivottomalta ja tulevaisuus epävarmalta. Jos yhtään on masentunut entuudestaan, voi uutisten seuraaminen masentaa entistä enemmän ja saada tulevaisuuden näyttämään maailman tuhoutumiselta.

Olen yrittänyt puhua nuorten kanssa siitä, kuinka yksipuolisen kuvan media antaa tilanteesta ja kuinka on mahdollista valita mitä uutisia seuraa. Katsotaan kuinka pitkälle tahansa historiaan, pahoja asioita on tapahtunut ja ihmiset ovat pelänneet tulevaisuuden olevan kauhea. Kuitenkin täällä me ollaan. Pahoja asioita tapahtuu valitettavasti, mutta entisajoista poiketen ne pamahtavat suoraan kännykkään, tietokoneen tai television ruudulle livenä. Se saa meidät tuntemaan, että pahoja asioita tapahtuu enemmän kuin ennen ja että ne ovat ainoat asiat mitä tapahtuu.

Itse olen lopettanut uutisten aktiivisen seuraamisen. En tilaa kotiin lehtiä, en käy netissä lehtien sivuilla tai muuten vello negatiivisten uutisten virrassa. En myöskään seuraa vertaistukiryhmiä esimerkiksi kipukroonikoille. On hyvä, että on paikkoja, joissa voi purkaa tuntojaan, mutta jos itse seuraa vain muiden negatiivisia asioita, se energia tarttuu. Itsekin rupee kiinnittämään huomiota enemmän omiin kipuihin, oireisiin ja negatiivisiin asioihin. Hyvin harvoin kukaan kertoo mitä tapoja on löytänyt kipujen kanssa elämiseen tai positiivisena pysymiseen, yleensä se on vain valittamista. Se on ihan ok, mutta itselleni se ei tee hyvää, joten olen lopettanut niiden seuraamisen.

Joku voi sanoa, että elän uutispimennossa, mutta itse koen sääteleväni elämääni tulevia asioita näin. Keskustelen ihmisten kanssa, niin ystävien kuin työkavereiden tai opiskelukavereiden kanssa. Kun jokin ilmiö nousee esiin, tutkin itse asiaa ja luen siitä mahdollisimman monista eri lähteistä. Luen myös aktiivisesti liiton sivuilta alaani liittyviä artikkeleita. Tutkin asioita, jotka ovat ajankohtaisia, ja pystyn näin itse vaikuttamaan siihen millaisia asioita päästän elämääni. Olen tietoinen ikävistä ja pahoista asioista mitä maailmassa tapahtuu. Mutta seuraan ja tutkin myös positiivisia asioita mitä tapahtuu.

11903992_1042552642442704_2110620457834532881_nKäytän sosiaalista mediaa hyväksi positiivisten asioiden näkemisessä.

Seuraan facebookissa kierrätysryhmiä ja naapuriapu-ryhmiä, joissa ihmiset auttavat toisiaan eri tavoin. Näen kuinka tavara ei ole kaikille kertakäyttöhyödykkeitä, vaan kuinka paljon ihmiset kierrättävät. Näen kuinka paljon ihmiset haluavat auttaa ja auttavat läheisiään. Oli se sitten varastetun kukkakimpun tilalle kukkien tuomista, oleskeluluvan saaneen ihmisen kotiin tavaroiden lahjoittamisesta tai löytötavaroista ilmoittamista.

Seuraan myös erilaisia järjestöjä ja yrityksiä, jotka tekevät paljon hyvää eri tavoin. Näen vapaaehtoisia, motivoituneita työntekijöitä, tyytyväisiä asiakkaita.

On spontaaneja, yhteisöllisiä tapahtumia konserteista ja kyläjuhlista kirpputoreihin. Kaupunkitilan ottamista kansalaisille.

On myös keskustelupalstoja, joilla ihmiset keskustelevat ja vaihtavat mielipiteitä. Siellä voi nähdä hyvin mustavalkoista ajattelutapaa, mutta joskus näkee kuinka ihmiset alkavat ajatella asioita syvemmin ja ehkä myös kasvavat. Kun keskusteluja seuraa, huomaa kuinka paljon huomaavaisia ja älykkäitä ihmisiä on olemassa, mutta joihin ei välttämättä kaikkiin pääse törmäämään omassa elinpiirissään.

kauneustuleeSama pätee median tarjoamien kauneusihanteiden ja kehonkuvan suhteen.

Mediassa näkyvät ihmiset ovat monen eri alan ammattilaisten aikaansaannoksia: monet ovat ennen kuvia olleet kampaajan, maskeeraajan, stailistin ja vielä monen muun käsittelyssä, puhumattakaan vielä kuvien ottamisen jälkeen tapahtuvista käsittelyistä. Edes nämä samat ihmiset eivät näytä arkena samalta kuin median kuvissa. Kuitenkin moni nuori ja vanhempikin ajattelee, että tuollainen minunkin pitäisi olla.

Sorrun itsekin usein kritisoimaan ulkonäköäni ja kehoani. Varsinkin niinä päivinä kun lääkkeet turvottaa, ei pysty liikkumaan ja kaikki on hankalaa. Teen jatkuvasti töitä sen eteen, että muistan rakastaa itseäni ja nähdä kauneuden todellisen merkityksen: omana itsenä olemisen kauneuden.

Olen työharjoitteluni vuoksi opetellut käyttämään useampia sosiaalisen median kanavia ja näistä aivan lemppari on instagram. Sieltä voi itse valita mitä seuraa ja mitä kuvia muille jakaa. Sieltä voi löytää pinnallisia pissiksiä, mutta myös inspiraatiota vaikka kynsien koristeluun, mikä voi tuoda positiivista mielialaa arkeen. Mutta mikä parasta, sieltä voi löytää ihania käyttäjiä, jotka haluavat levittää henkistä kehittämistä, positiivista kehonkuvaa tai positiivista mielialaa tuottavia kuvia!

Kun avaan sovelluksen ja katson kuvien virtaa, se tuottaa minulle todella paljon iloa. Näen positiivisia muistutuksia, kauniita kuvia erilaisista ihmisistä, seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden mukaisia kuvia, koskettavia aforismeja ja hyvää mieltä tuottavia asioita, kuten kauniita taideteoksia tai käsitöitä. Tuntuu ihanalta nähdä mitä kaikkea hyvää ihmiset haluavat tuoda toistensa elämään kuvien kautta ja kuinka rohkeasti ihmiset ovat omia itsejään kuvissa, tuoden esiin kauneuden monimuotoisuuden.

Voin itse valita seurata käyttäjiä, jotka tuovat positiivisuutta vahvistavia viestejä päivääni.

4a8105597a95ede77a74cb8ff933428eKaikilla on mahdollisuus valita.

Mahdollisuus valita minkälaisessa seurassa aikaa viettää, latistavassa vai kannustavassa.

Mahdollisuus valita minkälaisia medioita seuraa.

Mahdollisuus valita minkälaisia ryhmiä, sivustoja, käyttäjiä seuraa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

(Ps. Omia lempikäyttäjiä instagramissa ovat: hidasta, powerofpositivity, doreenvirtue, mysimplereminders, bodyposipanda, mybody_noshame, end_body_shame, mslindsaym, ilovethesecret, eckfarttolle, wearehumansproject, ellasbymassena, jennsgotcurves, daughter_of_the_woods,lawofattractionworld, rural_love, selfiesforselflove, itslaurajayne, frances_cannon, twinflamesupport, chubbybabe_, anastasiaamour, gaymisfits & the_mind_body_spirit_tribe)

Rakkaus mielessä

20.3.2016 Yleinen

Screenshot_2016-01-25-15-47-43_resizedKäydessäni kirpputorilla muutamia päiviä sitten, bongasin alehyllystä kirjan nimeltä ”Rakkaus mielessä”.

Älä tuomitse kirjaa kannen perusteella piti tämän kirjan kohdalla todellakin paikkaansa, vaaleanpunainen chicklit-kirjan näköinen kirjanen paljasti sisältään hienoja vinkkejä Rakkauden löytämiseen. Enkä puhu ”sen oikean” etsimisestä, vaan itseä niin paljon puhuttaneesta rakkaus-energiasta, joka virtaa koko universumissa ja on kaikkien meidän sisällä. Olen kertonut löytäneeni yhteyden siihen meditaation avulla, mutta tämä kirja tarjosi lisää konkreettisia askelia sen löytämiseen, rakkauden seitsemän salaisuutta.

”Rakkaus on tie, joka johtaa hyvyyteen, ja hyvyyden tavoin rakkauskin on ehtymätön voima. Rakkauden virta ei koskaan sammu, se on aina läsnä – ihmisen on vain löydettävä yhteys rakkauteen.”

Ihmiset uskovat, että rakkaus on jotakin, joka vain tapahtuu – sitä ei voi houkutella tai hallita. Osittain tämä on totta, sillä ihminen ei voi omistaa rakkautta. Mutta rakkaus virtaa joka hetki ihmisissä ja koko maailmassa, joten ihminen on itse rakkaus – tai osa rakkautta – ja rakkaus osa ihmistä. Voimme rohkaista rakkautta astumaan elämäämme ja itseämme tiedostamaan rakkauden olemassaolo. Voimme hyödyntää rakkautta elämässämme joka hetki. Rakkaus on sisällämme ja ympärillämme koko ajan. Voimme käyttää ajatustemme voimaa saadaksemme yhteyden rakkauteen. Voimme kirjaimellisesti ajatella rakkautta, ja rakkaus on välittömästi läsnä. Tämä on ihmisen suurin lahja, elämän tarkoitus.”

loveyourself1. Rakasta itseäsi

Mielesi tulee olla avoin vastaanottaaksesi rakkauden lahjan. Jos mietit jatkuvasti negatiivisia ajatuksia, keräät ympärillesi negatiivista energiaa ja kytkeydyt pelkoon. Jos taas pystyt huomaamaan negatiiviset ajatukset ja antamaan itsellesi ne anteeksi siirtyen positiiviseen ajatteluun, keräät ympärillesi positiivista energiaa ja kytkeydyt rakkauteen.

Pelko on rakkauden vastakohta. Voimme pelätä ettemme ole tarpeeksi hyviä tai voimakkaita, tai että rakkaus itsessään ei ole tarpeeksi voimakas. Rakennamme suojamuureja ja olemme etäisiä, jotta emme loukkaantuisi. Purkamalla muuria pääsemme nauttimaan rakkauden energiasta kokonaisemmin.

Esimerkiksi jos huomaat kritisoivan omaa ulkonäköäsi, pysähdy ja hengitä syvään. Tunnista kritiikin tulevan pelosta, ettet riitä ja ole tarpeeksi itsenäsi, ja mieti mielessäsi ”Jos en pelkäisi, mitä ajattelisin/tekisin?”. Et haukkuisi itseäsi, vaan miettisit ”näytän tältä, mutta olen tärkeä ja rakastettava silti”? Pyydä itseltäsi mielessäsi anteeksi ”Anteeksi että ajattelin negatiivisesti sinusta keho, vaikka pidät minusta huolta”.  Kuvittele lämmin valo rintakehääsi ja hengitä syvään muutaman kerran. Olet yhteydessä rakkauteen ja yritä pitää se mielessäsi jatkaessasi päivääsi. Voit toistaa tämän aina, kun saat itsesi kiinni negatiivisista, pelosta lähtevistä ajatuksista. Ei ole väliä, kuinka usein ajattelet negatiivisesti, vaan kuinka monta kertaa muistat puuttua ja pyytää itseltäsi anteeksi.

