Selaat arkistoa kohteelle Itsenäisyyspäivä.

01.12.2017

1.12.2017 Yleinen

Se on sitten joulukuu jo! Katsoin heti herättyäni DVD:ltä ensimmäisen jakson The Joulukalenteria. The Joulukalenteri on jo ollut muutaman vuoden ajan tapanani katsoa, joulukuussa aina oikea jakso oikeana päivänä tietenkin. Heti perään vetäisin suklaajoulukalenterista ensimmäisen suklaan. Nami nami! The Joulukalenterihan tulee nyt taas telkkarista, tänään ensimmäinen jakso kello 18:50 Subilta. Jokaisen jakson pituus on muistaakseni jonkin verran päälle 10 minuuttia. Juulian joululevyä kuuntelin sitten jonkin aikaa, siinä on muutama aikas hieno kappale. Kiitos pikkuveljelle sen hankkimisesta minulle. Löytyyhän se nykyään Spotifystä, mutta on se hienoa omistaakin noin hieno levy.

Käytiin juuri äsken isoveljen kanssa Gigantista ostamassa Playstation VR. Olin oikeastaan valmis pettymään. Asentelemisessa meni jonkin aikaa ja sitten veli kokeili niitä vr-laseja ensin ja kyselin ihan malttamattomana, että miltä se näyttää? Saanko minäkin kokeilla? Veli ajatteli, että olen joku 10-vuotias. :) Minulla ei ollut mitään käsitystä, miltä virtuaalitodellisuus näyttäisi ja tuntuisi. Valitsimme Youtube VR:stä jonkin virtuaalivideon, jossa oli Paul McCartney. Ilman 3D-efektiä tosin. Katselin sitä ja ajattelin, että onpa erikoista, ihan kuin olisin videon sisällä itse! Itse asiassa tuli mieleen se, kun joskus näin hyvin realistisia selkounia. Mietin, että jos nyt olisi joku jyrkänne ja siitä pitäisi hypätä alas, niin en ehkä uskaltaisi! Vielä mielenkiintoisemmaksi meininki meni, kun kokeilin ”syvänmerensukellusta”. Kuva oli aika realistinen ja huutelin vaan, että ”mahtavaa, mahtavaa!”. Ajattelin, että tätä systeemiähän voisi soveltaa vaikka mihin hienoon. Esim. elokuva jossa itse olisi mukana, eli katsella ympärilleen ja näin, voisi tuntua tosi hienolta elämykseltä.

Sitten iskäkin tuli käymään ja hänkin kokeili uutta laitettamme ja taisi tykätä kovasti. Kysyin häneltä, ja hän vastasi, että ihan kiva. Virtuaalitodellisuus tuntuu jo nyt hienolta, vaikka se maailma on vielä lapsenkengissä. Ja tämähän on vasta halvin vaihtoehto, ehkä muut VR:t ovat vielä parempia! Minulla on laadukas pyörivä tuoli, jonka päällä on kiva istua virtuaalilasit päässään. Mutta ei siis ollut lopulta pettymys. Luulen, että tämä on hieno laite! Suosittelen ostamaan, jos on ylimääräistä rahaa! Vielä kun tosiaan tulisi paljon materiaalia, pelejä ja elokuvia. Haluan pyytää anteeksi äidiltä, joka ei halunnut, että ostamme PS VR:n. Tule joskus kokeilemaan niin huomaat, ettei se ole niin paha juttu!

Parin kuukauden aikana olen taas muuten vähän urheillut. Kerran viikossa olen käynyt pelaamassa sählyä ja se on ollut kivaa. Edellisestä kerrasta oli ollut joku puolitoista vuotta jo. Lenkkeillytkin olen melkein joka päivä, joten eiköhän kunto tässä pikkuhiljaa taas kohene.

