Selaat arkistoa kohteelle Kateus.

Politiikassa pärjää vain poliitikko

11.1.2017 Yleinen

Juha Sipilä on osoittanut todeksi monen todeksi jo tienneen: politiikan näytöksissä pärjää vain poliitikon uran valitsemalla. Se, että olet pätevöitynyt, menestynyt tai viisastunut muilla elämän alueilla, riittää harvoin politiikan kärkipaikoille menestymiseen. Vaikka olisit henkilönä sosiaalinen, pidetty ja taitava yhteistyön tekijä, niin viimeistään kateus ja media saavat sinut epäonnistumaan.

Aika vähälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, millaisesta elämästä Sipilä luopui asettuessaan Keskustan puheenjohtajaehdokkaaksi tietäen olevansa mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös seuraava pääministeri. Puupäinen kansammehan on tunnetusti pitänyt uusista kasvoista politiikan kentillä ja Sipilä lunasti esiin tulollaan juuri tällaisen tarpeen. Epäpoliittinen henkilö, käytännössä politiikan ulkopuolelta kokonaan, yrittäjätaustainen ja maanläheinen. Ainoastaan kertynyt varallisuus sai osan kansasta nyrpistämään nenäänsä. Yhtä kaikki – alku vaikutti lupaavalta.

Sipilä on ihan julkisten tietojen perusteella luopunut puheenjohtaja-/pääministeriaikoinaan jo kymmenien miljoonien pääomatuloista, inhimillisistä työpäivien pituudesta ja kaiketi rauhallisesta ja ainakin samanlaista arvostelua kohtaamattomasta elämästään. Ymmärtääkseni hän on tämän kaiken tehnyt melko vilpittömästi sillä mielellä, että voisi yrittää (pyyntöjen jälkeen) tehdä kaikkensa nostamaan Suomi-yritystä polviltaan. On selvää, että hän on tiennyt jo alusta alkaen, että arvostelua tulee ja työ ei ole helppoa. Ilmeisen naiivien ja ajattelemattomienkin toimenpiteiden seurauksena kyseessä on silti jo ajojahti. Ajojahti, jota media tuntuu ruokkivan ja poliitikon uran lähes syntymästään valinneet kansamme palvelijat seuraavat mielellään sivusta hymyillen.

Sipilä on rikkonut jotain sellaista, mitä kiekkomiehet kutsuvat pelikirjaksi. Hän on kohdannut sellaista syrjintää, mitä muun muassa kirjailijaksi alkaneet toimittajat tai näyttelijäksi alkaneet laulajat kohtaavat omissa ammateissaan: väärä tie tähän duuniin.

En ole itse kepulainen, enkä sinänsä voi varsinaisesti pahoin pääministerimme kohtaamasta kivikosta, mutta ihmettelen vain tässäkin kohtaa kansamme kyltymättömyyttä päättäjien arvosteluun ja tyytymättömyyttä omiin valintoihimme. Sillä itsehän tämän kai teimme. Antaisin itse Juhalle hieman enemmän mahdollisuuksia ja näytön paikkoja, kuin mitä nyt on tapahtunut. On vaikea nähdä, että hänellä itsellään olisi minkäänlaisia taloudellisia tavoitteita toimessaan. Tai että hänen päätöksenteon motiiveina olisi omat tai sukunsa yritystoiminnan edistäminen. Taatusti nuo tavoitteet olisi ollut helpommin toteutettavissa entisessä ”turvallisessa” yrittäjäelämässä.

Päivä 115, kaupungilla kiertelyä ja uusi lompakko

30.12.2015 Yleinen

2015-12-30 13.04.58Lähdin tänään aamupäivällä keskustaan. Tarkoituksena käydä IFK Pop Up Storessa. Siellä ei kuitenkaan ollut ostettavaa mulle, joten jatkoin kierrellen mm. Stockalla.

Olen pitkään jo haaveillut Michael Korsin lompakosta. Katselin niitä Stockalla, mutta päätin lähteä vielä heidän liikkeeseen. Se kannatti, sillä kerrottuani millaista hain, myyjä kiikutti mulle sellasen alehyllystä. Eli -30% alella läks mukaan.

Koska olin tyytyväinen ostokseen, päätin käydä Kolmen Sepän Aukiolla juomassa glühweinin. Ihana joulufiilis tuli taas ja oli onnellinen olo.

Kuitenkin sitten pari ilkeää kommenttia sai mielialan laskemaan ja tässä illan aikana on tehnyt mieli itkeäkin. Miten julma voi ihminen olla 20151230_160320toisella?