”Ole ylpeä itsestäsi. Uskalla olla oma itsesi. Ole myös nöyrä – olet täällä oppimassa, kuten kaikki muutkin. Tee parhaasi ja nauti elämästä, rakkaudesta, sillä sinä ja elämäsi olette arvokkaita.”

Rakkaus vapauttaa ihmisen negatiivisuudesta; rakkaus tuo mukanaan positiivisia tunteita ja kokemuksia. Saatat kuitenkin kohdata ihmisiä, jotka haastavat sinua ja on vaikea pysyä positiivisena. Pysähdy, hengitä syvään ja mieti asiaa. Kuvittele lähettäväsi heille posiitivista energiaa ja toivo, että heillä olisi parempi olo itsensä kanssa. Ota etäisyyttä jos voit ja ajattele lämmintä rakkauden tunnetta rintakehässäsi, yritä saada tunne mahdollisimman eläväksi ja rentoutua. Jos asia, mikä sai sinut tolaltaan, jää mieleen, mieti miksi reagoit niin voimakkaasti ja onko siinä jokin viesti, jota sinun tulisi pohtia? Herääkö sinussa viha tai suru? Käsittele tunteesi, anna lupa tunteen nousta pintaan ja hengitä. Jos vain työnnät tunteen sivuun, se jää pyörimään negatiivisena energiani kehoosi.

Käytä päivittäin aikaa siihen, että pysähdyt ja olet yhteydessä rakkauteen. Pidä vaikka kiitollisuuspäiväkirjaa, mihin kirjaat pieniä asioita, joista olet kiitollinen ja kun luet listan läpi, keskity kiitollisuuden ja rakkauden tunteeseen. Luota siihen, että rakkaus kannattelee ja kun pysähdyt sen äärelle, se ohjaa sinua ja löydät paikkasi tässä maailmassa. Mitä enemmän ohjaudut rakkaudesta, etkä pelosta, sitä parempia ratkaisuja löydät itsellesi.

loveeachother2. Rakasta muita ihmisiä

”Ihmisen on vaikea rakastaa muita, ellei hän ensin rakasta itseään. Saatamme kyllä tuntea kaikenlaisia tunteita, joita kutsumme rakkaudeksi, mutta jos tämä tunne perustuu vain omiin tarpeisiimme ja pelkoihimme, kyse on jostain aivan muusta kuin rakkaudesta”

Kun opit tuntemaan rakkautta itseäsi kohtaan, voit osoittaa sitä muillekin. Kun osoitat rakkautta, se tulee luoksesi. Kyse on yhteydestä, yhteyden saamisesta rakkauden energiaan ja muihin ihmisiin.

Miten tämä sitten tapahtuu? Aloita itsestäsi, ajattele tietoisesti rakkauden tunnetta ja osoita rakkaudellisia ajatuksia itseäsi kohtaan. Kun lähdet ihmisten ilmoille, pysy rakkaudellisessa asenteessa. Ole tietoinen rakkaudesta ja ymmärrät levittäväsi sitä ympärillesi. Kävellessäsi kotoa bussipysäkille, näe ympärilläsi oleva luonto, vaikka se olisi vain muutama pensas, joka kasvaa rakkauden energiasta muuten niin harmaassa maisemassa. Ymmärrä, että luonto elää rakkauden energiasta. Bussipysäkillä on muita ihmisiä, jos katseenne kohtaavat, hymyile. Hymyile bussikuskille ja kun istut paikallesi, ajattele kaikkia muita bussissa olevia ihmisiä ja kuinka heillä on kaikilla omat huolensa. Kuvittele lähettäväsi heille kaikille positiivista energiaa. Tämä vie vain hetken päivästäsi ja olet kaiken aikaa yhteydessä rakkauteen, sen sijaan, että olisit yhteydessä pelkoon ja miettisit mitä kaikkea sinulla on tehtävää tai olisit stressaantunut. Nämä pienet hetket pitävät sinut yhteydessä rakkauteen ja stressisi vähenee, voit tuntea pieniä onnen tunteita, jotka auttavat jaksamaan arjessa.

Jos tapaat ihmisiä esimerkiksi kaupassa tai asiakaspalvelutehtävissä, mieti miten voit taas toimia rakkaudesta käsin. Voit olla ajatuksissasi tai voit päättää, että sanot jotain ystävällistä. Ihan vain sen takia, että voit. Voit tietoisella puhumisella parantaa jonkun päivää, antaa hänelle rakkautta ja hän voi levittää hyvää energiaa eteenpäin. Pieniä asioita.

Ystäviä tai rakastasi nähdessäsi voit myös miettiä, kuinka ilmaiset rakkautta heitä kohtaan. Paras tapa on olla läsnä, huomioida toinen ja osoittaa se hänelle. Jos tietoisesti päätät olla läsnä, se on aistittavissa ja olet myös itse yhteydessä rakkauteen samalla.

Älä pelkää rakkautta. Mikä on mielestäsi pahinta mitä voisit kohdata – torjutuksi tuleminen, kritiikki? Vaikka kohtaisitkin jompaa kumpaa, toivut kyllä nopeasti – kunhan annat itsellesi luvan tuntea tuskaa ja uskallat ilmaista surusi. Tärkeintä on se, että rakastat – että annat rakkaudelle mahdollisuuden virrata sisällesi ja ympärillesi. Antamasi rakkaus tulee aina jollain tavoin takaisin, ei kuitenkaan aina välttämättä sen ihmisen taholta, jota kohtaan itse osoitit rakkautta. Kun rakastat, saat itsekin rakkautta runsain mitoin – se on maailmankaikkeuden laki.”

Vedät puoleesi sitä, mihin kiinnität ajatuksesi. Ajattele rakkautta, toimi rakkaudesta käsin ja myös saat rakkautta.

loveearth3. Rakasta maailmaa

”Olemme osa valtavaa ja monimutkaista kokonaisuutta, jossa kaikki liittyy yhteen. Ihminen ei voi ymmärtää maailmankaikkeuden laajuutta, mutta jokaisen ihmisen elämä on kuitenkin tärkeä osa tätä suunnatonta kokonaisuutta ja vielä suurempaa rakkauden ääretöntä ulottuvuutta”

Ajatukset luovat todellisuutta ja jos ajatuksesi lähtevät rakkaudesta käsin, luot rakkautta elämääsi. Olemme kaikki energiaa, meidän kaikkien ajatukset ovat energiaa ja yhteydessä koko maailmassa vallitsevaan energiakenttään. Rakkaus, jota tunnemme ja lähetämme ympärillemme, vaikuttaa myös energiakenttään. Kaikki rakkaus on hyväksi meille ja maailmalle, joten harjoita rakkautta aina kun voit.

Voit työelämässä valita pelon tai rakkauden. Jos pysyt työssä, missä et viihdy, vain koska pelkäät, ettet saa uutta, vahvistat negatiivista energiaa ympärilläsi ja saat vahvistusta sille. Näet ympärilläsi vain merkkejä, että maailma on pelottava, ihmiset saavat potkuja ja ihmiset joutuvat leipäjonoon. Jos pysähdyt, hengität syvään ja pohdit, mikä sinut tekisi onnelliseksi, voit löytää uuden suunnan elämällesi. Ajattelemalla ”mitä tekisin jos en pelkäisi?” voit huomata ajattelevasi, että hakisit toista työtä tai menisit takaisin opiskelemaan. Tämä on rakkauden tie, mitä voit lähteä kulkemaan ja uskomalla sen onnistumiseen, pysymällä rakkauden energiassa, huomaat toisenlaisia merkkejä. Ihmiset uudelleenkouluttautuvat, vaihtavat työpaikkaa, löytävät uusia kiinnostuksenkohteita, sosiaalisessa mediassa on hyviä vinkkejä uuteen elämänmuutokseen… Vedät puoleesi positiivista, rakkauden energiaa pelon, negatiivisen energian sijaan.

Harjoita rakkautta maailmaa kohtaan tietoisesti päivittäin. Pysähdy katsomaan pihalle ja mieti, miten hienon energiaa kierrättävän kiertokulun kautta luonto ilmaisee itseään niin upeilla eri tavoilla. Kukat kukkivat saaden maasta ja ilmastosta energiaa. Ne ovat kaikkia varten, kuin pieniä rakkauden lähettiläitä, jotka kasvavat rakkauden energiasta kenen tahansa ihailtavaksi. Pysähdy ihailemaan puiden silmuja ja ymmärrä kuinka nekin ovat vain energian avulla siinä, kuinka ne kasvavat tähän maailmaan jonkin näkymättömän energian kautta ja kuinka sinä voit ihailla niitä, olla niistä kiitollinen ja tuntea iloa, rakkautta.

Kotona sinulla on ehkä lemmikkieläin. Pysähdy ihailemaan sitä, kuinka se on syntynyt tähän maailmaan ja minkälaiseksi se on muodostunut. Rapsuta sitä, leiki sen kanssa, paijaa sitä. Tunne rakkaus sitä kohtaan ja sen rakkaus sinua kohtaan. Kaikki hetket, kun olet yhteydessä rakkauden tunteeseen, olet yhteydessä rakkauteen. Mitä enemmän huomaat näitä hetkiä, sitä enemmän pystyt spontaanisti ihan missä vain tuntemaan rakkauden energian ja nauttimaan siitä.

Löydä maailmasta eri tapoja rakastaa maailmaa ja olla yhteydessä rakkauden kanssa.

2016-01-20 15.11.554. Löydä yhteys omaan henkisyyteesi

Henkisyyden kautta ihmisellä on luontainen yhteys elämään tässä maailmassa ja sen ulkopuolella – yhteys toiseen energiaan, toiseen tietoisuuden tasoon; yhteys jumalaan tai korkeimpaan voiman, Rakkauteen, kaiken perustana olevaan suureen voimaan. Yhteyden löytäminen omaan henkisyyteen tuo mukanaan pysyvyyden ja turvallisuuden tunteen. Tämä rakkaus ei kuole koskaan – se on ikuinen ja kestävä. Koska rakkauden ulottuvuus jatkuu meidän maailmamme ulkopuolelle, se on kuin silta, joka vie meidät toiseen ulottuvuuteen kuollessamme. Jokainen rakastava ajatus tai ystävällinen teko, jokainen rakkauden synnyttämä tunne muuttaa meitä.

Mitä enemmän kehität omaa henkisyyttä ja olet yhteydessä siihen säännöllisen meditaation tai rukoilun kautta, sitä tietoisempi sinusta tulee ja sitä helpommin löydät yhteyden rakkauteen.

Varaa aikaa hiljaiseen mietiskelyyn säännöllisesti. Älä pakota itseäsi jatkuvaan toimintaan ajattelemalla, että sinun täytyy koko ajan saada jotakin aikaan. Joskus – itseasiassa säännöllisin väliajoin – meidän on annettava ajan kulkea ohi kuin lämmin henkäys: voimme nauttia vain siitä että olemme olemassa. Tämä on itsensä rakastamista ja suorin tie kohti omaa henkisyyttä.

Mietiskelyyn, oli se sitten rukousta tai meditaatiota, on aina aikaa. Kun löydämme ja tiedostamme henkisen ulottuvuutemme, voimme löytää sopivan tasapainon rauhan ja yksinäisyyden aktiivisen ja sosiaalisen elämän välille.

Voit hyödyntää uskontoa henkisyyden harjoittamisessa, jos uskonto tarkoittaa uskoa ja kunnioitusta maailmankaikkeuden ja elämän perustana olevaa korkeampaa voimaa kohtaan. Jos uskonto ja sen yhdessä harjoittaminen ohjautuu rakkaudesta, se voi olla loistava keino olla yhteydessä rakkauden energiaan. Käymällä kirkossa rukoilemassa tai jumalanpalveluksessa voi kokea yhteisen rakkauden energian. Jos uskonnon harjoittaminen ohjautuu pelosta, yhteisö on tiukasti kontrolloitu pelolla, politiikka alkaa vaikuttamaan toimintaan, siihen kuuluu syrjintää tai muiden oikeuksien polkemista, se ei ole hyväksi kenellekään.