Joulua odottelen innolla. Olen ostanut jo muutaman lahjan itselleni, ja suunnitelmissa oli ostaa vielä pikkuveljelle ja itselleni ainakin yksi kalliimpi lahja. En tiedä onnistuuko nyt, kun tähän PS VR:ään meni niin paljon mania. Esko Valtaojan Kohti ikusuutta vois olla yksi mihin rahat vielä hyvin riittäisivät. Itsenäisyyspäiväkin on ovella. Suunnittelin vähän, että syötäisiin pizzaa isoveljen ja äitin kanssa silloin. Ja katsottaisiin TV:stä linnan juhlia.

Itsenäisyyspäivä

12.12.2016 Yleinen

Itsenäisyyspäivänä kun heräsin menin syömään aamupalaa, katsoin kalenteria ja huomasin että oli itsenäisyyspäivä. Katsoin jääkaappiin ja siellä oli itseäisyyspäiväkakku. Sitten katsoin muihin kaapppeihin. Nekin oli täynnä herkkuja. Sitten menin kännykälle ja sen jälkeen menin tietokoneelle ja sitten taas kännykälle. Olin koko päivän kännykällä kunnes minut huudettiin pöytään. Siellä oli joulukinkkua, kakkua, sipsiä, limukkaa ja karkkia. Sitten menin taas kännykälle ja sen jälkeen nukkumaan. Tämä tapahtui 6.12.2016

Itsenäisyyspäivä

12.12.2016 Yleinen

Kirjoittaminen on vähän myösässä, mutta mielummin myöhään kuin ei milloinkaan. Suomen itsenäisyyspäivä oli siis 6.12. Ja asiaan… Suomi on kohta 100 vuotta ja tällä hetkellä 99v. Illalla seitsemän aikaa alkoi linnanjuhlat. Niitä en paljon seurannut. Itselle ehkä itsenäisyyspäivän kohokohta on Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Minun kaksi lempi hahmoa ovat ehdottomasti Rokka ja Hietanen. On mahtavaa, kun valtiomme Suomi on kohta 100 vuotta.

 

Saat lisää tietoa linnanjuhlista tältä sivustolta kaleva.

 

 

Eskarin joululahjat, osa 2

8.12.2015 Yleinen

Paketti #4: Suomi 98 vuotta ja paketti #5: Sibelius 150 vuotta

sibelius150-Yle-logo-1440x810

Tänä vuonna on vietetty Jean Sibelius 150 juhlavuotta ja Sibeliuksen päiväähän juhlistetaan virallisesti 8.12. Itsenäinen Suomi taas täytti 6.12. Kunnioitettavat 98 vuotta. Näitä kahta teemaa päätimme eskarissa käsitellä rintarinnan, koska juhlapäivät sattuvat niin lähelle toisiaan. Muutenkin aiheina Suomi ja Sibelius sopivat hyvin yhteen.

Aloitimme tutustumisen Sibeliukseen kuuntelemalla ja katselemalla upea video, joka yhdistää Sibeliuksen Finlandian vaikuttavalla tavalla Suomen luontoon, metsään ja eläimiin. Tämän jälkeen keskustelimme näkemästämme ja kuulemastamme. Ope kertoi lyhyesti Sibeliuksesta ja hänen elämästään. Näin mestarisäveltäjä ja Finlandia teos tulivat alustavasti tutuksi lapsille.

Luonteva jatkumo Sibelius-teemaan olivat soittimet. Seuraavaksi leikimmekin soittimien tunnistamista. Lapsille jaettiin moniste, jossa oli eri soittimien kuvia. Leikissä lapset laittoivat silmät kiinni ja ope otti liinan alta soittimen, jota ope soitti. Lasten tehtävänä oli värittää mielestään oikea soitin monisteestaan. Sitten katsoimme oikean soittimen ja kävimme läpi, oliko kyseessä jousi-, lyömä- vai puhallinsoitin. Katsoimme myös melko tarkkaan millainen oli soittimen ulkonäkö ja miten sitä soitetaan. Jousisoittimet ope soitti iPadin garage band -ohjelmalla. Hyvin lapset tunnistivat soittimia ja osasivat myös kertoa, miten niitä soitetaan.

image image

Seuraavalla kokoontumiskerralla palautimme ensin mieleen Sibeliuksen Finlandian. Nyt kuuntelimme teoksesta ainoastaan lauluosuuden. Kuuntelemisen jälkeen keskustelimme Finlandian sanoista, jossa lauletaan juuri nimenomaan Suomesta varsin mahtipontiseen sävyyn.

