Selaat arkistoa kohteelle Kehollinen ilmaisu.

Oudot aakkoset – B, C, F, G, Q, W, X, Z

17.5.2016 Yleinen

Aloitimme vierasperäisiin kirjaimiin tutustumisen muutamalla lämmittelyleikillä. Hulla Bulla -leikissä valitsimme ensin kaksi Hulla Bullaa, joista toinen sai pienen pehmeän pallon ja toinen ison jumppapallon. Hulla Bullan tehtävänä oli palloa vierittämällä osua muihin leikkijöihin. Muut taas yrittivät parhaansa mukaan väistellä palloja. Kahden pallon käyttö toi haastetta havainnoitiin ja lisää säpinää peliin.

image

Hulla Bullasta jatkoimme kirjan pariin… Aino Havukaisen ja Sami Toivosen riemastuttavassa Tatun ja Patun Oudot aakkoset -kirjassa käydään läpi kaikki kirjaimet huumorin ja Tatun ja Patun hieman outojen silmälasien läpi. Kirjassa esitellään myös Outolan oma kirjain. Luimme tällä kertaa kirjasta vain kohdat, joissa käsiteltiin vierasperäisiä kirjaimia.

Aino Havukainen Ð Sami Toivonen Tatun ja Patun oudot aakkoset JŠrisyttŠviŠ paljastuksia Outolan poikien vauhdikkaan elŠmŠn varrelta! Tatu ja Patu lšytŠvŠt ullakolta laatikon, joka pursuaa vanhoja valokuvia ja muistoja vuosien varrelta. Laatikko on todellinen runsaudensarvi: siellŠ on lomakuvia Barbadokselta, otos curling-kerhon discosta ja JŠrvenpŠŠn joulumarkkinoilta. Pojat ovat pŠŠtyneet myyntiluettelon mainoskuviin ja sanomalehden uutiskuvaan. Laatikon kŠtkšistŠ lšytyy myšs Patun pieleen mennyt poseeraus passikuva-automaatissa. Mukana on myšs aiemmista seikkailuista tuttuja tilanteita, kuten ryhmŠkuva pŠivŠkoti Esikosta tai dokumentaarinen kuvasarja siitŠ, mitŠ tapahtui, kun Tatu ja Patu olivat Veeran kanssa rantapiknikillŠ. Laatikon pohjimmaisena on kuva poikien synnyinpaikasta Outolasta. Mutta harmin paikka: kuva on pahasti kŠrsinytÉ Aino Havukaisen ja Sami Toivosen suursuosioon nousseiden kuvakirjojen menestystarina huipentui, kun Tatun ja Patun Suomi palkittiin Finlandia Juniorilla vuonna 2007. TekijŠpari on saanut myšs Rudolf Koivu -palkinnon 2001, Kaarina Helakisa -palkinnon 2006, ja Tatu ja Patu HelsingissŠ ylsi Finlandia Junior -ehdokkaaksi 2003. Maineikkaat Outolan pojat seikkailevat myšs kirjoissa Tatun ja Patun outo unikirja, Tatu ja Patu tyšn touhussa, Tatun ja Patun oudot kojeet, Tatu ja Patu pŠivŠkodissa sekŠ neljŠssŠ Veera-kirjassa. TekijŠt ovat julkaisseet myšs kaksi albumillista aikuisille suunnattua Himaset-sarjakuvaa. 32 sivua / 230 x 290 mm / NelivŠrinen kuvitus / L 84.2 978-951-1-23687-0 Julkaisuaika 10/2009

Tatun ja Patun innoittamina leikimme outoa tuolileikkiä, jossa teimme kaksi vastakkaista riviä tuoleista. Menimme tuoleille istumaan ja ope kuiskasi vuorotellen riveille, millaisella tuolilla he istuvat. Toinen tuolirivi toimi yleisönä ja yritti arvata, mitä tuolilla oli. Tässä erilaisia vaihtoehtoja:

  • tuoli on liukas
  • tuoli on kuuma
  • tuoli on kylmä
  • tuolilla on nasta
  • tuolilla on liimaa
  • tuoli on pompputuoli

Voit itse keksiä lisää, jos haluat!!

Seuraavaksi jatkoimme taas vierasperäisten kirjainten parissa, kun leikimme tuttua noppapeliä. Taskunopan eri sivuille oli kirjoitettu sanojen alkutavuja ja meidän piti keksiä niihin sopia sanoja. Alkutavut oli poimittu Oudot aakkoset -kirjassa esiintyneistä sanoista, mikä helpotti urakkaamme.

image

Bingo-tehtävässä oli tällä kertaa luvassa, yllätys, yllätys, vierasperäisillä kirjaimilla alkavia sanoja. Saimme pareittain tehtäväksemme etsiä luokasta ja käytävästä sanakortteja, joita vastaava kuva oli bingoruudukossa.

image

Kirjoitimme aina oikean sanan oikean kuvan kohdalle – kunnes koko ruudukko oli täynnä. Hienosti selvisimme aika vaikeistakin sanoista ja osasimme päätellä tai lukea, mihin mikäkin sana piti kirjoittaa.

imageimage

Nyt jäljellä oli enää kirjainmuotojen opettelu. Teimme harjoituksia ensin pareittain Molla ABC-pelillä ja sitten liitutaululle suureen kokoon. Lopuksi jokainen teki omaan vihkoonsa kirjainmuotoja. Ensin isommat kirjaimet jokaisesta ja sitten vielä yhden rivin vähän pienempänä…

image image

Nyt on meidän seikkailut kirjainten parissa ohi… Aakkoset ovat tulleet meille tutuiksi, joten tästä on mukava jatkaa kouluun!

Vappuhulinaa!

30.4.2016 Yleinen

Vappua edeltävä viikko on ollut eskarissa täynnä hulinaa ja aika paljon kivaa tekemistä. Vappuun sopivin mausten olemme mm. liikkuneet, leikkineet ja retkeilleet, kun ohjelmaamme on kuulunut vappusirkus, vappuaskartelua, vappukarnevaalit, vappupiknik ja vappurieha. Niin kivaa meillä on ollut, että viikon ainkana eskarilaisten suusta kuultu kommentti: ”Tää on ollu miun paras päivä eskarissa!” ei liene yhtään liiottelua.

Vappusirkus

Aloitimme vappuviikon hulinat leikkimielisellä vappusirkuksella. Tarkoituksena oli leikkiä hauskoja leikkejä, temppuilla ja harjoitella vähän sirkusakrobatiaa. Ensin sirkusväki piti saada lämpimäksi, joten alkuun leikimme Örkki-hippaa. Pelissä valittiin ensin yksi Örkki, joka lähti ottamaan muita kiinni. Kaikkien piti kulkea salin viivoja tai lattialle asetettuja muotopaloja pitkin kävellen. Örkki liikkui käsiään läpsytellen ja mikäli tämä sai jonkun leikkijän kiinni, muuttui myös örkiksi ja lähti ottamaan muita kiinni.

image

Jatkoimme valmistautumista sirkustemppuihin Lennu Lepakon kolot-leikillä, jossa toimittiin pareittain. Toinen teki kehollaan erilaisia tunneleita, joista toinen pareista ryömi läpi.

image image

Toisena pariharjoituksena teimme läpsyjä etunojassa ja kolmantena yritimme kaataa kaverin etunojasta mahalleen käsistä vetämällä. Lopuksi treenasimme vielä kottikärrykävelyä. Kaikissa harjoituksissa tärkeää oli keskivartalon hallinta ja vartalon pitäminen jännittyneenä, jotka ovat tärkeitä akrobatiassa.

image

Seuraavaksi me sirkusakrobaatit astuimme estradille. Selät lämmittelimme keinumalla patjalla ja tekemällä kuperkeikkoja. Tämän jälkeen muodostimme pareittain erilaisia pyramideja.

image image image image

Vappukarnevaalit

Vappukarnevaaleja vietimme erilaisten vappuun sopivien leikkien parissa. Karnevaalien lopuksi tietenkin tanssittiin oikein urakalla, kun järjestimme vappudiscon!

