Selaat arkistoa kohteelle Juhlat.

Lukio – Neljän vuoden syvä suo

31.12.2016 Yleinen

14.2.2014 – Penkkarit –
”Oliko outoa juhlia koulun päättymistä kun se ei vielä pääty? Oli. En osaa vielä ajatella sitä että nämä kaikki muut ihmiset lähtevät täältä ja minä jään… Ei näitä tyyppejä juurikaan tule ikävä. Minähän olen keskittynyt pääasiassa selvitytymiseen koko lukioajan joten sen syvempiä suhteita ei ole syntynyt. Ja vuosi vielä…”

 Lukiossa ihminen kasvaa, löytää koko elämän kestäviä ystävyyssuhteita ja saa selvyyttä siihen, mitä haluaa jatkossa tehdä. Sanotaan että lukioaika on ihmisen parasta aikaa. Minulle se oli kaikkea muuta. Tein lukion neljässä vuodessa, ja siinä taipaleessa oli tasan neljä vuotta liikaa. Kun viimein tuhansien poissaolojen jälkeen sain valkolakin, olin vain iloinen siitä, että se kaikki oli ohi. Nyt jälkeen päin nään kaiken vaivan jopa turhana. Minulle jäi lukiosta käteen vain todellinen kokemus siitä, miten kaiken voi tehdä eri tavalla kuin on alun perin tarkoitettu. Kaikenkaikkiaan lukion läpikäyminen anorektikkona ei ole helppoa.

Yläasteelta tutut ystäväni olivat ylemmillä luokilla koska he suorittivat lukiotaan normaalin oppilaan tahtiin. Minä jäin jo ensimmäisen kouluviikon aikana heistä jälkeen kevennetyn lukujärjestykseni kanssa, ja pian ymmärsin, että tämä olisi jälleen yksi niistä taipaleista, jotka minun olisi kuljettava yksin. Lääkärikäynnit, punnitukset sekä ahdistuskohtaukset aiheuttivat lukuisia poissaoloja. Olin tunneilla läsnä hyvin harvoin, joten en päässyt juuri tutustumaan minua nuorempiinkaan ihmisiin. Ruokailuissa en käynyt, ja jos joskus päätin syödä eväitä, tein sen vessassa jotta kukaan ei huomaisi. Opiskelin ahkerasti. Liian ahkerasti. Koulukirjat olivat stressintäyteinen pakoreitti anorektisista ajatuksista.

19.9.2013, Torstai klo 19:03
”Syntymäpäivä ja ensimmäinen yo-kirjoitus samassa päivässä. Stressasin niin paljon… Ihan kamalaa. Miksi kirjoituksista pitää vaahdota koko kouluaika joka päivä joka tunnilla koko lukioajan? Parhaimmassa tapauksessa myös yläasteajan. Opettajat itse tekevät siitä meille kamalan peikon ja luovat puheillaan stressitason joka vain alentaa tuloksia. Aamulla en edes muistanut että minulla oli syntymäpäivä. Mielessäni oli vain taistelu siitä kumpi voittaa: ahdistus vai paniikki.”

”Tavarat luokkaan… Tarjottimelle olemattomat eväät… Varalyikkäri… Kumi…. Tekstit pois näkyvistä. Istu odottamaan. Hyvä etteivät ohjeita antaneet opettajat vielä muistuttaneet: Stressaa. Panikoi. Ahdistu. Ja toisaalta ei kyllä tarvinnut muistuttaa. Tuntui että kävelin oman pääni sisällä keskellä stressiä vaikka kävelin käytävillä ja vastaan tuli tuttuja kasvoja jotka toivottivat hyvää synttäriä. Ainiin, se. Kiitos, hymyn tapainen irvistys ja äkkiä pois.”

 15.9.2014, Maanantai klo 20:40
”Nyt se on ohi. Osasin kai kaiken. Luin ihan liikaa ja silti pelkäsin enkä voinut lopettaa. Olen ollut hajamielisempi kuin koskaan, ikään kuin päähäni ei mahtuisi enää muuta kun olen täyttänyt sen koulukirjojen tekstillä. Nyt olen väsynyt ja helpottunut enkä enää ikinä astu siihen saliin. Päinvastoin, kierrän sen kaukaa ja levitän sanomaa siitä miten turhasta asiasta ihmiset ovat valmiita järkyttämään mielenterveyttään. Ylioppilaskirjoitukset. Liian pitkälle vietyä, sairasta oppilaiden kantokyvyn rajojen rikkomista pitkällä terävällä kepillä.”

Opettajien tehtävä on potkia nuoria eteenpäin ja kannustaa lukemaan. Anorektikolle se on bensan heittämistä liekkeihin. Minä hoidin jo itseni potkimisen kahta rankemmin kuin kukaan opettaja oppilasta koskaan, mutta kaikki puheet ja pelon lietsominen kirjoituksia kohtaan tekivät minusta entistäkin väkivaltaisemman itseäni kohtaan. Ymmärrän, että opettajat eivät aina ymmärrä ajatella sitä, mitä heidän puheensa saattavat todella aiheuttaa. Suurimmalle osalle oppilaista se sanallinen potkiminen on varmasti tarpeellista parempien tuloksien saavuttamiseksi. Näin jälkeen päin, muutamien vuosien jälkeen uskallan kuitenkin olla julkisesti samaa mieltä 18 -vuotiaan itseni kanssa. Ylioppilaskirjoitukset ovat yliarvostettuja. Jos voisin nyt puhua nuoremmalle itselleni, koittaisin saada hänet tajuamaan, miten pieni osa elämää ne kirjoitukset ovat. Syömisen, nukkumisen, ja kaiken oikeaan elämään liittyvän laiminlyönti ei ole sen arvoista, vaikka opettajat sanoisivat mitä. Huomatkaa, että tämä on vain Anorektikon näkökulma asiasta. Vaihtaisin ylioppliastodistukseni pois koska tahansa, jos saisin mielenterveyteni takaisin edes menneiden lukiovuosieni ajaksi.

Jos koulunkäynti ja kirjoitukset olivat minulle selviytymistä ja stressin läpi rämpimistä sairauttani kantaen, oli hankalaa myös selvitä päivästä, joka tapahtui tasan vuosi ennen omia lakkiaisiani. Se oli ystävieni valmistujaispäivä. Päivä, joka näytti minulle hyvin selkeästi kuinka jälkeen olin jäänyt kasvamisessani, elämässäni, ja tulevaisuuteni tavoittamisessa. Siltä se ainakin tuntui.

31.5.2014, Lauantai klo 19:00
”En arvannut että tämä päivä olisi näin rankka. Nähdä kaikki se… Lakit, iloiset ilmeet, seisovat pöydät, sukulaiset, onnittelut ja kysymykset tulevaisuudesta. Halusin juosta karkuun. Tämä on se päivä kun minä en valmistunut. Tässä se nyt on. Ensimmäinen päivä joka erottaa minut konkreettisesti normaaleista ikäisistäni. En ikinä uskonut että tämä olisi tuntunut näin vaikealta… Se kun kaverit viimein saivat päätökseen yhden vaiheen elämästään ja minulle iski totuus itsestäni vasten kasvoja. Luulin ettei enää olisi mitään iskettävää.”

Viimein kaiken jälkeen koitti kuitenkin päivä, jona sain oman valkolakkini. Päiväkirjani tekstit paljastavat totuuden siitä, mitä se minulle merkitsi -tai enemmänkin siitä, mitä se minulle ei merkinnyt.