Rukoilu on jumalalle suoraan puhumista, aktiivista kommunikointia, kiittämistä ja ylistämistä. Kuka tahansa voi rukoilla, vaikka ei kuuluisi mihinkään uskontokuntaan. Kaikki ihmiset rukoilevat joutuessaan kriisitilanteeseen, mikä on täysin inhimillinen reaktio: kuudes aistimme kertoo meille, että on olemassa toinen ulottuvuus, jonka puoleen käännymme hakemaan apua. Sinun ei kuitenkaan tarvitse odottaa kriisiä, voit aloittaa koska vain. Voit illalla kiittää jostain positiivisesta hetkestä tai synkempinä aikoina kiittää yksinkertaisesti ”Kiitos siitä, että olet lähelläni”.

Meditaatio on enemmän kuuntelua, passiivista olemista ja pysähtymistä. Voit meditoida yksin tai yhdessä. Meditoida voi istualteen, maaten tai risti-istunnassa, mutta tärkeintä on löytää rento asento, missä ei kuitenkaan ala nukuttamaan. Voit toistaa jotakin mantraa tai laskea hengitystäsi. Itselläni toimii parhaiten kaksi tapaa:

  1. Neliöhengitys: Hengitä sisään ja laske samalla neljään. Pidätä hengitystä ja laske samalla neljään. Hengitä ulos ja laske samalla neljään. Pidätä hengitystä ja laske samalla neljään. 4 x 4, toista niin kauan kuin haluat jatkaa meditointia. Helppo muistaa.
  2. Sanon itselleni samalla jotakin matraa. Samalla kun hengitän sisään, sanon mielessäni ”Hengitän sisään”, pidätän hengitystä ja sanon samalla esimerkiksi ”Rakkautta”. Samalla kun hengitän ulos, sanon mielessäni ”Hengitän ulos” , pidätän hengitystä ja sanon samalla esimerkiksi ”Kiitollisuutta”. Jatkan halutun ajan. Tämäkin on helppo muistaa ja lisää haluttuja tunteita kuten rakkautta ja kiitollisuutta.

Screenshot_2016-01-24-10-43-32_resized5. Vaali hyviä arvoja

Rakkauden ydin on rehellisyys, joten vaali elämässäsi myös rehellisyyttä.

”Ole rehellinen itsellesi – se on ainoa oikea tie. Pysyttelemällä totuuden tiellä sielusi voi hyvin ja voit olla onnellinen. Etsi aina totuutta sisimmästäsi ja ympäröivästä maailmasta. Samalla valitset rakkauden tien”

Jos olet tunteita kuumentavassa tilanteessa, pyri aina pysähtymään ja rauhoittumaan. Pyri saamaan tilanteesta selkeä ja kokonaisvaltainen kuva, jolloin totuuden näkeminen helpottuu ja voit löytää selkeän tien ulos tilanteesta. Aina oikeassa oleminen ei ole tärkeintä, vaan myös kiltteyden ilmaisu voi auttaa tilannetta.

Ainoa keino löytää oikea tapa toimia on kuunnella järkeä ja sydäntä ilman itsekkäitä pyrkimyksiä. Joskus ihmiset ajattelevat toimivansa oikein ”puhumalla suunsa puhtaaksi”, mutta onko se aina ”oikein”? Aina se ei ole kokonaisuuden kannalta oikein. Jos olet riitatilanteessa esimerkiksi työkaverin kanssa, voit valita puhua suusi puhtaaksi ja kaataa kaiken negatiivisen toisen niskan. Voit myös valita rakkauden, jolloin voit puhua, miten hänen toiminta tuntuu sinusta loukkaavalta ja pitäytyä asiassa, mikä vaikuttaa työskentelyynne, jättämällä ärsyttävät luonteenpiirteet pois tilanteesta.

”Pysähdy hetkeksi arvioimaan elämääsi: missä olet ja minne olet matkalla. Tartu hetkeen. Se tarkoittaa paitsi sitä, että elät joka hetken täysillä, myös sitä, että arvioit omaa elämäntilannettasi. Samalla lataat akkujasi, saat uusia näkemyksiä ja ideoita”.

Pidä aina tietyin väliajoin tilannekatsaus elämästäsi ja katso rehellisesti elämääsi esimerkiksi näiden kysymysten kautta

  • Mitä mieltä olen elämästäni – tänään, tällä viikolla, juuri nyt?
  • Millaiselta matkani elämän halki näyttää tässä vaiheessa?
  • Millainen on oma elämänpolkuni?
  • Elänkö hyvin – pyrinkö tekemään oikeita ratkaisuja ja elämään vastuuntuntoisesti?
  • Kohtelenko hyvin rakkaimpiani, ystäviäni, muita ihmisiä ja itseäni?

Jos olet tyytyväinen vastauksiisi:

  • Kiitä elämässäsi virtaavasta rakkaudesta, ole iloinen ja pyydä positiivisuutta ja onnea tällekin päivälle
  • Mieti, minne olet matkalla ja käy mielessäsi seuraavat askeleet, jotka sinun on otettava.
  • Pidä sama suunta ja iloitse elämästä!

Jos e tole tyytyväinen elämääsi tai et tunne oloasi onnelliseksi:

  • Yritä saada selville, mistä turhautumisesi johtuu. Pyri löytämään sen perimmäinen syy. Ole itsellesi rehellinen.
  • Pyri tietoisesti yhteyteen rakkauden energian kanssa ja kysy itseltäsi, miten voisit muuttaa elämääsi ratkaistaksesi ongelmasi rakentavalla tavalla
  • Jos ongelma liittyy puhtaasti nykyhetkeen etkä tällä hetkellä voi muuttaa tilannetta, pyri jälleen saamaan yhteys rakkauden voimaan ja yritä löytää erilaisia selviytymisstrategioita.

Screenshot_2016-01-31-10-59-356. Luo rakastava yhteys muihin ihmisiin

Vain olemalla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa voimme oppia ymmärtämään rakkautta ja antaa sen johtaa elämäämme.

”Kun sinua rakastetaan ja sinä saat osoittaa itse rakkautta, pystyt selviytymään peloista, surusta ja muista negatiivisista tunteista, sillä rakkaus antaa voimaa – se inspiroi, lievittää ja parantaa. Rakkaus on parantava voima, kunhan välitämme toisistamme niin, että vuorovaikutuksemme on positiivista ja ystävällistä.”

Ylläpidä elämässäsi seuraavia asioita saadaksesi rakastavan yhteyden muihin:

  • Vuorovaikutus: Olemme kaikki osa luomakuntaa – ole yhteydessä toisiin ihmisiin
  • Luovuus: Nauttikaamme luovuudestamme – ilmaise itseäsi
  • Rentoutuminen: Ihmisen tarkoitus on iloita elämästä – rentoudu ja nauti elämästä

Olet sitten yhteydessä muihin ihmisiin tavalla tai toisella, muista että kyse on aina pohjimmiltaan vuoropuhelusta. Jos näet ystäviäsi, ole läsnä ja anna tilaa myös ystäviesi asioille. Luota rakkauteen ja kerro myös omista asioistasi, ole vuorovaikutuksessa. Toimi samoin, olet sitten puhelimessa tai kirjoitatko sähköpostia. Tiedosta omat tunteet, jotka ovat sanojen ja tunteidesi takana. Pyri olemaan rakkaudellisessa yhteydessä eli tiedostamaan sanojesi vaikutus.

Kokeile rohkeasti erilaisia asioita ilmaistaksesi itseäsi. Itselleni toimii tämän blogin kirjoittaminen – saan kirjoittaa, purkaa tunteita, pohtia asioita ja kirjoittaa tänne asioista, jotka innostavat minua, esimerkiksi juuri tämä rakkaus-energia. Innostu ja älä pelkää näyttää sitä!

Muista rentoutua, etsi eri keinoja rentoutumiseen ja toteuta niitä.

Paljasta avoimesti rakkautesi ja elämänilosi – anna muiden nähdä onnesi: se hehkuu sinusta ympärillesi maailmaan ja aina muihin ulottovuuksiin asti antaen lisää voimaa maailmankaikkeuden rakkaudelle, joka lämmittää meitä kaikkia.

open7. Ole avoin läheisyydelle

Ota ensimmäinen askel läheisyydelle ryhtymällä korjaamaan ja luomaan uudelleen uskoa itseesi: ala jälleen rakastaa itseäsi. Olet ainutlaatuinen, rakastettava ja rakastava ihminen. Ole iloinen siitä, että olet juuri sinä!

Läheisyys ei ole mahdollista, jos ei ole oma itsensä. Läheisyys edellyttää syvää rentoutumista ja luottamusta, se on emotionaalinen yhteys, joka tuo suurta tyydytyksen tunnetta. Läheisyys voi tarkoittaa miellyttävää, turvallista oloa toisen seurassa ja avointa tunteiden osoittamista.

Voit muodostaa läheisyyttä muiden kanssa paitsi rakastamalla itseäsi, olemalla läsnä toiselle. Tunne rakkauden energia ja uskalla olla läsnä. Uskalla katsoa toista silmiin. Kun uskallat katsoa toista silmiin, kuuntelet helpommin ja osoitat olevasi kiinnostunut, välittäen rakkautta ja positiivista energiaa. Kuuntele ja puhu tietoisesti. Uskalla myös nauraa ja hassutella yhdessä, sillä se vapauttaa ja antaa naurulle, positiiviselle tunteelle, mahdollisuuden purkautua ja tulla jaetuksi toisen kanssa. Nauru myös torjuu pelkoa, et voi nauraa aidosti ja pelätä samalla.

Olet avoin läheisyydelle myös, kun hymyilet tuntemattomille ja osoitat rakkautta, kun voisit olla välinpitämätön. Pienet teot voivat olla toisen koko päivän kannatteleva hetki. Jokainen sana ja teko on tärkeä, vaikka emme koskaan enää tapaisi.

”Älä koskaan kitsastele ystävällisyyden kanssa. Puhu lämpimästi muille ihmisille, vaikka sinun ei tarvitsisikaan. Kiinnitä heihin huomiota – se on paras kohteliaisuus jonka voit antaa. Tarkista aina ennen kuin puhut, etteivät sanasi loukkaa toisia. Kirkasta muiden päivää aina kun se on mahdollista. Samalla kirkastat myös oman päiväsi”

loveeeee”Rakkaudessa on kyse siitä, että olet oma itsesi: tunnustat oman sisäisen totuutesi. Olet sitten haavoittuvainen tai vahva, hassuttelija tai vakavamielinen, ole rehellinen omille tunteillesi. Vain siten pystyt nauttimaan positiivisista tunteista täysin sydämin tai hallitsemaan negatiivisia tunteita. Tunne itsesi. Tiedosta, että olet rakastettava ja rakastava, ihana, ainutlaatuinen yksilö. Tiedosta ennen kaikkea rakkauden mahtava voima ympärilläsi. Tunne se, aisti se. Ajattele rakkautta ja rakkaus on läsnä.

Kaikki on sinusta itsestäsi kiinni – rakkaus on oma valintasi. Valitse se useammin. Anna rakkauden ohjata ajatuksiasi. Rakkaus säteilee sinusta koko maailmaan. Eikö tämä ole ihmeellistä? Rakkaus on ihmeellinen ja sen voima on käytössäsi.”

nasuMiksi kirjoitin taas näin pitkästi rakkaudesta?