Ilmapallot kuuluvat erottamattomana osana vappuun, joten karnevaalit aloitettiin ilmapallo-leikeillä. Ensin jokainen sai pomputella ilmapalloa ensin käsin, niin ettei se pudonnut maahan. Kokeilimme myös pomputtelua päällä ja jaloilla. Sitten muodostimme kaksi joukkuetta, jotka kisailivat siitä kumpi sai pidettyä pidempään ilmapallon ilmassa. Vaikeutimme kisaa vielä siten, että jokaisen oli pomputettava pallo ilmaan omalla vuorollaan.

image image

Tuolipiiri-leikit sopivat mukavasti lasten juhliin. Leikimme tästä perinteisestä leikistä erilaisia muunnelmia. Ensin tuoleille asettettiin lappuja, joissa oli (vierasperäisiä) kirjaimia. Musiikin aikana liikuimme ympäri piiriä eri tavoin ja kun musiikki lakkasi piti istua nopeasti tuolille ja tunnistaa kortissa oleva kirjain.

image image

Lapsille sopivaa menevää musiikkia löytyy vaikka Risto Räppääjältä…

Toisessa tuolipiiri-leikin versiossa valitaan yksi vapaaehtoinen, joka jää tuolipiirin ulkopuolelle. Muut menevät istumaan tuoleille, joista yksi on vapaana. Ohjaajan merkistä piirissä istuvat yrittivät estää ulkopuolella olevaa pääsemästä vapaalle tuolille vaihtamalla paikkaa.

image

Piirissä leikimme myös seuraavaa leikkiä, kun ope valitsi vapaaehtoisen piirin keskelle sokoksi. Sitten pyörimme piirissä, kunnes ope sanoi: SEIS! Sokko osoitti johonkin suuntaan ja huusi värin. Mikäli tällä henkilöllä oli kyseistä väriä vaatteissaan, pääsi hän sokoksi. Tässä jännittävässä leikissä piti keskittyä ja olla hiiren hiljaa, jottei tullut autetuksi sokkoa…

image

Discossa soivat yllättäen ainakin Robinin hitit!

image

Hyvää lasten kemuihin sopivaa musiikkia löytyy myös ainakin Hevisaurukselta, Miskalta, Tuulilta ja Ipanapa Räp levyltä.

Vappupiknik

Seuraavana päivänä suuntasimme metsäretkellä, jossa oli tarkoitus viettää vappupiknikkiä omia eväitä nautiskellen. Reput oli siis pakattu täyteen ihania eväitä ja lähdimme patikoimaan. Pienen kävelymatkan jälkeen löysimme metsästä sopivan paikan, jossa leikimme ensin muutamia vappuun sopivia leikkejä. Eväspaikallemme joku oli rakentanut hienon vappumajan, jossa eväät maistuivat tosi hyvältä.

image

Simapulloa (vrt. sardiinipurkki) leikimme niin, että me lapset laitoimme silmät kiinni ja ope meni piiloon. Kun ope antoi merkin lähdimme etsimään opea metsästä. Kun joku meistä löysi open, piti mennä hiljaa open viereen ”rusinaksi”. Leikki loppui kun kaikki olivat lopulta samassa piilossa.

image

Ihmistippaleipä (vrt. solmu) leikissä teimme ensin jonon ja olimme käsikädessä. Tämän jälkeen kieritimme piirin reunimmaisena olevan ympärille solmuksi. Solmu yritettiin sitten avata käänteisessä järjestyksessä niin, ettei käsiä saanut irroittaa toisen kädestä.

image

Munkin piilotusta varten tarvittiin merkkikartio, joka toimitti munkkirinkelin virkaa. Valitsimme yhden vapaaehtoisen, joka piilotti ”munkin” metsään, muiden pitäessä silmiään kiinni. Kun piilottaja antoi merkin, saivat nälkäiset etsijät liikkeelle. Tehtävänä oli löytää piilotettu munkki. Ensimmäisenä munkin huomannut oli uusi piilottaja.

image

Serpentiini, munkki, sima (vrt. maa, meri laiva) leikissä asetimme metsään merkkikartioita, jotka osoittivat serpentiinin, munkin ja siman paikat. Sitten ohjaajan huutojen mukaan piti edetä mahdollisimman nopeasti oikealle merkille. Leikkiin voi kokeilla erilaisia liikkumistapoja tai kilpailla niin, että viimeiseksi merkille ehtinyt pääsee huutajaksi tai putoaa leikistä.

image

Vappurieha

Vappuriehan järjestivät koulun oppilaskunta ja opettajat yhdessä. Riehassa saimme kiertää aamupäivän ajan ympäri koulua sijaitsevilla toimintarasteilla, jotka oli valittu oppilaiden toiveiden mukaan. Pukeutua sai teeman mukaan ”kotiröntsyihin” tai vaikka naamiaisasuun… Osa meistä halusi käyttää aiemmin viikolla askartelemiamme vappunaamareita.

image image

Vappuriehan aloitimme kuitenkin buffet-ostoksilla ja herkuttelulla, NAMI!

imageimage

Matikkarataa kiersimme ympäri koulua pareittain. Rasteilta löytyi  eri tasoisia matematiikan tehtäviä, jotka ratkaistiin yhdessä parin kanssa. Eskareille yhteenlaskutehtävätkin olivat aika haastavia…

image

Liikunnallisia taitojaan saimme kokeilla futis- ja koriskisoissa, joissa oli jaossa myös pieniä palkintoja. Lisäksi tarjolla oli mm. hulavanteen pyöritystä, keilausta ja pomppupalloja.

image image image

Singstar-peli pysäkki oli tosi suosittu. Lauloimme ja kuuntelimme toisten lauluja.

image

Ette varmaan arvaa, mitkä biisit olivat suosituimpia? No aika monta kertaa laulettiin ja kuunneltiin Robinin Puuttuva palanen ja Frozen-elokuvasta tuttu Let it go.

Vappuhumun keskellä emme unohtaneet terveellisyyttä, vaan kolmella rastilla saimme kehoon ja mieleen virkeyttä. Hyvinvointia meille järjestivät lähihoitajaopiskelijat. Tunnekorttien avulla luovuus puhkesi kukkaan vapputervehdyksien muodossa.

image image

Lisäksi oli mahdollisuus rentouttavaan hierontaan ja aikuisen avulla täyttää hyvinvointikysely…

imageimage

Rentoutua saatoimme tätä tarkoitusta varten varatussa huoneessa.

image

Vappuriehan jälkeen oli hyvä lähteä viettämään vappua? Viikko oli mennyt tosi nopeaan, kun tekemistä riitti jokaiselle päivälle… ILOISTA VAPPUA!!

Ruusunen, Tuhkimo, Lumikki – R, T, L

9.3.2016 Yleinen

Tutustuimme perinteisten satujen ja prinsessojen kautta uusiin kirjaimiin, nimittäin R-, T- ja L-kirjaimiin, prinsessojen mukaan. Satuihin yhdistelimme leikkejä, draamaa, tehtäviä ja pistetyöskentelyä. Kaikkia meitä lapsia ja aikuisia eivät välttämättä prinsessat kiinnosta, mutta yllättäen kaikki olivat innokkaita osallistumaan lähes koko teemajakson ajan. Sadut ja leikki vain veivät mennessään…

1.Ruusunen

satuaarre

Alkuun luimme Prinsessojen satuaarre -kirjasta Grimmin sadun prinsessa Ruusunen. Kuultuamme sadun kertaalleen open lukemana, kertasimme sen pääkohdat keskustelemalla. Tämän jälkeen työskentelimme pareittain prinsessa Ruusunen -tarinasta koostetun kuvasarjan parissa. Kerroimme vuorotellen toisillemme sadun vielä kerran kuvien avulla.

image

Jatkoimme aiheeseen syventymistä leikkimällä ja laulamalla tutun ”Prinsessa Ruusunen” laululeikin. Valitsimme Ruususen, noidan ja prinssin, muiden leikkijöiden asettuessa prinsessan ympärille piiriin muuriksi. Ehdimme leikkiä ja laulaa ”Prinsessa Ruususen” muutaman kerran.

