Selaat arkistoa kohteelle Kauneus.

Ulkonäköpaineita

29.10.2016 Yleinen

Minä tunnen usein olevani ruma. Se on kauhea tunne. En enää muista aikaa, jolloin en olisi kokenut niin, vaikka joskus lapsena sellainen on ehkä ollut. Joskus joku on yrittänyt vakuuttaa päinvastaista, mutta itse en pysty näkemään itseäni toisin. Nykyisin en ehkä niin välitäkään. Tai ainakin yritän olla välittämättä ja suhtautua huumorilla vaikkapa mahamakkaroihin, vararenkaisiin, joilla leikkiminen entisiä hoitolapsianikin kovasti joskus nauratti.

Ala-asteikäisenä olin liian laiha, vinkurahampainen ja vinosilmäinen. Lisäksi olin poikatyttö, joka usein pukeutui muiden mielestä hassusti, kiipeili puissa, halusi tehdä isän kanssa raksahommia, tappeli poikien kanssa ja oli muutenkin sekä toisten lasten että aikuisten mielestä joskus melko mahdoton. Koulussa minua haukuttiin luuviuluksi ja majavaksi – ja rillipiruksi, kun sain silmälasit, joista aluksi peitettiin toinen linssi. Olen syntynyt melko pienenä keskosena, enkä ole koskaan kasvanut kovin pitkäksi, joten lyhyyskin on usein vaivannut mieltä ja ärsyttänyt sekä kirvoittanut mielikuvituksellisia haukkumasanoja toisten suista.

Kun tulin murrosikään ja minulle ilmaantui yhtäkkiä naisellisia muotoja ihan ryminällä, aloin pian tuntea itseni kamalan lihavaksi. Olin ehtinyt tottua olemaan laiha, pieni, kevyt, ketterä – ja jotenkin myös huomaamaton sen jälkeen, kun olin vaihtanut roolia kauhukakarasta kiltiksi tytöksi, joka ei pitänyt itsestään meteliä eikä suuremmin ilmaissut tunteitaan. Tietenkään en ollut silloin oikeasti lihava, vaan ihan normaalipainoinen, urheilullinen tyttö, jolla vain sattui olemaan isommat tissit kuin useimmilla muilla ikäisillään tytöillä sekä paksut, lihaksikkaat reidet. Mutta se riitti. Tunsin olevani kauhea, epämuodostunut läskimöykky.

Nykyään puistelen puoliksi huvittuneena, puoliksi kauhistuneena päätäni muistoille siitä, miten ankara olen ollut itseäni kohtaan. Anoreksian ja bulimian sekaista oireiluakin minulla oli useiden vuosien ajan ainakin kausittaisesti, ja osasin salata sairastamisen niin taitavasti, ettei oikeastaan kukaan tiennyt siitä ennen kuin itse kerroin. Tai ehkä joku huomasi, muttei sanonut mitään. Syömishäiriö ei kuitenkaan – ainakaan omalla kohdallani – liity pelkästään ulkonäköön, vaan se on ollut myös keino selviytyä psyykkisesti kuormittavasta tilanteesta, jota ei koe hallitsevansa. Kun kontrolloi painoaan ja sitä, miltä näyttää, hallitsee edes jotakin – vaikka todellisuudessa langoista tietenkin vetelee sairaus ja käsitys itsestä voi olla hyvinkin vääristynyt.

Olen kai minä ollut joskus ihan nättikin. Mutta sekään ei ole ollut ongelmatonta: minusta tuntui nuorena usein, että monet pojat ja miehet olivat kiinnostuneita minusta aivan vääristä syistä. Olisi tekopyhää sanoa, ettei ulkonäöllä ole mitään merkitystä, puolin tai toisin. Toisaalta kuitenkin tekee mieli väittää vastaan, sillä hyvin harvoin sitä merkitystä ainakaan itse tiedostan, varsinkaan toisten ihmisten suhteen. Toki huomaan esimerkiksi sellaisia asioita, että jokin tietty piirre jossakin ihmisessä voi olla selkeästi viehättävä, ujostuttava, epäilyttävä, luottamusta herättävä, pelottava tai mitä vain. Mutta useimmiten kuitenkin koen näkeväni edes hieman kaiken taakse. Erityisesti silmät ja katse kertovat paljon – sanotaanhan, että silmät ovat sielun peili. Aina ihmistä ei kuitenkaan tarvitse edes nähdä tai katsoa aistiakseen hänestä jotain.

