Selaat arkistoa kohteelle Jumalan valtakunta.

Valloita maa!

17.1.2016 Yleinen

Kielillä puhuminen ja laulaminen, palvonta ja ylistys ja Raamatun tutkiminen ja soveltaminen omaan elämään. Kaikki nää on rakkauden osoituksia Jeesukselle. Sen sivutuotteena kasvamme uskossa. Oletko miettinyt asiaa tästä näkökulmasta? Jumala odottaa, että kun alamme ymmärtämään vanhurskautuksen siunaukset elämässämme, me osoitamme vastarakkautta häntä kohtaan. Se on luonnollinen reaktio, kun alamme ymmärtämään hänen armonsa suuruuden.

Psalmi 103:1-5

Daavidin psalmi. Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, hänen pyhää nimeään. Ylistä Herraa, minun sieluni, äläkä unohda, mitä hyvää hän on tehnyt. Hän antaa kaikki syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sairautesi. Hän lunastaa sinun elämäsi turmiosta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella. Hän tyydyttää sinun kaipauksesi hyvyydellään; sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotka. 

Daavid oli Jumalan mielenmukainen, koska ymmärsi oman pienuutensa ja Herransa suuruuden. Hän todella tahtoo muistuttaa Jumalan uskollisuudesta ja hyvyydestä itseään ja meitä. Jos me todella näemme Jumalan hyvyyden ja uskollisuuden, meillä on aina syytä antaa palvonta kuninkaallemme. Daavid kiinnittää katseensa Jumalaan, ja tahtoo, että hänen koko olemuksensa palvoo häntä. Vaikka emme kiellä vaikeita olosuhteita elämässämme, katsomalla Jumalaan, voimme astua näkyvän todellisuuden yläpuolelle. Sielunvihollisen strategia on saada uskovatkin katsomaan itseensä ja olosuhteisiin, jotka ovat toisinaan pahat. Siinä tapauksessa pahat ajatukset alkavat kiertää päässämme ja emme näe ja koe Herramme hyvyyttä. Mitä enemmän ihminen keskittyy luonnolliseen maailmaan, sitä enemmän hänestä tulee toivottomampi, rauha katoaa ja paholaisen valheet saavat tilaa mielessämme. Mikä siis avuksi?

Älä keskity siihen, mitä näet luonnollisilla silmilläsi, vaan katsele Jeesusta hengen silmillä ja ota vastaan taivaan Isän rakkaus! Miten voit alkaa katsomaan hengen silmien avulla? Tekemällä päätöksen yksinkertaisesti palvoa häntä! Ylistys ja palvonta lähtee päätöksestä keskittyä siihen mikä ylittää näkyvän todellisuuden. Tiedätkö miksi ihmiset, jotka eivät elä elämäänsä Jeesuksen seuraajina, pitävät uskovia hulluina? Koska heidän järkensä vastustaa yliluonnollista. He näkevät vain luonnollisilla silmillään. Jos uskovainen alkaa toimimaan pelkästään tässä näkyvässä todellisuudessa, hän alkaa unohtaa kuka hän on Kristuksessa. Siihen paholainen pyrkii. Hän pyrkii saamaan ihmiset niin kiireisiksi, etteivät he ehdi miettiä Jumalaa, vaan keskittävät huomionsa kaikkiin sinänsä normaaleihin asioihin. Jos uskovien identiteetti Jumalan lapsina alkaa hämärtymään, mitä jää jäljelle? Uskonnollisuus, jossa ei ole mitään voimaa! Uskonnollisuus tappaa suhteen Jeesukseen, kaikki intohimo Jumalaamme kohtaan vähenee ja vähenee, kunnes jää vain kuoret. Silloin monet tekevät päätöksen jättää uskovan elämän, jossa ei ole mitään aitoa enää jäljellä ja ajattelevat, ettei koko Jumalaa ole olemassakaan varmaan. Ja sielunvihollinen nauraa, kun on saanut petetyksi jälleen yhden ihmisen, joka uskoo enemmän tunteitaan ja luonnollisia silmiään, kuin Jumalan Sanaa, jolle uskomme perustuu. 

Muutamien viime päivien aikana Seinäjoen Helluntaiseurakunnassa järjestettiin Hyvä Sanoma ry:n jokavuotinen Valloita maa konferenssi. Sivuan sitä vain hiukan tällä kertaa soveltuvin osin. Ben Fitzgerald ja Chris Overstreet kertoivat monia käytännön esimerkkejä Jumalan voiman ilmestymisistä arkipäivän keskellä. Yhden mainitakseni, heidän arkensa voi olla vaikka sitä, että hän näkee ruokakaupassa keppiä käyttävän miehen, jonka liikkuminen on hidasta ja vaivalloista. Hän lähestyy ja alkaa keskustelemaan hänen kanssaan ja mies kertoo reiden olevan halvaantunut. Aivan luonnostaan kaveri kysyy lupaa rukoilla hänen puolestaan ja kun hän käskee kipua väistymään Jeesuksen nimessä ja sen jälkeen testaamaan ilman keppiä sen toimivuutta, mies kertoo iloisena, että kaikki kipu on poissa! Tämän seurauksena hänen ei  enää tarvitse käyttää tuota keppiä ja kysyy kaverilta, että missä seurakunnassa hän käy ja lupaa tulla käymään siellä. Tällaisia ihmeitä Jumalamme tekee jatkuvasti niin Suomessa, skandinaviassa kuin kaikkialla maailmassa, koska hän rakastaa ihmistä niin paljon. 

Uskonnollisuus torjuu tällaisen toimintavan, he kritisoivat sitä. Sen sijaan ihmiset, jotka eivät tunnusta Jumalan olemasaoloa, yhtäkkiä ovat valmiita vastaanottamaan pelastuksen Jeesuksessa, koska Jumala osoittaa ihmein ja merkein rakkautensa heitä kohtaan. Mutta palataanpa takaisin tuohon Psalmiin. Meidän on siis todella tarpeellista osoittaa kunniotusta Jumalaamme kohtaan palvoen häntä, koska hän todellakin ansaitsee sen. Hän on kaikkivaltias Jumala, joka parantaa ja pelastaa tänäänkin. Hän tahtoo käyttää jokaista omaansa välittämään parantumista ja johdattamaan eksyneet takaisin yhteyteen itsensä kanssa. Se on hänen intohimonsa. Kyse on siitä, että tahdommeko nöyrtyä hänen tahtoonsa ja olla kuuliaisia, kun hän antaa meille tehtävän lähestyä jotakin ihmistä ja kertoa hänestä. 

