Selaat arkistoa kohteelle Joulujuhla.

Viikonloppu #5

11.12.2016 Yleinen

Okei aloitetaan. Kun viikonloppu alkoi perjantaina olin kaverini kanssa. Leikimme koko päivän. Olimme vain ulkona koko ajan. Sitten kävimme moikkaamassa pikkusiskojani yhdessä välissä. Kaverillani oli jokin lelu joka piti ampua ilmaan. Ammuskelimme sitä meidän takametsän takana olevalla kukkulalla. Se oli hauskaa. Sitten  yhdessä vaiheessa satutin jalkani. Kivien takia. Makasin vähän maassa ja nousin. Sitten menimme takaisin leikkimään. Sitten lauantaina kun heräsin avasin joulukalenterista kymmenes luukun menin aamupalalle ja sitten kännykälle olin kännykällä kunnes menin syömään lounasta. Sitten viestittelin kaverini kanssa jonka kanssa olin ollut edellisenä päivänä. Menin hänen kanssa taas. Ja olin taas koko päivän hänen kanssaan. Sitten menin kotiin olin vähän kännykällä ja sitten söimme iltapalan. Sitten vain menimme nukkumaan. Sitten heräsin, avasin 11 luukun, menin syömään aamupalaa ja sitten kännyälle viestittelin taas kaverini kanssa mutta tällä kertaa hän ei voinut alkaa. Joten menin tietokoneelle. Olin siinä tunnin. Sitten… Tuota noin…. En muista….. Mutta illalla menimme seuroihin koska siellä oli joulujuhlat. Näin yhden rinnakkaisluokkalaisen. Sitten kun tulimme seuroista  menin kännykälle sitten syömään iltapalan vähän koneelle ja sitten nukkumaan.

Kansakoulun joulujuhlan historiaa

16.12.2015 Historia

FM Mauri Junttila

Jokaisella on muistikuvia koulun joulujuhlista. Niitä on kansakouluista, oppikouluista ja peruskouluista. Niitä on meillä myös ammattikouluista ja – opistoista.

Kunnallisten kansakoulujen historia juontaa meillä Suomen autonomian ajalle. Vuonna 1866 annettiin keisarillinen kansakouluasetus. Kansakouluja alettiin perustaa Suomeen.  Sitä ennen lasten ja nuorten opetus Suomessa oli ollut seurakuntien lukkarinkoulujen varassa.

Varhaisimpia Suomen kansakouluja oli ollut muutamia yksityisten henkilöiden ylläpitämiä kouluja. Esimerkiksi eräs kenraali Johan Munck oli perustanut koulun kartanonsa maille  vuonna 1856. Siellä alettiin antamaan opetusta lapsille  syksyllä 1857. Kenraali Munck ei saanut kouluunsa valtionapua, vaan hän huolehti koulun kustannuksista itse. Tuohon kouluun päästäksen lapsilta oli vaadittu jonkinmoinen lukutaito.

Keisarillisen kouluasetuksen mukaisesta kunnallisista kansakouluista suunniteltiin kuusivuotisia. Lukkarinkoulut olivat olleet kestoltaan vain hyvin lyhyitä. Seurakuntien kinkereillä oli annettu myös opetusta. Mutta, pääpaino opetuksessa lukkarinkouluissa sekä kinkereillä oli ollut  kristillisessä kasvatuksessa ja opetuksessa, raamatunhistorian tapahtumissa. Seurakuntien lukkarinkouluissa oli opetettu lapsia lukemaan, mutta ei kirjoittamaan.

Pohjois-Pohjanmaalla, Limingassa kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1868. Se alkoi toimia kansakouluksi rakennetussa kookkaassa rakennuksessa Limingan kirkonkylässä. Limingan museoalueella on edelleeen vanha hyväkuntoinen koulurakennus. Sitä sanotaan ”kivikouluksi”. Se on juuri tämä ehkä Suomen vanhimpana kansakouluna aloittanut koulu. Lähikuntaan Temmekselle saivat hankittua kirkonkylän kansakoulun vuonna 1891.