25.4.2015, Lauantai klo 19:51
”’Onneksi olkoon, nyt on 75 kurssia täynnä ja olet ylioppilas!’ Viestin luettuani valahdin vain selälleni lattialle ja tuijotin hetken kattoa. Sitten taisin ajatella: ’Jes’. 4 vuotta takana puhdasta ylä- ja alamäkeä, ei tasaisesta lukiolaisen elämästä tietoakaan, ja nyt vihdoin se on ohi. Olen niin täynnä sitä koko laitosta. Voin käsi sydämellä sanoa etten tule kaipaamaan mitään. Monelle lukio on sitä parasta aikaa mitä muistellaan vanhana, mutta minä en voisi olla tyytyväisempi siitä, että pääsen eroon siitä kaikesta. Ehkä se on se 4 vuotta, ehkä olen vain kasvanut yli koko touhusta. Ehkä se on se että olen ulkopuolisena seurannut sitä meininkiä vuoden. Ehkä se on tämä sairaus, joka on kääntänyt koko lukion suorittamiseni ylösalaisin ja saanut minut tekemään kaiken täysin väärinpäin ja eri tavalla kuin muut ihan ekoista päivistä lähtien. Kai nämä kaikki vaikuttavat, ja kai olen kasvanut ihmisenä kaiken tämän myötä, mutta siihen kasvuun ei koululaitos ole osana, sen matkan olen kulkenut minä ihan itse, omia reittejäni.”

”En osallistu lakitustilaisuuteen. Rehtori sanoi: ’Mietin nyt vielä! Se on yksi elämän hienoimmista päivistä!’, mutta ihmiset jotka hämmästelevät, eivät ymmärrä ettei se ole sitä minulle. Lukio ei ole antanut minulle mitään mitä muut ylioppilaat hehkuttavat. Siinä tilaisuudessa ei ole minulle mitään. Ei ystäviä, ei tunnelmaa, ei yhteishenkeä tai ylpeyden tunnetta. Mitä vähemmän minun tarvitsee viettää aikaa lähellä sitä kaikkea, sen parempi. Enkä ole katkera! Päinvastoin. Olen tehnyt asiat tavallani tähänkin asti joten saatan lukion loppuun minuna itsenäni; Ei mitään minulle tekopyhää seremoniaa. En tarvitse ketään sanomaan että nyt saa laittaa lakin päähän, laitan sen silloin kuin haluan ja mitä pikimmiten saan sen rumiluksen pois, sen parempi. Ylioppilaslakki ei merkitse minulle ylpeyttä. Ei minulla ole arvosanojen värisuoraa tai sataa viittäkymmentä kurssia. Nyt vain tiedän että tämä ylikasvanut taisteluvaihe elämässäni on päättymässä, ja sitä haluan juhlia. Kunnolla.”

31.5.2015, Sunnuntai klo 20:12
”Me todella järjestettiin juhlat. Ne oli minun näköiset. Paljon ihmisiä; kaikki rakkaat ja muutama muu, mustikkashotteja ja hyvää musaa. Ei kysymyksiä tulevaisuudesta tai arvosanoista, vaan riemukas vapaapäivä menneestä, tulevasta ja velvollisuuksista. Siinä olivat minun toiveeni. Ruoan suhteen minulla ei luonnollisesti ollut toiveita joten annoin vapaat kädet äidille ja muille. Ennenkaikkea halusin että sana ’ylioppilas’ olisi täysin sivuseikka; pääpointtina olisi kesä ja hauskanpito ja ’päivänsankarina’ olisi yhtäläillä meidän koko perhe. Olin koko aamun auttanut järjestelyissä, en mennyt lakitukseen konserttitalolle koska olin päätökseni tehnyt. Kellään siellä ei ollut minulle mitään tarjottavaa, ja vähiten minulla heille.”

”Aluksi meinasin kuolla. Hirveä määrä ihmisiä ja minä olin kuitenkin keskipisteenä… Pahinta oli ne lahjat. Inhoan lahjoja, en ollut muistanut edes ajatella etukäteen kuinka hirveää olisi seistä siinä ja vastaanottaa niitä. Löytää oikeat sanat kiittää… Halusin vain ottaa sen typerän lakin pois päästä ja juosta pois ja sanoa Fiialle että nämä on nyt sun juhlat, have fun. Sen sijaan kuitenkin sanoin hänelle että älä pliis jätä mua yksin.”

”Et ehkä usko tätä, mutta ne olivat sittenkin vuosisadan katastrofin sijaan vuosisadan parhaimmat bileet. Ne saivat minut todella unohtamaan viimevuosien kauhut. Se oli vapaapäivä kaikesta kuten toivoin. Olen rämpinyt 4 vuotta lukiossa, joo, mutta näissä juhlissa olijat tiesivät missä todella olen rämpinyt sen 4 vuotta ja vaikka kaikki ei ehkä olekaan vielä ohi niin eilinen näytti meille kaikille että täällä on paljon iloa. Niin, moni heistä näki minut ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa aito hymy huulillani, ja sen kai huomaa.”

Minun juhlani olivat täydelliset. Erilaiset, mutta täydelliset. Virallisten kiitoskorttikuvien sijaan ihmisille lähetettiin juhlista ottamani selfie. Siitä alkoi koko sairausaikani paras kesä. Kävin festareilla, matkoilla, liftasin sinne tänne ja elin nuoruutta. Sitä, mitä en ollut juurikaan päässyt elämään. Halusin tehdä sen kaiken mitä olin menettänyt. Hetken ehkä jopa uskoin, että se kesä olisi ollut alku terveydelle.

 

Joulu tuli. Joulu meni.

26.12.2016 Yleinen

Niin siinä sitten kävi. Nyt on juhlat juhlittu. Itse vietin ne maaseudun rauhassa, hyvässä seurassa. Seuraavaksihan juhlitaan vuoden vaihtumista, ja Suomikin on pian 100-vuotias. Ikkunasta olen kyennyt seuraamaan viime vuosien ilotulitukset, toivottavasti tälläkin kerralla. Omia raketteja en osta. En ole koskaan ostanut. Uudenvuodenlupauksia en tee. Ei ole tarvetta.

Katselin tapani mukaan The Joulukalenterin DVD:ltä joulua odotellessa, jokaisen jakson juuri oikeana päivänä. Se on hauska vanha sarja vuodelta 1997, joka on uusittu TV:ssä 1998 ja 2007. Ostakaa nyt jouluihmiset hieno perinne joulunodotukseen. Halpakin se on, tällä hetkellä CDON:ssa alle 8 euroa! Tässä linkki sinne:

http://cdon.fi/elokuvat/the_joulukalenteri_(2_disc)-29750894

Linnan juhlat 2016

12.12.2016 Yleinen

Linnan juhlat olivat 6. joulukuuta. Siellä oli ainakin vieraina Robin,  Juha Tapio, Jaajo Linnonmaa, Tarja Halonen, Reetta vestman, Jaakko Saariluoma ja Kari Ketonen. En muista muita. Siellä oli sellaisia jotka olivat olleet jo yli sata vuotiaita. Robinin asu oli erittäin kiinnostava.

Tässä linkki robinin asuun.

Itsenäisyyspäivä

12.12.2016 Yleinen

Itsenäisyyspäiväjuhla on aina pelkkää kättelyä. (se on tylsää.) Mutta sitähän se on joka maassa. En vain oikein ymmärrä, että sitä kättelyä näytetään telvisiossa

Okei kyllä minä sen tiedän, mutta se on silti tylsää.

Ainoa mukava asia on niissä juhlissa se kun veteraanit tulevat. Olen seurannut juhlia muutaman vuoden ja kyllähän se on koko ajan muuttunut mielenkiintoisemmksi.

 

1-vuotissynttäreiden aattona <3

1.9.2016 DIY, Yleinen

Jännitystä, haikeutta, odotusta… näitä kaikkia on ilmassa, kun nuorimmainen täyttää huomenna vuoden <3

Jännittää, kun nuorimmainenkin saavuttaa ensimmäisen synttärietappinsa. Haikeaa, koska vauva kasvaa koko ajan isommaksi ja isommaksi ja ei ole kohta enää vauva (jos nyt enäänkään niin kovin). Odotusta, kun juhlitaan kolmena päivänä. Huomenna juhlitaan ihan oikeana päivänä kera appivanhempien ja isomummin. Lauantaina on varsinainen kutsujuhlapäivä ja suurin osa vieraista tulee. Luonnollisesti juhlapäivä ei kuitenkaan sovi kaikille vuorotöiden, välimatkojen ym. juttujen takia, niin myös sunnuntaina saamme juhlistaa pientä suurta vauvaamme <3

Valmistautuminen on aloitettu jo hyvissä ajoin. Olemme koko perheen voimin askarrelleet mehupurkit juhliin. Mieheni teki pilttipurkin kansiin reiät, vanhempi tytöistäni leikkasi sopivat pillit ja minä askartelin ykköset.