Koska olen itse hyötynyt siitä todella paljon.

Mitä enemmän otan aikaa ollakseni yhteydessä rakkauteen, meditoimalla tai rukoilemalla, sitä vanhemmin tunnen sen koko päivän ajan. Nautin enemmän pienistä asioista, mikä voi olla fibromyalgikolle iso asia, kun aina ei pääse menemään niin paljon kuin haluaisi ja elämänpiiri tuntuu välillä kaventuvan kivun takia. Asun yksin ja olen sinkku, mutta koen itseni todella rakastetuksi. Olen avoin läheisyydelle ystävieni kanssa ja saan rakkautta. Pyrin toimimaan tietoisesti rakkaudesta käsin pienissäkin kohtaamisissa ja saan siitä hyvää mieltä. Työharjoitteluissani pyrin toimimaan rakkaudesta käsin ja saan silloin yhteyden muihin helpommin kuin stressaamalla. Koen löytäneeni paikkani ja tehtäväni maailmassa, kun saan auttaa muita löytämään rakkautta elämäänsä.

Rakkaudesta käsin toimiminen ei tarkoita, ettei huonoja aikoja tai hetkiä olisi. Se tarkoittaa vain, että minun on helpompi palautua niistä ja löytää voimia, jotka kannattelevat niiden yli. Meditaatio ja rukous, pyrkimys yhteyteen rakkauden kanssa auttavat myös jaksamaan kivun, väsymyksen ja sairauden kanssa.

Rakkauden kautta pääsen yhteyteen kiitollisuuteen ja onnellisuuteen nopeammin, useammin ja helpommin kuin ilman tätä rakkauden asennetta.

Siksi halusin kirjoittaa siitä ja rohkaista muitakin tutustumaan rakkauden vaihtoehtoon.

Alkuun pääsee kysymällä itseltään ”Miten toimisin/ajattelisin, jos en pelkäisi ollenkaan?”

Jo se on rakkautta.

Screenshot_2016-01-22-13-45-39_resized

Järjestöhommia

18.3.2016 Yleinen

allcandoitVitsi mikä viikko takana!

Työharjoittelu alkoi ja olen päässyt niin päätä huikaisevaan paikkaan, että pää tuntuu olevan viikon jälkeen ihan pyörällä – hyvällä tavalla, ja pääsin sen avulla myös siitä vaikeasta sumusta ulos, mistä kirjoitin viimeksi.

Teen harjoitteluni  järjestössä, mikä tekee nuorisotyötä erilaisten vähemmistöjen ja naisten parissa. Tarkoituksena on toimia kulttuurisensitiivisesti, sukupuolisensitiivisesti, voimaannuttavasti, vahvistaen ja yhteisöllisyyttä lisäten. Kohderyhmänä on koulukiusatut, yksinäiset, monikulttuuriset, vähemmistöihin kuuluvat, syrjäytymisuhanalla olevat, erityisryhmät ja aivan ”tavalliset” nuoret. Toisin sanoen toimintaan mahtuu kaikkea kaikille. Järjestössä tehdään asioita, joilla on oikeasti merkitystä ja mitkä ovat tärkeitä myös yhteiskunnallisesti sekä yksilön tasolla.

keskustelutEniten minua kuitenkin inspiroi muiden työntekijöiden seura, eikä vain tärkeän toiminnan toteuttaminen.

Olen päässyt tapaamaan todella monenlaisia ihmisiä järjestön eri tehtävistä ja osallistumaan hienoihin keskusteluihin. Tuntuu ihanalta kuunnella ihmisiä, jotka eivät tee yleistyksiä ja pohtivat asioita monelta kantilta, sensitiivisesti ja järkevästi. Saatan kahvipöydässä liittyä keskusteluun, missä kritisoidaan aito avioliitto-kampanjaa, puhutaan translaista tai yliseksualistuneen käytöksen takana olevista mahdollisista asioista. Tai joku kommentoi lehtien pinnallista ja epärealistista naiskuvaa, puhuen älykkyyden seksikkyydestä tai moninaisesta naiskuvasta. Tai sitten mietitään, kuinka reflektoida omaa toimintaa tai mitä eri ajatuksia sanavalinnat herättävät.

Nämä työntekijät ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista, itsensä kehittämisestä, sensitiivisyydestä ja osaavat ilmaista itseään. He eivät kuitenkaan tee siitä numeroa, vaan se on enemmänkin ilmapiiri, mikä siellä vallitsee avoimesti kaikille.

Screenshot_2016-02-04-18-24-58Isossa porukassa ollessani huomaan useasti muiden olevan kiinnostuneita puhumaan vain pinnallisista asioista ja tunnen itseni helposti ulkopuoliseksi tai etten vain jaksa osallistua keskusteluun. Sen takia tuntuu niin ihanalta ja innostavalta olla näiden ihmisten kanssa ja keskustella asioista, millä on väliä ja syvempää merkitystä.

Esimerkiksi eräs nainen sanoi kokouksessa ”Meidän jokaisen dna:han ja geeneihin on koodattu kaikki mitä tarvitaan. Kaikki voimavarat, tieto ja muu tarvittava on jo meissä kaikissa pienistä lapsista lähtien. Työntekijöinä meidän erityistehtävänä on auttaa ihmisiä löytämään, vahvistamaan ja ottamaan käyttöön ne heissä jo olemassa olevat voimavarat”. Ihminen nähdään kokonaisuutena, kehomielenä ja sitä tuetaan lähtökohdista, mitkä vastaavat myös omia arvojani.

Järjestössä nähdään myös yhtenä työntekijän tärkeänä arvona rakkautta, mikä näkyy asenteena muita ja itseä kohteen, myötätuntona ja voimaannuttamisena. Tämä asia ei näin suoraan nousisi ihan joka työyhteisössä esiin, vaan yleensä keskustelu on konkreettisemmalla tasolla. Mutta nämä työntekijät pitävät arvojen pohtimista tärkeänä osana työtä ja saan kokea olevani paikassa, mikä toimii oman uskomusmaailmani mukaisesti.

bodymind

Minut on myös otettu järjestössä erittäin hyvin vastaan. En ole ”vain opiskelija”, joka istuu jossain tuppisuuna itsekseen, vaan minut todella otetaan kaikkeen mukaan. Kaikki haluavat kuulla kuka olen, mistä tulen ja mitä ajattelen. Heti ensimmäisenä päivänä olin kokouksessa, missä kaikki selitettiin minulle, että pääsin juttuihin mukaan ja myös mielipiteitäni kysyttiin. Saan aidosti osallistua päätöksentekoon ja olla mukana suunnittelemassa.

Minua arvostetaan ja minuun suhtaudutaan niin, että en ole vain oppimassa, vaan myös minulla on jo ammattitaitoa ja osaamista jaettavana heille.

beyouTuntuu niin hyvältä, että oman, välillä todella raskaan arjen ja traumojen vastapainoksi saa jotain näin innostavaa. Saan olla mukana tekemässä tärkeää toimintaa, osallistua innostaviin keskusteluihin ja olla osana porukkaa. Koska sitä minä tunnen olevani, osa porukkaa. Olen saanut palautetta, kuinka tunnuin solahtavan työpaikalle kuin olisin aina ollut siellä, kuinka sovin paikkaan todella hyvin, kuinka olen oma-aloitteinen ja oikeanlainen tyyppi tehtävään.

Ja minusta itsekin tuntuu siltä. Ilman että minun on täytynyt yhtään esittää tai olla jotain muuta kuin mitä olen.

Sen tunteen avulla jaksan, vaikka päivät ovat epäsäännöllisiä ja pitkiä, paikkojen vaihdellessa ympäri pääkaupunkiseutua, mikä on järjestöpuolen työn huono puoli. Onneksi tämä on vain loppukevään vaihe, saan nauttia työn hyvistä puolista sitoutumatta pidemmäksi aikaa.

Sisäinen tila

13.2.2016 Yleinen

Screenshot_2016-02-01-21-44-46Ihana viikonloppu.

Eilen ystäväni vei minut pitkäaikaisen fanituksen kohteen, Iisan, keikalle. Hän oli vain ostanut meille liput sinne ystävänpäivälahjaksi yllättääkseen minut, koska tiesi ettei minulla olisi siihen nyt varaa. Käsittämättömän ihanaa, minulle annetaan ja annetaan rakkautta. Keikka oli aivan uskomaton, kaikki ne ihanat biisit, laulajan ihana ääni ja se tunnelma. Se oli suoraa rakkauden ilotulitusta kaikille aisteille, se todella teki hyvää ja antoi energiaa.

 Tänään minulla alkoi sitten viikonloppukurssi Sisäinen tila.

Sisäinen tila; vapaus ja helppous ovat arvokkaimpia lahjoja itsellemme ja rakkaillemme. Meditaatiota harjoittamalla emme enää anna elämän kiireiden, ongelmien ja pettymysten viedä mukanaan. Arvoikkain lahja, jonka voimme antaa rakkaillemme on oma tilamme – sisäinen ja ulkoinen tila. Harjoittamalla nykyhetkess olemista emme enää eksy todellisesta elämästä kiireen, ongelmien tai pettymysten vuoksi. Opimme ravistamaan pois itsestämme huolet ja elämään iloisesti. Tämä on taidetta, tietoisesti elämisen taidetta (the art of mindful living). Harjoitamme päästämään menemään asiat, jotka eivät tuo onnellisuutta. Kun pystymme päästämään irti, meillä on enemmän tilaa. ’’Hengittäen sisään, koen olevani avara tila. Hengittäen ulos, tunnen olevani vapaa’’. Ilo ja onnellisuus syntyy irtipäästämisestä.

puuKurssia pitää buddhalainen nunna, joka puhui kauniin rauhallisella äänellä.

Teimme tänään niin ohjattuja kuin itseohjattuja meditaatioita istualteen sekä kävelymeditaatioita. Viimeisen tunnin hän kertoi meille opetuksia ja esimerkkejä meditaatiosta.

Hän kertoi yhden esimerkin, mikä kosketti minua erityisesti ja jossa hän vertasi ihmistä puuhun:

Ihminen on kuin puu. Ihmisen mieli on puun latva ja keho puun runko ja juuret.
Kun myrsky lähestyy, ihmisen tulisi palata runkoon ja juuriin, eikä jäädä heikkoihin latvoihin pyörimään. Myrsky voi olla energiaa syövä, negatiivinen ihminen tai tilanne, joka herättää meissä ärtymystä.
Palaa siis runkoosi ja sano myrskyävälle ihmiselle ”Anteeksi, en ole parhaimmillani nyt, voidaanko palata tähän asiaan myöhemmin?” ja mielellään poistu tilanteesta rauhoittumaan.

Älä roiku latvassa, joka voi katketa, vaan palaa runkoon ja kun olet rauhallinen, voit pohtia miksi asia ärsytti sinua. Toinen ihminen ei ole yksin vastuussa myrskystä, vaan jokin siinä sai sinut ärsyyntymään. Mikä oma haavasi aiheutti reaktiosi? Kun näet sen ja kohtaat siihen liittyvän kivun, etkä toimi siitä käsin, haava voi parantua. Silloin et enää reagoi niin voimakkaasti, vaan pystyt oleilemaan rungossasi.

Meillä kaikilla ihmisillä on kaikki samat tunteet, joista päällimmäinen hallitsee meitä. Kaikilla on sama potentiaali onneen, mutta mitkä tunteet ovat aktiivisena päällimmäisenä? Jos mieli jatkuvasti vaeltaa ja päällimmäisenä tunteena on pelko, on onnen saavuttaminen vaikeaa. Meditoimalla voi saada rauhan päällimmäiseksi tunteeksi, aina palaamalla tietoiseen hengittämiseen.