”Prinsessa Ruusu linnassa, linnassa, linnassa.

On pahan noidan pauloissa…

Ja linnan muurit kohoaa…

Vuos’ sadan nukkuu Ruusunen…

Vaan prinssi uljas avun tuo…

Hän rientää kauniin Ruusun luo…

Heräjä Ruusu kaunoinen…

Nyt tanssikaamme laulellen…”

Laulun jälkeen otimme esiin haltijan tai noidan taikasauvan (eli oman sormen) ja teimme ensin ilmaan 10 isoa R-kirjainta mallin mukaan. Tämän jälkeen ”taikasauva” käytettiin myös pareittain – R-kirjaimia tehtiin kaverin selkään toiset kymmenen kappaletta.

Seuraavaksi oli aika siirtyä R-kirjain harjoitteluun pysäkkitehtävien parissa…

Kirjaimen piirtäminen

Harjoittelimme R-kirjaimen piirtämistä Ipadin avulla sekä Molla ABC -peliä pelaamalla että Finger -paint piirrosohjelmalla, jossa voi piirtää sormella helposti eri kokoisia kirjaimia ja pyyhkiä ne halutessaan myös  pois kätevästi. Lisäksi jokainen piirsi pienille leselautasille 20 R-kirjainta.

image image

Äänteet, tavut ja sanat

Äänne-kirjain vastaavuutta harjoittelimme marmorisilla prinsessa kirjaimilla. Peliä pelattiin pareittain, vastaavasti kuin myrkkysieni-peliä, jossa toinen valitsee myrkkysienen ja toinen tulee niitä keräämään tietämättä, mikä sieni on valittu myrkkysieneksi. Nyt vain sienien tilalla oli kirjaimia, joita keräämään tulleen pelaajan oli aina sanottava keräämänsä kirjainta vastaava äänne.

image

Kirjoittamista ja ”lukemista” harjoittelimme monistetehtävässä, jossa tuli ensin etsiä kaikki R-kirjaimella alkavat sanat ja tämän jälkeen kirjoittaa sekä piirtää kolme sanaa oman valintansa mukaan.

image

Vihkotyöskentely

Vihkoihin piirsimme ensin R-kirjaimen muodon suureen kokoon ja harjoittelimme vielä 10-15 kirjainta lisää hieman pienempänä. Seuraavalle sivulle piirsimme kuvan Ruususen tornihuoneesta, josta löytyi ainakin ruusuköynnös, rukki, rasia ja Ruusunen itse nukkumassa sata vuotista untaan lattialla.

image image

image image

2. Tuhkimo

Seuraavana prinsessana oli vuorossa Tuhkimo lasikenkineen ja kurpitsavaunuineen. Käytimme open johdolla käsikirjana Terhi Martinez-Abarcan ja Riikka Nurmen Loikaten leikkiin – rohkeasti rooliin! -kirjaa, josta löytyy paljon materiaalia 1-7-vuotiaiden draamakasvatukseen.

draama

Alkukoukkuna luimme Grimmin veljesten Tuhkimo -sadusta kohdan, jossa ilkeä äitipuoli ja sisarpuolet kiusaavat ja pilkkavat Lumikkia. Tähän liittyen pelasimme Pääsenkö piiriin -leikkiä, jonka kautta voi käsitellä kiusaamista syvemmin. Leikissä valitaan 2-3 leikkijää, jotka menevät muiden muodostaman piirin ulkopuolelle. Piirissä olevien lasten tehtävänä on estää ulkopuolella olevia pääsemästä piirin sisälle. Leikki vaikeutuu huomattavasti, jos jää yksin piirin ulkopuolelle…

image

Jatkoimme Tuhkimo -sadun parissa kuuntelemalla tarinaa eteenpäin, kuinka Tuhkimo saa kuulla Prinssin järjestämistä tanssiaisista ja kuinka hyvä haltija päättää auttaa Tuhkimoa pääsemään tanssiaisiin. Haltijan taikoihin liittyen teimme mekin kirjaintaikojamme hippaleikin muodossa. Valitsimme yhden joukostamme haltijaksi, jonka taikasauvan kosketuksesta muuttui T-kirjaimeksi ja alkoi toistaa T-äännettä. Pelastaa saattoi halaamalla. Kokeilimme erilaisia liikkumistapoja.

Tuhkimo -satu jatkui taas leikin jälkeen. Tarinassa Tuhkimon lasikenkä jäi linnan portaille ja prinssi lähti sitä sovittamaan. Äitipuoli lukitsi Tuhkimon tornihuoneeseen, kun Hovimarsalkka saapui sovittamaan kenkää Tuhkimon sisarpuolille. Niinpä mekin leikimme Avaimen piilotusta, jossa kuten Tuhkimossakin pienet hiiret lähtevät etsimään ”ilkeän” open piilottamaa avainta. Koko hiirijoukko eli me lapset menimme siis luokan ulkopuolelle hetkeksi, kun ope piilotti avaimen jonnekin luokkaan. Vihjeeksi saimme joko ”torni”, ”vaunut” tai ”lasikenkä”, sen mukaan mille korkeudelle avain oli piilotettu.

Jännitys kohosi sopivasti, kunnes hiiret sadussakin löysivät tornin avaimen ja Tuhkimo pääsi sovittamaan lasikenkäänsä. Mekin riisuimme sisätossumme ja -kenkämme piirin keskelle ja niiden järjestystä sekoitettiin meidän ollessa sokkoina. Sitten meidän piti tunnustelemalla löytää omat tossut. Lopuksi Tuhkimo sai prinssinsä ja keskustelimme vielä hetken siitä, miten Tuhkimoa tarinassa kohdeltiin ja oliko se mielestämme reilua.

image

Seuraavaksi siirryimme Tuhkimo -aihetta ja T-kirjainta käsittelevien tehtäväpysäkkien pariin.

Kirjaimen muoto

Tutusti aloitimme T-kirjaimeen muodon harjoittelun Molla ABC -pelillä, johon teimme Tutkimon kirjaimen eli T-kirjaimen lisäksi myös Ruususen kirjainta eli R-kirjaimen muotoa. Leseet oli tällä kertaa laitettu tarjottimelle, johon piirsimme sormella 20 upeaa T-kirjainta.

image image

Äänteet, tavut ja sanat

Käenmuna -pelissä harjoittelimme tuttuja kirjaimia ja niitä vastaavia äänteitä. Pareittain pelatussa pelissä toinen ajoi Tuhkimon kurpitsavaunut käenmunan eli jonkun kirjaimen päälle. Sillä välin toinen leikkijä sulki silmänsä. Sitten hänen piti päätellä, minkä kirjaimen päällä vaunut oikein olivat ja harjoitella kyseistä kirjainta vastaavaa äännettä 5 kertaa.

image

Kadonneet sanat -leikissä ympäri luokkaa oli levitetty Tuhkimo -satuun liittyviä sanoja, jotka lasten piti käydä etsimässä ja ”lukemassa”. Sanalaput olivat teksti seinään päin ja niitä ei saanut viedä pöydän ääreen, jossa sana tuli kirjoittaa monisteeseen. Näin pääsimme harjoittelemaan muistamista, lukemista ja kirjoittamista. Sanaa sai käydä katsomassa uudestaan niin monta kertaa kuin tarvitsi.

image image

Kuva-sanapelissä etsimme kuva-sanapareja. Tietenkin niiden aiheet olivat paljolti poimittu Tuhkimo -sadusta ja kaikki sanat alkoivat T-kirjaimella.