Suomen koululaitoksen historian tärkeä merkkipaalu oli ollut 15.4. 1921. Silloin, yleinen oppivelvollisuus astui virallisesti voimaan Suomessa. Tämä tarkoitti sitä, että kunnilla  oli velvollisuus perustaa kansakoulu kylään, jos koulupiiriissä oli 20 oppilasta. Niinä päivinä eli 1920-luvulla alkoi toimia myös Temmeksen Haurukylän kansakoulu.

Kansakoulun opettajia valmistui opettajaseminaareista. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Raahessa oli ollut kansakoulunopettajia valmistava opettajaseminaari. Paljon kansakoulunopettajina toimi ennen vanhaan epäpäteviä. Saattoipa, joku hyvin kansakoulun suorittanut toimia opettajana. Heissä oli ollut myös keskikoulun tai kauppakoulun käyneitä. Opettajana saattoi toimia henkilö, joka oli suorittanut ylioppilastutkinnon ja hankki sillä tapaa ansiotuloja. Esimerkiksi taannoinen presidentti Mauno Koivisto oli toiminut ylioppilaana kansakoulun opettajana.

Maalaiskylien poikien käsitöiden opettajina toimi usein joku kylän käsistään tekevä mies.  Jos, koulussa oli miesopettaja, niin hän tavallisesti opetti poikien käsityöt. Tavallisesti naisopettaja opetti tyttöjen käsityöt.

Yleisen oppivelvollisuuden myötä kuntiin perustettiin kiertokouluja. Koulua pidettiin syrjäkylien taloissa. Opettajina niissä toimi kiertokoulunopettajia. Ennen oli ollut myös ns. supistettuja kansakouluja. Niissä lapsi suoritti oppivelvollisuutensa neljässä vuodessa.

Temmeksen Haurukylässä toimi vuosina 1956-1958 yläluokkien opettajana Pasi Saari niminen opettajaseminaarin käynyt nuorehko perheellinen mies. Alaluokilla oli naisopettajia. Opettajat, siellä olivat Temmeksen ulkopuolelta. Eräskin naisopettaja Köngäs – sukuniminen oli tullut sinne kaukaa Kittilästä.

Koulun kuusijuhla

Koulujen joulujuhlat ovat ehkä yhtä vanhoja kuin koulutkin ovat. Jo hyvin vanhaan aikaan kouluissa oli ollut joulujuhla. Sen jälkeen koululaisilla alkoi joululoma. Vuosikymmenellä 1950 kansakoulun joululoma oli 2-3 viikkoinen. Niinä aikoina  koulua oli vielä lauantaisinkin, ehkä siksi joululoma saaattoi olla melko pitkä. Usein maaseudun kansakouluissa joululoma oli yli kaksi viikkoa, joskus se saattoi olla peräti kolme viikkoa.

Joululomaa edelsi koulun joulujuhla. Se saattoi olla Santa Lucian päivänä (13.12) tai kohta jälkeen. Kouluihin palattiin tammikuussa. Kevätlukukausi saattoi alkaa joskus jopa Nuutinpäivän jälkeen, mutta aina se alkoi vasta loppiaisen jälkeen. Vuonna 1956 Lucian päivä oli torstaina 13.12. Vuonna 1957 Nuutinpäivä oli sunnuntaina 13.1.

Kansakoulun joulujuhlaa sanottiin ennen yleisesti kuusijuhlaksi.  Haurukylän kansakoulussa joulujuhlan ohjelmiin osallistuivat jollain tapaa kaikki koululaislapset. Tavanomainen ohjelma niissä oli ”Tiernapojat  esitys” tai jokin muu jouluaiheinen näytelmä.

Yhteiset joululaulut ja tonttuleikit olivat tärkeä osa koululaislasten kuusijuhlan ohjelmaa. ”Heinillä härkien kaukalon..” oli eräs hyvin tunnettu joululaulu. Esimerkiksi vuonna 1956 Haurukylän kansakoulun joulujuhlassa  laulua esittivät koululaiset Anneli Pasanen ja Ilona Sopenperä. Koulun joulujuhlaan kuului myös joulupukin vierailu. Hän ei juuri lahjoja jaellut, mutta silloin koululaisilla oli tapana kirjoitaa toisille lapsille joulukortteja. Pukki jakoi ne.  Haurukylän kansakoulun kuusijuhlaan kuului myös joulupuuro ja jokin pieni rusinainen hyvänmakuinen joulupullakin saatiin. Haurukylän kansakoulun kuusijuhlassa oli aina melko kookas koristeltu joulukuusi.