Tietoinen hengittäminen, eli sisään- ja uloshengittämisen tarkkailu tietoisesti, johtaa kiitollisuuteen, mikä johtaa onnellisuuteen. Tietoinen hengittäminen on ankkuri tähän hetkeen, pois levottomasta mielestä, mikä johtaa vain stressiin ja onnettomuuteen.

Itse käytin kurssillakin omaa ankkuriani eli omaa mantraa, jota toistan hengittäessäni tietoisesti

Hengitän sisään, olen kotona.
Hengitän ulos, olen perillä.

Hengitän sisään – hengitän sisään, olen kotona – pidätän hengitystä.
Hengitän ulos – hengitän ulos, olen perillä – pidätän hengitystä ennen kuin aloitan taas uudestaan saman toiston.

smileIhanaa tämän nunnan opetuksessa oli myös hymyily.

Hän hymyili todella paljon ja sen kuuli jopa hänen äänestään. Hänen opettamassa meditaatioperinteessä hymyillään meditaatiota harjoittaessa. Hymy rentouttaa kasvojen lihakset ja aiheuttaa ilon tunnetta, joten se tuo mielen tyyneyden lisäksä iloa meditaatioon. Huomasin, että itse olen tottunut vain rentouttamaan kasvot ja hymyily olikin aika hankalaa samalla, joten se toi hyvää lisähaastetta omaan meditoimiseen.

Nunna puhui myös tunteiden jakaantumisesta positiiviseen ja negatiiviseen. Usein ihmiset ajattelevat, että jotkut tunteet ovat neutraaleja, mutta neutraalit tunteet ovat oikeastaan positiviisia. Kehoa kuulostellessa neutraali tunne, että esimerkiksi ei tunnu miltään, onkin negatiivisuuden poissaoloa. Ei tunnu miltään, mutta ainakaan sen tilalla ei ole esimerkiksi kipua ja kivun puuttuminenhan on positiivista. Ihmiset eivät osaa aina arvostaa tyhjyyttä, mutta nunna kertoi itse, että jos joku kysyy häneltä ”Tapahtuiko tänään jotain onnellista?” niin hän saattaa vastata ”Tapahtui paljon onnellista, ei tapahtunut yhtään mitään!”. Tämä ajatusmalli jotenkin hymyilytti minua.

Hän muistutti myös että harmonia on meille kaikille mahdollista.

Tarkkaile enemmän. Kuuntele enemmän. Tunne enemmän. Puhu vähemmän.
Meille ihmisille on annettu kaksi silmää, kaksi korvaa, paljon ihoa jolla tuntea, mutta vain yksi suu.
Mieti tätä viisautta. Puhu vähemmän ja puhu tietoisemmin, ole tietoisempi milloin ja miten puhut. Minun vietnamilaisessa kulttuurissa tavataan sanoa, että onnettomuus tulee suusta. Se tarkoittaa, että puheilla voi saada paljon aikaan, eikä vain hyvää. On parempi pohtia mitä haluaa sanoa ja milloin, olla tietoinen ja tarkkailla enemmän. Silloin voi saada elämäänsä hyvän harmonian.”

Screenshot_2016-01-31-15-44-36Kuulimme tänään myös opetusta tapaenergiasta.

Tapaenergia on jotain, mihin on tottunut ja mitä tekee helposti huomaamattaan. Sen voi kuitenkin huomata, tiedostaa ja toimia toisella tapaa tietoisesti.

Esimerkiksi nunna kertoi välillä huomaavansa, että tiskatessaan ajattelee vihaavansa sitä hommaa ja alkaa kiirehtimään. Heti kun hän huomaa tämän vanhan tapaenergian, hän hymyilee sille ja palaa tietoisempaan ajatteluun. Tietoisena tiskatessaan hänen ajatukset kääntyvät kiitollisuuteen, esimerkiksi kuinka onnekasta onkaan kun vesi tulee suoraan hanasta eikä sitä tarvitse hakea kaivosta ja kiitollisuus johtaa onnellisuuden tunteeseen.

Tapaenergia liittyy myös tavasta puhua itselleen. Kun emme ole tietoisia, vaan ajatuksemme vaeltelee ja elämme pelosta käsin, saattaa tapaenergiasta käsin sisäinen puheemmekin muuttua negatiiviseksi. Saatamme istua bussissa, joka on myöhässä ja tapaenergia saa meidät puhumaan itsellemme pään sisällä ”olet aina myöhässä, miten voit epäonnistua näin, nyt muut joutuvat odottamaan takiasi ja kaikki on pilalla”. Jos huomaamme tapaenergian nousevan voimme keskittyä tietoiseen hengittämiseen ja samalla sanoa itsellemme ”joskus näin käy, en kuitenkaan voi muuttaa tilannetta, vaan voin vaan odottaa ja toivoa ettei tästä koidu isoa harmia, rauhoitun ja kaikki on ihan hyvin”. Positiivinen puhe luo positiivista energiaa, milloin vedät puoleesi positiivisa asioita. Tietoinen hengitys voi toimia ankkurina tähän hetkeen, jotta et ajaudu tapaenergian vuoksi muualle, vaan voit luoda positiivista puhetta, olla kiitollisempi ja onnellisempi.

Jokainen tälläinen hetki, kun valitset ankkuroitua tietoisella hengityksellä tähän hetkeen, lisää kiitollisuutta ja onnellisuutta. Jokainen pienikin hetki on kuin mini-meditaatio, josta voi olla kiitollinen. Aina ei tarvitse pitää vaikka puolen tunnin meditaatiohetkeä, kun pyrkii käyttämään pienetkin mahdollisuudet tietoiseen hengitykseen.

Screenshot_2016-01-26-22-32-44_resizedNämä asiat – ankkurointi tietoisella hetkellä tähän hetkeen – luovat rauhaa ja tilaa sisällemme, kun pelko poistuu sisältämme.

Tila sisällämme on tila rakkaudelle.

Tila sisällämme on todellinen kotimme, missä rakkaus asuu.

Tila sisällämme on koti todelliselle olemuksellemme, rakkaudelle ja valolle.

”Hengitän sisään, olen kotona.
Hengitän ulos, olen perillä.”

Voimme näin harjoittaa rakkautta niin kauan kunnes muistamme olevamme rakkautta.

Screenshot_2016-01-22-13-44-02_resizedOlen niin kiitollinen tästä kurssista ja mahdollisuudesta harjoittaa rakkauttani ihanan opettajan johdolla.

Saa nähdä mitä huomenna opimme lisää!

What a feeling!

8.2.2016 Yleinen

Screenshot_2016-02-06-16-47-51Minulla on ollut tänään niin ihana olo, että on tehnyt mieli vain laulaa What a feeling-biisiä ääneen jatkuvalla toistolla.

Aamulla kärsin todella hammaslääkärissä, kun puudute ei toiminutkaan ja suussa oleva alaleukaimuri painoi niin paljon, etten voinut sanoa mitään. Tajun lähteminen ei ollut kaukana, mutta selvisin. Ja kaiken tämän pystyin unohtamaan, sillä palkinnoksi pääsin salille!

Pelkäsin etukäteen, että puolentoista viikon tauko näkyisi huonompana kuntona, mutta mitä turhaa! Menin crossille ja ah mikä tunne, kuin en olisi taukoa pitänytkään. Kunto tuntui jopa kasvaneen ja tein jopa uuden oman ennätyksen – enemmän kierroksia ja pidempi matka pysymällä oikealla sykealueella!

Tulin kotiin ja piristin itseäni lisää tekemällä kaverin edellisenä päivänä tuomista aineksista tortilloja, söin ja otin päiväunet koira kainalossa.

Screenshot_2016-01-23-17-30-12_resized

Tuntuu niin hyvältä pitää itsestä huolta! Se ei tarkoita laittautumista ja pukeutumista tällä hetkellä, vaan mielen, kehon ja sielun hoitamista.

Mielen hoitaminen tarkoittaa negatiivisen puheen katkaisua: sen sijaan, että antaisin itseni arvostella itseäni, kehun itseäni. Esimerkiksi salilla mieleeni saattaa tulla ajatus ”en ole yhtä hyvässä kunnossa kuin nuo muut”, mutta heti kun huomaan ajattelevani näin sanon mielessäni itselleni ”anteeksi, että vähättelen itseäni ja vertaan itseäni muihin, sillä ei ole mitään väliä, olen täällä itseäni varten ja voin verrata itseäni vain itseeni”. Sen lisäksi kehun itseäni ”tämä menee hyvin, jaksan hienosti ja olen kehittynyt, ihanaa pitää itsestäni huolta”.

Kuulostaa tyhmältä aluksi ja pitkään meni, ennen kuin pystyin uskomaan itseäni, mutta ajan kanssa se auttaa. Minua auttoi myös ymmärrys, että sisäinen puhe vahvistaa sitä, miksi todellisuuteni muovautuu. Jos haukun itseäni, olen tyytymätön. Jos olen myötätuntoinen itseäni kohtaan, viihdyn paremmin itseni kanssa ja olen tyytyväisempi. Kaikki on yhteydessä kaikkeen, me olemme osa universumia ja ajatuksillamme, sisäisellä puheellamme, olemme yhteydessä universumiin. Ei kannata vahvistaa negatiivisia asioita elämässään, jos ei halua negatiivisuutta elämäänsä.

Screenshot_2016-01-23-20-45-43_resized

Kehoa hoidan monella tapaa. Liikunta tulee tärkeänä osana, sen liikuttaminen ja parantaminen liikkumalla. Venyttely pitää sen paremmassa toimintakunnossa. Lyhyet ateriavälit ja järkevät ruuat auttavat kehoa jaksamaan, niin kipua kuin muutenkin. Lisäravinteet auttavat palautumisessa ja vitamiinit tukevat kehon toimintaa. Myös lepo on tärkeää ja yritänkin mennä ajoissa nukkumaan, pitämään rytmin mahdollisimman hyvänä. Uni itsessään ei anna tarpeeksi lepoa fibron takia, joten mitä pidempään pystyn nukkumaan, sitä suurempi mahdollisuus on saada enemmän lepoa levottomasti nukutun yön aikana. Päiväunet ovat ihan arjen luksusta, mutta nekin auttavat jaksamaan.

Sielun hoitaminen taas on ajan ottamista itselle: meditaatiota, rentoutumista, omaan sisäiseen valoonpäin kääntymistä.

Kaikki nämä kolme osa-aluetta yhdessä on nykyään jo vankka osa arkea ja muodostuneet tärkeiksi osiksi elämääni. Välillä toki pitää ihan nollata – hölmöillä kavereiden kanssa, syödä laskiaispulla, valvoa pitkään ja juhlia, nukkua myöhään ja sekoittaa rytmi – mutta rytmiin takaisin paluu ei tunnu ahdistavalta, vaan hyvältä. Se on tärkeintä.

Screenshot_2016-01-27-14-40-10_resizedVoin tosissaan nykyään allekirjoittaa ylläolevan tekstin.

”Rakas keho,

Rakastan sinua,

Hyväksyn sinut,

Näen sinut.

Minä lupaan vaalia sinua kaikkina päivinä elämässäni.”

Kehoni on kotini ja teen kaikkeni huolehtiakseni siitä, kuten muistakin osista itsestäni.

Pienin askelin kohti parempaa, tyytyväisenä tähän hetkeen.

Screenshot_2016-01-31-19-31-04

Uusi kuva

29.1.2016 Yleinen

PhotoGrid_1454054849739_resizedKyllä. Uusi kuva iholla. Uusi tatuointi.