025

031

036

073

Purkkeihin sisällöksi tulee itse tehty smoothie/mehu. Laitan tarkemmat reseptit juhlien jälkeen, että jännitys säilyy. Tiedän nimittäin muutamien vieraidenkin lukevan tätä… ;)

Kakun päälle tulee sokerimassasta kukkia ja nimi. Väreinä on punainen ja valkoinen. Muutenkin juhlissa väreinä valkoinen, vaaleanpunainen ja punainen. Väriteema näkyy serveteissä, tarjoiluastioissa, mehupurkeissa, koristeluissa ja kakussa.

Isosiskon maalamista papereista leikatut kukat keittiön ikkunoihin <3

069

Kakun kukat kuivumassa… ihan välttävästi onnistui ekaksi kerraksi ;) Kerran olen tehnyt isänpäiväkääretorttuun kuorrutteen sokerimassasta, joten kokemus on vielä hyyyvin vähäistä. Nimi onnistui kukkia paremmin, mutta se jääköön kuitenkin täältä blogista pois.

081

Näihin astioihin sitten katetaan synttäriherkut <3

057

Ensimmäinen kattaus huomiselle valmis… liina päälle ja huomista kahvittelua odottamaan :)

079

Myös sankarin vaatetus ja isosiskon vaatetus on väriteeman mukaiset :D

Alla sankarin juhlavaatteet

051

Isosiskon vaatetus

044

Viimeisimpänä tärkein… lahja on ostettu ja mukailee isosiskonkin yksivuotispäivänä saamaa lahjaa. Päivittelen blogiin sitten ensi viikolla juhlien reseptejä, tunnelmia, kattauskuvia ym. mieleenpainunutta. Mukavaa viikonloppua! <3

038

 

 

Äidille ❤️

8.5.2016 Yleinen

Ä niin kuin Äiti

Tulevan äitienpäivän teemalla aloitimme tutustumisen Ä-kirjaimeen lämmittelyleikillä. Äidin hillopurkki -leikissä valitsimme yhden osallistujan, joka meni toiseen päähän luokkaa kuin muut leikkijät. Tämä kuiskasi opelle mikä hillopurkki äidillä oli, esim. lakka, mansikka tai mustikka. Muiden tehtävänä oli tämän jälkeen huutaa eri hillojen nimiä, kunnes kuuluu oikea hillo. Tällöin hippa lähtee ottamaan muita kiinni. Ensimmäisenä kiinnijäänyt oli uusi hippa. Kokeilimme eri liikkumistapoja.

imageimage

Kun olimme lämmitelleet hyvin leikkimällä, ope sanoi, että on aika hieman loruilla. Tällä kertaa runot olivat Marsa Pihlajan kirjasta Äiti, josta ope oli valinnut kuusi lorua… Heitimme noppaa vuorotellen ja lausuimme open kanssa runoja. Tässä muutama mukana ollut runot, loput voit lukea Pihlajan kirjoittamasta ja Katri Kirkkopellon kivasti kuvittamasta kirjasta.

aiti

”Äiti on lähellä, lämmin on syli. Ja vaikka katsoisi kuinka kauas avaruuden yli, ei kukaan voi olla niin hellä ja soma kuin lapsen äiti ikioma!”

”Äidin mielestä pyykkipäivä on päivistä parhain, etenkin jos nousee aamulla varhain. – Niinpä meidän lakanat, paidat, pyyhkeet ja sukat tuoksuvat narulta poimittaessa raikkailta kuin kukat! Hiirikin äidistä mallia ottaa, sillä hiiriemonkin pesue vaatteita aikalailla sottaa!”

Runojen ja nopanheiton jälkeen palasimme leikin pariin, kun äiti oli nukahtanut hillopurkin viereen. Musiikin soidessa ja äidin nukkuessa yksi leikkijöistä kävi nappaamassa hillopurkin (esim. pieni pyyhekuminpala) ja piilotti sen nyrkkinsä sisään. Kun musiikki lakkasi muut leikkijät istuivat tuoleille ja laittoivat kätensä selän taa. Tämän jälkeen äiti heräsi ja lähti kiertämään leikkijöitä silmiin katsoen, yrittäen löytää hillopurkkivarkaan. Mikäli kenenkään pokka ei pettänyt tai varas ei muuten selvinnyt, niin seuraavaksi ”äiti” kiersi leikkijät läpi siten, että nämä laittoivat nyrkit eteensä. Yleensä tässä vaiheessa varas löytyi ja leikki aloitettiin uudestaan.

image image

Ekan tunnin lopuksi ope luki Tuula Korolaisen ja Riitta Tuluston kirjoittamasta Lasten omasta vuosikirjasta äitienpäivään liittyvän tarinan. Hannan äitienpäivälahja -kertomus oli tosi hauska ja ihana.

1415281369_lasten_oma_vuosikirja

Toisella tunnilla keskityimme Ä-kirjaimeen tutustumiseen. Ope kertoi, että leikitään Ä-kirjaimeen, tavuihin ja sanoihin liittyviä leikkejä – me olimme aika innoissamme. Pääsanat-leikissä jokainen sai otsaansa Ä-kirjaimia sisältävän sanan. Jokainen sai myös listan, jossa oli kaikkien lasten nimet ja sanalista kaikista leikissä mukana olevista sanoista. Tavoitteena oli etsiä mitä sana oli kenelläkin ja yhdistää listalla olevat nimet oikeaan sanaan viivalla…

image

image

Seuraavaksi pääsimme tutumman leikin pariin, kun pelasimme Onko meistä sanaksi-leikkiä. Tällä kertaa mukana oli Ä-kirjaimella alkavia kaksitavuisia sanoja. Alkutavukortit jaettiin luokassa tuoleilla istuville. Puolet leikkijöistä taas meni käytävään ja heille annettiin sanojen lopputavut. Kävimme vuorotellen kysymässä ja etsimässä oikeita sanoja. Mikäli oikeaa paria ei löytynyt, piti poistua takaisin käytävään eri liikkumistavoilla.

image

Tämä leikki löytyy Lukuja liikkuen ja tavuja touhuten -kirjasta, joka sisältää paljon toiminnallisia harjoituksia matematiikkaan ja äidinkieleen.

lukuja_liikkuen_tavuja_touhuten-logo

Viimeisenä tehtävänä oli vihkotyö ja äitienpäivärunon keksiminen. Vihkoihin teimme tutusti Ä-kirjaimen suureen kokoon ja harjoittelimme kirjainta myös useamman rivin lisää. Piirsimme myös kuvan unelmien äitienpäivästä. Runoihin keksimme kolme omaa äitiä kuvaavaa sanaa (adjektiivia). Runot liitettiin myöhemmin äitienpäiväkortteihin.

image image image image image image image image

Onnea äiti!

Äidille itsetehdyt lahjat ovat varmasti mieleisiä. Onnittelujen kera päätimmekin antaa äideille lahjan, jossa olimme tehneet kaiken itse. Massasta valmistimme äidille rintaneulan muotin avulla. Värit suunnittelimme ja maalasimme äidin lempisävyjen mukaan. Näin hienoja äidin rintaneuloista tuli…

image

Seuraavaksi valmistimme äidille kortin. Valitsimme pöllö tai lintu aiheista. Värit jokainen sai valita itse. Hellyyttävistä korteista, joissa äiti ja lapsi halaavat, tuli tosi kivoja…

image

Kirjoitimme kortteihin onnittelut äidille ja lisäsimme puhtaaksi kirjoittamamme runot niihin. Runojen fontin saimme myös valita itse.