image

Logico-tehtävissä etsimme oikeita alkukirjaimia ja sanoja. Tehtäviä oli tarjolla kolmea eri vaikeustasoa, joista saimme valita itselle sopivimman.

image

3. Lumikki

Lumikki -teemaa lähestyimme, kuten Tuhkimoakin, leikkien, tarinan ja draaman keinoin. Grimmin veljesten Tuhkimo -sadusta luimme ensin alkua, jossa Luminkin äiti kuolee ja tämä saa uuden ilkeän äitipuolen ja kuningattaren, joka kysyy taikapeliltään: ”Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin?” Kerran kuulleessaan kuvastimelta, että Lumikki on kaunein, kuningatar suuttuu ja päättää tapattaa Lumikin. Metsästäjä ei kuitenkaan henno tappaa Lumikkia, vaan jättää tämän metsään. Niinpä mekin pimensimme luokan ja muutimme sen L-metsäksi. Valitsimme yhden Lumikiksi, joka meni hetkeksi luokan ulkopuolelle. Tällä välin päätimme yhden leikkijän, joka oli jokin muu puu kuin L-puu. Kun sokkona metsään saapunut Lumikki tuli takaisin luokkaan, puut toistivat L-äännettä ja yhtä muuta äännettä. Lumikin piti etsiä kyseinen puu, joka muutaman kerran leikittyämme johdatti meidät ja Lumikin kääpiöiden tuvalle.

Lumikki söi ja joi sekä kävi kääpiön sänkyyn nukkumaan ja lopulta kuningatar sai peilinsä kautta kuulla, että Lumikki onkin elossa. Me leikimme paripeiliä, jonka kautta eläydyimme kuningattaren tunteisiin. Leikissä toinen pareista teki eri tunteisiin liittyviä ilmeitä ja toinen yritti peilin tavoin matkia niitä. Kokeilimme ilmaista iloa, surua ja vihaa, jotka olivat sadussa kuningattarelle ominaisia tunteita.

image

Surua, voi itku ja parku ?

image

Vihaa! ?

Leikimme myös kuvanveistäjä-leikkiä, jossa toimitaan myös pareittain. Toinen pareista on savea ja toinen muovaa patsaan, joka kuvaa kuningattaren tunteita, kuten vihaa, kateutta ja kiukkua.

image

Lumikki -kertomus jatkui… Kääpiöt auttoivat koditonta Lumikkia, mutta ilkeä kuningatar myrkytti omenan ja lähti kääpiöiden mökille eukoksi pukeutuneena. Kuningatar sai Lumikin syömään myrkkyomenan ja tämä vaipui kuolleena maahan. Jännityksen kohottamiseksi päätimme leikkiä Myrkkysieni -leikkiä siten, että valitsimme lattialle piirin keskelle erilaisia esineitä omeniksi. Yksi leikkijä poistui oven ulkopuolelle siksi aikaa, kun muut valitsivat esineiden joukosta myrkkyomenan. Ulkopuolella ollut leikkijä tulee sen jälkeen osoittamalla keräämään ”omenoita”, jotka laitetaan sivuun niin kauan kuin tämä osuu myrkkyomenaksi valitun tavaran kohdalle.

image

Kuuntelimme Lumikin tarinan loppuun – kääpiöt valmistuivat lasiarkun, prinssi rakastui Lumikkiin ja arkunkantajan horjahdus sai omenan palan irtoamaan Lumikin kurkusta. Lumikki virkosi ja kohta vietettiin häitä. Lopuksi teimme vielä yhden harjoituksen – seinät, jossa kuningattaren seinällä oli myrkkyomena, Lumikin seinällä kampa ja Kääpiöiden seinällä työsaapas. Meidän piti liikkua open tarinasta tekemien kysymysten mukaan kohti jonkin henkilön seinää. Tässä esimerkkikysymyksiä:

  • Kuka oli tarinassa ilkeä toiselle?
  • Kuka oli ilkeä?
  • Kuka piti Lumikista?
  • Kuka tarinan henkilö haluaisit itse olla?

Keskustelimme vastauksista ja yritimme myös perustella mielipiteitämme… Seuraavan ”oppitunnin” käytimme erilaisiin leikkihin, jotka liittyivät toisaalta Lumikki -satuun ja toisaalta L-kirjaimeen.

Aloitimme Lumikki ja L-kirjain aiheiset leikit Lumikki-bingolla. Saimme pareittain bingoalustan, jossa oli Lumikki -satuun liittyviä kuvia. Tehtävänä oli etsiä luokkaan piilotetut sanakortit ja kirjoittaa niissä olevat sanat vastaavan kuvan kohdalle bingoruudukkoon. Bingo-peli onnistui hienosti kaikilta pareilta ilman lukutaitoakin – osasimme hyvin päätellä, mitä sanakorteissa oikein luki.

image image

Lumikin myrkkyomena-leikkiä jalostimme siten, että omenoina toimivat kertakäyttölautaset, joihin oli kirjoitettu L-kirjaimeen liittyviä tavuja. Kävimme yhdessä läpi tavut, minkä yksi leikkijöistä meni luokan ulkopuolelle. Valitsimme tavujen joukosta yhden myrkkyomenan. Omenalautaset käännettiin nurinpäin. Sitten hetki sitten ulkopuolelle mennyt leikkijä tuli keräämään omenatavuja. Muut leikkijät lukivat yhteen ääneen kerääjän kääntämiä lautasia, kunnes vastaan tuli myrkkyomenaksi valittu tavu – silloin huudettiin tietenkin ”myrkkyomena!”

image

L-kirjaimeen tutustumista jatkoimme Onko meistä sanaksi -leikillä. Leikkiä leikittiin monille tutun Vettä kengässä -pelin tapaan, mutta tavuilla. Puolet ryhmästä meni sanan lopputavu mukanaan luokan ulkopuolelle ja toinen puoli jäi luokkaan alkutavukortin kanssa. Sitten luokan ulkopuolelta piti tulla vuorotellen kysymään ”Onko meistä sanaksi?” joltakin luokassa olevalta. Tämän jälkeen verrattiin tavukortteja ja mikäli niistä muodostui sana pääsi ”taivaaseen”. Jos taas sanaa ei muodostunut oli ”Vettä kengässä” ja se leikkijä jolta kysyttiin ”Onko meistä sanaksi?” sai päättää liikkumistavan, jolla kysyjä poistui luokasta.

image image

Viimeisenä Lumikkiin ja L-kirjaimeen liittyvänä tehtävä oli vihkotyö. Ensin teimme vihkoihin ison L-kirjaimen muodon, sitten harjoittelimme 15-20 L-kirjainta hieman pienempään kokoon. Seuraavalle sivulle yritimme keksiä vähintään kolme L-kirjaimella sanaa, jotka piirrettiin ja jos osasi myös kirjoitetiin vihkoon. Lumikki aiheinen värityskuva löysi tiensä viimeiselle L-kirjainta käsittelevälle vihkon sivulle.

image image image

Prinsessojen seurassa edennyt jakso sujui mukavissa merkeissä. Tekemistä ja intoa riitti! Satujen, leikkien ja tehtävien myötä tutustuimme paitsi kirjaimiin myös perinteisiin ja tunnetuimpiin Grimmin satuihin toiminnallisesti. Nyt kohti uusia satu- ja kirjainseikkailuja!

Ennen vanhaan

27.2.2016 Yleinen

Kalevalan päivää vietetään sunnuntaina 28.2., jolloin juhlistetaan kansalliseepostamme Kalevalaa ja sen runojen kerääjää Elias Lönnrotia. Kalevalan päivä on myös suomalaisen kulttuurin päivä, joten me eskarilaset olemmekin koko edellisen viikon ajan toimineet kansanperinne- ja Kalevala-teemojen parissa. Ennen vanhaan -jakson aikana tutustuimme mm. hieman siihen, millaista elämä oli Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Perinneleikit ja -laulut kuuluivat tietenkin myös viikon ohjelmaan. Kalevalan tarinoita kuulimme toiminnallisen tarinapajan myötä.

