Selaat arkistoa kohteelle Ilmaisun monet muodot.

Kesälomaa odotellessa…

29.5.2016 Yleinen

Eskarin kesäloma on jo aivan oven takana, joten olemme viettäneet viimeiset viikot kesä-teeman parissa. Olemme myös harjoitelleet tulevaa koulun alkua varten opiskelua koulun rytmissä oppi- ja välitunteineen. Yhteinen teema on usein ollut juuri kesä, jota olemme käsitelleet eri oppiaineiden ”tunneilla”…

1.Äidinkieli

Kesälomani

Viimeisen äidinkielen kokoontumisen teemana oli kesäloma. Ensin kuitenkin leikimme alkuverryttelyksi väriä, jossa leikkijät ovat tuoleilla piirissä yhtä lukuunottamatta. Keskellä oleva huutaa joko jonkun värin, jolloin kyseistä väriä vaatteistaan löytävän pitää vaihtaa paikkaa tai ”väriympyrä”, jolloin kaikkien on vaihdettava paikkaa. Huutaja yrittää löytää itselleen paikan piiristä ja ilman tuolia jäänyt on uusi huutaja.

image

Tästä jatkoimme pareittain keskustellen siitä, mitä aikoisimme tehdä kesälomalla. Jokainen sai kertoa parilleen suunnitelmansa tai haaveensa kesäloman suhteen. Pienen hetken rupattelun jälkeen parit esittelivät muille toistensa suunnitelmat ja toiveet.

image

Kesäloma-bingo tehtävässä toimimme edelleen pareittain. Meille jo tutussa tehtävässä oli tällä kertaa luvassa kesään liittyviä kahden sanan lauseita, joihin bingo-ruudukosta löytyi aina sopiva kuva. Lauseet oli kirjoitettu lapuille, jotka oli piilotettu luokkaan ja käytävään. Meidän piti etsiä laput ja kirjoittaa oikea lause oikean kuvan kohdalle. Esim. mansikan kuvan alapuolelle oli etsittävä lause ”Maistan mansikkaa.” Tehtävä oli suoritettu onnistuneesti, kun 3×3 ruudukossa olivat kaikki lauseet kohdallaan.

image image

Viimeisenä tehtävänä oli piirtää kesäinen oma kuva. Tästä taideteoksesta teimme samalla eskarikirjamme kansikuvan, joten kirjoitimme paperin yläreunaan esim. Matin eskarikirja. Ope kokosi meille kirjan muistoksi eskarivuodestamme – tässä muutaman kirjan kansi.

image

Lopuksi teimme vielä rentoutuksen pareittain siten, että toinen makasi mahallaan lattialla ja toinen kirjoitti tämän selkään hellästi kaikki muistamansa kirjaimet.

2. Liikunta

Kesäleikkejä ulkona

Säät ovat näin toukokuussa suosineet pihaliikuntaa, jota olemmekin harrastaneet pari kertaa viikossa. Kivoja pihaleikkejä ja pelejä on paljon, mutta tässä muutama meidän kokeilema versio…

Kesälomasalaatti-leikki pelasimme ensin niin, että ope toimi huutaja. Muut leikkijät olivat piirissä merkkikartion kohdalla. Ope huusi aina erilaisia kesälomaan liittyviä tekemisiä ja mikäli aikoi tehdä ko. kesäloman aikana piti vaihtaa paikkaa. Esim. jos huudettiin ”Aion syödä jäätelöä kesälomalla!”, niin niiden jotka aikoivat syödä jäätelö kesäloman aikana, piti vaihtaa paikkaa. Pelasimme tätä leikkiä myös siten, että yksi lapsista jäi keskelle huutajaksi.

image

Kuka pelkää kesämiestä -leikki oli muunnos monelle tutusta pelistä, jossa yksi on keskellä ”kesämiehenä” ja muiden tehtävä on päästä leikkialueen toisesta päästä toiseen ilman, että ”kesämies” saa kosketettua. Mikäli ”kesämies” sai jonkun kiinni, niin muuttui tämän apulaiseksi ”ottamaan aurinkoa” maahan. Samalla apulaiset yrittivät kurkottelemalla ottaa muita kiinni.