Sivusimme lyhyesti itsenäisyyspäivää keskustelussamme, mutta palasimme vielä Sibeliukseen. Tällä kertaa tutustuimme Sibeliukseen satukirjan kautta. Paula Norosen Supermarsu ja jääräpää Janne -teos kertoo Emiliasta ja hänen luokastaan, jotka lähtevät leirikouluun ja tutustuvat Sibeliuksen kotiin Ainolaan. Ope luki kirjasta yhden luvun, jossa Emilia ja tämän kaverit joutuvat salaisen huoneen kautta vuoteen 1876 ja tapaavat siellä metsästä ja luonnosta pitävän sekä soittimia rakentavan ja soittavan 11 vuotiaan Sibeliuksen. Hauska fiktiivinen tarina, jossa on toki siemen myös totuutta.

supermarsu

Aiemmin lapset olivat keränneet Suomi mindmappia siitä, mitä itsenäisyydestä ja Suomesta heille oli tullut mieleen. Tähän liittyen ope oli valinnut Suomeen liitettyjä asioita ja esineitä. Nämä kävimme yhdessä läpi ja mietimme, miten kyseiset esineet liittyvät Suomeen. Mukana oli mm. Muumeja, salmiakkia, kartta ja saunatonttu. Sitten pelasimme Suomi-Kim peliä, jossa yksi esineistä piilotettiin, leikkijöiden pitäessä silmiään kiinni. Tämän jälkeen piti päätellä, mikä esine puuttui joukosta.

image

Leikkimisen jälkeen jatkoimme itsenäisyyspäivä teemalla. Ope luki Kaarinen Helakisan ja Leena Lumpeen Suomen lasten juhlakirjasta kohdan, jossa kerrottiin siitä, miten itsenäisyyspäivää Suomessa on tapana viettää.

suomen-lasten-juhlakirja

Tekstissä puhuttiin myös linnan juhlista, joten päätimme vielä järjestää omat leikkimieliset linnan juhlat. Valitsimme presidenttiparin ja sitten kättely sekä hyvän itsenäisyyspäivän toivotus. Lopuksi juhlimme musiikin ja tanssiaisten merkeissä – olivat ehkä hieman riehakkaammat kuin Saulin ja Jennin juhlat ??

image image

Itsenäisyyspäiväjuhlaa juhlistimme yhdessä koululaisten kanssa. Ohjelmassa oli mm. Lippulaulu, puhe, informatiivinen esitys Sibeliuksesta sekä eskareillekin tutuksi tullut Finlandia.

image

Viimeisellä kokoontumiskerralla Sibelius ja Suomi-teemalla luimme Katri Kirkkopellon Soiva Metsä – Jean Sibeliuksen matkassa -kirjaa yhdessä ykkösten kanssa. Teoksessa käydään läpi Sibeliuksen elämää osin fiktiivisen tarinan kautta. Tekstiä elävöittävät upeat kuvat ja musiikkinäytteet Sibeliuksen tuotannosta.

soiva_metsa_cd-30521782-frntl

Kirjan kuvat näytimme suuressa koossa dokumenttikameralla ja musiikkikappaleet olivat myös visuaalisesti videon muodossa. Youtubesta löytyy kirjaan musiikin tehneiden Jussi Makkosen ja Nazig Azezian musiikkivideoita, joita hyödynsimme eskareiden ja ykkösen oppilaiden kanssa. Alla Sibeliuksen Drömmen (Uni) visuaalisessa muodossa.