Olen ollut yli vuoden työttömänä ja siitä syystä punnitsen paljon, mitä ostan ja mitä en. Kuitenkin iloisena uudesta lompakosta sain kommentin ”no on sitä pätäkkää työttömälläkin”. Siis mitä tuo oli? Kateutta? Katkeruutta? Mä olen niiiiiin loppu siihen, että olen aina se, joka lohduttaa ja jolle voi purkaa mieltään ja joka aina on käytettävissä. Mullakin on tunteet, mullakin on menoni, mäkin olen ihminen! Siinä pohdittavaa…

Ateriat

  • klo 7.45 Cappuccinopirtelö, 138 kcal
  • klo 11.00 Kahvi ja mallaslimppua, 122 kcal
  • klo 13.30 Glühwein, 100 kcal
  • klo 16.00 Chocolate Velvet, 153 kcal
  • klo 17.00 HeMaPo ja itsetehty bolognesekastine, 256 kcal
  • klo 19.00 Olut, 132 kcal

Ylpeys – Kateus – Tipattomuus

31.10.2015 Yleinen

2015-10-29 08.32.06Olen huomannut tässä lähes kahden kuukauden aikana (huomenna tulee 8 viikkoa täyteen), että elämäntapamuutokseni aiheuttaa sekä hyvää, että huonoa. Koska itse pyrin nykyisin olemaan mahdollisimman positiivinen, aloitan niitä mukavista asioista.

Ylpeys – Ja tässä en tarkoita, että olen itse ylimielinen. Kuitenkin äitini ja kaksi ystävääni ovat molemmat ilmoittaneet minulle olevansa ylpeitä urakastani. Toinen näistä Ystävistäni on itsekin pudottanut Cambridgellä liiat kilonsa ja on siksi mahtava tsemppari. Se tuntuu hyvältä. Vaikkakin tämä on ollut minulle suht helppoa, ei ne kilot putoa ilman itsekuria ja vahvaa tahtoa. Mitä pidempään on tipattomalla, sen huonommalta ajatukselta edes sen yhden juominen tuntuu. Sen huomasin eilenkin.
Haluankin kiittää näitä Ystäviäni sekä äitiäni kannustuksesta. Tulen jakamaan heille tämän päivityksen erillisenä postina, jotta kiitos menee perille <3

Kateus – Ja sitä valitettavasti on. Vaikka jokainen halukas voisi tähän ryhtyä. Mitään ei saa ilmaiseksi eikä makaamalla sohvalla. Toki aina löytyy tekosyitä. En ehdi, jaksa, voi, kykene… Toinen Ystävistäni, joka on ilmoittanut olevansa ylpeä minusta, sanoikin hyvin: ”Kun kilot lähtee, lähtee myös muutama ”ystävä”. Tuntuu pitävän paikkaansa. Tässä on vielä jännä juttu se, että tosi harva tietää minun elämäntapamuutoksestani ja silti kateutta on ilmassa?

Tipattomuus – Tästä voisin pyöritellä päätäni. Ensimmäisen kerran eilen jouduin Facebookissa selitellä tipattomuutani, joka ei johdu esim. raskaudesta. Keskustelu lähti siitä, että jaoin FB:ssä tämän Iltasanomien artikkelin: Kuukausi ilman alkoholia – tämän se saa aikaan kehossasi! Käsittämätöntä, että tipattomuutta pitää selitellä. Eilen tuli taas selväksi se, että pikkujouluja voi juhlia ilman viinaakin. Höpöttelimme normaalisti, jammasimme hulluna ja pidimme hauskaa. Sillä erolla, ettemme kumpikaan ottaneet alkoholia.

Yhteenvetona, miksei voisi olla toisesta ylpeä ja iloinen hänen puolestaan? Kuitenkin kaikki lähtee omista valinnoista. Oli kyse sitten kampaajalla käynnistä, tipattomuudesta, asenteesta tai elämäntapamuutoksesta – Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja nauttia siitä hehkusta :)

Elämme täällä vain kerran ja jokaisen tulisi ottaa siitä ajasta irti haluamansa ja nauttia. Näihin mietteisiin.