Lopuksi vielä vähän taittelua. Rintaneulaa varten tarvitsimme rasian, joka syntyi paperiarkista taittelemalla.

image image

Kortit sujautimme taas kirjekuoreen, jonka valmistimme paperiarkista yksinkertaisin taitoksin.

image

PALJON ONNEA KAIKILLE ÄIDEILLE! ???

Vappuhulinaa!

30.4.2016 Yleinen

Vappua edeltävä viikko on ollut eskarissa täynnä hulinaa ja aika paljon kivaa tekemistä. Vappuun sopivin mausten olemme mm. liikkuneet, leikkineet ja retkeilleet, kun ohjelmaamme on kuulunut vappusirkus, vappuaskartelua, vappukarnevaalit, vappupiknik ja vappurieha. Niin kivaa meillä on ollut, että viikon ainkana eskarilaisten suusta kuultu kommentti: ”Tää on ollu miun paras päivä eskarissa!” ei liene yhtään liiottelua.

Vappusirkus

Aloitimme vappuviikon hulinat leikkimielisellä vappusirkuksella. Tarkoituksena oli leikkiä hauskoja leikkejä, temppuilla ja harjoitella vähän sirkusakrobatiaa. Ensin sirkusväki piti saada lämpimäksi, joten alkuun leikimme Örkki-hippaa. Pelissä valittiin ensin yksi Örkki, joka lähti ottamaan muita kiinni. Kaikkien piti kulkea salin viivoja tai lattialle asetettuja muotopaloja pitkin kävellen. Örkki liikkui käsiään läpsytellen ja mikäli tämä sai jonkun leikkijän kiinni, muuttui myös örkiksi ja lähti ottamaan muita kiinni.

image

Jatkoimme valmistautumista sirkustemppuihin Lennu Lepakon kolot-leikillä, jossa toimittiin pareittain. Toinen teki kehollaan erilaisia tunneleita, joista toinen pareista ryömi läpi.

image image

Toisena pariharjoituksena teimme läpsyjä etunojassa ja kolmantena yritimme kaataa kaverin etunojasta mahalleen käsistä vetämällä. Lopuksi treenasimme vielä kottikärrykävelyä. Kaikissa harjoituksissa tärkeää oli keskivartalon hallinta ja vartalon pitäminen jännittyneenä, jotka ovat tärkeitä akrobatiassa.

image

Seuraavaksi me sirkusakrobaatit astuimme estradille. Selät lämmittelimme keinumalla patjalla ja tekemällä kuperkeikkoja. Tämän jälkeen muodostimme pareittain erilaisia pyramideja.

image image image image

Vappukarnevaalit

Vappukarnevaaleja vietimme erilaisten vappuun sopivien leikkien parissa. Karnevaalien lopuksi tietenkin tanssittiin oikein urakalla, kun järjestimme vappudiscon!

Ilmapallot kuuluvat erottamattomana osana vappuun, joten karnevaalit aloitettiin ilmapallo-leikeillä. Ensin jokainen sai pomputella ilmapalloa ensin käsin, niin ettei se pudonnut maahan. Kokeilimme myös pomputtelua päällä ja jaloilla. Sitten muodostimme kaksi joukkuetta, jotka kisailivat siitä kumpi sai pidettyä pidempään ilmapallon ilmassa. Vaikeutimme kisaa vielä siten, että jokaisen oli pomputettava pallo ilmaan omalla vuorollaan.

image image

Tuolipiiri-leikit sopivat mukavasti lasten juhliin. Leikimme tästä perinteisestä leikistä erilaisia muunnelmia. Ensin tuoleille asettettiin lappuja, joissa oli (vierasperäisiä) kirjaimia. Musiikin aikana liikuimme ympäri piiriä eri tavoin ja kun musiikki lakkasi piti istua nopeasti tuolille ja tunnistaa kortissa oleva kirjain.

image image

Lapsille sopivaa menevää musiikkia löytyy vaikka Risto Räppääjältä…

Toisessa tuolipiiri-leikin versiossa valitaan yksi vapaaehtoinen, joka jää tuolipiirin ulkopuolelle. Muut menevät istumaan tuoleille, joista yksi on vapaana. Ohjaajan merkistä piirissä istuvat yrittivät estää ulkopuolella olevaa pääsemästä vapaalle tuolille vaihtamalla paikkaa.

image

Piirissä leikimme myös seuraavaa leikkiä, kun ope valitsi vapaaehtoisen piirin keskelle sokoksi. Sitten pyörimme piirissä, kunnes ope sanoi: SEIS! Sokko osoitti johonkin suuntaan ja huusi värin. Mikäli tällä henkilöllä oli kyseistä väriä vaatteissaan, pääsi hän sokoksi. Tässä jännittävässä leikissä piti keskittyä ja olla hiiren hiljaa, jottei tullut autetuksi sokkoa…

image

Discossa soivat yllättäen ainakin Robinin hitit!

image

Hyvää lasten kemuihin sopivaa musiikkia löytyy myös ainakin Hevisaurukselta, Miskalta, Tuulilta ja Ipanapa Räp levyltä.

Vappupiknik

Seuraavana päivänä suuntasimme metsäretkellä, jossa oli tarkoitus viettää vappupiknikkiä omia eväitä nautiskellen. Reput oli siis pakattu täyteen ihania eväitä ja lähdimme patikoimaan. Pienen kävelymatkan jälkeen löysimme metsästä sopivan paikan, jossa leikimme ensin muutamia vappuun sopivia leikkejä. Eväspaikallemme joku oli rakentanut hienon vappumajan, jossa eväät maistuivat tosi hyvältä.

image

Simapulloa (vrt. sardiinipurkki) leikimme niin, että me lapset laitoimme silmät kiinni ja ope meni piiloon. Kun ope antoi merkin lähdimme etsimään opea metsästä. Kun joku meistä löysi open, piti mennä hiljaa open viereen ”rusinaksi”. Leikki loppui kun kaikki olivat lopulta samassa piilossa.

image

Ihmistippaleipä (vrt. solmu) leikissä teimme ensin jonon ja olimme käsikädessä. Tämän jälkeen kieritimme piirin reunimmaisena olevan ympärille solmuksi. Solmu yritettiin sitten avata käänteisessä järjestyksessä niin, ettei käsiä saanut irroittaa toisen kädestä.

image

Munkin piilotusta varten tarvittiin merkkikartio, joka toimitti munkkirinkelin virkaa. Valitsimme yhden vapaaehtoisen, joka piilotti ”munkin” metsään, muiden pitäessä silmiään kiinni. Kun piilottaja antoi merkin, saivat nälkäiset etsijät liikkeelle. Tehtävänä oli löytää piilotettu munkki. Ensimmäisenä munkin huomannut oli uusi piilottaja.

image

Serpentiini, munkki, sima (vrt. maa, meri laiva) leikissä asetimme metsään merkkikartioita, jotka osoittivat serpentiinin, munkin ja siman paikat. Sitten ohjaajan huutojen mukaan piti edetä mahdollisimman nopeasti oikealle merkille. Leikkiin voi kokeilla erilaisia liikkumistapoja tai kilpailla niin, että viimeiseksi merkille ehtinyt pääsee huutajaksi tai putoaa leikistä.

image

Vappurieha

Vappuriehan järjestivät koulun oppilaskunta ja opettajat yhdessä. Riehassa saimme kiertää aamupäivän ajan ympäri koulua sijaitsevilla toimintarasteilla, jotka oli valittu oppilaiden toiveiden mukaan. Pukeutua sai teeman mukaan ”kotiröntsyihin” tai vaikka naamiaisasuun… Osa meistä halusi käyttää aiemmin viikolla askartelemiamme vappunaamareita.

image image

Vappuriehan aloitimme kuitenkin buffet-ostoksilla ja herkuttelulla, NAMI!

imageimage

Matikkarataa kiersimme ympäri koulua pareittain. Rasteilta löytyi  eri tasoisia matematiikan tehtäviä, jotka ratkaistiin yhdessä parin kanssa. Eskareille yhteenlaskutehtävätkin olivat aika haastavia…

image

Liikunnallisia taitojaan saimme kokeilla futis- ja koriskisoissa, joissa oli jaossa myös pieniä palkintoja. Lisäksi tarjolla oli mm. hulavanteen pyöritystä, keilausta ja pomppupalloja.

image image image

Singstar-peli pysäkki oli tosi suosittu. Lauloimme ja kuuntelimme toisten lauluja.

image

Ette varmaan arvaa, mitkä biisit olivat suosituimpia? No aika monta kertaa laulettiin ja kuunneltiin Robinin Puuttuva palanen ja Frozen-elokuvasta tuttu Let it go.