Muiden mahdollista rumuutta – mitä sitten pohjimmiltaan onkaan rumuus tai kauneus – minä en näe. Enkä voi sietää sitä, jos joku arvostelee ilkeästi toisten ulkonäköä – mitä hemmettiä se kenellekään kuuluu, miltä joku toinen näyttää? Ja mitä todellista merkitystä on sellaisella kauneudella, joka kuitenkin rapistuu ja katoaa? Minusta kaikki ihmiset ovat ainakin alunperin kauniita, taideteoksia omalla tavallaan, niin kokonaisuuksina kuin yksityiskohdiltaan – enkä tarkoita pelkästään ulkoisesti. Ihmisten teot, sanat ja ajatukset voivat toki olla rumia, ja sellainen rumuus voi joskus peittää alleen ihmisen luontaisen kauneuden. Mutta yleensä minä näen ihmisissä ensisijaisesti jotain hyvää ja kaunista. Miksi en sitten näe itseäni samoin? Sama ongelma lienee monella muullakin.

Persjalkainen pullukka hobitti: söpön humoristinen kuvaus itsestäni. Ja kyllä minä sille nauran, joskus ihan vilpittömästikin. Vitsailen, että onpahan pehmusteita, jos kaatuu, tai vararavintoa, jos nälkä yllättää. Mutta usein huumori on myös naamio, jonka taakse piilotan epävarmuuteni. Toisaalta ajattelen, että jos joku on niin pinnallinen, ettei hyväksy minua kilojeni tai muiden ulkoisten puitteitteni vuoksi, niin olkoon. Toisaalta kuitenkin pelkään toisten reaktioita, sillä tiedän, että jokainen negatiivinen kommentti tai suoranainen syrjintä ja torjunta osuu kyllä kipeästi maaliin, vaikka siitä yrittäisi olla välittämättä tai siihen olisi valmistautunut. Tavallaan ylimääräiset kilot ovat kuitenkin myös suojamuuri, jonka takana voi piileskellä, eikä tarvitse päästää ketään liian lähelle.

Onko sitten ihme tässä ulkonäkökeskeisessä maailmassa, että moni tuntee itsensä rumaksi ja riittämättömäksi? Ei minusta. Sitä ei tarvitse aina edes sanoa – osaamme kyllä tulkita ympäristön viestejä negatiivisesti itseämme kohtaan ihan oma-aloitteisesti. Etenkin silloin, jos emme ole saaneet tarpeeksi kokea olevamme kauniita ja hyväksyttyjä lapsina ja nuorina. Aikuinen ihminen ehkä voi järkeistää asioita, mutta tunteilleen ei aikuinenkaan aina voi mitään – ne kun kumpuavat usein jostain hyvin kaukaa ja syvältä, eikä niiden alkulähdettä voi aina niin vain löytää tai tukkia. Minäkin olen joutunut tietoisesti opettelemaan ajatuksen, että olen sellainen kuin olen, ja on parempi yrittää olla edes suunnilleen sinut itsensä kanssa. Silti epävarmuus ja tunne rumuudesta palaavat ajoittain takaisin, ja silloin haluaisin piiloutua koko maailmalta, ettei kukaan näkisi minua.

Ihminen on aina kokonaisuus. Ja nimenomaan kokonaisuus merkitsee. Ulkonäkö on vain yksi osa kokonaisuutta. Kaikki muu painaa vaakakupissa huomattavasti enemmän – tai ainakin sen pitäisi. Silti me kiinnitämme ulkonäköön paljon huomiota, olemme epävarmoja ja kateellisia, arvostelemme toisiamme – ja itseämme. Joskus tekisi mieli vain käskeä itseään ja kaikkia muita lopettamaan, mutta eihän se ole niin yksinkertaista. Ärsyttävää.

Loppujen lopuksi monessa asiassa on kyse siitä, haluammeko keskittyä hyviin vai huonoihin puoliin. Se pätee mielestäni tässäkin. Joskus kannattaa myös pysähtyä hetkeksi miettimään, mihin haluaa aikaansa kuluttaa. Jos emme osaa sanoa toisistamme tai toisillemme mitään hyvää, voisimme olla mieluummin hiljaa. Muistutan tästä itseäni melko usein.