image

Leikimme myös Jaffapalloa, jossa tarvitsimme 4-6 häntäpalloa. Pelin tavoitteena oli polttaa toisia heittämällä häntäpalloa hartioiden alapuolelle. Osumasta polttaja vaihtui. Polttaja ei saanut liikkua pallo kädessä.

image

Jäätelökone-leikki olikin monelle meistä tuttu. Ensin valitaan esim. kolme jäätelömakua, joiden mukaan leikkijät jaetaan ryhmiin. Yksi toimii alueen keskellä huutajana. Hänen tehtävänsä on huutaa joku näistä mauista, jolloin heidän on lähdettävä liikkeelle kohti alueen toista päätyä. Keskellä oleva yrittää taas ottaa heitä kiinni. Mikäli tämä onnistuu, joutuu jäätelökoneen osaksi kurkottelemalla ottamaan muita kiinni. Mikäli hippa huutaa: ”Jäätelökone!”, on kaikkien lähdettävä liikkeelle. Kokeilimme eri liikkumistapoja.

Mustikat ja mansikat -leikki oli teemaan sopiva muunnos Revot ja rastaat -leikistä. Siinä kaksi joukkuetta oli vastakkain ja open huutojen mukaan yrittivät ottaa toisiaan kiinni ennen turva-aluetta. Jos ope huusi: ”Mustikat”, niin mustikoiden oli juostava karkuun. Mansikoiden kiinniottamat mustikat muuttuivat mansikoiksi jne.

Ihanaa kesäherkkua mansikkaa odotellessa leikimme myös Mansikkamaito-leikkiä, jossa ope piilotti pihalle punaisen merkkikartion (=mansikka) ja valkoisen merkkikartion (=maito). Tällä aikaa muut leikkijät olivat esim. seinää vasten silmät kiinni. Kun ope huusi ”mansikkamaitoa”, sai lähteä etsimään merkkikartoita. Leikissä voidaan myös kilpailla, niin että mansikan löytäjä saa kaksi pistettä ja maidon löytäjä yhden.

Pihaseikkailua

Pihaseikkailun teemana oli tänä vuonna ”Unelmien liikuntapäivä”. Koko perheen voimin kiersimmekin liikunnallisia toimintarasteja koulun pihalla. Monipuolisen liikunnan lomassa saimme käydä tankkaamassa kioskilla herkkuja ja mehua. Aurinkoinen sää, kivat liikuntatehtävät, hyvä tunnelma ja hieman musiikkia saivat aikaan ihan mukavan tapahtuman. Leikimme mm. Sateenkaarta leikkivarjolla…

image

miekkailua…

image

Tarkkuusheitto reikälakanalla…

image

Hyttysen pistoa…

image

Superpotkuja…

image

Pihaseikkailun materiaalit löytyvät Valon sivuilta, täältä: http://www.sport.fi/varhaiskasvatus/varhaiskasvattaja/pihaseikkailu

3. Käsityöt

Kuulapeli sadepäivien iloksi

Suomen kesään mahtuu usein myös sateisia päiviä, jolloin meidän on joskus vaikea keksiä tekemistä. Silloin voimme kaivaa esiin vaikka kuulapelin, jonka nikkaroimme ihan itse. Monelle teknisen työn luokka oli aika jännä paikka, mutta pienen totuttelun jälkeen sahat, vasarat ja viilat pysyivät mukavasti kädessä. Lähes koko peli syntyi ns. jätemateriaalista, sillä laudat olivat jämäpätkiä ja pelin ”esteet” etsimme kässän luokan roskiksesta. Uusia materiaaleja olivat vain naulat ja villalanka.

Ensimmäinen työvaihe kuulapelissä oli mittaaminen. Mitan, suorakulman ja lyijykynän avulla merkitsimme 15 cm. kohdalle viivan sahaamista varten. Sahaamiseen käytimme selkäsahaa, jota opimme pienien alkuvaikeuksien jälkeen käyttämään aika hyvin.