1.päivä: Aikamatka alkaa

”Souvetaanpas Sorolaan, yli pellon Porolaan.

Porolas on musta lehmä, valkea on vasikka.

Akka alla lypsämässä, ukko vieres’ kyykkimässä.

Minkä akka alta sai, ukko ryntty ryyppäs kaik'”

Aikamatkamme aluksi, johdatteluna aiheeseen, lauloimme ja leikimme yllä olevan Souvetaan Sorolaan laululeikin, jossa soudetaan pareittain perussykkeessä ja leikitään sanojen mukaan.

Seuraavaksi harjoittelimme hieman suomalaisia lasten kansanrunoja. Jokainen pääsi vuorollaan heittämään jättinoppaa ja arpomaan kuudesta runosta yhdessä lausuttavan. Runoja harjoittelimme kaikumenetelmällä, jossa ope luki runoa rivin kerrallaan ja lapset toistivat perässä. Runot oli valittu kahdesta suomalaisen lasten runouden kokoelmateoksesta Kaarina Helakisan Pikku Pegasoksesta ja Suomen lasten runotar -kirjasta. Tässä mukana olleet runot, joista yhden lapset saivat kotiläksynä opetella ulkoa:

”Kis kis kippurahäntä, huomenna mennään Lappeenranta. Mitä sinne tekemään? Kissanpoikia pesemään”.

”Menin Saksaan, sain saappaat, tulin Ruotsiin, sain rukkaset, tulin Suomeen sain sukat, pesin, parsin ja paikkasin, panin aidalle kuivumaan, varas vei.”

”Kepo, kepo ketunpoika. Jäpö, jäpö jänönpoika. Opo, opo oravanpoika. Hipo, hipo hirvenpoika. Näpö, näpö näädänpoika. Supo, supo sudenpoika. Sipo, sipo siilinpoika.”

”Pikku piimäenkeli, navetassa lenteli, härkäin kanssa tappeli, vasikoita nakkeli.”

”Apina, kapina kiipeli puuhun. Putosi sieltä poliisin suuhun, poliisi luuli makkaraksi ja puraisi palan pois.”

”Kissa istuu ikkunalla, neuloo pientä sukkaa. Elä itke, lapsi kulta, itkus menee hukkaan.”

pikkupegasos suomen-lasten-runotar

Siirryimme ajassa taaksepäin parisataa vuotta – Koiramäen aikaan. Mauri Kunnaksen Koiramäki -teoksista tutustuimme sen hahmoihin ja Koiramäen pihapiiriin. Isännät, emännät, piiat ja rengit olivat 1800-luvun maaseudulla tuttuja hahmoja, jotka seikkailevat myös Koiramäessä yhdessä Killen, Martan ja Ruoti-ukon kanssa. Keskustelimme 1800-luvun elämästä, jossa sähköä ja muovia ei vielä ollut. Saimme pohtia mm. sitä, mitkä leluistamme olisivat voineet olla olemassa myös 200 vuotta sitten.

WEB-kansi_Koiramaki_316px

Koiramäen innoittamina leikimme ja lauloimme Isäntä teki talon piirileikin, joka löytyy Liisa Laaksosen ja Maija Salon Lystiä leikkiä -kirjasta. Alussa piirin keskelle valitaan isäntä, joka laulun sanojen mukaan ottaa itselleen emännän. Emäntä taas valitsee itselleen lapsen jne.

image

Jatkoimme vielä Koiramäen talossa, jossa tehtiin myös paljon puhdetöitä. Sekä Koiramäki -kirjasta että Ylen elävästä arkistosta löytyy aiheeseen liittyvää materiaalia. Pikku Kakkosessa esitetty Koiramäki animaatiosarja kertoo mukavasti 1800-luvun maalaiselämästä nykypäivän lapsille. Löydät sarjan jaksoja täältä: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/06/10/koiramaki

Pohdimme yhdessä varsinkin langan valmistuksen vaiheita. Lampaanvillan karstaamista ja rukilla kehräämistä, jonka johdosta päätimme ryhtyä kehräämään silkkilankaa… Piirileikissä ensin käännytään ympäri oman nimen kohdalla ja lopuksi käännytään takasin ns. oikeinpäin yhtäaikaa.

Kehrätkäämme silkkilankaa, hienompaa kuin hiuskarva.

Liisasta vähän väärällistä, käärällistä, käännä itses ympäri.

Täss’ on vähän väärin tehty, takapuol’ on eteen kääntty.

Kaikista vähän väärällistä, käärällistä, käännä itses ympäri.

Tämän jälkeen jätimme Koiramäen taaksemme ja siirryimme ajassa hieman eteenpäin – 1900-luvun alkuun. Tämän ajan elämää kuvaa Priitu Rovaniemen markkinoilla -kirja, josta luimme Priitun perheestä.

Priitu.kansi

Kirjassa olevan mustavalkoisen valokuvan myötä tutkimme open tuomia vanhoja valokuvia ja perehdyimme hieman valokuvauksen historiaan. Tähän liittyen teimme lyijykynätyön Priitun perheen valokuvasta. Tavoitteena oli käyttää mahdollisimman paljon eri harmaan sävyjä. Tästä ideasta ja materiaalista kiitos openideat -blogille.

image image image

Lopuksi lapset saivat vielä toisen kotitehtävän, jossa jokaisen oli täytettävä oma sukupuu yhdessä vanhempien kanssa. Näin lapset pääsivät tutkimaan myös omaa historiaansa noin reilut sata vuotta taaksepäin.

image

2. päivä: Koulu ennen vanhaan

Aloitimme silloin ennen -teemamme toisen päivän kertaamalla edellisenä päivänä opittuja lasten runoja. Jokainen sai näin vielä lisäharjoitusta, vaikka kyseiset runot olivat olleet myös kotiläksynä. Lapset osasivat runot hienosti! Priitu Rovaniemen markkinoilla -kirjaa jatkoimme eteenpäin. Ope luki ja kertoi omin sanoin, mitä kirjan tekstissä ja kuvissa tapahtui. Priitun mukana pääsimme keskustelemaan mm. 1900-luvun alun koulusta, markkinoista, kahvin valmistuksesta, sirkuksesta ja elokuvista…

Lopuksi palasimme vielä kirjan kohtaan, jossa oli kuva Priitun koulusta ja luokasta. Ope oli lavastanut myös eskarilaisten luokkaan vanhan ajan koulun helmitaulun, karttakepin, opetustaulujen ja maapallon avulla. Roolileikin kautta lasten oli tarkoitus saada kuva entisajan koulun kovasta kurista, ulkoa opettelun tärkeydestä ja hieman erilaisesta opettajan roolista nykypäivään verrattuna.

image

Koulun leikkiminen aloitettiin perinteiseen tapaan virren veisuulla. Niinpä monille tuttu Ystävä sä lapsien kaikun open johdolla upeasti. Tässä kyseinen virsi Tommi Kaleniuksen esittämänä videon kera:

Virren veisuun jälkeen ope kuulusteli läksyn eli tiedossa oli runonlausuntaa. Oppilaat pääsivät vuorotellen luokan eteen lausumaan valitsemansa runon. Yllättäen ”Kis, kis kippurahäntä” oli ylivoimaisesti suosituin esitys… Todella rohkeasti ja varmasti kaikki oppilaat suoriutuivat läksystään ja luokan edessä esiintymisestään.