Olen joskus miettinyt, pitäisikö minun olla – tai tuntea olevani – kaunis voidakseni olla onnellinen tai tyytyväinen. Vastaus on kuitenkin kielteinen, ehdottomasti. Ennemminkin asetelma toimii niin päin, että tunteakseen olevansa kaunis täytyy olla tyytyväinen tai onnellinen. Pelkkää ulkokuorta todellisemmaksi kauneuden tekee mielestäni kaikki se, mitä ihmisessä on sisällä. Muistelen jonkun joskus sanoneen minulle, että ihminen näkee ja ilmentää sitä, mitä hänellä on sydämessään.

Taideteos ei aina paljasta heti kaikkia ulottuvuuksiaan. Sitä on joskus tutkittava hartaasti ymmärtääkseen sen kauneuden. Jokainen meistä on taidetta. Jokainen meistä myös tarvitsee silmät, jotka näkevät kauneutemme koko syvyydessään. Toivon, että jokaisella meistä on elämässämme edes yhdet sellaiset silmät. Katselkaamme toisiamme ystävällisen uteliain ja armollisin silmin, itseämme unohtamatta.

Hoitotuotteet

24.4.2016 Yleinen

Tikkurilassa oli Premier tuotteiden esittelijä. En ole ollut ikinä mainoksen uhri, mutta kun niitä tuotteita käsiin koitin niin kaupat tuli.

Luonnon merisuolaa jauhettuna ja maito-hunaja voidetta. Ihan mielettömän upea tuoksu voiteessa.Ihosta tuli samettisen pehmeä ja joustava.

Tuotteet kestävät noin 8kuukautta,kun niitä käytetään vain kerran viikossa.
Tuotteita voi käyttää käsiin, jalkoihin, jalkapohjiin.

IMG_20160421_154506

Päivä 20, festaripäivä

26.9.2015 Yleinen

Päivä 20Tänään suuntasin puolilta päivin #dekkari-festivaaleille, johon sain vapaalipun. Oli loistava tapahtuma ja sain kahdelta dekkarikirjailijalta ostamiini kirjoihin omistuskirjoituksen. Toivottavasti ensi vuonna järkätään vastaava.

Nyt illan rentoudun kynttilän valossa.  kasvonaamio naamassa. Söin äsken Spagetti Bolognesen runsaalla valkosipulilla ja timjamilla, nams!

Ateriat

  • Cappuccinopirtelö, 138 kcal
  • Minttusuklaapatukka, 184 kcal (en tykännyt)
  • Spagetti Bolognese, 205 kcal

K

Kauneudenhoito vinkkejä

26.8.2015 Yleinen

Meillä kaikilla on varmasti omat kauneudenhoito rutiinimme joita noudatamme. Toisille riittää hampaiden pesu ja tukan harjaus, toiset tyytyvät vain hampaidenvalkaisuun ja kampaajaan kun toisille tärkeintä on esimerkiksi liikunta ja puhdas ruoka.

Tässä hieman omia vinkkejä, kiireisen vauva-arjen keskellä oma itse välillä unohtuu, mutta mielestäni on tärkeä asia pitää myös itsestään huolta – oli tilanne sitten vauva-arjen kanssa opettelua, työstressi tai työnhaku.

Tässä omia ajatuksia kauneudenhoidosta sekä vinkkejä! (kävin raskauden jälkeen hemmottelemassa itseäni useassa eri paikassa erilaisten kauneudenhoito asioiden äärellä)

blogi

Ripspenpidennys vs Meikkaaminen

Nyt ehdoton buumi jo jonkin aikaa on ollut ripsienpidennys, johon mukaan Hollywoodista on rantautumassa myös kulmakarvojen tuuhennus. Olen kokeillut molempia itse. Löysin Groupon-diilin ripsienpidennykseen Hakaniemeen Chenny`s World -nimiseen kauneushoitolaan. Otin 15mm pitkät ripset eli pisimmät mahdolliset sillä kokeilin n. vuosi sitten 12mm jotka eivät mielestäni näkyneet mihinkään. Lopputulos oli upea, ripset olivat näyttävät eikä muuta meikkiä tarvitse, suosittelisin siis kiireisille naisille, joilla on varaa myös huollattaa ripsiä ottamaan pidennykset, sillä ne ovat upeat ja naiselliset! Haluaisin kovasti itsekkin pitää ripsienpidennyksiä, mutta tällä hetkellä se tulisi sekä rahallisesti että ajallisesti turhan kalliiksi. Plus että tykkään meikkaamisesta! Mahtavat ripset voi saada oikeanlaisella ripsivärillä kun jaksaa nähdä vähän vaivaa. Itselläni menivät omat ripset huonoon kuntoon pidennysten jälkeen sillä 15 mm:set ripset ovat todella pitkät ja ne rasittavat omaa ripseä, joten pituuksien kanssa kannattaa miettiä myös omia luonnollisia ripsiä.