Jos me alamme kokemaan omassa jumalasuhteessamme hänen hyvyyttään, se saa meidät ihan oikeasti liikkeelle. Emme tahdo pitää tätä muilta salassa. Liian kauan Suomenkin kristityt ovat totuttaneet itsensä toimimaan mukaavusvyöhykkeellä: Kerran viikossa kirkkoon ja arjessa ei puhuta, eikä tunnusteta uskoamme. Kuukaudet ja vuodet vaihtuvat ja ihmettelemme missä se herätys viipyy Herra? Herra tahtoisi niin kovasti, että me emme olisi enää ihmispelon vankeja vaan Jumalan pelko täyttäisi sydämemme, niin, että tottelemme hänen Pyhää Henkeään kuuliaisesti. Silloin hän todella ennallistaisi ensirakkautemme kanssaan ja alkaisimme kertomaan kuinka hyvä, rakastava ja uskollinen Jumalamme on! 

Ihmiset vain odottavat paikkakunnillamme, että me heräisimme ja kertoisimme hyvät uutiset Jumalasta, joka todella rakastaa jokaista luotuaan. He odottavat, että olisi joku, jolla olisi aikaa olla aidosti kiinnostunut heidän elämästään ja välittää parantumista heille. Silloin heidän sydämensä kääntyisivät Herran puoleen uudelleen. 

1.Kun. 18:36-39

Kun ruokauhrin aika oli tullut, profeetta Elia astui esiin ja sanoi: ”Herra, Abrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala. Tulkoon tänä päivänä tiettäväksi, että sinä olet Jumala Israelissa ja että minä olen sinun palvelijasi ja että olen tehnyt kaiken tämän sinun käskysi mukaan. Vastaa minulle, Herra, vastaa minulle, jotta tämä kansa tietäisi, että sinä, Herra, olet Jumala ja että sinä käännät heidän sydämensä takaisin puoleesi.” Silloin Herran tuli iski alas ja kulutti polttouhrin sekä puut, kivet ja mullan ja nuoli veden, joka oli ojassa. Kun koko kansa näki tämän, kaikki heittäytyivät kasvoilleen ja sanoivat: ”Herra on Jumala! Herra on Jumala!”

Huomaa, että Elia oli oppinut tuntemaan Jumalaa vaeltaessaan uskossa hänen kanssaan ja luottamaan häneen sataprosenttisesti. Mielestäni nämä jakeet paljastavat paljon Jumalan luonteesta. Huomaa kuinka ystävyys Jumalan kanssa heijastuu tässä profeetan rukouksessa. Hän tuntee Herran ja hänen sydämensä halun. Hän anoo, että Jumalan ilmaisisi itsensä näkyvällä tavalla tässä hetkessä, osoittaisi Elian olevan todellinen profeetta, eikä väärä profeetta. Lopuksi hän vetoaa Jumalan sydämeen, että hän tämän merkin kautta kääntäisi Jumalan kansan takaisin puoleensa. Juuri sitä Herra tahtoi koko sydämestään ja näin tapahtui. Jumalan pelko valtasi israelilaiset ja he tunnustivat Herran suuruuden. 

Toisin sanoen, koska Jumala on muuttumaton, hän tahtoo ilmaista valtakuntansa maan päällä edelleen. Siksi Jeesus opetti Isä meidän rukouksen opetuslapsilleen, jossa myös anotaan, että Jumalan valtakunta tulisi todellisuudeksi maan päällä. Aina kun Herramme parantaa, vapauttaa, ja pelastaa, on kyse Jumalan valtakunnan ilmentymisestä. Hän todella tahtoo pelastaa jokaisen, koska hän on luonut meidät. Hän tahtoo intohimoisesti olla yhteydessä kanssamme, eikä meillä ole oikeutta estää muita hänen luotujaan pääsemästä sisälle hänen rakkautensa syleilyyn. Sen sijaan meidän tulee tehdä oma osamme Pyhän Hengen voimassa, sisäistäen auktoriteetti asemamme Kristuksessa, demonstroida Jumalan valtakunnan todellisuutta, niin että lähimmäisemme näkevät, että Herra on tosi Jumala tänäänkin. Lähdetään liikkeelle ja nähdään, että Herra varustaa kansansa, jotta Suomen kansa tekee parannuksen. Tämä maa todellakin kuuluu Jeesukselle! Ole siunattu Jeesuksen nimessä :) T. Jukka

Jumalan valinta 

25.10.2015 Raamatusta

2. Aik. 16:9

Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle. 

”Tämä jae kuuluu Kuningas Jaakon käännöksessä näin: ”Jumala katsoo niihin, joiden sydän on täydellinen Häntä kohtaan.” Mitä täydellisellä sydämellä tarkoitetaan? Se tarkoittaa, että meidän on sydämestämme toivottava tekevämme oikein ja miellyttävämme Jumalaa. Jos ihmisellä on ehyt sydän, hän rakastaa Jumalaa vilpittömästi, vaikkei itse olekaan täydellinen. Hänessä saattaa yhä olla lihallisuutta, joka vaatii hoitoa. Hänen suunsa voi yhä saattaa hänet vaikeuksiin. Hän voi tehdä erehdyksiä tai menettää malttinsa. mutta kun niin käy, hän katuu nopeasti ja sopii asian Jumalan kanssa. Jos hän on loukannut jotakuta toista, hän nöyrtyy ja pyytää anteeksi. Kun Jumala etsii ihmistä käyttöönsä, Hän ei etsi henkilöä, joka käyttäytyy täydellisesti, mutta on sydämen asenteeltaan väärämielinen. Hän etsii ihmistä, joka ei ehkä käyttäydy täydellisesti, mutta jolla on Häntä kohtaan oikea sydämen asenne. Jumalalla on Valtakunnassaan avoinna kaikenlaisia työtehtäviä. Näiden paikkojen täyttämiseksi Hän alentaa jonkun ihmisen ja korottaa toisen. Ellemme osaa käyttäytyä ja ellei asenteemme ole oikea, emme voi saada tehtävää, jossa Jumala voisi käyttää meitä haluamallaan tavalla. Hän voi korottaa meidät, mutta Hän voi myös alentaa. Kun järjestömme valmistautuu antamaan työntekijöille ylennyksen, emme etsi kaikkein lahjakkaimpia. Etsimme niitä, joilla on oikea sydämen asenne ja jotka ovat valmiita tekemään vähän ylimääräistä, kun heitä pyydetään. Näin Jumala toimii. Nimenomaan ehyttä sydäntä Hän etsii, kun Hän haluaa jonkun korottaa.”

