Selaat arkistoa kohteelle joululoma.

Back to eskari

8.1.2016 Yleinen

Eskari alkoi kevätlukukauden 2016 osalta lyhyellä kahden päivän viikolla. Käytimme nämä päivät kuitenkin hyväksemme vaihtamalla lomakuulumisen, muistelemalla mennyttä joululomaa, tekemällä pieniä YYA-harjoituksia (ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa) sekä tietenkin leikkimällä joulupukin tuomilla leluilla.

Lomakuulumiset

Paikanvaihtoleikki

Istuimme piirissä tuoleilla ja leikin ohjaaja esitti väittämiä siitä, mitä olimme saattaneet tehdä lomalla, esim. ”Kävin joululomalla luistelemassa.” Mikäli oli tehnyt kyseistä asiaa lomalla, piti vaihtaa paikkaa.

Lomahaastattelu

Lomahaastattelua varten ryhmä jaettiin pareiksi, joille annettiin muutama minuutti aikaa vaihtaa lomakuulumiset. Tärkeää oli painaa mieleen, mitä toinen kertoi. Lopuksi kuulumiset vaihdettiin yhteisesti siten, että jokainen sai kertoa sen, mitä pari oli tehnyt loman aikana.

image

Joululomabingo

Jokaiselle lapselle jaettiin bingoalusta, johon oli tavoitteena kerätä mahdollisimman monta nimikirjoitusta eri kavereilta. Bingoalustan kanssa käytiin siis kiertämässä ryhmäläisten luona ja kyselemässä mitä oli tehnyt lomalla. Jos oli esim. nähnyt ilotulituksen lomalla, kirjoitti nimensä sen kuvan kohdalle.

image

Uuden vuoden selfiet

Tehtävänämme oli ottaa itsestämme leikki-selfiet eli omakuvat valmiille älypuhelinmonisteelle. Tämä tapahtui tietenkin piirtämällä. Halutessaan saattoi lisätä kuvansa taustalle ilotulituksen tai päähänsä hauskan hatun.

image image image

Snapshotit joululomasta

Piirsimme joululomastamme myös snapshotteja eli tilannekuvia. Näin pääsimme samalla muistelemaan sitä, mitä olimme eri kohdissa lomaa tehneet. Muisteltavana oli mm. 1. lomapäivän ja jouluaaton tapahtumat sekä mieluisin lahja. Näistä mielikuvista lasten tuli kehitellä yhteen kuvaan sopiva snapshot…

image image

YYA-harjoituksia

Ystävällisyys, yhteistyö ja avunanto -teemaa aloittelimme myös näin heti loman jälkeen. Näillä kokoontumiskerroilla yhdistelemme materiaali hieman eri lähteistä. Mukana on harjoituksia MLL:n ”Muumien malliin” -paketista, jossa harjoitellaan sosiaalisia taitoja. ”Muumit löydät halutessasi täältä: http://www.mll.fi/kasvattajille/tapakasvatus/ Lisäksi tehtäviä ja leikkejä on sovellettu ”Häyjyherneitä ja lempeyslientä” kirjasta, jossa on erilaisia ideoita lasten ristiriitatilanteiden ehkäisyyn. Mukana on myös Serilaisia draamaleikkejä ja -harjoituksia. Tässä ensimmäisellä harjoituskerralla käsiteltyjä aiheita ja leikkejä.

lempeys

Tutustuminen

Aloitimme leikkimällä nimi- ja tutustumisleikkejä. Ensin pelasimme kopittelua, jossa pallon kiinnisaanut pelaaja sanoi aina oman nimensä. Vaativampana versiona lisäsimme leikkiin ”vuorosanat” tähän tapaan. ”Olen _______ ja heitän pallon sinulle ______.” ”Kiitos ______ pallosta. Olen ________ ja heitän pallon sinulle _______ .” Lisäksi teimme piirissä nimi ja liike -harjoitusta, jossa piti sanoa oma nimi ja liittää siihen jokin liike. Näin jatkoimme muutaman kierroksen. Paikanvaihtoleikistä leikimme versiota, jossa piti vaihtaa paikkaa, esim. lauseen: ”Haluan tutustua ihmisiin, jotka pitävät kissoita” perusteella. Eli jos halusi tutustua tälläiseen ihmiseen, tuli etsiä uusi paikka.