Sen jälkeen kun peli oli sahattu, aloimme pyöristää sen kulmia viilalla ja lopuksi hiekkapaperilla hiomalla.

image

Seuraavassa työvaiheessa naulasimme vasaralla 4 pikkunaulaa pelilaudan kulmiin. Tämän jälkeen lisäsimme vielä toiset 4 naulaa, yhden jokaiselle pelin sivulle. Tämän jälkeen tehtävänä oli kierittää villalankaa naulojen ympärille useampi kierros, ettei kuula karkaa pelistä.

image

Lopuksi saimme suunnitella pelilaudan keskelle esteitä pikkunauloista tai pienistä puupalikoista. Sitten vaan pelaamaan!

image

4. Matematiikka

Kesäpäivän metsämatikkaa

Koulun lähellä, metsän reunassa, on otollinen paikka käydä miniretkellä. Muutamana kesäisenä toukokuun päivänä suuntasimme siis metsikköön, jossa teimme lähinnä matematiikkaan liittyviä harjoituksia ja leikkejä.

Ensin metsään päästyämme leikimme Kamera-leikkiä pareittain. Toinen pareista laittoi silmät kiinni ja toinen ohjasi häntä olkapäistä johonkin kohtaan metsässä. Sopivan kohdan löydettyään hän painaa ”kameraa” olkapäästä, jolloin tämä saa avata silmänsä muutaman sekunnin ajan. ”Kamera” ottaa kuvan ja painaa mieleensä maiseman. Tämän jälkeen hänet talutetaan takaisin lähtöpisteeseen, jossa ”kamera” kertoo ottamastaan kuvasta. Lopuksi palataan sen maiseman kohdalle, jossa kuva otettiin.

image

Toisessa paritehtävässä kuljetaan samalla tavalla kuin Kamera-leikissä, mutta tällä kertaa ”sokean” taluttaja kertoo valitsemastaan paikasta ja siitä, mitä kohteessa näkyy ylhäällä, alhaalla, vasemmalla ja oikealla. Tämän jälkeen sokea saa avata silmänsä ja todeta pitikö taluttajan kuvaus paikkansa.

image

Kertasimme metsässä myös lukumääriä 1-10. Aloitimme etsimällä puihin kiinnitettyjä lukukortteja. Aina kun löysi jonkun kortin, piti kyseinen luku painaa mieleensä ja tulla asettamaan alustansa päälle yhtä monta kiveä tai keppiä.

image image

Leikimme myös pareittain Muki-peliä, jossa ensin keräsimme 5 pientä kiveä tai käpyä. Kivet pantiin kertakäyttömukiin. Parit asettuivat vastakkain ja laittoivat mukinsa selän taakse. Ope laski aina kolmeen, jolloin parit ottivat mukista x määrän kiviä (1, 2, 3, 4 tai 5) ja vertailivat lukumääriä keskenään. Mikäli kiviä oli parin kanssa yhtä monta sai pisteen.

image

Lopuksi teimme pienenä kisana Matikkaa ulkona luonnossa -materiaaleista löytyviä ”Salainen pussi” tehtäväkortteja. Teimme tehtäviä pareittain ja nopeimmin tehtävän oikein suorittanut pari sai aina pisteen.

image image

Tehtävät löytyvät Hyvinkään kaupungin sivuilta täältä: http://www.hyvinkaa.fi/kasvatus-ja-koulutus/muu-koulutus/matematiikkaaluonnossa/materiaalit/

Näin vain eskarivuosi alkaa lähentyä loppuaan. Viimeinen viikko on enää edessä ja oikeastaan homma on kevätjuhlia ja todistusten jakoa vaille valmis. On siis aika kiittää kaikkia tätä blogia seuranneita – ehkä nähdään taas ensi syksynä.

On aika ottaa iisisti, chillaillaan siis koko kesä!! ☀️☀️

Eikä unohdeta kavereitakaan! Tämän myötä toivotamme Hyvää Kesää!