-Joyce Meyer: Uusi päivä, uusi sinä (s. 278-279)

1.Kor. 1:26-31
Katsokaa omaa kutsumistanne veljet (ja sisaret). Ei ole monta inhimmillisesti viisasta, ei monta mahtavaa eikä monta jalosukuista. Mikä maailman mielestä on hullutusta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailman mielestä on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen voimakkaat häpeään. Mikä maailmassa on syntyperältään alhaista ja halveksittua, mikä ei ole mitään, sen Jumala valitsi saattaakseen voimakkaat häpeään. Mikä maailmassa on syntyperältään alhaista ja halveksittua, mikä ei ole mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen mitättömäksi sen, mikä on jotakin, ettei mikään liha voisi kerskailla Jumalan edessä. Hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi, jotta tapahtuisi niin kuin on kirjoitettu: ”Joka kerskaa, kerskatkoon Herrasta.”

Miksi on yhdentekevää, minkälainen menneisyys sinulla on? Ensiksi: Menneisyytesi ei määritä tulevaisuuttasi. Toiseksi: Koska Jumala valitsee ihmisiä, jotka ihmisten (itsensä ja muiden) silmissä eivät ole mitään. Miksei sitten ole merkitystä? Koska jakeessa 30 sanotaan, että Jeesus on annettu meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. 

Nöyrät Jumalan ihmiset pyytävät viisautta (kuten viime blogissa esimerkkinä ollut Salomo) Jumalalta. Jeesus on saattanut meidät jotka uskomme häneen vanhurskaiksi oman uhrikuolemansa kautta. Eli olemme tulleet oikeaan asemaan Jumalan edessä, emme enää ole syntisiä, jotka ovat matkalla iankaikkiseen eroon hänestä. Jeesus on pyhityksemme. Tätä aihetta olemme tutkineet aiemminkin, mutta sanotaanko vaikka niin, että Jumala pyhittää meitä, jotka olemme tulleet uskoon. Hän tahtoo osoittaa meille, että kun Jeesus on elämämme herra, ja alamme osoittaa vastarakkautta, me muutumme hänen kaltaisikseen! Mikä valtava ilo, että emme enää ryve synnissä kuten joskus, vaan tahdomme pyhittyä Jeesuksen kaltaiseksi, erottua tästä pahasta maailmasta. Jeesus on lunastuksemme. Hän osti meidät vapaiksi synnin orjuudesta. Lunastus osoittaa, kenen omaisuutta olemme. Kun elämämme täällä maan päällä päättyy, koko olemuksemme lunastetaan ja saamme olla aina Herran kanssa. 

Huomaa, ettei Jumalan sana sano, ettei hän valitse niitä, jotka ovat inhimmillisesti viisaita, mahtavia tai jalosukuisia. Jumala tahtoo pelastaa heidätkin, ja tämän päivän seurakunnassa näemme koko yhteiskuntamme kirjon: Siellä on yksinhuoltajaäitejä, työttömiä, työssäkäyviä, sinkkuja, perheellisiä, opiskelijoita, lääkäreitä, yritysjohtajia jne. Pelastus ei ole suljettu myöskään heiltä pois. Kun nämä ihmisten silmissä menestyneet nöyrtyvät tunnustamaan oman syntisyytensä, tulevat elävään uskoon, he voivat esimerkiksi palvella varoillaan Jumalan valtakuntaa tehokkaasti. On totta, että Jeesus sanoi, ettei rikkaan ole helppo päästä Jumalan valtakuntaan, mutta ei se mahdotonta ole. Hän sanoi, että kamelin on helpompi mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan pelastua. Kun opetuslapset hämmästelivät, etteivät rikkaat voi päästä taivaaseen ja kysyivät, kuka sitten voi pelastua, Herramme vastasi: Se mikä on ihmiselle mahdotonta, on Jumalalle mahdollista. Jopa rikkaatkin voivat pelastua! Kaikki ihmisethän tarvitsevat Jeesusta elämänsä herraksi riippumatta sosiaaliluokastaan. 

Opetuslasten CV:t eivät olleet kaikista parhaimmat. Kuten huomasimme, Jumala valitsee sellaisia, jotka eivät välttämättä ole kaikista kyvykkäimpiä, vaan nöyriä, ja valmiita alistumaan hänen auktoriteettinsa alle ja oppivat virheistään. 

Jeesus valitsi kaksitoista opetuslasta hengellisiksi johtajiksi. Tai paremminkin: Hän valitsi heidät olemaan lähellään, ja opiskelemaan ”hänen yliopistossaan”, jonka päämääränä oli heidän varustamisensa ja valtuuttamisensa, niin että he voivat tavoittaa silloisen maailman ilosanomalla. 

Ehkä syy oli oikea sydämen asenne johtajalleen. Jos sitä ei oo, ei jää oikeestaan mitään. Jeesus ei etsinyt ja valinnut supertiimiä, vaan miehiä, jotka ovat aitoja omia itsejään, kaikkineen puutteineenkin, mutta pystyivät ja halusivat muodostaa tiimin Jeesuksen ympärille. Jeesus ei etsi sooloilijoita, vaan joukkue pelaajia! Näillä kavereilla ei ollut suuria auktoriteetti ongelmia, vaan halu oppia (vaikka joskus se kesti tuskallisenkin kauan), ja alistaa järki Jumalan alle sen sijaan, että olisivat torjuneet kaiken näkemänsä Jumalan valtakunnan demonstroinnin hullutukseksi. 