Kaikki otetaan mukaan

Johdatteluna aiheeseen katsoimme ”Muumien malliin” -materiaalipaketin ensimmäisen videopätkän, jossa käsitellään leikkiä, eritoten leikkiin mukaan ottamista. Voit katsoa kaikki ”Muumien malliin” videoklipit täältä:

Tämän jälkeen keskustelimme ensin yhteisesti siitä, mitä Muumivideolla tapahtui. Kuka oli reilu ja kuka epäreilu? Pohdimme miksi muumipeikon käytös tuntui reilulta ja Haisulin epäreilulta. Mietimme myös leikkiin mukaan ottamista omasta näkökulmasta – oliko joku joskus ollut Haisuli? Miltä tuntuu jäädä leikin ulkopuolelle? Jatkoimme tysökentelyä pienryhmissä, joissa pohdimme keinoja saada kaikki halukkaan mukaan leikkiin ja keksimme kaikielle sopivia leikkejä. Lopuksi keräsimme ryhmien aikaansaannokset taululle.

Jatkoimme teeman käsittelyä muutamalla leikinomaisella harjoituksella. Ensin leikimme ”Tulva Muumilaaksossa” -leikkiä, jossa piti aina tulvan tullessa yhteistyöllä saada koko ryhmä mahtumaan lautalla. Lauttaa pienennettiin aina vähitellen, jolloin tehtävä vaikeutui. Pienien neuvotteluiden ja open palautteen jälkeen leikki onnistuikin kerta kerralta paremmin.

image

Toisena leikkinä aloitimme valmistautumisen ”Salainen ystävä” tehtävään. Jokainen kirjoitti oman nimensä lapulle, joka taitettiin ja laitettiin salaisuuspussiin. Lisäksi juttelimme siitä, mitä ”salainen” ja ”ystävä” sanat tarkoittavat..

image

Kansakoulun joulujuhlan historiaa

16.12.2015 Historia

FM Mauri Junttila

Jokaisella on muistikuvia koulun joulujuhlista. Niitä on kansakouluista, oppikouluista ja peruskouluista. Niitä on meillä myös ammattikouluista ja – opistoista.

Kunnallisten kansakoulujen historia juontaa meillä Suomen autonomian ajalle. Vuonna 1866 annettiin keisarillinen kansakouluasetus. Kansakouluja alettiin perustaa Suomeen.  Sitä ennen lasten ja nuorten opetus Suomessa oli ollut seurakuntien lukkarinkoulujen varassa.

Varhaisimpia Suomen kansakouluja oli ollut muutamia yksityisten henkilöiden ylläpitämiä kouluja. Esimerkiksi eräs kenraali Johan Munck oli perustanut koulun kartanonsa maille  vuonna 1856. Siellä alettiin antamaan opetusta lapsille  syksyllä 1857. Kenraali Munck ei saanut kouluunsa valtionapua, vaan hän huolehti koulun kustannuksista itse. Tuohon kouluun päästäksen lapsilta oli vaadittu jonkinmoinen lukutaito.

Keisarillisen kouluasetuksen mukaisesta kunnallisista kansakouluista suunniteltiin kuusivuotisia. Lukkarinkoulut olivat olleet kestoltaan vain hyvin lyhyitä. Seurakuntien kinkereillä oli annettu myös opetusta. Mutta, pääpaino opetuksessa lukkarinkouluissa sekä kinkereillä oli ollut  kristillisessä kasvatuksessa ja opetuksessa, raamatunhistorian tapahtumissa. Seurakuntien lukkarinkouluissa oli opetettu lapsia lukemaan, mutta ei kirjoittamaan.

Pohjois-Pohjanmaalla, Limingassa kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1868. Se alkoi toimia kansakouluksi rakennetussa kookkaassa rakennuksessa Limingan kirkonkylässä. Limingan museoalueella on edelleeen vanha hyväkuntoinen koulurakennus. Sitä sanotaan ”kivikouluksi”. Se on juuri tämä ehkä Suomen vanhimpana kansakouluna aloittanut koulu. Lähikuntaan Temmekselle saivat hankittua kirkonkylän kansakoulun vuonna 1891.

Suomen koululaitoksen historian tärkeä merkkipaalu oli ollut 15.4. 1921. Silloin, yleinen oppivelvollisuus astui virallisesti voimaan Suomessa. Tämä tarkoitti sitä, että kunnilla  oli velvollisuus perustaa kansakoulu kylään, jos koulupiiriissä oli 20 oppilasta. Niinä päivinä eli 1920-luvulla alkoi toimia myös Temmeksen Haurukylän kansakoulu.

Kansakoulun opettajia valmistui opettajaseminaareista. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Raahessa oli ollut kansakoulunopettajia valmistava opettajaseminaari. Paljon kansakoulunopettajina toimi ennen vanhaan epäpäteviä. Saattoipa, joku hyvin kansakoulun suorittanut toimia opettajana. Heissä oli ollut myös keskikoulun tai kauppakoulun käyneitä. Opettajana saattoi toimia henkilö, joka oli suorittanut ylioppilastutkinnon ja hankki sillä tapaa ansiotuloja. Esimerkiksi taannoinen presidentti Mauno Koivisto oli toiminut ylioppilaana kansakoulun opettajana.