Pienen Temmeksen Haurukylän kansakoulun joulujuhlaan osallistuivat kaikki kyläläiset. Eihän pienessä kylässä muita tapahtumia juuri ollut. Koululaisten joulujuhla oli illalla. Tavallisesti seuraavana päivänä tai lähipäivinä käytiin hakemassa syyslukukauden todistukset koulusta. Sitten jäätiin joululomalle.

Lähteitä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuusijuhla
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2005/0206/lomat.html
http://www.kirjastovirma.fi/muhos/koululaitos
https://fi.wikipedia.org/wiki/Limingan_museoalue
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansakoulu
http://www.kirjastovirma.fi/kirjastot/liminka
http://www.kirjastovirma.fi/kirjastot/tyrnava
https://tyrnavanhaurukyla.wordpress.com/category/historia/
http://www.kirjastovirma.fi/temmes/pitajanumero/opetusjakoulu
http://www.hausjarvi.fi/Hausjarvi/Sivut/Yleistietoa/Historiaa/Eskon-koulu/

Temmeksen Haurukylän kansakoulun vuosien 1956-1957 oppilaita

Temmeksen Haurukylän kansakoulun vuosien 1956-1957 oppilaita

Eskarin joululahjat, osa 1

4.12.2015 Yleinen

Joulun odotusta lievittämään eskarilaiset saavat ”avata” erilaisia toiminnallisia joululahjoja. Tekemistä onkin syytä olla näin ennen joulua, sillä muuten aika kävisi pitkäksi jouluaattoa ja joululomaa odotellessa. Paketteja avatessa saatamme myös oppia jotakin tärkeää ja hyödyllistä, joten eivät nämä joulunajan leikit, laulut, tehtävät ja kokemukset mene tosiaankaan hukkaan. Seuraaksi saatte kuulla ja nähdä, mitä eskarin ensimmäiset joulupaketit pitivätkään sisällään.

Paketti #1: Joulukalenteri

Joulukalenterin luukkuja riittää jokaiselle eskarille avattavaksi. Luukut sisälsivät hieman jännitystä, leikkejä, lauluja, loruja sekä tarinan. Kalenterin avaamisen aloitimme joulupussin kiertäessä lapsen kädestä käteen kulkusen soidessa. Kenen kohdalle salainen joulupussi jäi kulkusen soiton loppuessa, sai nostaa pussista yhden eskarin nimen. Tämä lapsi pääsi valitsemaan joulukortin, jonka toisella puolella valittavissa oli mieluinen joululeikki, -loru tai -laulu.

image

Näistä leikimme, lauloimme tai loruilimme lapsen toiveen mukaan. Tämän jälkeen joulukalenteri jatkoi piilotusleikillä, jossa avaamisvuorossa olleen lapsen tuli etsiä kätketty punainen kirjekuori. Kuoren sisältä paljastui palapelin pala, jonka asetimme mielestämme oikeaan kohtaan taululle.

image

Jouluisena tarinan luimme aina yhden luvun eteenpäin Joulupukin jäljillä kirjaa, jossa tontut kiertävät eri maissa etsimässä joulupukkia, tutustuen samalla kunkin maan joulutapoja.

image image

Joulukalenterin lorut

”OLEN TONTTU TOMERA JA OSAAN MONTA SEIKKAA. NÄIN MÄ JUOSTA SIPSUTAN JA HEITÄN KUPERKEIKKAA. TIKAPUITA KIIPEÄN JA IKKUNASTA KARKAAN. NÄEN NÄILLÄ SILMILLÄ IHAN JOKA NURKKAAN.”