Kun suuri joukko jäi pois Jeesuksen vaatiessa kokonaisvaltaista antautumista muun kustannuksella, nämä kaksitoista jäivät. Kaikki olisi ollut turhaa, jos nämä miehet eivät olisi enää seuranneet. Jeesuksen työllä ei olisi ollut enää tulevaisuutta. Jumala tarvitsee niitä veljiä ja sisaria, jotka eivät luovu koskaan uskostaan. Herramme täytyy voida luottaa meihin, ettemme vaikeuksien keskellä luovuta, vaan kävelemme myrskyjen läpi Jeesuksen kanssa yhdessä! Näissä koettelemuksissa joihin meidät on pantu (1. Tess. 3:3) uskomme pääsee kasvamaan, ja meistä kasvaa hengellisiä esikuvia ja johtajia. Tottakai Luojamme tuntee meidät kuten huomaamme:

Psalmi 139:1-6
Herra, sinä olet minut tutkinut ja sinä tunnet minut. Sinä tiedät, milloin minä istun ja milloin nousen, sinä ymmärrät ajatukseni kaukaa. Polkuni ja makuusijani sinä olet vaaksalla mitannut, kaikki minun tieni ovat sinulle tutut. Minun kielelläni ei ole sanaakaan, jota sinä, Herra, et täysin tuntisi. Edestä ja takaa sinä olet minut saartanut, olet laskenut kätesi päälleni. Tämä tieto on minulle ylen ihmeellinen, niin korkea, etten voi sitä käsittää. 

Miten rajallinen, Luojan luoma ihminen voi käsittää, että Jumala tuntee meidät täysin? Järkemme ei alistu tällaiseen, koska moni selittää itselleen, ettei kukaan tunne minua paremmin kuin minä itse. Mutta Luojamme tuntee, kuten selkeästi näemme. Raamattu ei valehtele. Miten tämä liittyy Jumalan valintaan? Siten, että hän kutsuu meidät palvelemaan itseään, mutta ei pakota meitä siihen. Hän odottaa, että vapaaehtoisesti annamme hänen olla elämämme Herra. Hän tahtoo johtaa elämäämme, jos vain suostumme. Hän näkee ominaisuutemme, jotka hän on antanut meille sitä varten, jotta hän voisi kirkastaa itsensä muille meidän kauttamme. Hän antoi ne meille, koska tahtoo käyttää meitä valtakuntansa kasvamiseksi. Ominaisuutemme ja lahjamme toimivat parhaiten, kun käytämme niitä Jumalan kunniaksi. Ne toimivat Jumalan rakkauden kautta ihmisten parhaaksi. 

Ilman, että apostolit olisivat olleet uskollisia loppuun asti, meillä ei olisi tänään suhdetta Jumalaan. Jokaisella päätöksellämme on vaikutus. Joko positiivinen tai negatiivinen. He olivat Jumalan valtakunnan periksiantamattomia taistelijoita. Voidaanko meistä sanoa samaa? Olemmeko valmiita kärsimään uskomme tähden? He olivat. Monet heistä kuolivat marttyyreina (tiettävästi vain Johannes kuoli luonnollisen kuoleman). 

He päättivät miellyttää Jumalaa, sen sijaan, että ensisijaisesti miellyttäisivät ihmisiä. Siksi maailma piti heitä hulluina, koska olivat alistuneet Jumalan tahtoon, eikä ihmisten. Usko ei koskaan tule olemaan muodikasta, vaan siihen liittyy aina Jeesuksen häpeän kantaminen. Jeesusta pidettiin hulluna, samoin apostoleja, alkuseurakuntaa ja myös meitä. Maailma ei tule koskaan ymmärtämään meitä, koska emme jaa samoja arvoja heidän kanssaan. Seurakunnan ja maailman välillä tulee aina olemaan tietty jännite, joka johtuu suhteesta Jeesukseen. Jos seurakunta maallistuu, niin, ettemme enää julista täyttä evankeliumia, kerro synnistä ja iankaikkisesta helvetistä, taivaskaan Jeesuksen kanssa ei tunnu miltään. Meidän täytyy pystyä sanomaan synti synniksi, ja korostaa, että juuri siksi Jeesus tuli maailmaan pelastamaan meidät, jotka emme ikinä omilla ansioilla voi ansaita paikkaa taivaassa. Risti ei saa menettää voimaansa koskaan, kuten Linda Bergling julisti tovi sitten Seinäjoella vieraillessaan. 

Jos syntiä ei sanota enää synniksi, vaan puhutaan mieluummin inhimmillisestä heikkoudesta, joka voidaan voittaa esimerkiksi tahdonvoimalla, mihin Jeesusta ja ristiä silloin enää tarvitaan? Ei mihinkään. Jumalan omistaman seurakunnan on aika julistaa kuten Jeesus itse julisti, samoin alkuseurakunta. Synti on turmellut ihmiskunnan ja ainoa lääke on Jeesus. Käsitys, joka kieltää perisyntiopin (ihminen on erossa Jumalasta Aadamin lankeemuksen tähden, ja siksi kaikki ihmiset syntyvät syntisinä maailmaan) on harhaoppi. Sillä osoitetaan, ettemme tarvitse pelastajaa, eikä ole Jumalaa. Meidän tulee pysyä Raamatun ilmoituksessa kirjainmellisesti loppuun asti, eikä muokata teologiaamme ihmismielen mukaiseksi, koska Jumalan Sana ei muutu sellaiseksi kuin ihmiset toivovat. Jos Jumala on auktoriteettimme, silloin kunnioitamme hänen Sanaansa, emmekä ala etsimään omia tulkintoja, jotka eivät kunnioita häntä. 

Voinko perustella edellisen jotenkin? Katsotaanpa.

2.Tim. 4:1-5
Kehotan sinua vakavasti Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka on tuomitseva elävät ja kuolleet, ja hänen ilmestymisensä ja valtakuntansa kautta: saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita ja kehota, kaikin tavoin kärsivällisesti opettaen. Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät kärsi tervettä oppia vaan omien himojensa mukaan haalivat itselleen opettajia korvasyyhyynsä. He kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät tarujen puoleen. Mutta ole sinä raitis kaikessa, kärsi vaivaa, tee evankelistan työ ja hoida palvelutehtäväsi täydellisesti. 