Maalaiskylien poikien käsitöiden opettajina toimi usein joku kylän käsistään tekevä mies.  Jos, koulussa oli miesopettaja, niin hän tavallisesti opetti poikien käsityöt. Tavallisesti naisopettaja opetti tyttöjen käsityöt.

Yleisen oppivelvollisuuden myötä kuntiin perustettiin kiertokouluja. Koulua pidettiin syrjäkylien taloissa. Opettajina niissä toimi kiertokoulunopettajia. Ennen oli ollut myös ns. supistettuja kansakouluja. Niissä lapsi suoritti oppivelvollisuutensa neljässä vuodessa.

Temmeksen Haurukylässä toimi vuosina 1956-1958 yläluokkien opettajana Pasi Saari niminen opettajaseminaarin käynyt nuorehko perheellinen mies. Alaluokilla oli naisopettajia. Opettajat, siellä olivat Temmeksen ulkopuolelta. Eräskin naisopettaja Köngäs – sukuniminen oli tullut sinne kaukaa Kittilästä.

Koulun kuusijuhla

Koulujen joulujuhlat ovat ehkä yhtä vanhoja kuin koulutkin ovat. Jo hyvin vanhaan aikaan kouluissa oli ollut joulujuhla. Sen jälkeen koululaisilla alkoi joululoma. Vuosikymmenellä 1950 kansakoulun joululoma oli 2-3 viikkoinen. Niinä aikoina  koulua oli vielä lauantaisinkin, ehkä siksi joululoma saaattoi olla melko pitkä. Usein maaseudun kansakouluissa joululoma oli yli kaksi viikkoa, joskus se saattoi olla peräti kolme viikkoa.

Joululomaa edelsi koulun joulujuhla. Se saattoi olla Santa Lucian päivänä (13.12) tai kohta jälkeen. Kouluihin palattiin tammikuussa. Kevätlukukausi saattoi alkaa joskus jopa Nuutinpäivän jälkeen, mutta aina se alkoi vasta loppiaisen jälkeen. Vuonna 1956 Lucian päivä oli torstaina 13.12. Vuonna 1957 Nuutinpäivä oli sunnuntaina 13.1.

Kansakoulun joulujuhlaa sanottiin ennen yleisesti kuusijuhlaksi.  Haurukylän kansakoulussa joulujuhlan ohjelmiin osallistuivat jollain tapaa kaikki koululaislapset. Tavanomainen ohjelma niissä oli ”Tiernapojat  esitys” tai jokin muu jouluaiheinen näytelmä.

Yhteiset joululaulut ja tonttuleikit olivat tärkeä osa koululaislasten kuusijuhlan ohjelmaa. ”Heinillä härkien kaukalon..” oli eräs hyvin tunnettu joululaulu. Esimerkiksi vuonna 1956 Haurukylän kansakoulun joulujuhlassa  laulua esittivät koululaiset Anneli Pasanen ja Ilona Sopenperä. Koulun joulujuhlaan kuului myös joulupukin vierailu. Hän ei juuri lahjoja jaellut, mutta silloin koululaisilla oli tapana kirjoitaa toisille lapsille joulukortteja. Pukki jakoi ne.  Haurukylän kansakoulun kuusijuhlaan kuului myös joulupuuro ja jokin pieni rusinainen hyvänmakuinen joulupullakin saatiin. Haurukylän kansakoulun kuusijuhlassa oli aina melko kookas koristeltu joulukuusi.

Pienen Temmeksen Haurukylän kansakoulun joulujuhlaan osallistuivat kaikki kyläläiset. Eihän pienessä kylässä muita tapahtumia juuri ollut. Koululaisten joulujuhla oli illalla. Tavallisesti seuraavana päivänä tai lähipäivinä käytiin hakemassa syyslukukauden todistukset koulusta. Sitten jäätiin joululomalle.

Lähteitä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuusijuhla
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2005/0206/lomat.html
http://www.kirjastovirma.fi/muhos/koululaitos
https://fi.wikipedia.org/wiki/Limingan_museoalue
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansakoulu
http://www.kirjastovirma.fi/kirjastot/liminka
http://www.kirjastovirma.fi/kirjastot/tyrnava
https://tyrnavanhaurukyla.wordpress.com/category/historia/
http://www.kirjastovirma.fi/temmes/pitajanumero/opetusjakoulu
http://www.hausjarvi.fi/Hausjarvi/Sivut/Yleistietoa/Historiaa/Eskon-koulu/

Temmeksen Haurukylän kansakoulun vuosien 1956-1957 oppilaita

Temmeksen Haurukylän kansakoulun vuosien 1956-1957 oppilaita