Vappuhumun keskellä emme unohtaneet terveellisyyttä, vaan kolmella rastilla saimme kehoon ja mieleen virkeyttä. Hyvinvointia meille järjestivät lähihoitajaopiskelijat. Tunnekorttien avulla luovuus puhkesi kukkaan vapputervehdyksien muodossa.

image image

Lisäksi oli mahdollisuus rentouttavaan hierontaan ja aikuisen avulla täyttää hyvinvointikysely…

imageimage

Rentoutua saatoimme tätä tarkoitusta varten varatussa huoneessa.

image

Vappuriehan jälkeen oli hyvä lähteä viettämään vappua? Viikko oli mennyt tosi nopeaan, kun tekemistä riitti jokaiselle päivälle… ILOISTA VAPPUA!!

Pääsiäinen!

27.3.2016 Yleinen

Pääsiäisen aikaan kuuluu paljon lapsille sopivaa ja hieman jännittävääkin tekemistä virpomisineen, suklaamunineen ja noitineen. Päätimme eskareiden kanssa tutustua pääsiäisen perinteisiin ja samalla saatoimme oppiakin jotakin hyödyllistä. Matkasimme myös pääsiäiskertomuksen keinoin 2000 vuotta ajassa taaksepäin ja samoihin maisemiin ”Ylös Jerusalemiin” näytelmän mukana.

Lasten on ehkä hieman helpompi lähestyä pääsiäistä juuri tarinoiden ja niihin liittyvien, lapsille sopivien, perinteiden myötä kuin uskollisten kertomusten. Siksi toimimme pääsiäisen aikaan paljon leikkien, pelien ja ilmaisun kautta. Näin koimme ja pääsimme lähelle pääsiäisenkin yhdinsanomaa, toivoa ja iloa!

1. Virvon varvon palmusunnuntaina – V

Kohti palmusunnuntaita mentäessä lasten mieleen tulee tietenkin virpominen ja etenkin se palkka. Toki ennen palkkaa on valmistettava virpomavitsa ja opeteltava virpomaloruja… muutama noita-aiheinen loru pääsi mukaan, kun aloitimme V-kirjaimeen tutustumisen tutulla arvonta-leikillä jättinopan kanssa.

image

”Virvon varvon sinut täällä, kevätpajun oksanpäällä, kiedon valonsäteisiin, käärin tuulta purjeisiin. Tunteet suorin siloiseksi, mielen kampaan iloiseksi. Koko vuoden että jaksat – hymylläsi palkan maksat!”

”Nuhainen noita ja sen kissa, asuivat naapurissa. Se aivasti ja niisti, mutta aina kiisti tehneensä taikoja.”

”Olipa kerran pikkuinen noita-akka, ja noidalla sininen noitavakka. Oli vakassa punainen noitapilli ja pillissä noitasävel villi. Kun noita puhalsi pilliin kerran, satoi karamelleja tonnin verran. Kun noita puhalsi kertaa kaksi, kasvoi kissa taloa suuremmaksi. Kun noita pilliä kolmesti soitti, niin uni kaikki voitti. Ja noita pani pillinsä vakkaan, sillä uni tarttui myös noita-akkaan.”

”Virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, vanhasta nuoreks. Sulle vitsa, mulle palkka.”

”Virpoi varpoi tuoreeks terveeks. Lupaat sie munan kanastais, voilusikan lehmästäis, kaakun taikinastais, lupaat sie munan vai kanan?”

”Virpoi, varpoi vitsa uusi, kaunis niin kuin kukkiva kuusi. Elämän onnea toivotan sulle, parhaat lahjat annat sä mulle.”

Lorujen lausumisen jälkeen lähdimme etsimään virpomispalkkaa. Ensin meidän oli löydettävä myrkkymuna ”oikeiden” suklaamunien joukosta. Leikimme siis myrkkymuna-leikkiä V-kirjaimella alkavien tavujen avulla. Valitsimme ensin joukostamme munien kerääjän, joka meni hetkeksi luokan ulkopuolelle. Sillä välin muut valitsivat pahvilautasille piirrettyjen munien ja tavujen joukosta myrkkymunan. Munien kerääjän saadessa suklaamunan, muiden tuli lukea munassa oleva tavu. Myrkkymunan osuessa kohdalle huudettiin kovaa: ”Myrkkymuna!”

image

Lisää palkkoja oli luvassa Munien etsintä -leikissä, jossa tavuarvoituksia sisältäviä munia oli piilotettu ympäri luokkaa ja käytävää. Etsimme pareittain munan ja yritimme ratkaista arvoituksen, jonka ratkaisuna oli 2-4 tavuisia V-kirjaimella alkavia sanoja. Tämän jälkeen kirjoitimme vastaukset vastauslomakkeeseen.

image image

Nyt olimme löytäneet virpomispalkan, joten oli aika siirtyä pistetyöskentelyn pariin.

Kirjaimen piirtäminen

V-kirjaimen piirtämistä harjoittelimme tutusti I-padin Molla ABC -pelillä. Lisäksi teimme kirjaimia kolmeen eri kokoon voimapaperille ja liitutaululle. Lisäksi harjoittelimme sanojen kirjoittamista tabletilla Finger paint -ohjelmalla, johon kirjoittelimme malliin mukaan V-kirjaimella alkavia sanoja. Kirjoittamista jatkettiin vielä noppapelin parissa, jossa piti kirjoittaa aina nopan silmälukua vastaava sana.

Äänteet, tavut ja sanat

Noidan hattu -pelissä saimme nostaa noidan hatuista kirjainkortteja, joista piti muodostaa tavuja. Toisessa hatussa olivat konsonantit ja toisessa vokaalit – molemmista otettiin yksi kortti…

image

Munien lätkiminen -peliä pelattiin pareittain vastakkain. Molemmille pelaajille annettiin kärpäslätkä ja kirjainkortit. Opiskelijamme Leila toimi pelin ohjaajana tuomarina sanoen äänteen, jota vastaava kirjainta pelaajien oli mahdollisimman nopeasti lätkäistävä. Nopeammalle palkinnoksi tuli munakennoon muna. Voittaja oli se pelaaja, joka ensimmäisenä sai kennon täyteen.

image

Vihkotyöskentely

Lopuksi pääsimme vihkotyöskentelyn parin. Piirsimme vihkoihin V-kirjaimen suureen kokoon, harjoittelimme 20 hienointa V-kirjainta, keksimme 3 V-kirjaimella alkavaa sanaa (piirtäen tai kirjoittaen) ja saimme suunnitella oman virpomavitsan.

image image image image

2. Liikunnallinen malkamaanantai

Pääsiäis-teemaan sopivaa liikuntaa harrastimme mankamaanantaina. Liikuntaleikit ja pelit olivat joko muokattu pääsiäisaiheeseen soveltuvaksi tai sitten ne olivat peräisin eri leikkikirjoista pääsiäiseen valmiiksi mietittyjä. Käsikirjoina sopiviin liikuntaleikkeihin toimivat mm. Hippasilla -kirja ja open oman monisteet OKL:n ajoilta.