Paavali tunnetaan siitä, kuinka hän julistaa Jeesus keskeistä armon evankeliumia. Mutta tässä hän jättää perintöä rakkaalle työkaverilleen Timoteukselle. Huomaa, että jo alkuseurakunnan aikaan oli ongelmia näillä alueilla, samoin kuin tänäänkin. Jos mahdollista, nyt vielä enemmän, siksi, että puhutaan suvaitsevaisuudesta isoin kirjaimin. Nämä ohjeet käyvät jokaiselle uskovalle, joita voimme soveltaa omassa elämässämme: Meidän tulee rakastaa Jumalaa, tuntea Raamattu ja soveltaa sitä silloinkin, kun se ei ole samaa mieltä kaikkien muiden kanssa. Siitä Jeesuksen seuraajat tunnetaan. Jos emme toimi Jumalan valtakunnan periaatteiden mukaisesti, seurakunnat voivat pahoin ja ihmiset alkavat määrittelemään, mitä tahtovat kuulla. Silloin ollaan eksytty pahasti. Paavali kehottaa Timoteusta olemaan raitis kaikessa. Timoteuksen tulee siis opettaa täyttä Jumalan sanaa, jos joku pahoittaa mielensä siitä, että pastori puhuu niin kuin Jumala on käskenyt, se ei ole hänen ongelmansa. Jonain päivänä tämä eksynyt lammas voi palata takaisin ja kiittää häntä, että opetti Sanaa niin kuin se on kirjoitettu, eikä ihmisten korvaasyyhyyn. Miksi näin? Koska Jumalan Sana ei palaa tyhjänä. Ihmisten sanat katoavat ja menettävät merkityksensä, mutta Raamattu pysyy aina. 

Kiitos teille lukijat, jotka jaksoitte lukea tänne asti. Pahoittelen, että tästä tuli näin pitkä. Jumala valitsee ystävikseen ja työtovereikseen, niitä jotka ovat koeteltuja. He rakastavat Jumalaa ja hänen Sanaansa. He ovat sitoutuneet Herraansa. Siksi he tottelevat häntä. Apostolit olivat juuri tällaisia. Riippumatta siitä, millainen lapsuus, nuoruus ja elämäsi on ollut, sinä olet hänelle erittäin rakas. Siksi hän lähetti oman Poikansa. Jos vain tahdot antaa elämäsi kokonaan hänen käyttöönsä tee se nyt. Se on paras päätös minkä voit tehdä. Sitoudu seurakuntaan, palvele ja ole lämminhenkinen kaikkia ihmisiä kohtaan. Pitäydy Raamatussa ja seurakunnan opetuksessa, joka opettaa koko Raamattua. Älä luovu Jumalan periaatteista, vaan pidä kiinni loppuun asti. Sinä olet tärkeä, sinä olet arvokas ja rakastettu. Ole siunattu Jeesuksen nimessä :)

Isä meidän

27.9.2015 Raamatusta

Matteus 6:7-13

Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan. Älkää siis olko heidän kaltaisiaan; sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan. Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa; anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme; ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme; äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta, [sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen].

”Isä meidän, joka olet taivaassa pyhitetty olkoon Sinun nimesi”

Nämä muutamat sanat ovat mielettömät! Olen ymmärtänyt Puhakan Ilkan saarnasta, että oli täysi skandaali, että juutalaiset voivat kutsua Jumalaa Isäkseen, sillä he eivät saaneet edes lausua suoraan hänen nimeään, vaan käyttivät kiertoilmaisuja. Jumala on Isämme. Meillä on läheinen suhde häneen Jeesuksen tähden. 

”Pyhitetty olkoon Sinun nimesi.” 

Mitä tää tarkoittaa meille tänään? Onko hänen pyhä nimensä korotettu, erotettu nimi, meidän elämässämme? Saako hän kaiken palvonnan elämässämme? Kyse on siis syvästä kunnioituksesta Jumalaamme kohtaan.  

”Jumalan läsnäoloa ei oteta, se annetaan” 

-Markku Tuppurainen

”Sä rakkain oot Jeesus. Sä rakkain mulle oot. Mitään muuta en tarvitse kun kanssain oot”

-Apa Ali-Löytty

Bethel on hyvä esimerkki siitä, että he ovat viettäneet paljon aikaa Jumalan läsnäolossa. Sen aistii, kun laittaa biisin soimaan. Itse koen Jumalan läsnäolon yleensä kehossani ja rauhana sydämessä. Kun jotkut biisit ja artistit kolahtavat, koen läsnäolon jo alussa. Sillä ei yleensä oo  merkitystä, onko levy tehty studiossa vai livenä. Jumalan läsnäolossa voi olla eri tasoja. Bethelin kohdalla koen sen korkeaksi. Se on heidän kulttuurinsa myös seurakuntana. Kun joskus katson heidän musiikkivideoitaan, yleisö ei istu tai katso esiintymistä, vaan he ylistävät Jumalaa ja hän on palvonnan kohde, eikä bändi :). Siitähän tässä on kyse: Fokuksen siirtämisestä itsestämme tai muista Jeesukseen. 

Kun olemme nöyrtyneet Jumalan pyhyyden edessä, alamme ilmaisemaan palvontaa rakkaimmalle, joka on meidän elämämme Herra, lunastajamme, parantajamme, eheyttäjämme. Mainitsemme hänen ihmeellisen nimensä syyksi iloomme ja rauhaamme. Hän on meidän Jeesuksemme, jota emme häpeä. Suullamme ja elämäntavoillamme kunnioitamme häntä, hänen läsnäolonsa loistaa meistä silloin. 

”Tulkoon Sinun valtakuntasi” 

Seurakuntapastorimme Pekka Perho aloitti juhannuksen jälkeen sunnuntai aamupäivän jumalanpalvelusta jakamalla ajatuksia Jumalan valtakunnasta. En paljon enää muista siitä, mutta se jäi mieleen, että Jumalan valtakunta ei ole demokratia vaan kuningaskunta. Jumala on ylin auktoriteettimme, jota tottelemme. Onko Jeesus minun ja sinun sydämesi valtaistuimella? Annameko hänen hallita elämämme jokaista osa-aluetta, vai pyydämmekö hänet hätiin kun olemme epäonnistuneet? Nää kysymykset tulee mua kohti. Liian helposti tahdon luottaa omaan itseeni, sen sijaan että alistuisin Jumalalle. 