Rahaahan ei koskaan ole liikaa, päin vastoin, mutta säästin jouluna saamani vähät rahat ja käytin ne uuteen kuvaan. Sen verran pieni summa, ettei se arjessa paljoa muuta, mutta sillä voi saada jotain elinikäistä ja tärkeää, kuten tatuoinnin… Ja tälläinen siitä tuli, olen todella tyytyväinen! Kuva on otettu suoraan sen tekemisen jälkeen eli vaalenee vielä parantuessaan (ja tuo tussin jälki toki katoaa heh).

Miksi tämä kuva ja tähän paikkaan?

Screenshot_2016-01-22-07-03-02_resizedHalusin ottaa tatuoinnin merkitsemään sitä paikkaa millä on väliä, missä se aito itse, rakkaus ja valo, sijaitsee ja mitä kohti pyrin meditoidessa. Se sisäinen valo, rakkaus, tuntuu kehossani tuossa kohtaa ja siihen pyrin olemaan kosketuksissa. Mielestäni sisältäpäin loistava pohjantähti sopi kuvastamaan sitä hyvin, sillä pohjantähdestä haetaan suuntaa eksyessä ja niin sitä pitäisi hakea myös omasta sisäisestä valostaan. Rintojen välissä se on  näkyvissä vain minulle ja minulle läheisille ihmisille, näen sen kuitenkin itse peilistä joka aamu ja ilta, se on aina siinä muistuttamassa, että kaikki löytyy sisältä.

Screenshot_2016-01-22-14-48-35_resized

Viime aikaiset rankat kokemukset ja koettelemukset saivat minut kokemaan, että haluan ja tarvitsen jotain konkreettista muistuttamaan minua kaikesta tästä – että selviän, kun pidän suunnan oikeana, kuuntelen itseäni ja hiljennyn. Samalla tatuoinnit ylipäätään merkitsee minulle sitä, että minä hallitsen omaa kroppaani ja olen päätäntävallassa siitä, valitsen millainen kehostani tulee. Se lisää omaa itsetuntemusta ja itsevarmuutta, positiivista kehonkuvaa, mikä ei todellakaan ole ollut itsestäänselvyys minulle. Olen käynyt elämäni aikana monenlaista itseinhoa ja epätoivoa läpi, mutta nyt käyn läpi paranemisprosessia kohti rakkautta. Näen kehoni erilaiset jäljet merkkinä voitetuista koettelemuksista, enkä häpeä niitä. En muutenkaan häpeä kehoani, vaan koen myötätuntoa siitä, mistä kaikesta se on selvinnyt ja minkä kaiken läpi se on minut kuljettanut. Ja nyt taas uusi tatuointi muistuttaa siitä lisää.

Screenshot_2016-01-24-10-36-31_resized

Kun katson peiliin, näen kehoni, sieluni kodin. Kodin, joka on hieman kärsinyt, mutta johon olen myös itse rakentanut. Rakentanut tärkeitä muistutuksia elämästä ja tärkeistä asioista, tatuointejeni kautta. Se on vain ja ainoastaan minun kotini, eikä ole toista samanlaista. Kuvat korostavat sitä kauniilla tavalla.

Näin tatuoinnitkin saavat itselleni tärkeämmän merkityksen kuin moni arvaisi.

Screenshot_2016-01-21-15-26-56_resized

Rakkaudesta

15.11.2015 Yleinen

Jotain kummallista, jotain hyvää on tapahtunut.

Kävin ostamassa itselleni salikortin. Ja ei, tämä ei ole se kummallinen asia. Kummallista on syy, miksi hankin kortin. Se ei johtunut siitä, etten pidä kropastani. Se ei johtunut pyöreästä pyöreämmäksi muuttuneista muodoista tai sen muodosta. Se ei johtunut edes siitä, että kroppa ei toimi kunnolla.

Se johtui rakkaudesta. Rakkaudesta omaa kroppaani kohtaan. En koe vihaa sitä kohtaan, vaan myötätuntoa. Se on suojannut minua maailmalta ja taistellut sairauksiani vastaan. Se on joutunut venymään ja muuttumaan, mutta se on kestänyt. Se ansaitsee rakkautta ja huolenpitoa, ei arvostelua ja läksytystä.

Elämänkatsomukseni muuttuessa, näen ihmisen koostuvan kolmesta osasta: kehomielestä, egosta ja jostain, mitä voi sanoa perusolemukseksi, sieluksi, valoksi tai rakkaudesta. Kaikki meditointi, kehoharjoitteet, retriitit ja työskentely itseni kanssa on saanut minut tajuamaan tämän kolmijaon. En enää samaistu samalla tapaa kroppaani. Se on koti perusolemukselleni/sielulleni/valolle/rakkaudelle. En ole vain kehoni, kuten en myöskään ole vain egoni, joka toimii usein pelosta ja lapsuuden kokemuksista oppimasta käsin. Olen jotain muuttumatonta, jolle keho tarjoaa kodin tämän elämän ajaksi.

Kun en enää samaistu kehooni, en ajattele arvoni määräytyvän kehoni mukaan. Kehoni, kotini on kokenut kovia ja sen kanssa on välillä vaikeaa, mutta nyt yritän tarjota sille rakkautta. Vaikka ruoka ei maistu, yritän pakolla saada itseni syömään edes jotain. Vaikka kehoni on jäykkä, yritän säännöllisesti venytellä ja se on tuottanut jo tulosta. Vaikka kehoni on kipuja täynnä, yritän sitkeästi löytää keinoja saada siihen liikkuvuutta ja kestävyyttä.

crossiOlen yrittänyt jo montaa eri tapaa saada kehooni liikkuvuutta ja kestävyyttä, mutta asenne ei ole ollut näin kohdallaan. Nyt minulla on uuden asenteen lisäksi uusia keinoja.

Kuntoutuksessa kesällä tehtiin paljon eri testejä ja nyt tiedän millainen syke minulla pitäisi olla harjoitellessa. Oikeaa sykettä seuraamalla en tee kerralla liikaa, jolloin kroppa rasittuu liikaa ja aiheuttaa liikaa kipuja. Nyt minulla on siis sykevyö ja -kello mukana.

Kuntoutuksessa huomattiin, että mikä vaan laite, jossa joudun jotenkin keholla vastustamaan laitetta, on huonoksi minulle. Itse pelkkä laitteeseen vastustaminen aiheuttaa kipua eli moni laite on poissuljettu sen vuoksi. Käytän siis aluksi vain crosstraineria.

Fibromyalgikon keho ei palaudu kunnolla, koska sen hapetusreaktiot eivät toimi kunnolla. Jo tavallisina päivinä kroppa menee helposti maitohapoille normaalista toiminnasta, joten pienikin treeni voi aiheuttaa tavallista enemmän rasitusta kroppaan. Kokeilen siis treenijuomana MSM-rikkijauhetta ja sitruunamehua veteen sekoitettuna, minkä pitäisi edistää palautumista. Kotona juon vielä Valmarin juomaa, joka tehostaa kudoshengitystä, poistaa happamia kuona-aineita ja kiihdyttää aineenvaihduntaa. Eräs toinen fibromyalgiaa sairastava suositteli tätä minulle.

Koska palautuminen on hidasta, aloitan hitaasti. Puoli tuntia alussa, päivänä, jolloin ei ole muuta. En siis yritä edes mennä rankan työharjoittelu-/koulupäivän jälkeen salille, vaan väsyneenä lepään. Liikun levänneenä, esimerkiksi viikonloppuna tai vapaapäivänä. Annan myös tarpeeksi aikaa ennen seuraava treeniä.

Valmistaudun myös seuraavina päivinä varaamaan kipulääkettä tarpeeksi mukaan, jos kivut tuntuvat pahoilta. Toivottavasti teen asiat oikein ja tunnen treeniin kuuluvaa kipua, mikä kertoo kehittymisestä, enkä fibrokipuja pahempina kuin normaalisti.

Nyt on siis uusi asenne ja uudet neuvot käytössä. Ehkä tämä kantaa pidemmälle kuin aiemmin. Ainakin yritystä on. Joka tapauksessa koen olevani jo voiton puolella, koska olen löytänyt jotain hienoa – rakkauden kehoani kohtaan, oli se sitten millainen vaan.

10393655_408545109328163_8280741111281104680_n

I love me

20.10.2015 Yleinen

PhotoGrid_1445195292058_resizedPuputyttöjä, Minna Parikan kenkiä, ilmaisnäytteitä, terveystuotteita, laukkuja, luentoja, vaihtoehtohoitoja…

Arvatenkin puhutaan siis I love me-messuista!

Ystäväni soitti minulle perjantaina, että hänellä olisi minulle vapaalippu, lähtisinkö hänen ja hänen toisen ystävänsä kanssa sunnuntaina messuille. Olin todella iloinen, sillä olin toivonut pääseväni messuille, mutta varaa minulla ei olisi ollut lippuihin. Nyt sain yllättäen ihanaa seuraa ja ilmaisen sisäänpääsyn.

Messuilla on kiva kävellä ja tutustua eri kojuilla myytäviin tuotteisiin, vaikka en olekaan mikään muotifani. Kävimme katsomassa muotishown, mistä kaverini oli ihan innoissaan. Itse tykkäsin katsella Minna Parikan kenkiä, kuunnella hyvää musaa ja katsella yleisön reagointia, mutta langanlaihat mallit ja muu muoti ei sytyttänyt minua. Osa malleista oli järkyttävän laihoja, osa taas kuitenkin tasapainoisen näköisiä. Katselin malleja ja totesin, että minua nämä ”puput” eivät vaan hetkauta. Arvostan naisessa persoonallisuutta ja terveitä muotoja, eikä tälläiset tusinamallit herätä minussa oikein mitään. Olivat siis hyviä ”vaateripustimia”, kun tälläinen antimuotifani ja naisfani kiinnitti paljon mielummin huomionsa vaatteisiin kuin itse naisiin, hehe.

aura3

Shown jälkeen siirryimmekin hyvinvointi-puolelle toiveestani ja siellä intoni pääsi esille, kun päästiin vähän pois tältä pinnallisuus-alueelta. Mindfullness-harjoitukset, asentovirheiden tutkimiset, suolaionit, kirjakojut, akupunktio, kristallit… Ihanaa tutkailla ja katsella, tämä osasto on sitä minun kiinnostuksen kohdetta!

Hyvinvointi-osastolla kävellessä törmäsin aurakuvaukseen ja -luentaan. Sama kuvaus ja luenta on ollut joka messuilla, missä olen käynyt ja aina olen sitä kiinnostuneena katsellut. En tiedä uskonko siihen tai onko se huijausta, mutta minua se kiinnostaa. Ajattelin mennä siihen, mutta huomasin hinnan olevan 20€, kun minulla oli rahaa messuilla mukana enää 16€. Huomasin kuitenkin samalla yhdistyksellä olevan arpajaiset ja päätin ostaa 2€:n arvan, samalla toivoen kaikella mielenvoimallani aurakuvausta ja -luentaa. En tiennyt olisiko se edes palkintona, koska palkinnoissa näkyi vain kristalleja ja muita luontaistuotteita, mutta en välittänyt. Käytin kaiken mielenvoimani ja toivomisen, nostin arvan ja kerroin nostaneeni numeron 26. Ihmeissään oleva nainen pyysi minua vielä näyttämään arpaani ja totesi sitten itsekin yllätyneenä voittaneen päävoiton! Ja mikäs muukaan se oli kuin aurakuvaus ja -luenta.

Olin niin onnellinen.