Oudot aakkoset – B, C, F, G, Q, W, X, Z

17.5.2016 Yleinen

Aloitimme vierasperäisiin kirjaimiin tutustumisen muutamalla lämmittelyleikillä. Hulla Bulla -leikissä valitsimme ensin kaksi Hulla Bullaa, joista toinen sai pienen pehmeän pallon ja toinen ison jumppapallon. Hulla Bullan tehtävänä oli palloa vierittämällä osua muihin leikkijöihin. Muut taas yrittivät parhaansa mukaan väistellä palloja. Kahden pallon käyttö toi haastetta havainnoitiin ja lisää säpinää peliin.

image

Hulla Bullasta jatkoimme kirjan pariin… Aino Havukaisen ja Sami Toivosen riemastuttavassa Tatun ja Patun Oudot aakkoset -kirjassa käydään läpi kaikki kirjaimet huumorin ja Tatun ja Patun hieman outojen silmälasien läpi. Kirjassa esitellään myös Outolan oma kirjain. Luimme tällä kertaa kirjasta vain kohdat, joissa käsiteltiin vierasperäisiä kirjaimia.

Aino Havukainen Ð Sami Toivonen Tatun ja Patun oudot aakkoset JŠrisyttŠviŠ paljastuksia Outolan poikien vauhdikkaan elŠmŠn varrelta! Tatu ja Patu lšytŠvŠt ullakolta laatikon, joka pursuaa vanhoja valokuvia ja muistoja vuosien varrelta. Laatikko on todellinen runsaudensarvi: siellŠ on lomakuvia Barbadokselta, otos curling-kerhon discosta ja JŠrvenpŠŠn joulumarkkinoilta. Pojat ovat pŠŠtyneet myyntiluettelon mainoskuviin ja sanomalehden uutiskuvaan. Laatikon kŠtkšistŠ lšytyy myšs Patun pieleen mennyt poseeraus passikuva-automaatissa. Mukana on myšs aiemmista seikkailuista tuttuja tilanteita, kuten ryhmŠkuva pŠivŠkoti Esikosta tai dokumentaarinen kuvasarja siitŠ, mitŠ tapahtui, kun Tatu ja Patu olivat Veeran kanssa rantapiknikillŠ. Laatikon pohjimmaisena on kuva poikien synnyinpaikasta Outolasta. Mutta harmin paikka: kuva on pahasti kŠrsinytÉ Aino Havukaisen ja Sami Toivosen suursuosioon nousseiden kuvakirjojen menestystarina huipentui, kun Tatun ja Patun Suomi palkittiin Finlandia Juniorilla vuonna 2007. TekijŠpari on saanut myšs Rudolf Koivu -palkinnon 2001, Kaarina Helakisa -palkinnon 2006, ja Tatu ja Patu HelsingissŠ ylsi Finlandia Junior -ehdokkaaksi 2003. Maineikkaat Outolan pojat seikkailevat myšs kirjoissa Tatun ja Patun outo unikirja, Tatu ja Patu tyšn touhussa, Tatun ja Patun oudot kojeet, Tatu ja Patu pŠivŠkodissa sekŠ neljŠssŠ Veera-kirjassa. TekijŠt ovat julkaisseet myšs kaksi albumillista aikuisille suunnattua Himaset-sarjakuvaa. 32 sivua / 230 x 290 mm / NelivŠrinen kuvitus / L 84.2 978-951-1-23687-0 Julkaisuaika 10/2009

Tatun ja Patun innoittamina leikimme outoa tuolileikkiä, jossa teimme kaksi vastakkaista riviä tuoleista. Menimme tuoleille istumaan ja ope kuiskasi vuorotellen riveille, millaisella tuolilla he istuvat. Toinen tuolirivi toimi yleisönä ja yritti arvata, mitä tuolilla oli. Tässä erilaisia vaihtoehtoja:

  • tuoli on liukas
  • tuoli on kuuma
  • tuoli on kylmä
  • tuolilla on nasta
  • tuolilla on liimaa
  • tuoli on pompputuoli

Voit itse keksiä lisää, jos haluat!!