Puhtaustarkastus ja rangaistukset kuuluivat myös leikkimielisenä sisältönä kouluumme. Siispä ope tarkasti kaikkien sormet, kynnen alustat ja korvantaustat. Entisaikojen rangaistuksista lapset saivat kokeilla nurkassa seisomista. Ope myös uhkaili karttakepillä sormille näpäyttämistä, mikäli työrauha luokassa ei säilynyt. Entisaikojen koulua jatkettiin äidinkielen tunnilla, jonka aluksi ope luki Astrid Lindgrenin iki-ihanaa Eemeliä. Tällä kertaa saimme kuulla Eemeli ja keittokulho -tarinan.

eemeli ja keittokulho

Tarinan jälkeen keskustelimme entisaikojen leikeistä ja leluista, joilla myös Eemeli ja pikku Iida leikkivät. Eemelin ja Iidan tarinan myötä ope antoi meillä vanhan ajan koulu leikin viimeisen tehtävän, joka oli paperinukkejen leikkaaminen. Lapsilla oli mahdollisuus valita joko Eemeli tai Iida paperinukke.

image

3. ja 4. päivä: Työpajat

Seuran kahden päivän ajan toimimme yhdessä ykkösluokkalaisten kanssa kansanperinne- ja Kalevala-aiheisissa työpajoissa, joissa luvassa oli mm. Kalevalan tarinoita, Suomalaisia laulu- ja piirileikkejä ja vanhojen tavaroiden näyttely.

Kalevala

Kansalliseepokseemme tutustuimme Suomen lasten Kalevalan ja Koirien Kalevalan tekstien myötä kuunnellen, keskustellen, laulaen ja leikkien.

suomen_lasten_kalevala-4248609-frntl

  • Mikä on Kalevala?
  • Kuka on koonnut Kalevalan?
  • Ketkä ovat Kalevalan keskeiset henkilöt?
  • Otteita Kalevalan tekstistä

koirien kalevala

Tarinoimme ja kuuntelimme mm. Väinämöisen synnystä ja Hauen leukaluusta valmistetusta kanteleesta. Lauloimme ja soitimme kanteleella ”Kapo, kapo karhunpoika” -laulua. Keksimme yhdessä eri eläimien poikasia, joista jatkoimme monta säkeistöä. Tämän jälkeen aloitimme Sammon takomisen, johon tarvittiin Ilmarista. Jättiläiskuusen ja tuulenpuuskan avulla lennätimme Ilmarisen yhdessä Pohjolaan.

image

Tämän jälkeen etsimme Sampoon tarvittavat ainekset: joutsenen sulan kärki, ohran jyvän, uuden kesän untuvan, maho lehmän maitosen.

Ihmekone Sammon taontaa varten tarvittiin loimuava liekki, joka saatiin aikaan palkeilla… Teimme siis käsistämme palkeet pohkuimme liekkiin voimaa… Viimein saimme ihmekoneen aikaan suola-, jauho- ja rahamyllyn kera. Sitten kokeilimme miten Sampo toimii.

image

Kalevalassa tuli kiista Sammosta, sillä Väinämöinen ei tohtinut luopua ihmekoneesta. Hän päätti varastaa Sammon ja kiistelyn seurauksena Sampo särkyi ja vajosi mereen. Pohdimme vielä lopuksi tuleeko onni todella ihmekoneesta vai mistä saamme iloa ja sisältöä elämään?

image

Askartelimme myös vaka vanhan Väinämöisen naamat. Hattu maalattiin, kasvot piirrettiin ja partaan leikattiin suikaleita sanomalehdestä.

image image

Vanhojen tavaroiden näyttely

Vanhojen tavaroiden näyttelyssä lasten tutkittavaksi ja ihmeteltäväksi oli koottu neljä erilaista kokonaisuutta. Ope esitteli museon näyttelyt aluksi lyhyesti, minkä jälkeen lähdimme suorittamaan pysäkkien tehtäviä pienryhmissä.

Aamukahvin ääressä

Pysäkillä lapset saivat ensin tutustua vanhoihin kahvipannuihin ja -myllyihin. Jokainen pääsi myös jauhamaan myllyllä kahvia. Viimeisenä tehtävänä oli piirtää pannu tai mylly hiilellä tai grafiikkakynällä mallin mukaan.

image image

Leluja

Lapsia kiinnostavat tietenkin vanhat lelut. Tällä pysäkillä lapset saivat ensin tutkia leluja ja halutessaan hieman leikkiä niillä. Sen jälkeen he valmistivat valitsemistaan leluista esittelykortit.

image image

Koulussa

Tähän näyttelyyn oli koottu tavaroita entisajan koulusta. Lapset tutkivat taas esineitä ja saivat kokeilla kirjoittaa oman nimensä vahan ajan kaunokirjoituksella – ei muuten ollut helppoa hommaa!

image

Eriskummallisia esineitä

Näytteillä oli hieman erikoisia vanhoja esineitä, joita lapset pääsivät kokeilemaan ja tutkimaan. Leikkimielisessä tietokilpailussa lapset pääsivät arvaamaan ja päättelemään, mitkä ihmeen kuusi esinettä ope oli näyttelyyn valinnut.

image

Suomalaiset laululeikit

Laululeikkeihin ja tanhuihin liittyy vahvasti kansallispuku, johon pääsimme myös tutustumaan lähemmin. Jokainen sai myös piirtää kansallispuvun mallin mukaan.

image

Tässä pajassa pääsimme kokeilemaan erilaisia suomalaisia perinneleikkejä. Pääosassa olivat laululeikit, joissa myös liikuimme piiri, rivi ja neliömuodossa. Ohjelmassa oli vanha kansantanssi ”Nuotan repiäinen”, kansanlaulu ”Aleksille taikinaa”, ”Pui, pau papinkello” ja ”Kehrätkäämme silkkilankaa”.

image image

Aleksille taikinaa, Aleksille taikinaa.

Aleksille taikinaa, Juliukselle voita.

Kyllä se Julius tulla saa, kyllä se Julius tulla saa,

kyllä se Julius tulla saa kun on niin nätti poika.

 

Piu, pau papinkello,

apulaisen aisakello,

Kivijärven kirkonkello,

lukkarin lesken lehmänkello,

Markkulan Heikin hevosenkello,

Vallesmannin vellikello,

Turun kirkon tornikello.

Leikeistä kokeilimme Suutarin sohimista, jossa ”ukko” (=merkkikartio) piti saada kaadettua selät vastakkain jalkovälissä seivästä sohien. Tätä leikkiä voi leikkiä myös niin, että toinen on sohija ja toinen varjelija.

image

Harjoittelimme myös pareittain ”Suolan punnitsemista” eli ”Jauhosäkin nostelua”, jossa ollaan parin kanssa selätysten käsikynkkää ja nostellaan vuorotellen toista ilmaan selän päälle.

image

5. päivä: Perinteisiä liikuntaleikkejä

Aikamatkamme kansanperinteen ja Kalevalan parissa päättyi liikuntasalissa perinteisiä liikuntaleikkejä leikkien. Mukana oli muutamia perinteisiä liikunnallisia leikkejä, joita hieman kehittelimme ja tuunasimme uuteen kuosiin.

Hippaleikki

Ennen vanhaan pihoilla leikittiin paljon hippaa. Lämmittelimme nykyäänkin suositulla hippaleikin versiossa, jossa hipaksi valittu otti muita leikkijöitä kiinni. Kiinnijääneen piti mennä kyykkyyn odottamaan. Pelastaa saattoi koskettamalla olkapäähän ja sanomalla kyykyssä olevan lapsen nimi.

image

Juokse, juokse hiiri

”Juokse, juokse hiiri, ettei kissa miiri, sua saavuttaisi, sua saavuttaisi…”

Tätä leikkiä leikimme piirissä, jossa vieritimme palloa (=hiiri) ja yksi leikkijä oli keskellä kissana. Mikäli kissa sai hiiren kiinni, vaihtui ”mokan” tehnyt kissaksi. Palloa eli hiirtä piti liikuttaa mahdollisimman nopeasti, sillä leikin ohjaaja saattoi komentaa keskelle myös mikäli jäi liian pitkäksi aikaa hautomaan palloa.