Jaakob 4:6, 10

”Mutta vielä suurempi on se armo, jonka hän antaa. Siksi Raamattu sanoo: – Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon. Nöyrtykää Herran edessä, niin hän korottaa teidät.  

Mikä valtava Jumalan lupaus: Kun teemme päätöksen nöyrtyä Herralle kokonaan, hän antaa armonsa ja korottaa meidät. Kun hän on elämämme auktoriteettina, vihollinen ei voi mitään tehdä meille. Tulkoon Herra sinun valtakuntasi näkyvämmäksi tämän ajan keskellä tänään :). 

”Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa”

 Kun koko sydämestämme rukoilemme: Herra tapahtukoon sinun tahtosi minun elämässäni, kotiseurakunnassani, tällä paikkakunnalla ja Suomessa, alkaa todella tapahtumaan! Meistä tulee hänen sotureitaan, jotka tottelemme kun Herra sanoo, että nyt tehdään näin. Tämä on siis avoin valtakirja Jumalalle. Jotta paikkakuntamme ja seurakuntamme todella muuttuisivat, jokaisen tulisi antaa elämänsä Herralle kokonaan. Jos jokainen Jumalan lapsi toimisi näin, sillon emme jäisi kirkon penkkeihin odottamaan herätystä, vaan Pyhä Henki rohkaisisi meidät lähtemään ihmisten keskelle ja elämään todeksi uskoamme.  

”Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme”

Monet kärsivät todella nälästä maailmassamme. Siksi, kun Jumala antaa meille hädän ihmisistä joilla ei ole mitään, teemme sen mihin hän johtaa. Meidän ei siis tule vain kiittää siitä, että Jumala on antanut meille jokapäiväisen leipämme, vaan rukoilla ja tehdä se, mihin Herra meitä johtaa, jotta lähimmäisillämme olisi myös ruokaa. Kyse on sydämen asenteesta, että tahdon tehdä sen minkä voin. Voin osoittaa Jumalan rakkautta konkreettisesti osallistumalla omalta osaltani keräyksiin joissa tuetaan niitä, joilla ei ole välttämättömiä elintarpeita. 

Jaakob 1:27

Puhdasta ja tahratonta jumalanpalvelusta Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdingossaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta. 

Kyse on siis sydämestämme, joka ei vain tahdo vain itsensä parasta vaan tahtoo auttaa muitakin. 

”Anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme”

Tää on niin suoraa, ettei tää tarvitse liiemmin selitystä. Jumalan valtakunnan periaate on selkeästi se, että kun me olemme saaneet syntimme anteeksi, se synnyttää meissä halun antaa myös anteeksi lähimmäisillemme. Jos itse olemme kokeneet Jumalan armon ja rakkauden, emme entää tahdo pidättää sitä muiltakaan :D

”Äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta”

Vain Jumalan avulla voimme elää voittoisaa elämää hänen lapsinaan. Me olemme täysin riippuvaisia hänestä. Piste. Kun ymmärrämme, ettei meidän lihassamme asu mitään hyvää, tulemme tietoisiksi, että on mahdotonta elää uskovan elämää aidosti ilman Jeesusta. Kun opimme turvautumaan päivittäin vihollisen kiusausten kohdatessa elämäämme aidosti Jeesukseen ja tunnustamaan, että ”jos et sinä auta Herra nyt, minä en selviä” paholainen pakenee. 

Jaakob 4:7

Olkaa siis Jumalalle alamaisia mutta vastustakaa Paholaista, niin hän pakenee luotanne. 

Niin kuin näemme, tämä on Jumalan lupaus, sillä Jaakob Pyhän Hengen johtamana on kirjoittanut tämän ja voimme luottaa Jumalan Sanaan sataprosenttisesti. Avain siis on alistua Jumalan alaisuuteen, jolloin Kristus näkyy meistä. Silloin vihollinen joutuu kohtaamaan Jeesuksen, ja hän pelkää häntä. Silloin paholainen juoksee karkuun ja me voimme iloita voitosta! Rakas lukijani, tuumaile tätä Isä meidän rukousta, ja pyydä että Pyhä Henki opettaa sinua soveltamaan tätä omassa elämässäsi. Ei varmasti ole huono asia, jos päivittäin rukoilemme tämän rukouksen sydämestämme ja niin osoitamme alistuvamme Kuninkaamme opettamaan rukoukseen. Ole siunattu Jeesuksen nimessä :) 

Hengelliset esikuvat ja johtajat

27.7.2015 Raamatusta

Monet ihailevat, jopa kadehtivat heitä. Heitä arvostellaan ja tuomitaan raakasti. Perkele ja sen joukot ahdistavat heitä ja heidän perheitään jatkuvasti. Kuinka helposti unohdetaan, että hekin ovat vain ihmisiä? Monet tahtoisivat tulla hengellisiksi johtajiksi, mutta eivät ymmärrä millaisen hinnan heidän perheensä maksavat siitä, että päättävät palvella Jumalaa. On hengellisiä johtajia, jotka eivät ole nimettyjä seurakuntien pastoreita. He toimivat seurakunnan parhaaksi pyyteettömästi ja johtavat esimerkillään yhtä tai useampaa henkilöä. Ilman heidän panostaan seurakunnat kuolisivat. Jumalan valtakunta tarvitsee jatkuvasti uusia esikuvia, jotka näyttävät elämällään kehen he todella uskovat. He jatkavat, vaikka vaikeuksia tuleekin. He kunnioittavat kaikkia Jumalan lapsia ja rohkaisevat jatkamaan taistelua.

Heitä koetellaan jatkuvasti, ja he alistuvat siihen. He hyväksyvät sen, että kaikenlaiset hyökkäyksen osuvat heihin. Näissä koetuksissa heidän luonteenlujuutensa testataan äärimilleen ja kun he läpäisevät ne, he iloitsevat ja Herra saa kunnian. Silti helläkin on omat heikkoutensa, jotka sielunvihollinen tietää tasan tarkkaan ja säännöllisesti hyökkää niitä hyväksikäyttäen. 