Seuraavaksi jatkoimme taas vierasperäisten kirjainten parissa, kun leikimme tuttua noppapeliä. Taskunopan eri sivuille oli kirjoitettu sanojen alkutavuja ja meidän piti keksiä niihin sopia sanoja. Alkutavut oli poimittu Oudot aakkoset -kirjassa esiintyneistä sanoista, mikä helpotti urakkaamme.

image

Bingo-tehtävässä oli tällä kertaa luvassa, yllätys, yllätys, vierasperäisillä kirjaimilla alkavia sanoja. Saimme pareittain tehtäväksemme etsiä luokasta ja käytävästä sanakortteja, joita vastaava kuva oli bingoruudukossa.

image

Kirjoitimme aina oikean sanan oikean kuvan kohdalle – kunnes koko ruudukko oli täynnä. Hienosti selvisimme aika vaikeistakin sanoista ja osasimme päätellä tai lukea, mihin mikäkin sana piti kirjoittaa.

imageimage

Nyt jäljellä oli enää kirjainmuotojen opettelu. Teimme harjoituksia ensin pareittain Molla ABC-pelillä ja sitten liitutaululle suureen kokoon. Lopuksi jokainen teki omaan vihkoonsa kirjainmuotoja. Ensin isommat kirjaimet jokaisesta ja sitten vielä yhden rivin vähän pienempänä…

image image

Nyt on meidän seikkailut kirjainten parissa ohi… Aakkoset ovat tulleet meille tutuiksi, joten tästä on mukava jatkaa kouluun!

Äidille ❤️

8.5.2016 Yleinen

Ä niin kuin Äiti

Tulevan äitienpäivän teemalla aloitimme tutustumisen Ä-kirjaimeen lämmittelyleikillä. Äidin hillopurkki -leikissä valitsimme yhden osallistujan, joka meni toiseen päähän luokkaa kuin muut leikkijät. Tämä kuiskasi opelle mikä hillopurkki äidillä oli, esim. lakka, mansikka tai mustikka. Muiden tehtävänä oli tämän jälkeen huutaa eri hillojen nimiä, kunnes kuuluu oikea hillo. Tällöin hippa lähtee ottamaan muita kiinni. Ensimmäisenä kiinnijäänyt oli uusi hippa. Kokeilimme eri liikkumistapoja.

imageimage

Kun olimme lämmitelleet hyvin leikkimällä, ope sanoi, että on aika hieman loruilla. Tällä kertaa runot olivat Marsa Pihlajan kirjasta Äiti, josta ope oli valinnut kuusi lorua… Heitimme noppaa vuorotellen ja lausuimme open kanssa runoja. Tässä muutama mukana ollut runot, loput voit lukea Pihlajan kirjoittamasta ja Katri Kirkkopellon kivasti kuvittamasta kirjasta.

aiti

”Äiti on lähellä, lämmin on syli. Ja vaikka katsoisi kuinka kauas avaruuden yli, ei kukaan voi olla niin hellä ja soma kuin lapsen äiti ikioma!”

”Äidin mielestä pyykkipäivä on päivistä parhain, etenkin jos nousee aamulla varhain. – Niinpä meidän lakanat, paidat, pyyhkeet ja sukat tuoksuvat narulta poimittaessa raikkailta kuin kukat! Hiirikin äidistä mallia ottaa, sillä hiiriemonkin pesue vaatteita aikalailla sottaa!”

Runojen ja nopanheiton jälkeen palasimme leikin pariin, kun äiti oli nukahtanut hillopurkin viereen. Musiikin soidessa ja äidin nukkuessa yksi leikkijöistä kävi nappaamassa hillopurkin (esim. pieni pyyhekuminpala) ja piilotti sen nyrkkinsä sisään. Kun musiikki lakkasi muut leikkijät istuivat tuoleille ja laittoivat kätensä selän taa. Tämän jälkeen äiti heräsi ja lähti kiertämään leikkijöitä silmiin katsoen, yrittäen löytää hillopurkkivarkaan. Mikäli kenenkään pokka ei pettänyt tai varas ei muuten selvinnyt, niin seuraavaksi ”äiti” kiersi leikkijät läpi siten, että nämä laittoivat nyrkit eteensä. Yleensä tässä vaiheessa varas löytyi ja leikki aloitettiin uudestaan.

image image

Ekan tunnin lopuksi ope luki Tuula Korolaisen ja Riitta Tuluston kirjoittamasta Lasten omasta vuosikirjasta äitienpäivään liittyvän tarinan. Hannan äitienpäivälahja -kertomus oli tosi hauska ja ihana.