Munanryöstö

Aloitimme rohkeasti munanryöstö -leikillä, jossa kaksi joukkuetta kisaili siitä kumman pesässä olisi enemmän munia (tennis- ja sählypalloja) leikin lopuksi. Open merkistä lähdettiin liikkeelle ja ryöstää sai yhden munan kerrallaan.

image image

Pääsiäistulva

Tähän leikkiin tarvitsimme musiikkia ja jumppapatjoja lautoiksi. Musiikin soidessa liikuimme tipun, pääsiäispupun tai pääsiäismunan tapaan open komentojen mukaan. Musiikin tauotessa piti nopeasti juosta lautalle turvaan.

image

Taikahippa

Valitsimme leikkijöiden joukosta noidan, joka lähti kosketuksellaan muuttamaan muita leikissä mukana olevia eläimiksi. Noidan piti sanoa taikasana ja kertoa miksi eläimeksi leikkijä muuttuu. Tämän jälkeen yritimme matkia kyseistä eläintä liikkein ja äännellen. Pelastaa saattoi koskettamalla ”eläintä”, jolloin tämä pääsi takaisin hippaan mukaan tai muuttui noidan kätyriksi oman valintansa mukaan.

Noidan kattila

Noidan kattila -leikkiin tarvittiin yksi noita, jonka kosketuksesta joutui noidan kattilaan keskelle salia (esim. keskiympyrään). Siellä tämän oli odotettava pelastajaa, jonka kanssa oli vielä päästä sovitulle turva-alueelle ennen kuin pääsi takaisin leikkiin mukaan. Mikäli noita sai pelastajan ja pelastettavan kiinni matkalla turvaan, joutuivat molemmat kattilaan!

Munan kuljetus

Leikimme viestileikkiä tyhjillä yllätysmunan kuorilla. Meidät jaettiin 3-4 lapsen joukkueisiin ja jokainen joukkue sai yhden yllätysmunan kuoren. Tarkoituksena oli open kertomalla tai lasten keksimällä tavalla kuljettaa muna tietyn matkan ja tuoda se seuraavalle. Mikäli muna tippui maahan, se piti nostaa ja jatkaa kuljettamista paikasta, johon se oli pudonnut.

imageimage

Munan piilotus

Munan piilotus oli koodausleikki, jossa toimimme pareittain. Toinen pareista meni seinää vasten silmät suljettuina ja toinen piilotti yllätysmunan kuoren. Tämän jälkeen piilottajan oli koodattava parinsa kätkemänsä munan luokse robottimaisilla käskyillä, esim. ”Mene neljä askelta eteenpäin”, ”Käänny oikealle”.

Tipu, kukko ja kanat

Tässä leikissä valitsimme ensin yhden tipun ja yhden kukon. Muut leikkijät menivät käsi kädessä pareittain kanoiksi ympäri salia. Sitten kukko alkoi ottaa tipua kiinni. Tipu saattoi mennä kuitenkin turvaan jonkun kanaparin luo, jolloin se kana, jolle se käänsi selkänsä muuttui tipuksi. Jos kukko sai tipun kiinni, vaihtuivat roolit.

image

3. Suuri munan metsästys tikkutiistaina

Yhdessä ykkösten kanssa matkasimme koulun saliin suureen munan metsästykseen. Kyse oli suunnistuksen, bingon ja aarteenetsintä -leikin sekoituksesta, jonka tavoitteena oli saada selville koodinasana. Koodisanan avulla taas löysimme kadonneet suklaamunat.

image image

Leikki aloitettiin muodostamalla etsintäryhmät. Jokaiseen ryhmään tuli sekä ykkösluokkalaisia että eskareita. Ryhmät saivat ison bingoruudukon, jossa oli pääsiäiseen liittyviä kuvia, johon piti etsiä ympäri salia piilotetut oikeat sanat. Ruudukon toisella puolella taas oli numeroruudukko, johon kirjoitettiin jokaisen kuvakortin vierestä löytyvä kirjain.

image image

Salissa alkoikin hirmuinen tohina, kun ryhmät lähtivät yhdessä etsimään kirjainvihjeitä ja pääsiäiseen liittyviä sanoja… Hienosti kaikki onnistuivat etsinnöissään ja palkkioksi saimme suun makeaksi suklaamunista, NAM!

image

4. Kana kot kellokeskiviikkona – K

Kellokeskiviikkona kana sanoi kot ja lähti kertomaan kuninkaalle, että taivas on putoamassa. Tämä englantilainen satu johdatteli meidät sopivasti K-kirjaimen pariin. Sadussa Kana Kot eläinystävineen matkaa siis kuninkaan luo, kunnes viekas kettu johdattaa ilkeästi koko lintu joukon kotiluolassaan olevaan kuoppaan. Henkihän siinä meni kaikilta paitsi Kanalta, joka juoksi nopeasti takaisin kotiin ja kuningas ei saanut koskaan tietää, että taivas on putoamassa… sadun löydät mm. Hanhiemon satuaarre -kirjasta.

121px-Hanhiemon_satuaarre

K-kirjaimeen lähdimme tutustumaan Kanat ja kettu -leikillä, jossa valitsimme ensin ketun, joka lähti ottamaan lapsia kiinni. Mikäli kettu sai leikkijän kiinni, tämä muuttui kanaksi, joka liikkui kyykyssä kanamaisesti ja toisteli K-äännettä. Valitsimme myös kukon, joka saattoi kosketuksellaan muuttaa kanan taas lapseksi. Leikkijät liikkuivat eri tavoin, esim. kinkaten tai tasajalkaa hyppimällä.

Toisena K-kirjaimeen johdattelevaa leikkiä leikimme taskullisella jättinopalla. Nopan taskuihin oli laitettu K-kirjaimella alkavia tavuja. Heitimme noppaa vuorotellen ja jokainen yritti keksiä tavulla alkavan sanan. Kaikki sanat kerättiin taululle.

image

Seuraavaksi lähdimme pysäkkityöskentelyn kautta tutustumaan lisää K-kirjaimeen…

Kirjaimen piirtäminen

Molla ABC -peli oli edelleen ahkerassa käytössä, kun harjoittelimme K-kirjaimen muotoa. Lisäksi piirsimme K:ta suureen kokoon voimapaperille ja liitutaululle.

image

Äänteet, tavut ja sanat

Tällä kertaa tutustuimme K-kirjaimeen ja kertasimme aiemmin opittuja kirjaimia erilaisia pelejä pelaten. Muna-curlingissa pelattiin pareittain vastakkain. Matot merkkasivat maalialuita, joissa oli kirjaimia. Curlingia pelasimme tennispalloilla, jotka piti saada vieritettyä tarkasti jonkin kirjainmaton päälle. Mikäli tiesi kirjainta vastaavan äänteen tai yhden munan ja jos keksi kyseisellä kirjaimella alkavan sanan sai toisen pisteen.

image

Riko muna -pelissä oli yllätysmunan kuorien sisään piilotettu kirjaimia, joista muodostui K-kirjaimella alkava sana. Kun sai sanan selville, niin se tuli vielä kirjoittaa monisteeseen oikeaan kohtaan.

image

Ristinollaa pelattiin sanoilla, tavuilla tai äänteillä. Pelialustana toimi 3×3 ruudukko, jossa oli joko eri kirjaimia, K-kirjaimella alkavia tavuja tai K-kirjaimella alkavia sanoja. Pari valitsi tasolleen sopivan alustan ja mikäli tunnisti tai osasi lukea ruudussa olevan äänteen, tavun tai sanan sai laittaa pelikiekon sen päälle. Voittaja oli se pelaaja, joka sai suoran joko vaakaan, pystyyn tai vinottain.

image

4. Ylös Jerusalemiin kiirastorstaina

risti

Kiirastorstaina matkasimme ylös Jerusalemiin yhdessä koululaisten kanssa. Perinteinen pääsiäisvaellus oli tällä kertaa rakennettu perinteiseksi näytelmäksi koulumme saliin. Pienimmille katsojille pääsiäisen tapahtumissa riitti ihmeteltävää, mutta hienosti me eskarilaisetkin jatkoimme kuunnella ja katsella kertomusta. Alla oleva kuva on Lappeenranna ev. lut. seurakuntien sivuilta…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ylös Jerusalemiin on Lauritsalan seurakunnan näytelmä, jossa avataan 2000 vuoden takaisen pääsiäisviikon tapahtumia. Ääneen pääsevät tapahtumia todistaneet ja niihin vaikuttaneet ihmiset. Itse Jeesusta näytelmässä ei kuitenkaan näy, vaan Hänen tarinaansa tarkastellaan aikalaisten ja silminnäkijöiden näkökulmasta. Tästä pääset Lappeenrannan ev. lut. seurakuntien sivuille: http://www.lappeenrannanseurakunnat.fi