Pinnallisesta pinnan alle. Mikä on aura? Aura on ihmistä ympäröivä elektromagneettinen voimakenttä. Se toimii fyysisen, psyykkisen ja henkisten toimintojen mallina, se on yksilöllinen kuin sormenjälki. Aura värähtelee eri taajuuksilla, jotka vastaavat eri värejä. Kuvauksessa herkkä elektroninen mittauslaite mittaa aura-värähtelyä ja tietokoneohjelma työstää tuloksen, muuntaa värähtelyt niitä vastaaviksi väreiksi ja näin saat kuvan aurastasi. Paikalla oli myös asiaan perehtyneitä lukijoita, jotka selvensivät mitä kuva kertoo elämästäsi.

Huomattavaa näissä aura-asioissa on, että jos uskoo ajatusten, kehon toiminnan ja toimintojen olevan energiaa, joka värähtelee ja näkyy aurana, että ymmärtää myös auran muuttuvan. Energian kuuluu liikkua ja jos tukoksia tulee, toivottavaa on käsitellä miksi esimerkiksi ei halua tuntea joitain tunteita tai mitä tunnelukkoja itsellä on. Jos tutustuu ja työskentelee itsensä kanssa, on tukoksia mahdollista avata ja tällöin energia vapautuu. Elämä muokkaa meitä ja auran ollessa malli meistä muutoksineen, sekin muuttuu. Eli jos tälläiseen aurakuvaukseen ja -luentaan menee, vaikka sieltä paljastuisi mitä, ei saa antaa sen lannistaa. Se on vain mahdollisuus huomata, että joitain asioita, tunteita ja traumoja tulee työstää.

vibeKuva napattiin ja sain luennan.

En vieläkään osaa sanoa tai halua sanoa, onko tässä aura-touhussa todenperää. Mutta ainakin itselleni kuvasta ja luennasta tuli todella koskettava, ihana muisto.

Kuvassani ympärilläni oli kolmea väriä. Oikealla puolellani oli paljon oranssia, mikä kertoo, että minun on helppo auttaa ja huolehtia muista, se on luontevaa minulle. Vasemmalla puolellani taas oli paljon vaaleanpunaista, mikä kertoo, että minun on helppo antaa rakkautta, mutta sen puute oikealla puolella kertoo vaikeudesta vastaanottaa rakkautta. Päälläni oli sekä vaaleanpunaista ja oranssia, mikä kertoo, että minulla on elämässäni paranemisprosessi menossa: minun elämässä on jo rakkautta ja huolehtimista, kasvavissa määrissä. Muutama tummentuma kertoi väsymyksestä ja kivusta, viitaten sairauteeni elämässä. Kuvassa näkyi myös energiatukoksia, joita työstän terapiassa.

Kaikki tähän asti kuulosti paikkaansa pitävältä ja kosketti minua.

Eniten minua kuitenkin kosketti valkoinen väri pääni yläpuolella. Se kertoo ajatus- ja henkimaailmasta. Valkoinen oikein loisti siinä, kertoen puhtauden, läsnäolon ja voiman olemassaolosta. Luennassa minulle kerrottiin, että se kertoo parantumisen prosessista, positiivisesta elämänasenteesta ja keveydestä.

Kuvassa oli todella kaunis värimaailma, näiden kolmen värin loistaessa ympärilläni. Luennasta taas sain ihanan kokemuksen, miltä energiani näyttää ja mitä se viestii sisältäni ulospäin.

Minulla on kaunis energia, hih.

Huolehtimalla ja rakastamalla itseäni voin vaikuttaa energiaani yhä enemmän ja enemmän. Koko ajan yritän opetella tätä pehmeämpää elämää itseäni kohtaan ja se näkyy jo nyt aurassani. Muutama vuosi taaksepäin se olisi voinut näyttää erilaiselta, kun olin vielä kova ja vaativa itseäni kohtaan. Olisi ihana ottaa vaikka vuoden tai pidemmänkin ajan päästä uusi kuva. Voihan olla, että se loistaa yhä kirkkaampana ja kauniimpana silloin.

aura2

Erityisherkkä

5.7.2015 Yleinen

avainOlen jo jonkin aikaa miettinyt uskallanko kirjoittaa tästä aiheesta. Siitä on tullut jonkinlainen muoti-ilmiö mediassa, mikä toisaalta on hyvä: jos jostain puhutaan paljon julkisesti, voi tunnistaa itsestään tuttuja piirteitä ja löytää niille nimen. Se mikä mielestäni on huono puoli, on se, että ihmiset luovat esimerkiksi isoja facebook-ryhmiä, missä kaikki mahdollinen elämässä oleva asia leimataan erityisherkkyyden alaiseksi tai siitä johtuvaksi asiaksi. Toisaalta myös ihmiset tekevät diagnooseja itselleen erityisherkkyydestä välttämättä olematta sitä, vaikka vain muutaman tai yhden piirteen perusteella, mistä tuskin on suurta haittaa, mutta ehkä itsetuntemuksen kannalta asioita olisi hyvä pohtia syvemmin.

Kuten olen täällä aiemmin maininnut, käyn terapiassa juttelemassa traumoista ja ongelmista lapsuudesta, sekä sairauteen liittyvistä asioista. Oikeastaan käsittelemme siellä kaikenlaisia asioita, mikä lisää itsetuntemusta samalla. Yhdellä kerralla terapeuttini kysyi minulta olenko kuullut sellaisesta termistä kuin erityisherkkyys, että hänen mielestään minä vaikutan sellaiselta ihmiseltä. Minulle on pienestä pitäen sanottu kuinka olen reipas ja rohkea, kun taas sisarukseni on se herkkä ja olen näin sivuuttanut koko herkkyyden itsessäni. Terapeuttini lainasi minulle HSP – Erityisherkkä ihminen- kirjan, joka todella avasi silmiäni.

”Erityisherkällä ihmisellä on rikas sisäinen maailma, ja hän eläytyy voimakkaasti ympäristön ärsykkeisiin. Monet erityisherkät ovat tarkkanäköisiä, intuitiivisia ja älykkäitä, mutta he saavat helposti liiallisen latauksen hälystä, kiireestä sekä muista ihmisistä. — Psykoterapeutti Elaine Aron kehitti termin highly sensitive person (HSP) eli erityisherkkä ihminen kuvatakseen ihmisiä, jotka reagoivat tavallista herkemmin ulkoisiin ärsykkeisiin” (Elaine Aron: Erityisherkkä ihminen, 2013.)

Tunnistin itsessäni todella paljon erilaisia piirteitä ja ”oireita”, jotka sopivat itseeni, ne olivat löydettävissä jo lapsuusmuistoista. Minua on kuitenkin kasvatettu sosiaaliseksi, rohkeaksi ja pärjääväksi, joita puolia olen myös itse yrittänyt vahvistaa. Olen ollut liian monessa asiassa mukana, ollut väkisin sosiaalinen, itselleni oikeasti epätyypillisesti huomion keskipisteenä, hengannut isoissa joukoissa ja pyörittänyt isoja sosiaalisia kuvioita. En ole tunnistanut itsessäni todellista puoltani, erityisherkkyyttäni, sekä sen tuomia tarpeita. Ei olekkaan ihme, että olen uupunut ja sekin voi vaikuttaa fibromyalgian puhkeamiseen, kun ei ole kuunnellut oikeita tarpeitaan.

11224172_10207024447354278_7309697061642961577_nMitä sitten erityisherkkyys minulle tarkoittaa? Itsetuntemuksen lisääntymistä ja todellisen minän kuuntelua. Olen tehnyt huomioita, jotka ovat olleet itselleni tärkeitä:

  • Tarvitsen yksinoloa. Viihdyn yksin ja tarvitsen yksinoloa akkujen lataamiseen, palautumiseen ja rauhoittumiseen. Se on hyvä tunnistaa ja pitää myös huolta, että kaikesta kivasta tekemisestä huolimatta huolehdin myös tästä puolesta.
  • Tarvitsen omaa tilaa. Pidän läheisyydestä ja lähellä olemisesta, mutta minulla on myös aika tarkat rajat, ketä päästän lähelleni ja kuinka lähelle. Joidenkin ystävien kanssa esimerkiksi olen todella läheinen fyysisestikin, mutta toisten kanssa saatan olla todella tietoinen rajoistani, vaikka hekin olisivat ystäviäni. Olen tietoinen omasta tilastani ja saatan ahdistua, kun sitä ei kunnioiteta (se ei esim ruuhkaisessa bussissa ole aina mahdollista). Yritän oppia ilmaisemaan tätä tiukemmin ja paremmin myös hankalissa tilanteissa. Myös tavat millä tavoin pidän lähelläni olemisesta vaihtelevat ihmisen, ajankohdan, paikan ja fiiliksen mukaan. Taas, joidenkin kanssa olen hyvin läheinen monella eri tapaa ja joidenkin kanssa taas en halua edes mitään kosketusta. Oman tilan lisäksi kuitenkin haluan läheisyyttä, mistä on myös tärkeä pitää huolta, kunnioittaa itsessäni molempia puolia. Onneksi on rakkaita ja läheisiä ihmisiä, eikä se kuulu vain romanttisiin suhteisiin.
  • Olen omimmillani pienessä porukassa. Vietin ennen aikaa isoissa porukoissa ja ryhmissä, bileissä ja juhlissa. Kuvittelin, että pääsemällä johonkin porukkaan, olen tyytyväinen ja että se tuo lisää hyvää oloa elämääni. Nyt olenkin huomannut, että vaikka tulen toimeen isoissa porukoissa, väsähdän niissä nopeasti, kun on niin paljon ärsykkeitä (paljon ihmisiä, joita tarkkailla ja kuunnella, aistia). Olen omimmillani pienessä porukassa tai kaksin, kun on mahdollisuus olla todella läsnä ja keskittyä.
  • Arvostan toisissa ihmisissä samoja erityisherkkiä piirteitä. Minulla on muutama hyvä ystävä, joilla on samoja erityisherkkyys piirteitä ja heidän kanssaan meillä on syntynyt tästä syystä syvälliset ihmissuhteet. Keskusteluissamme ja yhdessäolossamme pääsemme syvemmälle tasolle ja molemmat oikein hehkuvat hyvää energiaa, kun saa muodostettua hyvän yhteyden.
  • Olen todella aistiherkkä. Reagoin voimakkaasti hälyyn, suuriin ihmismassoihin, erilaisiin pieniinkin ääniin ja valoihin. Saan helposti migreenikohtauksia näiden takia. On kuin minulla olisi kokoajan tuntosarvet pystyssä ja tarkkailen jatkuvasti kaikkea, niin että tälläiset ympäristöön liittyvät aistiärsykkeet saavat minut uupumaan nopeasti. Tämä vaikuttaa myös kipuihini, joten tämä on tärkeä tiedostaa. Yritän huomioida tätä vaikuttamalla esimerkiksi ympäristöön, jossa olen ja sopimalla vaikka ryhmätapaamisia hälyisän kahvilan sijaan jonkun meidän opiskelijan omaan kotiin. Pidän myös huolta, että minulla on kunnon mahdollisuus palautua ”ärsyke-överin” jälkeen.
  • ”Ärsyke-överit” voivat tulla koulupäivän aikana, joissain juhlissa, isommissa porukoissa, harrastuksissa, kaupoissa (joissa vaikka valaistus on liian kirkas), uusissa paikoissa ja asioissa, jotka voivat olla myös kivoja. Eli överit eivät tule todellakaan negatiivisista asioista tai sellaisista asioista, joita pitäisi ehdottomasti välttää. Jos näitä kaikkia välttää, voi menettää positiivisia kokemuksia tai erakoitua, mikä ei yleiseen hyvinvointiin liittyen taas ole hyvä asia. Pitää rohkeasti silti mennä ja tehdä, yrittää vähentää ärsykkeitä ja jos se ei onnistu, niin lähteä kun ne käyvät sietämättömiksi, ja mikä tärkeintä – antaa itselle kunnolla mahdollisuus palautua. Helposti hsp-ihmisenä jää kotiin ja suojaa itseään mahdollisilta ärsykkeiltä, mutta sekään ei ole hyvä asia. Pitää rohkaista itseään ja löytää hyvä tasapaino tekemisen ja levon välille.
  • Erilaiset tapahtumat voivat väsyttää ja aiheuttaa ärsyke-övereitä, mutta niihin on hyvä myös osallistua välillä. Toisaalta on myös hyvä tiedostaa, että aina ei tarvitse mennä. Jos jättää jotain väliin, ei välttämättä menetä jotain. Voi olla tärkeämpää levätä ja viettää aikaa omassa hyvässä seurassaan, kuin olla mukana jossain.
  • Erityisherkkyys on yksi puoli minussa ja sitä tutkimalla ja tutustumalla opin itsestäni lisää. Fibro voi vaikuttaa myös erityisherkkyyteeni ja toisinpäin, joten on senkin kannalta hyvä lisätä itsetuntemusta tältäkin saralta. En enää ajattele, että elämäni pitäisi mennä jotain tietynlaista kaavaa,mitä muillakin, vaan tiedostan selvemmin elämänpolkujen erilaisuuden. Yritän oppia pitämään silmäni auki erilaisille elämänvalinnoille, jotka voivat tukea erityisherkkyyden ja fibron kanssa elämistä positiivisella tavalla. Nämä voivat olla sellaisia valintoja, joita ”muut” (yleinen mielipide tai jotkut vieraammat ihmiset) eivät ymmärrä tai osaa odottaa, mutta minun on priorisoitava oma hyvinvointini.
  • Minun täytyy siis hieman tutustua itseeni paremmin, annettava aikaa ja pidettävä huolta itsestäni jaksaakseni paremmin.