Inkanblogin joulukalenteri luukku VI ”itsenäisyyspäivä”

6.12.2015 Joulukalenteri

Tänään mä kirjotan tosi lyhyesti:

Hyvää itsenäisyyspäivää! Suomi on nyt 98 vuotta, joten aika lähellä on kyllä sata vuotis synttärit! Sori kirjotan nyt näin lyhyesti. Ens kerrslla sit jotain pidempää!

<3 Inka

 

Itsenäisyyspäivän mielenosoituksesta

7.12.2014 Yleinen

Eieeieieieieieieieieiieeieiieie.

Mä niin toivoin, että tänä vuonna ei toistuisi viime vuoden mielenosoituksen kuvio. Eli, että rikotaan paikkoja ja aiheutetaan järjetöntä tuhoa täysin ulkopuolisille.

Toivoin todella, että tämä kaikki turha olisi jätetty välistä. Koska nyt itseasia eli mielenosoituksen syy jää taka-alalle kun media saa uutisoida mellakoivista anarkisti huligaani rikollisista. Eikä tietenkään kukaan lainkuuliainen kansalainen tahdo tulla millään tavalla liitetyksi näihin ihmisiin.

Varmasti moni muukin olisi voinut osallistua mielenilmaukseen, jos olisi voinut luottaa että mitään typeryyksiä ei tehdä. Mutta kuka kehtaa tunnustaa olleensa mielenilmauksessa, josta ensimmäisenä tulee mieleen rikotut paikat. Niinpä. No, ensi kerralla sitten järki käteen. Toivottavasti.

 

Hellyyttävä Joulu. 6 päivä Joulukuuta

6.12.2014 Alma sai yhteyden poikaansa, Yleinen

 

Oli Itsenäisyyspäivä. Irene kokkasi itselleen ja Taavetille ruokaa. Nyt odoteltiin Suikkasen Niilon soittoa, että päästään katsomaan miten Sykerön Alman ja Jaskan pesuhuoneen rakentaminen tehdään.

Sykeröllä Jaska oli tänään innoissaan. Hän odotteli Ireneä käymään että pääsisi ottamaan puhelimen laatikosta pois. Alma oli siihen laittanut kiellon ettei vain Jaska painele vääristä nappuloista. Näin oli vältetty siltä ettei vain puhelin menisi rikki. Jaska käveli toimettomana pirtin lattiaa pitkin odotellen Irmelin tuloa. ”Voi, voi sentään koskahan se tyttö oikein tulee”. ”Älä sinä siinä tytöttele, minä odottelen sitä timpuria käymään. Kai sinullakin on kiva istua kovilla pakkasilla lämpöisen istuimen päälle”. Ja taas Jaska käveli jo hiukan hermostuksissaan pitkin lattiaa. Viimein Jaska oli kuulevinaan auton äänen ja juoksi ikkunaan. Innoissaan hän huuteli Almalle, ”Nyt sieltä Irmeli tulee, taitaa olla Taavettikin mukana”. Jaska muuttui sangen iloiseksi, aivan kuin pieni poika olisi saannut karamellin.

enkeli soittaa

Irmeli ja Taavetti astuivat sisään ja jo Jaska kanniskeli puhelinlaatikkoa Irmelin käteen. ”Jaaha, täällä on sitten odotettu puhelimen avaamista”. ”Niin on, tuo Jaska on kuin pikkupoika. Laitoin kiellon ettei puhelinta saa ottaa laatikosta pois. Pitihän hänen kuitenkin se kansi aukaista kuitenkin”.

Samaan aikaan saapui Suikkasen Niilokin autollaan Sykerön pihaan. Sisään tullessaan Alma johdatti ensin vieraat kahvipöydän viereen ja kaatoi kahvit kuppiin. Tarjottavaa oli taas tuota ihanan makuista pullapitkoa ja tietenkin rahkapiirakkaa. Kahvia nautittiin iloisia asioita kertoen, vaan Jaska ei oikein saannut jutuista kiinni, hän kun odotteli puhelinta pahvilaatikosta.