Eli ripsien miinuspuolet: Huolto(raha/aika), Ei voi itse meikata, Pitää varoa ripsiä kasvojen pesussa eikä saa hieroa silmiä, Pilaa omat ripset pahimmassa tapauksessa.

Sitten Plussat: Näyttävät ripset, Ei tarvitse meikata, Näyttää hyvältä heti herätessä, Huolto on samalla ”omaa aikaa”

bloggi

Kulmien tuuhennus

Kulmakarvoissa trendinä on luonnolliset tuuheat ja paksut kulmat. Eli tottakai tätä ollaan alettu yrittämään nyt – ei niin luonnollisilla keinoilla. Monella meistä kulmat ovat ohuet ja huononmalliset, sillä aikaisemmin vallinnut ohuiden kulmakarvojen trendi on jättänyt osalle pysyvästi ohuet kulmakarvat. Mutta hätä ei ole tämän näköinen, nyt hoitoloihin on rantautunut Hollywood trendi Kulmakarvojen tuuhennus! Tässä käytetään samantapaista tekniikkaa kuin ripsissä eli iholle sekä omiin kulmakarvoihin liimataan lisää karvoja tuuheutta tuomaan. Kävin Malmilla eräässä kauneushoitolassa ottamassa kulmien tuuhennuksen, suosittelisin niitä henkilöille joilla on Oikeasti ohuet kulmat ja jotka eivät kasva takaisin, itselläni kulmakarvat ovat ihan ok kunnossa, hieman ohuet mutta en koe tarvitsevani kulmien tuuhennosa, lopputulos ei ollut kuitenkaan ihan punaisen maton luokkaa joten kannattaisin omien kulmien nyppimistä oikein ja värjäämistä, myös meikillä saa luotua illuusion paksummista kulmakarvoista (kuitenkin varovaisesti ei kannata yliampua kulmakynän kanssa!! nimim. Kokemusta)

blog2

 

Hiustenpidennykset

Minulla on ollut unelmana pitkät hiukset jo miltei kaksi vuotta, joten raskauden jälkeen palkitsin itseni pidennyksillä, vaikka niihin hieman rahaa menikin. Kävin ottamassa sinettipidennykset 50cm pituudella joihin taidettiin muistaakseni lisätä myös muutama 60 cm hius (jos kerran pidennykset otetaan, niin otetaan sitten kunnolla, vai miten se oli!) Omat hiukseni ovat hieman olkapään alapuolelle, eli eivät suinkaan lyhyet mutta värjääminen on kuluttanut hiusta joten olin pidennyksien lopputulokseen erittäin tyytyväinen, suosittelen! Näissä hintaa tuli siis yhteensä 300 euroa, joihin sisältyi 100kpl 50cm slaavilaista sinttipidennyshiusta. Huoltoväli on n. puolivuotta ja paikka jossa kävin ottamassa pidennykset Katajannokalla, huollolle hintaa tulee 200 euroa, eli kallista on. Jos ei ole varaa ammattilaiseen, on vaihtoehtona myös tilata hiukset itse ja pyytää kaveria tekemään pidennykset (mm. youtubesta löytyy esimerkkivideoita hiusten laitosta) esim. teipeillä tai uudella microring-pidennystekniikalla. Tämä kävi myös mielessä, mutta lopputuloksesta ei voi olla varma joten pelasin varman päälle ja menin kampaajalle.

Pukeutumisessa seuraan muotia ja omaa tyyliä. Vinkkejä omaan pukeutumiseen voi saada kuten itse teen, seuraamalla instagrammissa Fashion, My Style ynnä vastaavia sivuja. Tällä hetkellä (tänään 26.8.2015) pinnalla on ehdottomasti ”must” -juttuja kuten Kultakello, Punainen ruutupaita, jota voi käyttää myös rennosti lanteille kietaistuna, sekä Valkoiset lenkkarit, Revityt housut ja Lyhyet paidat sekä shortsit, myös 70-luvun pyöreät aurinkolasit löytyvät tänä kesänä monelta muotitietoiselta festarikävijältä.