 ”TONTTU KIERTÄÄ KARTANOA, TONTTU KIERTÄÄ KARTANOA. TIRKISTÄÄ, TARKASTAA, KURKISTAA AKKUNASTA KURKISTAA IKKUNASTA. SOITTAA OVIKELLOA, PYYHKII JALAT JA ASTUU SISÄÄN.”

”PIKKUPEIKKO TAKKUTUKKA PITKÄHÄNTÄ RISASUKKA, ISTUU ITKEE KANNON PÄÄSSÄ PIENET VARPAAT AIVAN JÄÄSSÄ. TULI TONTTU PARSI SUKAN, SELVITTELI TAKKUTUKAN, ANTOI VIELÄ VILLATAKIN, PANI PÄÄHÄN TONTTULAKIN. PIKKU PEIKKO TUPSUTUKKA PITKÄHÄNTÄ SIISTITUKKA, ISTUU NAURAA KANNON PÄÄSSÄ EIPÄ OLE VARPAAT JÄÄSSÄ.”

 ”LOISTAA KUU JA ILLAN TÄHTI, TONTUT NE HÄMYSSÄ LIIKKEELLE LÄHTI. MINNE VAIN KULKEE TONTTUJEN RETKI, SIELLÄ ON ILON JA RIEMUN HETKI.”

 ”NELJÄ PIENTÄ TONTTUA TIP, TOP, TAP JA TUP KÄYVÄT ESIKOULUA HELMISILMÄT NAPILLAAN TAVAILEVAT AAPISTAAN. HUOPATOSSUT JALASSA ODOTTAVAT JOULUA OMENOITA NAMUJA NELJÄ KOULUTONTTUA.”

Joulukalenterin leikit

Liikunnalliset joulukalenterin leikit löytävät täältä: http://www.sport.fi/uutiset/uutinen/liikunnallinen-joulukalenteri-24-hauskaa-vinkkia Näistä valitsimme viisi omiin tarpeisiimme sopivinta.

Joulukalenterin laulut

JOULUPUU-ON-RAKENNETTU-700x516tonttupolkkaheituiki-tuiki

Paketti #2: Joulujuhla

Eskarin joulujuhla aloitettiin glögistä ja piparista nauttien.  Koulun ruokalassa tarjoiltujen herkkujen syönnin lomassa oli mukava rupatella ja vaihtaa kuulumisia sekä kuunnella jouluista musiikkia.

image

Tämän jälkeen lähdimme yhdessä Toivo Tontun tehtäväradalle, jossa kuljimme yhdessä perheidemme kanssa. Koulun eri kerroksiin sijoitetuilla rasteilla oli erilaisia jouluisia tehtäviä, jotka ratkaisimme yhdessä vanhempien ja sisarusten kanssa. Rastille saimme ohjeet kuvin ja sanoin, joten kaikki varmasti löysivät ne pienen etsiskelyn jälkeen.

image

Toivo Tontun tehtäväradan rastit

  • Lahja metsän eläimille

Keksikää yhdessä lahja ainakin yhdelle metsäneläimelle. Piirtäkää ja kirjoittakaa lahja metsän eläimen viereen.

Ilveksen lahjat

image

Karhun lahjat

image

Pöllön lahjat

image

Hiiren lahjat

image

  • Joulukuusen koristelu

Toivo Tonttu teki vahingossa virheen ja levitteli joulukuusen koristeet ympäri ämpäri. Auttakaa tonttua korjaamaan virhe. Etsikää kaksi koristetta ja ratkaiskaa koristeissa olevat laskutehtävät. Tämän jälkeen voitte ripustaa koristeet kuuseen.

image

  • Tontun työhakemus

Joulupukki on sortunut tänä jouluna stressaamaan. Joulupukki pyytääkin apua jouluvalmisteluihin, joulua ei tarvitse kokonaan peruuttaa. Täyttäkää tontun työhakemus yhdessä ja laittakaa se postilaatikkoon. Tässä muutamia Korvatunturille saapuneita työhakemuksia.

image image image image image image image image

  • Joulukortit

Ennen kuin joulukortit voidaan lähettää, pitää saada sanat, riimit ja tavut kohdalleen… Tällä rastilla perheet pähkäilivät riimejä, arvoituksia ja tavutehtäviä. Alla joulukorttien visaiset tehtävät.