Kahvin jälkeen siirryttiin katselemaan mihinkä sen pesuhuoneen saisi kaikkein helpommin tehtyä. Suikkasen Ville ehdotti paikkaa joka olisi kaikkein lähempänä kaivoa, silloin ei tarvitsisi rikkoa muista huoneista lattiaa. Tietenkin putket voi laittaa kulkemaan seinällekkin mutta silloin kun maalailee sisällä niin putket ovat aina edessä. Paikaksi katsottiin pientä makuuhuonetta joka on ollut aivan käyttämätön. ”Jos meille nyt joku sattuisi tulemaan yöksi niin on tuossa hiukan isompikin makuuhuone ollut käyttämättömänä”. Näin oli päätetty paikka valmiiksi. Miehet jäivät vielä keskustelemaan mitä ensimmäiseksi tehdään. Irene taas siirtyi keittiöön ja Jaska kulki perässä kuin häntä eläimellä. Irene otti puhelimet pois laatikoista ja hämmästys oli suuri kun siinä ei ollut lainkaan johtoa seinään. ”Miten ihmiset oikein kuulevat jos minä vaikka soitan jollekkin”. ”Ilmojen halki asiat lentelevät, sen paremmin en osaa minäkään sitä kertoa”. Punainen puhelin tuli Almalle ja sininen Jaskalle, näin ei ota väärää puhelinta mukaan kun muistaa vain värin. Irene laittoi kaikki Pin-koodit kuntoon ja näin olivat puhelimet valmiina.

kynttilä

”Jaska löysi kuitenkin pienen johdonpätkän laatikosta, ”Onhan täällä johto seinään”. ”Se on latausjohto, sitten kun akusta vähenee virta niin se on liitettävä seinään”. Irene kuiskasi Almalle, että soitetaanko pojallesi niin samalla sitten opit puhelinta käyttämään. ”En tiedä onko hänellä puhelinta ja mikä sen numero on”. ”Me voisimme ottaa sen tiedon numerotiedoituksesta”. Pojan nimi oli Jaakko Sykerö. Sovittiin, että Irene soittaa numeron. Irene paineli Alman puhelimen numeroita ja hetken päästä joku ilmeisesti siihen vastasi kun Irene alkoi puhumaan. ”Haluaisin tietää Jaakko Sykerön nimen, paikka on Kellojenniemi”. Ja aivan hetken päästä Irene kirjoitti numeroita paperille.

”Tuossako  on Jaakon numero, pitää laittaa se johonkin ylös”. ”Ei tarvitse vaan löydät sen numeron tästä puhelimesta kun näppäilet se näin esiin ja painat vain tuosta niin se alkaa Jaakon puhelimesta hälyyttämään. Ja kun olette lopettaneet puhelun niin painat tuosta punaisesta nappulasta. Nyt voit koska tahansa hänelle soittaa”. ”Minä soitan nyt heti kun olet vielä täälle, jos tulee vaikka ongelmia”. Alma arkailen otti puhelimen käteensä ja paineli näppäimiä, ”Menikö oikein”. Irma nyökytteli ja Alma nosti puhelimen korvalleen. Hetken päästä joku vastasi puhelimeen, ”Täällä on sun äitis. Kyyneleet pulpahtivat Alman silmiin. ”Minulla on tälläinen puhelin, että voit joskus soitella meille. Mikset ole yhtään käynnyt meillä”. Alma jutteli poikansa kanssa. Kyyneleen vuolaasti valuivat Alman silmistä. Äänikin hiukan vapisi kun kuitenkin tämä oli aivan uusi asia tälle vanhusparille, kun olkkarin nurkassa oli vain ikuisuuden vanha radio ennestään.