1415281369_lasten_oma_vuosikirja

Toisella tunnilla keskityimme Ä-kirjaimeen tutustumiseen. Ope kertoi, että leikitään Ä-kirjaimeen, tavuihin ja sanoihin liittyviä leikkejä – me olimme aika innoissamme. Pääsanat-leikissä jokainen sai otsaansa Ä-kirjaimia sisältävän sanan. Jokainen sai myös listan, jossa oli kaikkien lasten nimet ja sanalista kaikista leikissä mukana olevista sanoista. Tavoitteena oli etsiä mitä sana oli kenelläkin ja yhdistää listalla olevat nimet oikeaan sanaan viivalla…

image

image

Seuraavaksi pääsimme tutumman leikin pariin, kun pelasimme Onko meistä sanaksi-leikkiä. Tällä kertaa mukana oli Ä-kirjaimella alkavia kaksitavuisia sanoja. Alkutavukortit jaettiin luokassa tuoleilla istuville. Puolet leikkijöistä taas meni käytävään ja heille annettiin sanojen lopputavut. Kävimme vuorotellen kysymässä ja etsimässä oikeita sanoja. Mikäli oikeaa paria ei löytynyt, piti poistua takaisin käytävään eri liikkumistavoilla.

image

Tämä leikki löytyy Lukuja liikkuen ja tavuja touhuten -kirjasta, joka sisältää paljon toiminnallisia harjoituksia matematiikkaan ja äidinkieleen.

lukuja_liikkuen_tavuja_touhuten-logo

Viimeisenä tehtävänä oli vihkotyö ja äitienpäivärunon keksiminen. Vihkoihin teimme tutusti Ä-kirjaimen suureen kokoon ja harjoittelimme kirjainta myös useamman rivin lisää. Piirsimme myös kuvan unelmien äitienpäivästä. Runoihin keksimme kolme omaa äitiä kuvaavaa sanaa (adjektiivia). Runot liitettiin myöhemmin äitienpäiväkortteihin.

image image image image image image image image

Onnea äiti!

Äidille itsetehdyt lahjat ovat varmasti mieleisiä. Onnittelujen kera päätimmekin antaa äideille lahjan, jossa olimme tehneet kaiken itse. Massasta valmistimme äidille rintaneulan muotin avulla. Värit suunnittelimme ja maalasimme äidin lempisävyjen mukaan. Näin hienoja äidin rintaneuloista tuli…

image

Seuraavaksi valmistimme äidille kortin. Valitsimme pöllö tai lintu aiheista. Värit jokainen sai valita itse. Hellyyttävistä korteista, joissa äiti ja lapsi halaavat, tuli tosi kivoja…

image

Kirjoitimme kortteihin onnittelut äidille ja lisäsimme puhtaaksi kirjoittamamme runot niihin. Runojen fontin saimme myös valita itse.

Lopuksi vielä vähän taittelua. Rintaneulaa varten tarvitsimme rasian, joka syntyi paperiarkista taittelemalla.

image image

Kortit sujautimme taas kirjekuoreen, jonka valmistimme paperiarkista yksinkertaisin taitoksin.

image

PALJON ONNEA KAIKILLE ÄIDEILLE! ???

Vappuhulinaa!

30.4.2016 Yleinen

Vappua edeltävä viikko on ollut eskarissa täynnä hulinaa ja aika paljon kivaa tekemistä. Vappuun sopivin mausten olemme mm. liikkuneet, leikkineet ja retkeilleet, kun ohjelmaamme on kuulunut vappusirkus, vappuaskartelua, vappukarnevaalit, vappupiknik ja vappurieha. Niin kivaa meillä on ollut, että viikon ainkana eskarilaisten suusta kuultu kommentti: ”Tää on ollu miun paras päivä eskarissa!” ei liene yhtään liiottelua.