Jaakob 4:5-8a

Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: ”Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka on pannut meihin asumaan”? Mutta vielä suurempi on armo, jonka hän antaa. Siksi Raamattu sanoo: ”Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.” Olkaa siis Jumalalle alamaisia mutta vastustakaa Paholaista, nii hän pakenee luotanne. Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä.

Nämä ehkä tututkin jakeet paljastavat melko pajon Isän sydämestä. Taivaallinen Isämme halajaa jatkuvasti olla yhteydessä lapsiinsa. Mikä valtava etuoikeus! Maailmankaikkeuden Luoja tahtoo viettä aikaa juuri sinun kanssasi. Ajattele nyt. Tää on ihan posketonta. Ne, jotka päättävät seurata Jumalaa, viettää aikaa hänen läheisyydessään, alkavat muuttua Kristuksen kaltaisiksi. Heille Jumala osoittaa armoaan, jotta he voivat osoittaa sitä taas eteenpäin. Ja koska sielunvihollinen vihaa heitä jotka alkavat muuttua Jeesuksen kaltaisiksi, heitä vastaan hyökätään. Nämä jakeet paljastavat miten voimme vastustaa perkelettä: Olemalla kuuliaisia, tottelevaisia, suhteessa Jumalaan. Silloin suljemme oven viholliselta päästä sotkemaan elämäämme. Meidän on syytä sisäistää se fakta, ettei paholaisella ole koskaan laillista pääsyä sekoittamaan elämäämme, muuten kuin siten että me annamme sen vallan olemalla tottelemattomia suhteessa Jumalan tahtoon. Silloinkin, kun olemme kaatuneet, tehden syntiä, meillä on aina pääsy Herran eteen Jeesuksen tähden. Katumalla syntiämme sydämestämme koemme Jumalan rauhan täyttävän olemuksemme ja vihollinen joutuu pakenemaan. Huomioi, että Kristuksen voitto saatanasta on voimassa, tuntui sinusta parannuksen jälkeen miltä tahansa, mutta Herra suuressa armossaan monesti vahvistaa meitä antamalla rauhansa. Luota siis täysin Jeesuksen voittoon. 

Moni voi haluta johtajien voitelun, mutta moni ei näe niitä taisteluita, sitä hintaa, jonka he maksavat. Heillä ei ole vain mahtavaa palvelutyötä vaan myös vastuu niistä ihmisistä joita he johtavat. Jos he lankeavat julkisesti, se vaikuttaa moniin ihmisiin, riippuen heidän vaikutusalastaan. Kukaan ei voi nauttia pelkästään julkisuudesta ja välttää vastuuta, vaan ne kulkevat käsikädessä. Myös johtajat ovat auktoriteetille alamaisia. Seurakunnan vanhimmisto on vastuussa seurakunnan tilasta Jumalalle ja pastorit ovat heille alamaisia. Jos johtajat voisivat johtaa mielensä mukaan, ilman auktoriteettia, jotkut eksyisivät ja eksyttäisivät monia. Siksi Jumala loi myös tämän toimintamallin, varjellen seurakuntaansa. Loppukädessä jokainen Jumalan lapsi on vastuussa omasta vaelluksestaan Mestarilleen. Se on hyvä muistaa kaikissa olosuhteissa. Jumalan seurakunta tarvitsee aina uusia esikuvia, jotta työ voi jatkua sukupolvesta toiseen. Tarvitaan opetuslapseuttamista, jotta hiljainen tieto voi siirtyä sukupolvelta toiselle. Kuten olemme huomanneet, nöyryys, kuuliaisuus ja arvostus liittyvät aina hyvään johtajuuteen. 

Kuka voi toimia hengellisenä esikuvana, johtajana? Kuka tahansa Jumalan lapsi, juuri sinä. 

Efesolaiskirje 4:11-16

Hän antoi toiset apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi tehdäkseen pyhät valmiiksi palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen, kunnes me kaikki saavutamme ykseyden uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, kypsän miehuuden, Kristuksen täyteyden täysi-ikäisyyden mitan. Silloin emme enää ole alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja ovat kaikkien opintuulten heiteltävinä ihmisten arpapelissä ja eksytysten kavalissa juonissa, vaan noudatamme totuutta rakkaudessa ja kaikin tavoin kasvamme häneen, joka on pää, Kristus. Hänessä koko ruumis, yhteen liittyneenä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa ja rakentuu rakkaudessa sen voiman mukaan, joka kullakin ruuminosalla on. 

Roomalaiskirje 12:4-5

Sillä niin kuin meillä yhdessä ruumissa on monta jäsentä, joskaan kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä, samoin me monet olemme yksi ruumis Kristuksessa mutta olemme kuitenkin toistemme jäseniä. 

Nämä jakeet kannattaa lukea oikeasti monta kertaa, jotta voimme ymmärtää, mitä Herramme tahtoo opettaa meille asemastamme ja tehtävästämme. Kun näitä tutkin, välittyy sellainen ajatus, että osa Jumalan seurakunnasta on kutsuttu toimimaan apostoleina, profeettoina, evankelistoina, paimenina ja opettajina. Jumala on kutsunut heidät tähän tehtävään. Joku voi olla armoitukseltaan opettaja, vaikkei toimisi seurakunnan pastorina. Seurakuntapastorimme Ville Pitkänen opetti joskus selkeään tyyliinsä, että kun joku henkilö seurakunnassa siunataan evankelistaksi, se EI tarkoita sitä, että muiden joilla on evakelistan virka lakkaa toimimasta. Jumala tahtoo siis käyttää meitä kaikkia, riippumatta siitä, mikä on meidän tehtävämme Jumalan valtakunnassa. 

Mitä varten Jumala antoi nämä virat seurakunnalleen? Jotta seurakunta, sinä ja minä, voisimme yhdessä toimia Jumalan valtakunnan viestinviejinä omassa vaikutusalassamme tehokkaasti, saaden tukea hengellisiltä auktoriteeteiltamme. Kun yhdessä teemme ilosanomaa tunnetuksi, koemme yhteyttä toistemme kanssa, rakennumme hengellisenä rakennuksena kuten Sana myös kuvaa asiaa ja voimme turvallisessa hengellisessä kodissamme kasvaa Jumalan tuntemisessa ja kasvaa hengellisiksi aikuisiksi. Kaiken päämäräänä on, että uskovien yhteys, Sana ja rukous kasvattaa meistä vahvoja hengelisiä työntekijöitä, keskipisteenä Jeesus. Kun seurakunnalla on yhteinen näky kasvaa Kristuksen kaltaisuuteen, keskinäinen rakkaus lisääntyy ja niiden jotka eivät vielä tunne Jeesusta on helppo tulla tällaiseen rauhalliseen, turvalliseen, rakkaudelliseen ilmapiiriin ja antaa elämä Herralle. 