Alma jutteli poikansa kanssa pitkään ja myöskin hänen vaimonsa kanssa. Lopulta kun puhelu lopetettiin kävi Alma taas istumaan keinutuoliinsa. Hän vinkkasi kädellään Irenen luokseen ja halasi häntä. Nyt Alma itki jo oikein äänekkäästä, ”Olen vaan niin suunnattoman onnellinen tästä hetkestä. Sain puhua poikani kanssa”. Kun tilanne hiukan rauhoittui, kertoi Alma syyn mikseivät ole täällä käyneet. Syynä oli lasten syntymiset. Meillä kun on niin huonot pesumahdollisuudet, ei saunaakaan viitsi kahta kertaa päivässä lämmittää. Mutta nyt varmaan tulevat jouluna kun pesuhuone on valmis, vai onko se.

pukki sgeittaa

Suikkasen Niilo oli laittanut paperille ylös mitä tavaroita ensiksi tarvitaan. Ja viikolla voisi tulla joku kaivamaan kaivolta rakennuksen seinään asti ojan. Putki tuodaan kellarin kautta sisälle. Samoin likakaivo upotetaan maahan hiukan alemmaksi.

Kaikki asiat olivat nyt kirjattu ylös. Ja talkooväkeä alkuun sitten aika paljon, sillä pitää sokkeliin hakkaa isohko reikä tulevalle ja poistuvalle vedelle. Sekä pesutuvasta otetaan levyt pois seinältä ja katsotaan samalla mikä siellä on tilanne.

Alma ja Jaska olivat onnellisia kun saivat poikaansa yhteyden. Kaikki tuntui pitkästä aikaan olevan niin ihanaa, uutta tapahtuu joka päivä. Sitä on niin onnellinen olo, että kuinka tässä osaa oikein olla.

Rakennus puolelta olivat kaikki asiat kunnossa. Irene ja Taavettikin lähtivät kotiin soittelemaan tilausta rautakauppaan. Irenellä tulee puoli kolme muutama nainen kylään. Siinä pohditaan rahatilannetta kuinka tämän remontin oikein maksamme.taakka 1Irenelle saapui puoli kolme iltapäivällä kuusi naista. Kaikki nämä naiset olivat töissä käyviä naisia. Irma aloitti Sykerön Alman ja Jaskan auttamisesta. Eli miten me saamme kerättyä rahaa tähän remonttiin. Oli puhetta, että monet ottaisivat listan työpaikoilleen. Oli vielä puhetta, että jos joku ei tiedä näistä asioista mitä ollaan tekemässä, niin olisi hyvä kertoa tehtaissa ja kaikissa näissä muissa työpaikoissa tästä tilanteesta tarkemmin. Heillähän ei ole pesutiloja lainkaan sisällä. Radio on ainut vanha mööpeli joka sieltä löytyy. Puhelimet on jo ostettu Irenen rahoista heille ja nyt rakennetaan pesuhuonetta sisälle. Työt alkavat parin päivän päästä. Ja ei edes poikakaan ole kuulemma käynnyt kahden pienen lapsen kanssa kun ei ole pesupaikkaa sisällä.

Paikalle oli kutsuttu myöskin kansanedustaja ehdokas Irmeli Pahtonen. Hän piti asiaa erittäin hienona ja hän pyysikin, että voisiko tästä asiasta tehdä lehtijutun. Tietenkin Irmeli Pahtonen osasi asian kääntää samalla myöskin itsensä parhaaksi. Siksi hän halusi tulla myöskin mukaan silloin kun lehti tulisi paikalle. Hän muutenkin ylisti naisia siitä uuttaruudesta mitä he tekevät yhteisön parhaaksi, ketään ei jätetä. Irene oli ollut jo politiikassa sen verran kauan, että kaikista naruista oli pidettävä kiinni tiukasti. Hänkin lupasi tuoda tätä asiaa esille niin kunnan kuin yksityisten ihmisten kanssa kun puhutaan.

taakka 2

Nyt tuntui kaikki olevat erittäin hienosti esillä. Vielä yhteisesti sovittiin, että Irenen lisäksi tarvitsee saada pieni ryhmä, jotka vievät asioita eteenpäin. Irene nimeää ryhmän itselleen.

