Selaat arkistoa kohteelle Johtaminen.

Johdatus johtamiseen!

11.11.2015 Yleinen

Mitä on Johtaminen?

Johtamisen ja johtajan määritelmiä on monia. Otan tähän alkuun lainauksen Puolustusvoimien Johtajan käsikirjasta, jossa kerrotaan yksi näkemys mitä johtaminen on:”Johtaminen voidaan nähdä toimintana, jonka avulla ihmisten voimavaroja ja työpanosta pystytään hankkimaan, kohdentamaan ja hyödyntämään tehokkaasti tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Johtamisen tavoitteena on saada erilaiset, eri asemissa olevat ja eri tavoin vaikutusvaltaiset henkilöt toimimaan organisaation arjessa yhteistyössä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Johtamisen teorian tarkoituksena on tarkastella johtamista sen toiminnan, tehtävien, tarkoituksen ja laajuuden näkökulmasta.” (Johtajan Käsikirja. Puolustusvoimat, pääesikunta, henkilöstöosasto 2012.)

Taustaa

Suomenkielen sana johtaminen vastaa englanniksi sanoja management, leadership. Englannin kielen sanat siis tarkoittavat johtamista, johtoasemaa, hoitoa ja hallintaa. Mielestäni englannin kieli kuvaakin paremmin, mitä johtaminen on ja mitä kaikkea siihen voi kuulua. On siis ihan hyödyllistä näin aluksi mainita, mitä nämä sanat tarkoittavat.

Minkälainen on hyvä johtaja?

Johtajalta usein odotetaan paljon. Jos mietitään hyvää johtajaa saadaan usein vastaukseksi, että hän on oikeudenmukainen, kannustava, luotettava, helposti lähestyttävä jne… Jokaisella meistä on oma näkemys hyvästä johtajasta, mutta usein pääpiirteet ovat hyvillä johtajilla samankaltaisia. Luennolla keskustelimme myös johtamistavoista. Esimerkiksi johtaja voi johtaa omalla esimerkillään. Johtamistapoja on luokiteltu ja usein eri johtamistyylit kertovat johtajan suhteesta alaisiin. Esimerkiksi luottamuksen puute alaisiin voi näkyä vahvana kontrollina alaisiin. Johtaja on myös usein keulakuvana ja kohtaa arvostelua alaisiltaan. Aineettoman pääoman johtamisen kurssilla kuulin sanonnan ”Hyvä pomo on jokaisen työntekijän perusoikeus, mutta toisaalta hyvä alainen on jokaisen johtajan perusoikeus”. Mielestäni johtajaa arvioidessa on myös tarkasteltava minkälaisia alaiset ovat. Toisaalta armeijassa usein sanottiin, että ”hyvä johtaja on myös hyvä alainen”.

Johtamisen mallit ja teoriat

Itselleni ensimmäinen kosketus johtamisoppiin tuli varusmiespalveluksen aikana. Siellä johtaminen perustui vahvasti syväjohtamiseen ja johtamisen kulmakiviin. Syväjohtamisen malli perustuukin juuri ihmistenjohtamiseen. Armeijassa kulmakiviä ”jankattiin” useita kertoja ja ne ovat luottamus, innostus, oppiminen ja arvostus. Oppikirjana käytettiin ensimmäisessä kappaleessa lainaamaani Johtajan käsikirjaa.
Johtamista voidaan tarkastella eri tavoin. Joidenkin näkemysten mukaan johtajaksi ja johtamiseen synnytään. Nykyään kuitenkin tiedetään, että johtamista voidaan opetella ja johtajaksi voidaan kasvaa ja omaa johtamistyyliään voi kehittää. Eräänlaisesta suurjohtajuudesta ollaan siis siirtymässä pois. Johtajuus on myös murroksessa. Aineettoman pääoman johtamisen kurssilla nousi esille, että uudet Y-sukupolven johtajat muovaavat johtajakenttää. Esimerkiksi johtajatehtävissä voi koulutus nykyään korvata kokemuksen.

Ensimmäinen luento

9.11.2015 Yleinen

28.10.2015

Kurssi pyörähti käyntiin keskiviikon ensimmäisellä luennolla. Luennon aluksi kävimme läpi kurssin yleisen kulun. Kurssiin siis sisältyvät massaluennot, oppimispäiväkirjan kirjoittaminen, vertaisarviointi ja lopuksi tentti.

Luennon aikana pohdimme kahta käsitettä: johtaminen ja organisointi. Kurssikirja, Managing and organizations (Stewart Clegg, Martin Kornberger, Tyrone Pitsis), selittää johtamisen tarkoittavan toiminnallista ja relationaalista (eli suhteellista) toimintaa, joka sisältää tuloksien aikaansaamisen. Tehtävänä johtajalla on ottaa omalta taholtaan ja muiden kanssa osaa organisaation toiminnassa saavutusten aikaansaamiseksi. Organisoinniksi taas määritellään systemaattisesti järjestettyä rakennetta, joka vastaa ihmisistä, asioista, tiedosta ja teknologiasta. Tavoitteena on saavuttaa määrätyt päämäärät. Kuten voi huomata, kummankin käsitteen päämäärät ovat pitkän tähtäimen saavutuksia. Niitä kohdin edetään tekemällä pienempiä ratkaisuja ja saavutuksia.

