Selaat arkistoa kohteelle kasvukäyrät.

Kun mikään ei riitä…

11.1.2016 Yleinen

Tänään on taas melkoinen ristiaallokko meikäläisen päässä ja sydämessä. Tänään tuntuu siltä, että eikö mikään voisi mennä hyvin. Aamulla olin kontrolliultrassa äitipolilla. Lääkäriksi sattui tietenkin se lääkäri joka määräsi minulle viimeksi osastolla kipulääkkeet keskeytykseen. Joten voitte arvata ettei fiilis ollu kauhean hyvä. No, ehkä tällä kertaa lääkäristä jäi edes vähän paremmat fiilikset, vaikka se sai minut huolestumaan. Ultrassa oli siis rakenteellisesti kaikki kunnossa, enää sen suhteen ei tarvita mitään kontrollia, mutta mutta… Lääkäri olikin nyt sitä mieltä, että vauvan koko on huolestuttava. Hän nyt kasvaa ihan normaalisti, mutta kasvaa heidän käyriensä mukaisesti alakäyrällä. Siitäpä johtuen nyt sitten reilun parin viikon päästä ultraan katsomaan miten pieni on kasvanu. Itsellä tuntui siltä, että sydän jätti taas pari lyöntiä välistä. Itku nousi silmiin ja paniikki valtasi pään ja mielen. Kerroin kyllä lääkärille, että en ole tästä uskaltanut vielä edes nauttia vaikka liikkeet tuntuu jo kovin selvästi, mutta pelkään vaan että menetän tämänkin vauvan. Ja nyt tähän päälle vielä nämä uutiset. Puhuin myös siitä, että ylihuomenna tulee tasan vuosi siitä kun edellisessä raskaudessa menivät lapsivedet ja siitä alkoi meidän parin viikon piina. Jotenkin tuo asia vaivaa mieltäni tällä hetkellä melkoisesti. Pelottaa ja ahdistaa. Lääkäri kysyikin sitten, että haluanko lähetteen psykiatrian polille. No en halua. Mutta sain sitten jo nyt ajan pelkopolille.

Syytä miksi vauva kasvaa alakäyrällä voi olla monta ja niitä voidaan vaan arvailla. Itse toivon, että syy on se, että monta kertaa keinohedelmöitetyt ovat syntyessään pienempiä kuin luomuvauvat. Toinen syy voi olla sitten se, ettei istukka toimi kunnolla. Ja niitä muita syitä en halua edes miettiä. Oli sitten pakko soitella klinikalle ja jutella siellä mun luottokätilön kanssa joka kyllä lohdutti ja sanoi, että hän uskoo että kaikki on hyvin. Jokainen kasvaa omaa vauhtiaan ja tärkeintä on että kasvaa. Ja lääkärikin kyllä sanoi, että ei mitään isoa huolta kuitenkaan ole kun vauva on kovin vilkas ja aktiivinen. Ja tosiaan edellisestä ultrasta oli tullut painoa lisää 160g. Joten kyllähän ainakin kasvaa. :)

Itse jäin vaan miettimään sitä, että miksi rakenneultrassa kukaan ei puuttunut tähän jos se kerta oli niin huolestuttavaa? Ei kätilö eikä lääkäri. Vai onko tässä nyt sitten taas lääkäri kohtaisia eroja. Lääkärin ja kätilön näkemykset kyllä poikkeaa monta kertaa ihan siinä että toinen ajattelee asiaa tieteen kannalta ja toinen sitten kaiken muun. :) Toki onneksi lääkäreiden joukossa on niitäkin jotka eivät sumeasti tuijota sitä keskikäyrää ja vaadi, että kaikkien meidän pitäisi olla sitä samaa harmaata keskikastia. Mutta sanonpa vaan, että jos nyt mennään alakäyrällä niin kyllä varmaan sitten lastenneuvolassa tai kouluterveydenhuollossa tulee jo lappua kotiin siitä miten mennään yläkäyrällä tai jotain vastaava. Onneks meille meidän Pulla on se täydellinen ja ainutlaatuinen rakkaus, olkoon sitten millä käyrällä tahansa. <3

Tänään tuli postissa Pelastakaa lapset ry:ltä adoptiopaperit. Pyysin ne hyvissä ajoin ettei tarvitse sitten toukokuussa enää niitä odotella vaan voidaan täytellä nuo jo mahdollisimman pitkälle valmiiksi. Niihin kun tarvitseekin sitten kaikenlaisia todistuksia sieltä ja täältä hankkia vauvan synnyttyä. Sen verran lueskelin tuota paperia ja repesin nauraman kun siellä on kohta jossa kysytään, että tietääkö lapsi adoptiotoiveestanne. :D Puolisoni kyllä huuteli jo mahan läpi asiasta, eikä sieltä ainakaan monoa sillon heiluteltu, mutta ehkä käymme sitten synnärillä jo pienen keskustelun siitä, että hänet adoptoidaan. :D Ei nämä planketit nyt ihan ehkä kohtaa sitä elämänvaihetta, missä meillä mennään, mutta ihan miten vaan. Toivotaan että uusi äitiyslaki saataisiin pian työnalle ja voimaan, ettei tuommosiin turhuuksiin tarvitsisi enää aikaa ja rahaa syytää. Mutta Suomi on byrokratian tunnettu maa. :D

Mutta näihin tunnelmiin siis täällä näin alkuviikosta. Raskas viikko tulossa, tai ehkä koko kuukausi, mutta koitetaan taapertaa päivä kerrallaan eteenpäin. <3