Päivä oli tullut jo siihen pisteeseen, että lehmät taas odottelivat lypsäjiä paikalle. Kun naiset olivat lähteneet kotiinsa, niin Irene tunsi jotain suurta sisällään, nyt tuntuu, että kaikki tulevat onnistumaa hienosti. Vaikka tämä onkin kaikkein suurin juttu mitä olemme koskaan tehneet. Navetan radiosta kuului kaunis Joululaulu ”Varpunen”. Sitä kuunnellessa Irene hyräili laulun soidessa ja muisteli kaikkia hienoja asioita mitä Sykeröllä hän on saannut kokea. Heille niin suuria asioita on nyt tapahtunut joita ei aina itse tule merkille laittaneeksikaan.

Jatkuu huomenna

piki

 

 

Onnea Suomi!

5.12.2014 Yleinen

Sateenkaari seikkaili Tatun ja Patun mukana Suomessa koko Itsenäisyyspäivää edeltäneen viikon. Aino Havukaisen ja Sami Toivosen kirjoittama ”Tatun ja Patun Suomi” tarjoaa mainion tietopaketin kotimaastamme. Sateenkaaressa kirjaa luettiin vähitellen pienryhmissä ja kirjan kautta lähdettiin työskentelemään yhdessä kunkin teeman mukaan. Tatun ja Patun Suomi-kirja avasi hyvän lapsen näkökulman, joten se toimi hyvin johdatteluna aiheeseen. Jokainen ryhmä valmisti viikon aikana Suomen kartan, joista kaikista tuli hienolla tavalla eri näköisiä. Lisäksi Suomi-kirja tarjosi mahdollisuuden keskustella ja kerrata Suomeen liittyä aiheita. Huumorisävytteinen teksti toimi ainakin Sateenkaaren eskareihin kuin häkä. Tässä viikon keskeiset sisällöt:

joulukuun alku 032

1. päivä: Suomen metsiä, jokia ja järviä

Pienryhmissä lähdettiin liikkeelle lukemalla Tatun ja Patun Suomi-kirjasta s. 2-6. Lyhyen keskustelun jälkeen siirryimme tutkimaan tarkemmin Suomea voimapaperille piirretyn kartan viereen. Tutkimme Suomen karttaa myös karttakirjasta. Pohdimme yhdessä sitä, mitä kartan värit tarkoittavat. Tämän jälkeen lapset saivat ryhtyä värittämään karttaa – järvet olivat sinisellä ja metsät vihreällä. Toki vähän luovuutta sallittiin. Sitten nimesimme yhdessä suurimpia järviä ja pisimpiä jokia ja niiden nimet kirjoittettiin joko kartalle tai lapuille. Mahdollisuus oli myös tarkemmin tarkastella Suomen eläimistöä, mm. karhuja, liito-oravia ja lumikkoja.

joulukuun alku 001joulukuun alku 002

2. päivä: Suomen kaupunkeja (ja tarkempi silmäys Lappeenrantaan)

Toisena Suomi-teemapäivänä keskityimme kaupunkeihin. Alustukseksi luimme Tatun ja Patun Suomi-kirjasta s. 7-10. Tässä osiossa esiteltiin Kaupunkeja ja paikkoja eri puolilta Suomea. Nimesimme ja etsimme kartalta joitakin kaupunkeja ja mietimme, mistä kyseiset paikat olivat tunnettuja (esim. Naantali – Muumimaailma, Tampere – Särkänniemi, Helsinki – Pääkaupunki). Tästä eteenpäin keskityimme enemmän Lappeenrantaan, omaan kotikaupunkiamme. Lapset saivat miettiä mielipaikkojaan Lappeenrannasta ja muistella mitä nähtävyyksiä täältä löytyy. Pienellä avustuksella lapset tunnistivat ja muistivat Hiekkalinnan, Sataman ja Linnoituksen. Lappeenrantalaisista herkuista mieleen tulivat mm. Karjalanpiirakat, vedyt ja atomit. Eläimistä lapset tunnistivat Saimaannorpan. Mukana oli myös Karjalaan ja Lappeenrantaan littyviä lauluja ja loruja.