5. Pitkäperjantai, lankalauantai, 1. ja 2. pääsiäispäivä lomaa!

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Eskarin joululahjat, osa 2

8.12.2015 Yleinen

Paketti #4: Suomi 98 vuotta ja paketti #5: Sibelius 150 vuotta

sibelius150-Yle-logo-1440x810

Tänä vuonna on vietetty Jean Sibelius 150 juhlavuotta ja Sibeliuksen päiväähän juhlistetaan virallisesti 8.12. Itsenäinen Suomi taas täytti 6.12. Kunnioitettavat 98 vuotta. Näitä kahta teemaa päätimme eskarissa käsitellä rintarinnan, koska juhlapäivät sattuvat niin lähelle toisiaan. Muutenkin aiheina Suomi ja Sibelius sopivat hyvin yhteen.

Aloitimme tutustumisen Sibeliukseen kuuntelemalla ja katselemalla upea video, joka yhdistää Sibeliuksen Finlandian vaikuttavalla tavalla Suomen luontoon, metsään ja eläimiin. Tämän jälkeen keskustelimme näkemästämme ja kuulemastamme. Ope kertoi lyhyesti Sibeliuksesta ja hänen elämästään. Näin mestarisäveltäjä ja Finlandia teos tulivat alustavasti tutuksi lapsille.

Luonteva jatkumo Sibelius-teemaan olivat soittimet. Seuraavaksi leikimmekin soittimien tunnistamista. Lapsille jaettiin moniste, jossa oli eri soittimien kuvia. Leikissä lapset laittoivat silmät kiinni ja ope otti liinan alta soittimen, jota ope soitti. Lasten tehtävänä oli värittää mielestään oikea soitin monisteestaan. Sitten katsoimme oikean soittimen ja kävimme läpi, oliko kyseessä jousi-, lyömä- vai puhallinsoitin. Katsoimme myös melko tarkkaan millainen oli soittimen ulkonäkö ja miten sitä soitetaan. Jousisoittimet ope soitti iPadin garage band -ohjelmalla. Hyvin lapset tunnistivat soittimia ja osasivat myös kertoa, miten niitä soitetaan.

image image

Seuraavalla kokoontumiskerralla palautimme ensin mieleen Sibeliuksen Finlandian. Nyt kuuntelimme teoksesta ainoastaan lauluosuuden. Kuuntelemisen jälkeen keskustelimme Finlandian sanoista, jossa lauletaan juuri nimenomaan Suomesta varsin mahtipontiseen sävyyn.

Sivusimme lyhyesti itsenäisyyspäivää keskustelussamme, mutta palasimme vielä Sibeliukseen. Tällä kertaa tutustuimme Sibeliukseen satukirjan kautta. Paula Norosen Supermarsu ja jääräpää Janne -teos kertoo Emiliasta ja hänen luokastaan, jotka lähtevät leirikouluun ja tutustuvat Sibeliuksen kotiin Ainolaan. Ope luki kirjasta yhden luvun, jossa Emilia ja tämän kaverit joutuvat salaisen huoneen kautta vuoteen 1876 ja tapaavat siellä metsästä ja luonnosta pitävän sekä soittimia rakentavan ja soittavan 11 vuotiaan Sibeliuksen. Hauska fiktiivinen tarina, jossa on toki siemen myös totuutta.

supermarsu

Aiemmin lapset olivat keränneet Suomi mindmappia siitä, mitä itsenäisyydestä ja Suomesta heille oli tullut mieleen. Tähän liittyen ope oli valinnut Suomeen liitettyjä asioita ja esineitä. Nämä kävimme yhdessä läpi ja mietimme, miten kyseiset esineet liittyvät Suomeen. Mukana oli mm. Muumeja, salmiakkia, kartta ja saunatonttu. Sitten pelasimme Suomi-Kim peliä, jossa yksi esineistä piilotettiin, leikkijöiden pitäessä silmiään kiinni. Tämän jälkeen piti päätellä, mikä esine puuttui joukosta.

image

Leikkimisen jälkeen jatkoimme itsenäisyyspäivä teemalla. Ope luki Kaarinen Helakisan ja Leena Lumpeen Suomen lasten juhlakirjasta kohdan, jossa kerrottiin siitä, miten itsenäisyyspäivää Suomessa on tapana viettää.

suomen-lasten-juhlakirja

Tekstissä puhuttiin myös linnan juhlista, joten päätimme vielä järjestää omat leikkimieliset linnan juhlat. Valitsimme presidenttiparin ja sitten kättely sekä hyvän itsenäisyyspäivän toivotus. Lopuksi juhlimme musiikin ja tanssiaisten merkeissä – olivat ehkä hieman riehakkaammat kuin Saulin ja Jennin juhlat ??

image image

Itsenäisyyspäiväjuhlaa juhlistimme yhdessä koululaisten kanssa. Ohjelmassa oli mm. Lippulaulu, puhe, informatiivinen esitys Sibeliuksesta sekä eskareillekin tutuksi tullut Finlandia.

image

Viimeisellä kokoontumiskerralla Sibelius ja Suomi-teemalla luimme Katri Kirkkopellon Soiva Metsä – Jean Sibeliuksen matkassa -kirjaa yhdessä ykkösten kanssa. Teoksessa käydään läpi Sibeliuksen elämää osin fiktiivisen tarinan kautta. Tekstiä elävöittävät upeat kuvat ja musiikkinäytteet Sibeliuksen tuotannosta.

soiva_metsa_cd-30521782-frntl

Kirjan kuvat näytimme suuressa koossa dokumenttikameralla ja musiikkikappaleet olivat myös visuaalisesti videon muodossa. Youtubesta löytyy kirjaan musiikin tehneiden Jussi Makkosen ja Nazig Azezian musiikkivideoita, joita hyödynsimme eskareiden ja ykkösen oppilaiden kanssa. Alla Sibeliuksen Drömmen (Uni) visuaalisessa muodossa.

Eskarin joululahjat, osa 1

4.12.2015 Yleinen

Joulun odotusta lievittämään eskarilaiset saavat ”avata” erilaisia toiminnallisia joululahjoja. Tekemistä onkin syytä olla näin ennen joulua, sillä muuten aika kävisi pitkäksi jouluaattoa ja joululomaa odotellessa. Paketteja avatessa saatamme myös oppia jotakin tärkeää ja hyödyllistä, joten eivät nämä joulunajan leikit, laulut, tehtävät ja kokemukset mene tosiaankaan hukkaan. Seuraaksi saatte kuulla ja nähdä, mitä eskarin ensimmäiset joulupaketit pitivätkään sisällään.

Paketti #1: Joulukalenteri

Joulukalenterin luukkuja riittää jokaiselle eskarille avattavaksi. Luukut sisälsivät hieman jännitystä, leikkejä, lauluja, loruja sekä tarinan. Kalenterin avaamisen aloitimme joulupussin kiertäessä lapsen kädestä käteen kulkusen soidessa. Kenen kohdalle salainen joulupussi jäi kulkusen soiton loppuessa, sai nostaa pussista yhden eskarin nimen. Tämä lapsi pääsi valitsemaan joulukortin, jonka toisella puolella valittavissa oli mieluinen joululeikki, -loru tai -laulu.

image

Näistä leikimme, lauloimme tai loruilimme lapsen toiveen mukaan. Tämän jälkeen joulukalenteri jatkoi piilotusleikillä, jossa avaamisvuorossa olleen lapsen tuli etsiä kätketty punainen kirjekuori. Kuoren sisältä paljastui palapelin pala, jonka asetimme mielestämme oikeaan kohtaan taululle.

image

Jouluisena tarinan luimme aina yhden luvun eteenpäin Joulupukin jäljillä kirjaa, jossa tontut kiertävät eri maissa etsimässä joulupukkia, tutustuen samalla kunkin maan joulutapoja.

image image

Joulukalenterin lorut

”OLEN TONTTU TOMERA JA OSAAN MONTA SEIKKAA. NÄIN MÄ JUOSTA SIPSUTAN JA HEITÄN KUPERKEIKKAA. TIKAPUITA KIIPEÄN JA IKKUNASTA KARKAAN. NÄEN NÄILLÄ SILMILLÄ IHAN JOKA NURKKAAN.”