Management suomennetaan siis johtamiseksi, jota tapahtuu hallinnon tasolta. Se on ihmisen opastamista, käskyttämistä ja tukemista. Keskustelimmekin luennon aikana erilaisista johtamistyyleistä, jotka on luentodioissa jaettu kolmeen alueeseen. Auktoritäärisessä tyylissä johtaja käskee ja alaiset tottelevat. Tätä tapahtuu esimerkiksi valtioissa, joissa hallintomuotona on diktatuuri. Demokraattisessa tyylissä johtaja kuuntelee alaisiaan, mutta tekee itse kuitenkin lopullisen päätöksen. Suomen hallintomme on demokraattinen. Minusta on todella tärkeää, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Historiassa monet diktaattorit, kuten Hitler, ovat aiheuttaneet paljon pahaa kansalle ja muille kansoille. Kun taas demokraattisissa valtioissa ei samanlaisia tilanteita ole tapahtunut. Mielestäni diktaattorien päätäntävalta on liian suuri. Nähtiinhän se Hitlerin ja Stalinin aikana. Mutta en halua täysin tyrmätä tätä johtamisen tyyliä, sillä joissakin tilanteissa se on tarpeellinen. Esimerkiksi sodassa sotapääliköllä tulee olla tiedossa toimintamenetelmät, joita sotilaat tottelevat tilanteen etenemiseksi. Viimeisenä tyylinä esitetään free-rein tyyli, minkä voisi suomentaa vapaaksi johtamiseksi. Johtaja antaa täydellisen vapauden alaisilleen. Eli päätöksentekovalta on uskottu heille. Tässä tyylissä johtaja ei käytä valtaa, mutta pitää yhteyttä. Alaisilta vaaditaan enemmän, kuin kahdessa edeltävässä tyylissä. Heidän tulee harjoittaa itsehillintää ja kehittää omaa persoonallisuuttaan. Mielestäni tämä tyyli on jokaiselle osalliselle kasvun kannalta hyvä. Kenenkään ei tarvitse asettua tietynlaiseen muottiin, vaan jokainen saa itse kehittää itseään omalla hyvällä tavalla. Johtamistyyliin vaikuttaa ensisijaisesti se, onko johdettavana asia vai ihmiset. Johtajalta vaaditaankin nykypäivänä tilannetajua ja johtamistyylien soveltamista erilaisissa tilanteissa. Itse kuitenkin arvostan johtajia, joilla sosiaaliset taidot ovat hallussa ja ottavat alaisensa huomioon. Osa ihmisistä omistavat luonnostaan luonteenpiirteitä, jotka helpottavat johtajan asemassa olemista. Johtajuus on kuitenkin opeteltavissa oleva taito, johon tarvitaan vain tilannetajua,tunneälyä, motivaatiota ja vahvaa itseluottamusta. Rationaalisuus yhdistetään johtamiseen ja sitä pidetään todella tärkeänä käsitteenä johtamiseen liittyen. Sillä olemalla rationaalinen toimii systemaattisesti päämäärien saavuttamiseksi.

Yllätyin positiivisesti miten paljon aiemmilla psykologian tiedoilla on hyötyä tässä kurssissa. Yksilöiden johtamisessa psykologian tietämyksestä on apua. Positiivinen psykologia määritellään lyhyesti tunneälyksi. Joka on luentodiojen mukaan kykyä ottaa muiden tunteet huomioon ja tehdä päätöksiä niiden pohjalta. Taitavan johtajan tulisi omistaa tämä tieto, mutta hän ei itse saisi tuoda omaa tunne puoltaan työhön mukaan. Samalla lailla tämä on johtamisen mukaan taito, joka on opeteltavissa. Työntekijät ovat tehokkaimmillaan ollessaan onnellisia ja tyytyväisiä. Tunneälyn osaaminen on siis johtajalle todella tärkeä taito, sillä sen avulla hän saa työntekijöistä irti parhaimmat tulokset, mihin he pystyvät. Minulla ei ole vielä kertynyt suurta määrää kokemusta työelämästä. Kesätöitä olen kuitenkin monena kesänä tehnyt. Viime kesätyöpaikassani huomasi sen, kuinka paljon johtaja vaikuttaa koko työporukan ilmapiiriin. Johtajamme ei ollut sosiaalisesti ollenkaan lahjakas ja tunneälyä ei hänellä suuremmin ollut. Työntekijät olivat usein pettyneitä johtajan päätöksiin, mikä näkyikin monien työn tehossa ja motivaatiossa.