image

Maa, meri, laiva

Perinteistä Maa, meri, laiva leikkiä leikimme summamuotojen ja eri liikkumistapojen kera. Maa, meri ja laiva muutettiin luvuiksi 5, 6 ja 7 ja tehtävämme oli ohjaajan huutamien summamuotojen mukaan liikkua oikeaan paikkaan, esim. jos ohjaaja huusi 2+5, piti liikkua seiskan kohdalle. Kokeilimme myös eri liikkumistapoja, kuten hyppäämistä, laukkaamista ja kinkkaamista.

image

Polttopallo

Polttopalloa -leikki on monille varmasti vähän liiankin tuttu, joten päädyimme kokeilemaan leikistä hieman erilaista variaatiota. Sisärinkiin asetettiin kolme keilaa, joita keskimäisessä ringissä olevat suojelivat yrittivät puolustaa. Muut leikkijät olivat rinkien ulkopuolella yrittäen ”polttaa” oli kaataa keiloja kolmea palloa heittämällä.

image

Paistin syöminen

Tässä leikissä ollaan piirissä ja valittu paisti menee sen keskelle. Tämän silmät sidotaan ja käteen annetaan pamppu. Muuta yrittävät käydä ”haukkaamassa” paistista palan sormilla näykkäämällä ilman, että paisti osuu häneen pampullaan. Piirissä olevia leikkijöitä ohjeistettiin aina ”haukkaamisen” jälkeen palaamaan omalle paikalleen ennen uutta syöntireissua.

image

Viikko suomalaisen kulttuurin parissa vierähti nopeasti. Pääsimme tutustumaan aiheeseen varsin kattavasti ja monipuolisin menetelmin. Lapsille kokonaisuus oli toivottavasti mieleenpainuva ja jatkossa aiheita on hyvä lähteä syventämään.

YK 70 vuotta – Matkailua maailmalla

24.10.2015 Yleinen

image

YK täyttää tänä vuonna 70 vuotta, joten kuluneella viikolla olemme matkailleet maailmalla ja tutustuneet lähinnä Suomen naapurivaltioihin. YK:n päiväähän vietetään 24.10., joten eskarilaisten YK-juhlat matkustus teemalla olivat todella ajankohtaiset. Tutustuimme viikon aikana mm. Ruotsiin, Tanskaan ja Venäjään lähinnä lastenkulttuurin näkökulmasta. Sadut, leikit ja kädentaidot ovat lähellä lapsen maailmaa, joten näiden työskentelytapojen kautta eri maihin oli hyvä lähteä ”matkustamaan”. Yhdessä ”matkustaminen” vaati myös ryhmätyötaitoja. Toiminnallisten ja liikunnallisten tehtävien myötä opimme taas hieman konkreettista tietoa ko. maista. Liput, esineet ja eskareiden askartelemat eri maiden lapset valottivat omalta osaltaan monikulttuurisuutta lapsille.

image image image

1.päivä: Liikuntaseikkailu maailman ympäri

YK-viikko ja ”matkailu” aloitettiin seikkailemalla liikunnallisesti eri maanosissa. Samalla eskarit pääsivät tutustumaan ja kokeilemaan liikuntaleikkejä eri puolilta maapalloa.

Pakkaaminen ja lämmittely

Matka aloitettiin tietenkin pakkaamalla, mikä tapahtui tekemällä erilaisia dynaamisia venyttelyliikkeitä, joiden avulla mukaan saatiin kaikki tarvittava. Välillä juostiin kotiin ja sitten taas pakkaamaan lisää tavaroita. Mukana oli mm. eteentaivutuksia, askelkyykkyjä, etureidien ja kylkien venytyksiä.

20151019_101201 20151019_101337

Matka alkaa

Matkaan lähdettiin rytmikkään musiikin tahdissa, ensin marssien. Aina kun musiikki taukosi, vaihdettiin kulkuneuvoa. Bussi kulki pareittain tai kolmen ryhmissä kädet olkapäillä, ratikka penkkiä pitkin, laiva ryömien tai kierien ja raketti penkille edestakaisin hyppien. Lopulta saavuttiin perille…

20151019_101537 20151019_101854

Afrikka

Autiot saaret

Autiot saaret leikissä leikkijöillä oli oma saari vanteen sisässä. Yksi toimi huutajalla, jonka ”myrsky tulee!” huudolla vaihdettiin paikkaa. Käytimme erilaisia liikkumistapoja.

Autiot saaret 2

Tässä leikissä mentiin edelleen autiolle saarelle vanteen sisään, mutta aina musiikin soidessa saarille ei saanut mennä. Vähitellen saaria eli vanteita vähennettiin ja yhdelle saarelle piti mahtua useampi asukas.

Apinahippa

Ensin valittiin 1-2 hippaa, jotka lähtivät jahtaamaan viidakon vekaroita. Hipan kosketuksesta muuttui apinaksi ja piti mennä puuhun eli puolapuille roikkumaan. Takaisin peliin saattoi pelastaa koskettamalla apinan jalkoja.

Etelä-Amerikka

Usain Bolt

Maailman nopeimman ihmisen tapaan kilvoittelimme reaktiolähdöissä. Valitsimme tietyn lähtömerkin, jonka kuultuaan piti pinkaista mahdollisimman nopeasti lähtöviivalta salin toiseen päähän. Juoksuun lähdettiin eri asennoista.

20151019_093943

Inkkarit ja hevoset

Amerikan alkuperäiskansa eli intiaanit tulivat tutuiksi viestileikin avulla. Intiaanit kilpailivat ratsastusnopeudessa kahdessa joukkueessa. Ensin kierrettiin rata ilman esteitä ja sitten asetettiin voimistelumattoja vesiesteiksi. Kilpa ratsastettiin tietenkin keppihevosilla.

20151019_094336

Hevoset laitumella

Tämä leikki oli muunnelma Kuka pelkää merimiestä leikistä. Yksi toimi huutajana, jonka huudettua ”hevoset laitumelle” muut saivat lähteä liikkeelle kohti toisessa päässä olevaa turvaa. Mikäli huutaja sai hevosen kiinni, tuli tämän liikkua laukkaamalla sivulta sivulle, avustaen näin huutajaa kiinniotossa.

Kohti Eurooppaa

Eskimoviesti Grönlanissa

Eskimot kilpailivat jääpalojen eli jumppamattojen kuljettamisessa kahdessa joukkueessa. Jääpala piti kuljettaa pareittain tietty matka ja tuoda takaisin seuraavalle parille. Nopeampi joukkue oli voittaja.

20151019_094951

Herra Susi Englannissa

Herra susi leikissä valittiin ensin yksi herra sudeksi, joka asettui salin toiseen päätyyn. Muut leikkijät menivät vastakkaiseen päähän ja alkoivat kysellä herra sudelta ”Paljonko kello herra susi?” Tähän susi vastasi joko esim. ”kello on kaksi”’ jolloin muut leikkijät ottivat kaksi askelta kohti sutta tai ”päivällisaika”. Tällöin susi lähti ottamaan muita kiinni.

Jäämies Suomessa

Leikimme vielä Euroopassa Kuka pelkää jäämies leikkiä, jossa toimitaan kuten monille tutussa Kuka pelkää merimiestä leikissä.

20151019_095736

Aasia

Satujoogaa

Aasiassa rauhoituimme joogan parissa. Harjoittelimme muutamia satu- ja lastenjoogasta tuttuja liikkeitä, joissa tuli keskittyä, tasapainoilla ja hallita kehonsa.

20151019_105626 20151019_105711 20151019_105602

2. Päivä: Tanska

image

Tanskassa vierailimme yhdessä ykkösten kanssa. Tanskan reissulle meidät johdatteli tietenkin tutustuminen legoihin ja tanskalaiseen satusentään H. C. Anderseniin. Ensin haimme virikkeitä tuleviin tehtäviin legolandin nettisivuilta: http://legoland.com

Tämän jälkeen lapset saivat valita neljästä pysäkkivaihtoehdosta, miten jatkaisivat Tanskan visiittiään. Lapsilla oli mahdollisuus käydä useammallakin pysäkillä, mikäli aika riitti.