 ”TONTTU KIERTÄÄ KARTANOA, TONTTU KIERTÄÄ KARTANOA. TIRKISTÄÄ, TARKASTAA, KURKISTAA AKKUNASTA KURKISTAA IKKUNASTA. SOITTAA OVIKELLOA, PYYHKII JALAT JA ASTUU SISÄÄN.”

”PIKKUPEIKKO TAKKUTUKKA PITKÄHÄNTÄ RISASUKKA, ISTUU ITKEE KANNON PÄÄSSÄ PIENET VARPAAT AIVAN JÄÄSSÄ. TULI TONTTU PARSI SUKAN, SELVITTELI TAKKUTUKAN, ANTOI VIELÄ VILLATAKIN, PANI PÄÄHÄN TONTTULAKIN. PIKKU PEIKKO TUPSUTUKKA PITKÄHÄNTÄ SIISTITUKKA, ISTUU NAURAA KANNON PÄÄSSÄ EIPÄ OLE VARPAAT JÄÄSSÄ.”

 ”LOISTAA KUU JA ILLAN TÄHTI, TONTUT NE HÄMYSSÄ LIIKKEELLE LÄHTI. MINNE VAIN KULKEE TONTTUJEN RETKI, SIELLÄ ON ILON JA RIEMUN HETKI.”

 ”NELJÄ PIENTÄ TONTTUA TIP, TOP, TAP JA TUP KÄYVÄT ESIKOULUA HELMISILMÄT NAPILLAAN TAVAILEVAT AAPISTAAN. HUOPATOSSUT JALASSA ODOTTAVAT JOULUA OMENOITA NAMUJA NELJÄ KOULUTONTTUA.”

Joulukalenterin leikit

Liikunnalliset joulukalenterin leikit löytävät täältä: http://www.sport.fi/uutiset/uutinen/liikunnallinen-joulukalenteri-24-hauskaa-vinkkia Näistä valitsimme viisi omiin tarpeisiimme sopivinta.

Joulukalenterin laulut

JOULUPUU-ON-RAKENNETTU-700x516tonttupolkkaheituiki-tuiki

Paketti #2: Joulujuhla

Eskarin joulujuhla aloitettiin glögistä ja piparista nauttien.  Koulun ruokalassa tarjoiltujen herkkujen syönnin lomassa oli mukava rupatella ja vaihtaa kuulumisia sekä kuunnella jouluista musiikkia.

image

Tämän jälkeen lähdimme yhdessä Toivo Tontun tehtäväradalle, jossa kuljimme yhdessä perheidemme kanssa. Koulun eri kerroksiin sijoitetuilla rasteilla oli erilaisia jouluisia tehtäviä, jotka ratkaisimme yhdessä vanhempien ja sisarusten kanssa. Rastille saimme ohjeet kuvin ja sanoin, joten kaikki varmasti löysivät ne pienen etsiskelyn jälkeen.

image

Toivo Tontun tehtäväradan rastit

  • Lahja metsän eläimille

Keksikää yhdessä lahja ainakin yhdelle metsäneläimelle. Piirtäkää ja kirjoittakaa lahja metsän eläimen viereen.

Ilveksen lahjat

image

Karhun lahjat

image

Pöllön lahjat

image

Hiiren lahjat

image

  • Joulukuusen koristelu

Toivo Tonttu teki vahingossa virheen ja levitteli joulukuusen koristeet ympäri ämpäri. Auttakaa tonttua korjaamaan virhe. Etsikää kaksi koristetta ja ratkaiskaa koristeissa olevat laskutehtävät. Tämän jälkeen voitte ripustaa koristeet kuuseen.

image

  • Tontun työhakemus

Joulupukki on sortunut tänä jouluna stressaamaan. Joulupukki pyytääkin apua jouluvalmisteluihin, joulua ei tarvitse kokonaan peruuttaa. Täyttäkää tontun työhakemus yhdessä ja laittakaa se postilaatikkoon. Tässä muutamia Korvatunturille saapuneita työhakemuksia.

image image image image image image image image

  • Joulukortit

Ennen kuin joulukortit voidaan lähettää, pitää saada sanat, riimit ja tavut kohdalleen… Tällä rastilla perheet pähkäilivät riimejä, arvoituksia ja tavutehtäviä. Alla joulukorttien visaiset tehtävät.

MITKÄ KAKSI JOULUISTA SANAA – YHDISTÄ TAVUT

 

NIN         VÄ           PÄI          PI

 

PA           KU           KAK         PAR

 

TA

 

ARVOITUKSIA – MIKÄ?

 

RUSKEA JA MAUSTEINEN,

MAKU HYVIN JOULUINEN. 

PELKÄSTÄÄN TAI KORISTEILLA

MAIDON KERA VOI NAPOSTELLA

 

PUNAINEN LAKKI

LÄMMIN TAKKI

HILJALLEEN SIPSUTTAA

IKKUNOISTA KURKISTAA

PYÖREÄ JA VALKEA,

KYLMÄ JA SULAVA

 

LENTÄÄ LIITÄÄ

KAARTAA KIITÄÄ

POROT EDESSÄ

JOULUPUKKI KYYDISSÄ

 

NAURAVA JA NOPEA

LAPSILLE KANTAA LAHJOJA

HAHMO TÄMÄ IHANA

 

RIMMAA RIIMIT KOHDALLEEN

 

TONTTU HIIPII HIPSUTTAA

VERHON RAOSTA___________

ONKO TÄÄLLÄ KILTTEJÄ LAPSIA?

 

SYDÄMESSÄ PIENESSÄKIN

ASUU JOULUN TAIKA

PYSÄHDY SIIS SINÄKIN

NYT ON JUHLAN ____________

 

NIIN TULI JÄLLEEN JOULU

JA LOPPUI VIIMEIN__________

 

OLEN TONTTU ENKÄ MUUTA

TÖLLISTELEN ILLAN________

  • Askartelu

Joulupukin pajassakin tarvitaan apua. Pukki oli unohtanut koristella Korvatunturin oman joulukuusen ja koristeetkin olivat kadoksissa. Joulupukki tarvitsee siis teidän apuanne. Leikatkaa, liimatkaa ja askarrelkaa sydämellisiä joulukoristeita.

image

Paketti #3: Jouluelokuva

Joulupukki-noitarumpu

Yhdessä ykkösten kanssa kokoonnuimme katsomaan jouluelokuvaa. Mauri Kunnaksen Joulupukki ja noitarumpu -animaatio oli meidän valintamme.

image

Joulupukki ja noitarumpu kertoo siitä, kun Jouluaatto lähenee ja Joulupukille on iskenyt flunssa. Eikä nuha ole ainoa asia joka painaa pukin mieltä. Joulupukki tonttuineen yrittää pähkiä mitä ihmettä Vekara on toivonut lahjaksi. Kaiken kukkuraksi Korvatunturilla on alkanut tapahtumia outoja juttuja – joku tekee kiusaa Joulupukille. Mutta kuka? Ja miksi? Saako Joulupukki selville mitä Vekara on toivonut? Paljastuuko kiusantekijä? Entä paraneeko pukki jouluaatoksi? Pääsimme mukaan Joulupukin töihin ja saaimme elokuvan myötä vastauksen näihin askarruttaviin kysymyksiin! Svengataan lopuksi yhdessä elokuvan tunnusmusiikin, J. Karjalaisen Joulupukin töissä, tahtiin…