”Kis, kis kippurahäntä,

huomenna mennään Lappeenrantaan.

Mitä sinne tekemään?

Kissanpoikia pesemään.”

Lisäksi urheilun saralta keskustelu päätyi yllättäen Saipaan… Suomen kartalle lisäsimme kaupunkeja, lasten värittämiä saimaannorppia ja etsimme kartalta myös eri alueet, kuten Pohjanmaan, Saariston, Lapin ja Järvi-Suomen. Lopuksi pohdimme vielä Suomen naapurimaita ja sitä kautta ilmansuuntia, joista kävimme läpi pääilmansuunnat.

joulukuun alku 011joulukuun alku 015

3. päivä: Suomen viralliset kielet ja murteita

Seuraava päivänä lapset tutustuivat Suomen virallisiiin kieliin. Aluksi luimme Tatun ja Patun Suomi-kirjasta s. 22-23, joissa kerrottiin faktoja Suomen virallisista kielistä. Myös murteita käsiteltiin kirjassa lyhyesti. Jatkoimme aiheeseen tutustumista opettelemalla ruotsiksi tervehtimistä ja oman nimen kertomista. Samaan oli mahdollisuus myös saamen kohdalla. Murteista luimme murrenäytteitä eri puolilta Suomea. Jaakko-kulta laulua lauloimme ensin suomeksi ja sitten ruotsiksi. Tässä ”Jaakko kulta” hassujen tyttöjen esittämänä:

Suomen kartalle oli mahdollisuus lisätä lasten piirtämä omakuva, joko Lucian kynttilät päässä tai neljäntuulen lakki päässä.

4. päivä: Tunnettuja suomalaisia

Neljännen Suomi-päivän aloitimme tutusti lukemalla Tatun ja Patun Suomi-kirjasta s. 25-28. Kirjassa kerrottiin Suomen historian tunnetuista henkilöistä, joista useimmat saattoivat olla lapsille hieman vieraita. Kuitenkin syksyltä tuttu 7 veljestä ja Aleksis Kivi oli jäänyt lapsille mieleen. Seuraavaksi pääsimme yhdessä katselemaan lapsille kenties läheisempien henkilöiden kadonneita tavaroita. Palapelin palanen ja nuottivihko olivat tietenkin kadonneet Robinilta. Tämän jälkeen jammailimme tätä ”Puuttuva palanen” hittiä:

Tämän jälkeen yritimme selvittää keltä oli kadonnut piippalakki ja kulkunen. No, sehän oli tietenkin Joulupukki. Joulupukille lauloimme joululaulun esim. tämän perinteisen ”Joulupukki, Joulupukki…”:

Lopuksi luimme vielä Tatun ja Patun Suomi-kirjasta luvun, joka käsitteli Joulupukkia. Samalla loimme pienen silmäyksen eduskunnan, presidentin ja hallituksen toimintaan. Suomen karttaan piirrettiin Suomen lippuja ja Joulupukki korvatunturille. Alla jokaisen ryhmän Suomen kartta. Kaikenlaista sitä tästä Suomenmaasta löytyykin…

joulukuun alku 034

5. Päivä: Itsenäisyysjuhla

Osallistuimme Kaukaan koulun itsenäisyysjuhlaan. Ennen juhlaa tarjolla oli juhla-ateria: perinteisesti Karjalanpaistia ja mustikkarahkaa… hyvin maistuivat. Juhlallisessa tilaisuudessa Kaukaan koulun salissa kuuntelimme ja katselimme koululaisten esityksiä. Mukana oli mm. Aleksis Kiven runoja, juhlapuhe, Suomen esittelyä Finlandian soidessa ja juhlan päättänyt Maamme-laulu.