Toivotan kaikille oikein rauhallista Pyhäinpäivää <3

20151029_163054

Se tunne ku sanot et kaikki on hyvin mut tiiät ite et meinaat romahtaa

26.7.2015 Yleinen

Tää kesä on ollut mulle tosi jännää aikaa, mulle ei oo koskaan sopinut se että on liian paljon aikaa, aikaa johon ei oo kalenterissa mitään määrättyä tekemistä…. Alku kesä meni siivotessa ja laitellessa piti lapsen huone laittaa kuntoon ku ei siel mahtunut enää ku kolan kanssa kulkemaan ja muutenkin koitti sisustaa kotia niin et on hyvä olla…. Mun lapsi on käynyt aina isällään mut jotenkin se on ollut tosi epäsäännöllistä ja nyt mä tiiän jo valehtelevani mut ei se mitään niin joka tapauksessa kesällä mä sitten heräsin siihen et hemmetti eksä menee jussina naimisiin…. Alkuun ei tuntunut miltään olinhan mä sen tiennyt et niin he aikovat mut jossain siin kesäkuun alussa alkoi tajuamaan ettei mua oo kutsuttu ja sit niistä puhuttiin mut jotenkin vaivaantuneesti AINA kun mä olin paikalla niin jotenkin sitä alkoi ajattelemaan niitä aikoja kun me oltiin minä ja hän ja meidän lapsi perhe. Toisaalta sitä osasi kuitenkin olla iloinen että oli löytänyt puolison mistä meiän mukelo pitää mutta kyllä sitä ajatteli että me ei koskaan kunnolla edes suunniteltu naimisiin menoa ja jotenkin tajusin että nyt se ei koskaan enää sitten tule enää meidän luokse.

No niinhän se meni sitten että jussina mä sitten join, perseet ja  mun frendi kysyi mitä ihmettä?  Koitin sanoa ku ahistaa mut ei se tajunnut ei se alkoholikaan auttanut eikä siihen auttanut sekään että meiän lapsi ilmoitti että mä en sitten koskaan tuu menee naimisiin tai jos meen niin hän ei osallistu. Liekö ollut sitten hieman pelkoa että isin aika ei riittäisi enää kun hän naimisiin menee mutta kaikista hulluinta tässä tekee sen että mä olin tuohon jussiin saakka kuin nunna (no joskus baarissa lähdin jatkoille jonkun kaa) niin sitten jussina mä löysin kivan kaverin ei me nyt edelleenkään puhuta et seurusteltaisiin mutta on se kiva mut on yksi ongelma se on nuorempi kuin mä ja niinkuin jo esittelin itseni aiemmin siihen laitoin mä olen elämää ehtinyt nähdä jo enempi eli meillä on 8vuoden ikäero ja oon koittanut siihen nyt sopeutua koska mä oon oikeasti onnellinen. Mut nyt ku sain tän kirjoitettua niin aloin miettii et onko tääkin seurausta siitä et tunsin niin suurta kateutta jaahistusta mut en usko…. Tosiaan ennen tätä oon ollut 2vuotta sinkkuna ja se teki mulle hyvää mutta kyllä sitä on alkanut kaipaamaan rinnalleen ihmistä joka jakaisi elämän ilot ja surut sekä olisi osa perhettämme ja saisi rakastaa ja tulla rakastetuksi se on musta yksi elämän hienoimpia asioita rakastaa ja saada rakkautta. Mä oon pitkään rakastanut vaan mun lastani ja nytkun mun huomiota on ollut jakamassa joku muu niin voin sanoa oon saanut purra hammasta yhteen että oon kestänyt meinaa lapsen mielestä mä oon tyhmä ja mä enää rakasta häntä kun halaan miespuolista ystävääni on tää kyllä ollut niin ihanaa ton jussin jälkeen et en tiiä mitä seuraavaksi keksin että meidänkin kotona on taas rauha maassa. Mutta ainakin olen itse sitä mieltä että minullakin on oikeus olla onnellinen ja saada rakkautta ja antaa sitä. En tiiä miten vaan toimin kun lapsi vahtii vaikka laitan nukkumaan koko illan että halataanko tai pussataanko ja jos jotain minkä hän kokee mustasukkaisena/uhkana juoksee huutaen paikalle väittäen että en välitä ja rakasta enää…. Itselläni ei ole keinoja enää tilanteessa joten jos sinulla on neuvoja otan mielelläni vastaan….

Heitän myös ilmoille kysymyksen onko sinuta äidillä oikeus parisuhteeseen ja onneen vai keskitytkö itse mielummin vain lapsee?

Tulen jatkossa kirjoittamaan taas arjestamme koen tämän jo nyt hyvänä purkkaus keinona ja saan ne asiat jotka mielessä painavat pois…

 

———————JÄTÄTHÄN VIESTIÄ JOS PIDIT LUKEMASTASI———————–