puuMistä sitten tuli kipinä vihdoin kirjoittaa ja kertoa tästä puolestani?

Näin nyt lauantaina ystävääni, jolla on samoja erityisherkkyys piirteitä. Hän matkustelee paljon työnsä takia ja tarvitsee kotiin tullessaan paljon palautumisaikaa, minkä takia emme näe niin usein. Yleensä ystävät syyllistävät häntä siitä, mutta ymmärrän häntä hyvin ja mielestäni hyvät ystävät eivät syyllistä kuinka kauan viime näkemästä on, vaan nauttivat siitä, kun voivat taas nähdä. Hän kuvailikin meidän suhdettamme sillä, että ”Vaikka joitain ihmisiä näkisi melkein päivittäin tai viikottain, voi joku ihminen olla läheisempi, vaikka näkisi kerran puolessa vuodessa. Silloin vain nautitaan toisen seurasta ja jatketaan siitä mihin viimeksi jäätiin”.

Oli ihana puhua asiasta hänen kanssaan, sillä olin miettinyt ihan samalla tavalla. Minusta oli ollut hassua tuntea niin suurta yhteyttä ja ystävyyttä toisen kanssa, vaikka näemme aika harvoin. Ja silloin kun näemme, toki vaihdamme aluksi innolla kuulumisia, mutta saatamme välillä pomppia ihan muihin aiheisiin tai vain hymyillä toisillemme rauhassa, ilman mitään kiusaantumista tai tarvetta sanoa mitään kummempia. ”Nautimme vain toistemme energiasta” kuten eräällä tutullani on tapana sanoa, mikä tuntuu hassulta ajatukselta, kunnes sen kokee ja ymmärtää.

Istuimme kesäisellä piknikillä eräässä puistossa ja juttelimme kaikesta. Kuulumisesta ja elämästä: kuinka molemmat ovat käyneet monenlaisia, vaikeitakin asioita läpi ja kuinka on huomannut, että omat elämänvalinnat tai mietteet erilaisita mahdollisista valinnoista voivat kummaksuttaa muita. Puhuimme suomalaisesta kulttuurista, jossa elää vieläkin tietty vanhanaikainen kulttuuri: tietyssä iässä tulee seurustella, tietyn seurusteluajan jälkeen tulee muuttaa yhteen, jossain vaiheessa aletaan katsella sormuksia ja jossakin kohtaa jälkikasvusta aletaan keskustella. Jos tätä kaavaa haluaa rikkoa tai muuttaa jotenkin, tai elämänpolku vain vie toisille suunnille, aika nopeasti suvaitsevaisinakin pidetyt ihmiset alkavat yllättäen, varmaan tiedostamattakin ihmetellä kaavan puuttumista.

Kun olimme keskutelleet tälläisiä aiheita ja pohdintoja, sekä vaihtaneet kuulumisia, mietimme hetken mitä tekisimme; suuntaammeko koteihimme vai jatkammeko vielä jonnekin. Ystäväni ehdotti, että lähdemme kävelylle, jos kroppani vain kestää. Aurinko paistoi vielä vähän ja ilma oli lämmin, joten lähdimme vain kävelemään ja jatkoimme juttelua aiheista toiseen vaihdellen. Puistossa ollut taustahäly ei enää häirinnyt, vaan saimme olla rauhassa ja syventyä taas paremmin toisiimme, ajatuksiimme ja kokemuksiimme. Pysähdyimme välillä eräälle kahvilalle ja otimme teet mukaan, onneksi se oli vielä auki ennen kymmentä, sillä olimme tässä vaiheessa viettäneet aikaa yhdessä jo kuusi tuntia. Kävelimme erilaisia reittejä ja pysähdyimme ihailemaan kauniita maisemia, vanhoja taloja ja erilaisten putiikkien ikkunoita.

Kun viimein hyvästelimme toisemme, oli molemmilla onnellinen olo ja kerroimme sen toisillemme. Molemmat olimme ihan innoissame, että olimme menneet kävelylle, sillä harvoin lauantai-iltana lähtee Helsingin keskustaan kävelemään ja nauttimaan. Yleensä sitä on menossa ulos juhlimaan, mikä sekin on välillä kivaa, mutta myönsimme molemmat nauttivan tälläisestä paljon enemmän. Tunteesta, että toinen on läsnä ja ymmärtää, voi vaan olla tai puhua, ei tarvitse olla mitään muuta kuin oma itsensä. Melkein kuin olisi ollut romanttisella iltakävelyllä, mutta sellaisen toiseen rakkaudellisen hullaantumisen sijaan, olikin jokin sielujen yhteys ja kumppanuus. Sielujen yhteys ja kumppanuus kauniilla, sydäntä lämmittävällä ja kehon pehmeällä lämmöllä täyttävällä tavalla.

ystävyys

Aurinkoa

4.7.2015 Yleinen

aurinkoIhanaa, aurinkoa vihdoin ja viimein!

Melatoniini on ilmeisesti auttanut, sillä olen kahtena viime yönä saanut nukuttua jopa 6-7h eli olen jaksanut myös ihan eri tavalla nauttia auringostakin. Kotini vieressä on iso leikkipuisto, jossa on myös betonista rakennetut isot kahluualtaat. Pikkusisarukseni on ollut minulla siis hoidossa ja olemme viettäneet aurinkopäivät puistossa. Se on ollut niin ihanaa! Pieni käsi, joka ottaa kädestäni kiinni ja koko ajan kutsuu minua antamallaan lempinimellä ja haluaa näyttää kaikkea minulle. Ja se lämpö ja vedessä kahlaaminen!

Onnistuin polttamaan itseni kyllä aika pahasti, vaikka olin rasvannut itseni kunnolla. Ilmeisesti en kuitenkaan tarpeeksi, heijastaahan se vesikin aurinkoa ja siellä suurimman osan ajasta vietinkin. Oli kyllä ihan sellainen olo, että tälläinen kesä saisi olla suurimman osan aikaa, aurinko saa kivutkin hetkeksi unohtumaan, vaikka välillä iho vähän kärähtää. Ja vaikka olimme vain tien toisella puolella kotoani, en kaivannut minnekään muualle. Ei minnekään etelänmatkalle tai hiekkarannalle, kauas ravaamaan uusien paikkojen ja nähtävyyksien perässä. Paras olotila ei synny paikasta, vaan siitä miten suhtautuu asioihin. Tässä läheisessä puistossa, auringon paistaessa ja pienen ihmisen kanssa leikkiessä vedenrajassa, siinä oli kaikki mikä teki minusta onnellisen.

PhotoGrid_1434985265387_resizedMitä olen rakastanut kesässä ja aurinkopäivissä todella paljon, on se että kaikki ihanat tatuointini voivat olla samaan aikaan esillä!

Olen niin onnellinen, kun on niin lämmin, että voi pukeutua omaan tyyliin ja näyttää kuvat iholla. Kauniit, kellomaiset polveen yltävät hameet, hihattomat topit ja helmikorvakorut korvissa, sellainen naisellinen tyyli on ominta minulle ja kesällä on ihana olla vähän kevyemmin pukeutunut. Ilman mitään sukkahousuja ja neuletakkeja. Olen tullut niin hyvälle tuulelle, kun niin vieraat kuin tutut ihmiset ovat kehuneet tyyliäni. ”Rakastan sun tyyliä, kun se on yhtä aikaa tollainen naisellinen ja vähän fiftariakin sisältävä, mutta kuitenkin ihan omanlainen ja se sopii sulle niin hyvin. Sitten et kuitenkaan oo pelkästään naisellinen, vaan sulla on myös noi tatutoinnit, jotka tekee siitä hauskan yhdistelmän” Näin kuvaili eräs ystäväni. Monet tuntemattomat ovat kommentoineet jostain yksittäisestä vaatekappaleesta ja varsinkin tatuoinneistani olen saanut paljon palautetta, sekä kyselyitä missä ne on hankittu.

Tämä sairaus on muuttanut kehoani ja suhtautumistani siihen, sillä kokoajan tulee tarkkailtua erilaisia oireita: milloin särkee minne, milloin turvottaa, milloin lähtee hiukset, milloin paino heittelehtii, milloin puutuu paikat, milloin kiristää jonnekin ja milloin on ihan voimattomat paikat. Olen aika kriittinen kehoani kohtaan, mitä olen tietenkin opetellut pehmentämään. Tulemme jo paremmin toimeen kehoni kanssa, kun olen tehnyt töitä eteen ja oivaltanut mitä kaikkea olemme yhdessä kestäneet. Olen oppinut myös näkemään itseni kauniina: juuri nyt, juuri tälläisenä.

kauneusMinun ei tarvitse odottaa, että tervehdyn, laihdun, muutun jollakin tapaa. Olen kaunis juuri tälläisenä. Minussa, kehossani näkyy, ettei elämä ole aina helppoa, mutta se saa vain arvostamaan itseäni enemmän. Ja jos joku ei sitä ymmärrä tai näe, ei hän ole arvoiseni, eikä hänen mielipiteensä huomion arvoisia.

Näin ajattelen, vaikka välillä tulee vielä heikkoja päiviä, milloin jokin asia ulkonäössä painaa tai olen epävarma. Onneksi ne ovat nykyään harvinaisempia ja olen omaksunut jo uuden, pehmeämmän asenteen kehoani kohtaan. Oma tyyli ja tatuoinnit ovat myös auttaneet asiassa – hallitsen kehoani, koristelen sitä oman tyylini mukaan ja rohkeasti luotan tyyliini.

Ihana olo, auringon lämmittämä iho ja kohta voin pukea sen päälle jotkut kivat vaatteet ja lähteä näkemään ihanaa ystävää. Ihana kesäpäivä!