Päätä siis tänään tehdä oma osasi Jumalan valtakunnassa: Tule Jumalan eteen ja pyydä, että saat olla hänen lähellään, oppia tuntemaan hänet syvällisellä tavalla, opetella rakastamaan kaikkia ihmisiä, rohkaista ja siunata heitä ja kasvaa hengelliseksi aikuiseksi, jota mitkään harhaopit eivät saa otteeseen, koska olet rakentanut Kristus kalliolle, joka ei sorru koskaan. Ole siunattu Jeesuksen nimessä :)

Marjatta ja Martti Kallionpää

1.3.2015 Yleinen

IMG_7812
Matteus 25:37-40

»Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: ’Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?’ Kuningas vastaa heille: ’Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.’

Tänään oli Seinäjoen helluntaikirkolla suuret juhlat Marjatalle ja Martille. Vieraita oli paljon, kirkko oli väljästi täynnä :) Puheenvuoroja ja musiikkia oli mukavasti, esimerkiksi mikin takana kävivät: Juha Ketola, Sergei Popov, Petri Ritari, Ilkka Puhakka, Hannu Grönroos, Markku Vuorinen, Saara Tikkakoski, Pirkko Säilä, Jarmo Makkonen, Niilo Närhi, seurakunnan vanhimmisto, Seinäjoen illan puolesta Suvianna Tuomisto ja vajaan kuukauden päästä työt aloittava Pekka Perho. Monta laulua ja kaunista sanaa sanottiin. Tilaisuutta oli kunnioittamassa monia ystäviä ja pastoreita perheineen, esimerkiksi Helsingin Saalemin  eläkkeelle muutama vuosi sitten siirtynyt  pastori Klaus Korhonen vaimonsa kanssa :)

Ajatus oli selkeä: Marjatta ja Martti ovat olleet todella epäitsekkäitä aloittaessaan evankeliumin työn 40 vuotta sitten. Evankeliumi on myös maksanut: Heidän lapsensa ovat kokeneet monta muuttoa, eikä isä ole ollut paikalla niin paljon kuin olisi halunnut työnsä puolesta. Marjatta teki myös oman uhrauksensa, jätti omat urahaaveensa ja keskittyi hoitamaan lapsia kun Martti aloitti työt Helsingin Lähetysseurakunnassa ja koko matkan tukien miestään kutsumuksessa. Martti totesi, että tää on elämäntapa. 

Myös ministeri Paula Risikko kävi antamassa oman tervehdyksensä ja kiitti ystävyydestä ja tuesta, jonka pariskunta on antanut. Heidät muistettiin uskon henkisinä, yhteiskristillisinä, valtavan rohkaisivina, ja kuinka Saksassakin Marttia kutsutaan vaatimattomasti Martti Lutheriksi :D Puhakan Ilkka kertoi, kuinka pariskunnan rakkaus mursi kaikki ennakkoluulot, kun hän ensikerran tapasi heidät Seinäjoella monta vuotta sitten, tullessaan juhlille puhumaan. Tätä taustaa vasten on helppo kuvitella, miksi Ilkka on myöhemmin vaimonsa kanssa todennut: Eihän Martille sanota ei (kun Martti pyysi keskellä elämää konferenssiin häntä puhumaan, juuri kun Ilkka oli vaimolleen luvannut ”loman” saarnahommista). 

Se vaikutus ja hengellinen hedelmä joka on ollut Marjatan ja Martin palvelutyöllä on mykistävä. Se rakkaus joka heistä paistaa, sulattaa aina kaikki ihmiset. Itsekin yli 3,5 vuotta sitten tänne muuttaneena muistan kuinka Martin ja Marjatan toimista paistaa syvä rakkaus seurakuntaa ja Jumalaa kohtaan. Se tapa jolla Martti Jumalan antamalla arvovallalla tuo esiin asioita, saa todella miettimään ja pysähtymään, sekä tekemään parannusta. Muistan kuin Martti jakoi voimakkaan sanan Matteuksen evankeliumista: Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa! Hän toisti lukuisia kertoja sanaa ensin. Ja siihen perään: niin teille annetaan kaikki muukin. On ollut erittäin rohkaisevaa saada kasvaa tällaisen seurakunnan keskellä, jossa johtava pastori aina osoittaa esimerkkiä laumalleen, opettaen sellaisia perustotuuksia, joita hän itse on kuuliaisesti noudattanut kymmeniä vuosia! 

Lämmin kiitos nousee taivaan Isälle tästä perheestä, joka on lukuisien Jumalan valtakunnan työntekijöiden esikuvana. He ovat toimineet näin, koska ovat syvästi sitoutuneet Mestarin antamaan esimerkkiin :) Tottakai on haikeeta irrottaa heistä, mutta se mikä on edessäpäin saa meidät ylistämään Jumalaa. 

Pienestä on lähdetty: 80 vuotta sitten 22 Jumalan lasta perustivat tämän seurakunnan, mukana esimerkiksi Marjatan isoäiti. Työ todellakin jatkuu, ja kuten Birger Skoglund sanoi Martille viime syksynä, että hän tulee kyynelehtimään ilosta, kun näkee seurakunnan edelleen kasvavan! Työ ei ole ollut millään tavoin turha! 

1. Joh. 5:1-5

Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on syntynyt Jumalasta, ja jokainen, joka rakastaa isää, rakastaa myös hänen lastaan. Siitä me tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia, että rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjään. Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa. Kaikki, mikä on syntyisin Jumalasta, voittaa maailman. Ja tämä on se voitto, tämä on maailman voittanut: meidän uskomme. Kuka sitten voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?

Teemme hyvin, kun sitoudumme siunaamaan Martin ja Marjatan palvelutyötä jota he voivat tehdä siellä, minne Jumala heidät johdattaa!