Suunnittele oma legohahmo

Legolandin innoittamana oli mahdollisuus suunnitella oma legohahmo. Tähän tarvittiin vain ns. tyhjä, valkoinen kopio legohahmosta ja tusseja. Ja syntyihän niitä, upeita hahmoja…

imageimage image image image image

Rakentele legokirjaimia

Legoista saattoi myös tehdä kirjaimia. Pinterestistä löytyneet mallit toimivat hyvänä pohjana, kun lapset kävivät rakennushommiin. Osa kirjoitti kirjaimilla oman nimen, osa rakenteli vain yksittäisiä kirjaimia.

image

Pelaa legohahmopeliä

Legohahmopeliin tarvittiin pelialusta, kaksi noppaa ja värikynät. Pelissä piti värittää legohahmoa oikeilla väreillä sitä mukaa, kun sai vastaavan luvun kahden nopan heitossa.

image

H. C. Andersen: Prinsessa ja herne

Yhtenä tehtävävaihtoehtona Tanskassa oli lukea tai kuunnella Prinsessa ja herne -satu. Tämän jälkeen sai piirtää oman oikean prinsessan ja keksiä tälle nimi. Taitavemmat saivat kirjoittaa lisätietoja prinsessasta, esim. Mistä tämä pitää.

image

3. Päivä: Ruotsi

image

Ruotsista kenties lähimpänä lasten maailmaa on maailman vahvin tyttö eli Peppi Pitkätossu. Sopivasti, kuten YK, Peppi täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Tämän johdosta pääsimmekin lasten kanssa viettämään Pepin synttäreitä. Aluksi luimme otteen Tunnetko Peppi Pitkätossu -kirjasta, jossa Tommi ja Annikka saapuvat Pepin synttäreille. Tämän jälkeen leikkittiin Peppi -teoksistakin tuttuja leikkejä.

PIPPI ANNIVERSARY LOGO YELLOW_FI_CMYK

Aarteen etsintä

Efraim Pitkätossu eli Pepin isä oli kirjoissa merirosvo, joten hänen innoittamina lähdimme etsimään aarretta. Tällä kertaa ensin lasten tuli etsiä kätketyt kirjainkortit, jotka oli piilotettu ympäri eskaria. Kun kaikki kirjaimet oli löydetty, yritettiin niistä muodostaa sana. Tämä sana oli paikka, johon merirosvojen aarre oli kätketty. Lopulta päästiin avaamaan aarrearkku, josta paljastui jokaiselle lahjakortti Peppi Pitkätossu – tarinoiden maailmaan.

image image

Pikku ukon häntä

Synttäreiden viettoa jatkettiin Pikku Ukon häntä leikillä, jossa lapset saivat sokkona yrittää asettaa Pepin hevosen häntää paikalleen. Häntä oli tehty villalangasta ja hevonen piirretty taululle. Lähimmäksi oikeaa paikkaa osunut oli voittaja.

Haaksirikko eli lattiaan ei saa koskea -leikki

Tätä leikkiä varten lattialle asetettiin mattoja, tuoleja ja tyynyjä. Yksinkertainen tavoite oli liikkua ympäri huonetta lattiaan koskematta. Mikäli tippui ns. lattialle, piti suorittaa leikin ohjaajan määräämä tehtävä ja pääsi takaisin mukaan leikkiin.

image image

Haaksirikkoleikin jälkeen jatkettiin Peppi aiheisten tehtävien parissa – lapset saivat valita mieleisensä.

Peppi Pitkätossu visa

Visa sisälsi helpohkoja vaihtoehtokysymyksiä Peppiin liittyen. Tätä pelattiin nopein vastaa periaatteella… Tässä visaisen kysymykset, jotka löytyivät Vihdin kirjaston sivuilta. http://www.vihti.fi/palvelut/kirjasto/lapset

Peppi Pitkätossu värityskuva

Peppi aiheinen kuva väriteltiin puuväreillä. Aihe kuvaan oli napattu Peppi kirjojen Peppi Pitkätossu nuuskijana -luvusta. Aivan ihania, erilaisia kuvia saatiinkin aikaan.

imageimage

Lahja Peppi Pitkätossulle

Kirjassa Peppi sai lahjaksi soittorasian, mutta eskareiden tehtävä oli keksiä, suunnitella ja piirtää mielestään sopiva lahja Pepille. Tätä varten tarvittiin tusseja ja väripapereita.

image

4. Päivä: Venäjä

image

Lappeenrantaa lähimpänä oleva ulkomaa eli Venäjä oli matkakohteenamme neljäntenä päivänä. Venäläiseen kulttuuriin meidät johdatti paitsi kartta, josta ihmettelimme itänaapurimme valtavaa kokoa, myös maatuskanuket. Tutkimme nukkeja: niiden väritystä, koristelua ja sisäkkäisyyttä. Lapset myös kertoivat, missä olivat nähneet ko. nukkeja ja mitä olivat niillä tehneet tai leikkineet.

Venäläisestä lastenkirjallisuudesta Suomessa tunnetuin teos on kenties Edvard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira. Niinpä johdatteluna päivän matkailuun lapsille kerrottiin alku Fedja-sedän tarinasta. Siinä poika nimeltä Fedja-setä päättää lähteä maalle, koska äiti ei pidä hänen kissastaan. Fedja-setä pakkaa kissan kissakassiin ja astelee bussipysäkille. Kirjan toisen luvun alussa kissa saa nimekseen Matroskin, jonka myötä siirryimme kissaleikkien pariin.

image

Matroskin tahtoo kodin

Aluksi valittiin yksi kissaksi, joka lähtee kysymään kotia muilta leikkijöiltä. Kissalle oli aina vastattava kysy naapurilta ja osoitettava keneltä kisu kysyy seuraavaksi. Muiden leikkijöiden tuli olla nauramatta, sillä pokan pettäminen tiesi Matroskinin vaihtumista. Leikkiä kehiteltiin niin, että kotia piti ensin kysyä kissan kielellä ja sitten vielä kissankielellä kissaksi eläytyen.

image

Matroskinin koulutus

Tässö leikissä lapset olivat kissoja, joita koulutettiin ohjaajan käskyjen mukaan. Käskyjä olivat: ”tassut kattoon”, ”nelitassuille”, ”kisut kyykkyyn”, ”kisut selälleen/mahalleen” ja ”häntä maahan”, joiden mukaan kisujen piti mennä ko. asentoon mahdollisimman nopeasti. Hitain tippui aina pois leikistä.

image image

Leikkien jälkeen jatkoimme Venäjään liittyneiden tehtävien ja kädentaitojen parissa. Lapsilla oli mahdollisuus valita mieluisampi työ.

Matroskinin kissakassi

Kartongista valmistui Fedja-sedässäkin mainittu Matroskinin kassi. Ensin kassi leikattiin, minkä jälkeen siihen kirjoitettiin mallin mukaan Matroskin joko suomeksi tai venäjäksi. Lopuksi vielä koristelu esim. Venäjän ja Suomenlipuin.

imageimageimageimageimage

Oman maatuskanuken suunnittelu

Lapset saivat suunnitella ja toteuttaa tusseilla oman maatuskanuken. Nukkeja oli tarjolla kolmea eri kokoa. Lopuksi nuket liimattiin taustapaperille.

image image image image

5. Päivä: matka päättyy

Matka päättyi viikon lopulla kertaamiseen. Eskarit saivat ensin kertoa, mitä heille oli jäänyt mieleen viikon varrelta. Sitten kävimme yhdessä pääasioita läpi naapurimaistamme, joissa vierailimme. Osa lapsista oli myös tuonut matkamuiston kotoaan eskariin. Näistä esineitä kerrottiin tarinoita ja juteltiin. Lopuksi eskarit saivat vielä valita kaksi tehtävää viikon varrelta, jota eivät vielä olleet tehneet tai mikä oli ollut heille mieluisin… HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ YK!??