MITKÄ KAKSI JOULUISTA SANAA – YHDISTÄ TAVUT

 

NIN         VÄ           PÄI          PI

 

PA           KU           KAK         PAR

 

TA

 

ARVOITUKSIA – MIKÄ?

 

RUSKEA JA MAUSTEINEN,

MAKU HYVIN JOULUINEN. 

PELKÄSTÄÄN TAI KORISTEILLA

MAIDON KERA VOI NAPOSTELLA

 

PUNAINEN LAKKI

LÄMMIN TAKKI

HILJALLEEN SIPSUTTAA

IKKUNOISTA KURKISTAA

PYÖREÄ JA VALKEA,

KYLMÄ JA SULAVA

 

LENTÄÄ LIITÄÄ

KAARTAA KIITÄÄ

POROT EDESSÄ

JOULUPUKKI KYYDISSÄ

 

NAURAVA JA NOPEA

LAPSILLE KANTAA LAHJOJA

HAHMO TÄMÄ IHANA

 

RIMMAA RIIMIT KOHDALLEEN

 

TONTTU HIIPII HIPSUTTAA

VERHON RAOSTA___________

ONKO TÄÄLLÄ KILTTEJÄ LAPSIA?

 

SYDÄMESSÄ PIENESSÄKIN

ASUU JOULUN TAIKA

PYSÄHDY SIIS SINÄKIN

NYT ON JUHLAN ____________

 

NIIN TULI JÄLLEEN JOULU

JA LOPPUI VIIMEIN__________

 

OLEN TONTTU ENKÄ MUUTA

TÖLLISTELEN ILLAN________

  • Askartelu

Joulupukin pajassakin tarvitaan apua. Pukki oli unohtanut koristella Korvatunturin oman joulukuusen ja koristeetkin olivat kadoksissa. Joulupukki tarvitsee siis teidän apuanne. Leikatkaa, liimatkaa ja askarrelkaa sydämellisiä joulukoristeita.

image

Paketti #3: Jouluelokuva

Joulupukki-noitarumpu

Yhdessä ykkösten kanssa kokoonnuimme katsomaan jouluelokuvaa. Mauri Kunnaksen Joulupukki ja noitarumpu -animaatio oli meidän valintamme.

image

Joulupukki ja noitarumpu kertoo siitä, kun Jouluaatto lähenee ja Joulupukille on iskenyt flunssa. Eikä nuha ole ainoa asia joka painaa pukin mieltä. Joulupukki tonttuineen yrittää pähkiä mitä ihmettä Vekara on toivonut lahjaksi. Kaiken kukkuraksi Korvatunturilla on alkanut tapahtumia outoja juttuja – joku tekee kiusaa Joulupukille. Mutta kuka? Ja miksi? Saako Joulupukki selville mitä Vekara on toivonut? Paljastuuko kiusantekijä? Entä paraneeko pukki jouluaatoksi? Pääsimme mukaan Joulupukin töihin ja saaimme elokuvan myötä vastauksen näihin askarruttaviin kysymyksiin! Svengataan lopuksi yhdessä elokuvan tunnusmusiikin, J. Karjalaisen Joulupukin töissä, tahtiin…

Koululla tapahtuu – eskarin Joulujuhla

1.12.2015 Yleinen

Keskiviikkona 2.12.2015 klo 17-18.30

Kaukaan koululla

Ohjelmassa mm.

  • glögiä ja piparia
  • askartelua ja joululauluja
  • Toivo Tontun tehtävärata

TULETHAN PAIKALLE :) – TERVETULOA!

image

Tervetuloa eskarin Joulujuhlaan

9.11.2015 Yleinen

Vietämme Kaukaan eskarin toiminnallista Joulujuhlaa

Kaukaan koululla

Keskiviikkona 2.12.2015 klo 17 – n. 18.30

Ohjelmassa:

klo 17 – 17.30 Joulumusiikkia glögin ja piparin kera

klo 17.30 – n. 18.30 Jouluaarteen etsintää, askartelua ja lauluja…

TERVETULOA!

image