Muita itsensä ehostamis juttuja minulla olisi tulevaisuudessa Hampaidenvalkaisu, Solarium sekä aloitan kuntosalillakäynnin ensi kuun lopussa, siinäpä ne, mikä saa sinut tuntemaan itsesi kauniiksi?

Esittelyä minusta

26.7.2015 Yleinen

Olen pitkään ajatellut alkaa kirjoittamaan ajatuksiani ja nyt vihdoin sain hommattua oman sivun mihin ne ajatukseni kirjoittaa….

Aluksi täytyy tietysti kertoa että kuka olen, no se onkin kysymys olen tälläinen maahiaisen tyylinen nainen jolla on ikääkin jo ehtinyt ihan mukavasti mittariin kertyä joka rakastaa kaikkea kaunista. Kauneutta voi löytää aivan mistä vain lehti maassa, kaunis kukkanen juuri puhjenneena etc… Tykkään myös musiikista se on minulle terapiaa laulan ja soitan muutamia soittimia itse… Minulla on myös kouluikäinen lapsi jonka kanssa tulee askarreltua, seikkailtua, naurettua sekä rakastettua ja paljon. Se on jännä miten noinkin ”pieni” lapsi pystyy joka päivä minullekkin jotain uutta opetettua. Muuten olemmekin varmaan outo perhe koska asumme kahden lapseni kanssa toki nyt pölypallot hieman meitä ilahduttaa kun unohdamme imuroida… Tykkäämme lapseni kanssa tehdä kirppareilta kivoja löytäjä ja tykkäämme leipoa ja kokeilla kaikkea uutta voi olla että niistäkin tänne blogiini-jotain laitan kuitenkin tarkoitus on purkaa omia ajatuksia koska kun on yksinhuoltaja kirjaimellisesti niin voin sanoa että välillä ku taas 6kk mennyt ja 24/7 on ollut äiti tulee kaiken maailman ajatuksia päähän onneksi olen tähän keksinyt loistavan idean eli lähden kuntosalille kun tuntuu että liikaa kiristää mutterit päätä ja ärrä päät huutelevat suusta niin sitten jaksaa kun tunnin käy säkkiä hakkaamassa taas hymyilläkkin…. :)

En ole siis koskaan pitänyt blogia, ajatuksistani kuin päiväkirjaa mutta nyt aion ja toivoisin että jätät minulle jotain viestiä jos satut sivuni lukemaan, otan myös positiivisella mielellä kaikkia neuvoja vastaan mitä tämä pitää kun tähän sitoutuu… Tahdon ainakin kertoa elämästä rehellisesti ja omalla huumorillani ja jos jollain on vaikeaa toivon että kirjoittamiseni piristää hänen päivää… Tässä esittelyjä kohta kirjoitan ensimmäisen ajatukseni jota kuukausia päässäni miettinyt mutta se pitää saada sieltä ulos :D

 

 

K

Huhtikuu 2015

24.4.2015 Yleinen

Päätin aloittaa bloggaamisen tänään vihdoin, ( hieman väsyneenä ) mutta ollut haaveissa jo pitkään eli katotaan mitä tästä tulee !

Ensinnäkin voisin vähän kertoa itestäni. Olen 23-vuotias nuori nainen Helsingistä. Olen seurustellut nyt kaksi vuotta, asumme pk-seudulla koiran ja mieheni kanssa, odotamme ensimmäistä lasta tällä hetkellä ( jo rv 38 meneillään eli h-hetki lähestyy, laskettu aika kahden viikon päästä). Niin ja hei olen naimisissa!! Mentiin muutama päivä sitten avioon maistraatissa, myöhemmin pidetään sitten kunnon juhlat ja järjestetään ne ”oikeat häät” siitäkin siis mahdollisesti postausta myöhemmin.

Olen myös erittäin kiinnostunut kauneudesta, hyvinvoinnista ja tietenkin shoppailusta! Rakastan meikkausta, hiusten laittoa ja vaatteita vaikka tyyli välillä meneekin hieman rokahtavan puolella, tyyini on aikalailla kytköksissä mielialoihini eli fiilispohjalla mennään lokeroimatta! Biletykset on jääneet nyt raskauden ja tulevan lapsen myötä, mutta sanotaanko että olen hyvistä bileistä oman osani saanut niistä reissuista juttua ehkä myöhemmin.