Vappusirkus

Aloitimme vappuviikon hulinat leikkimielisellä vappusirkuksella. Tarkoituksena oli leikkiä hauskoja leikkejä, temppuilla ja harjoitella vähän sirkusakrobatiaa. Ensin sirkusväki piti saada lämpimäksi, joten alkuun leikimme Örkki-hippaa. Pelissä valittiin ensin yksi Örkki, joka lähti ottamaan muita kiinni. Kaikkien piti kulkea salin viivoja tai lattialle asetettuja muotopaloja pitkin kävellen. Örkki liikkui käsiään läpsytellen ja mikäli tämä sai jonkun leikkijän kiinni, muuttui myös örkiksi ja lähti ottamaan muita kiinni.

image

Jatkoimme valmistautumista sirkustemppuihin Lennu Lepakon kolot-leikillä, jossa toimittiin pareittain. Toinen teki kehollaan erilaisia tunneleita, joista toinen pareista ryömi läpi.

image image

Toisena pariharjoituksena teimme läpsyjä etunojassa ja kolmantena yritimme kaataa kaverin etunojasta mahalleen käsistä vetämällä. Lopuksi treenasimme vielä kottikärrykävelyä. Kaikissa harjoituksissa tärkeää oli keskivartalon hallinta ja vartalon pitäminen jännittyneenä, jotka ovat tärkeitä akrobatiassa.

image

Seuraavaksi me sirkusakrobaatit astuimme estradille. Selät lämmittelimme keinumalla patjalla ja tekemällä kuperkeikkoja. Tämän jälkeen muodostimme pareittain erilaisia pyramideja.

image image image image

Vappukarnevaalit

Vappukarnevaaleja vietimme erilaisten vappuun sopivien leikkien parissa. Karnevaalien lopuksi tietenkin tanssittiin oikein urakalla, kun järjestimme vappudiscon!

Ilmapallot kuuluvat erottamattomana osana vappuun, joten karnevaalit aloitettiin ilmapallo-leikeillä. Ensin jokainen sai pomputella ilmapalloa ensin käsin, niin ettei se pudonnut maahan. Kokeilimme myös pomputtelua päällä ja jaloilla. Sitten muodostimme kaksi joukkuetta, jotka kisailivat siitä kumpi sai pidettyä pidempään ilmapallon ilmassa. Vaikeutimme kisaa vielä siten, että jokaisen oli pomputettava pallo ilmaan omalla vuorollaan.

image image

Tuolipiiri-leikit sopivat mukavasti lasten juhliin. Leikimme tästä perinteisestä leikistä erilaisia muunnelmia. Ensin tuoleille asettettiin lappuja, joissa oli (vierasperäisiä) kirjaimia. Musiikin aikana liikuimme ympäri piiriä eri tavoin ja kun musiikki lakkasi piti istua nopeasti tuolille ja tunnistaa kortissa oleva kirjain.

image image

Lapsille sopivaa menevää musiikkia löytyy vaikka Risto Räppääjältä…

Toisessa tuolipiiri-leikin versiossa valitaan yksi vapaaehtoinen, joka jää tuolipiirin ulkopuolelle. Muut menevät istumaan tuoleille, joista yksi on vapaana. Ohjaajan merkistä piirissä istuvat yrittivät estää ulkopuolella olevaa pääsemästä vapaalle tuolille vaihtamalla paikkaa.

image

Piirissä leikimme myös seuraavaa leikkiä, kun ope valitsi vapaaehtoisen piirin keskelle sokoksi. Sitten pyörimme piirissä, kunnes ope sanoi: SEIS! Sokko osoitti johonkin suuntaan ja huusi värin. Mikäli tällä henkilöllä oli kyseistä väriä vaatteissaan, pääsi hän sokoksi. Tässä jännittävässä leikissä piti keskittyä ja olla hiiren hiljaa, jottei tullut autetuksi sokkoa…

image

Discossa soivat yllättäen ainakin Robinin hitit!

image

Hyvää lasten kemuihin sopivaa musiikkia löytyy myös ainakin Hevisaurukselta, Miskalta, Tuulilta ja Ipanapa Räp levyltä.

Vappupiknik

Seuraavana päivänä suuntasimme metsäretkellä, jossa oli tarkoitus viettää vappupiknikkiä omia eväitä nautiskellen. Reput oli siis pakattu täyteen ihania eväitä ja lähdimme patikoimaan. Pienen kävelymatkan jälkeen löysimme metsästä sopivan paikan, jossa leikimme ensin muutamia vappuun sopivia leikkejä. Eväspaikallemme joku oli rakentanut hienon vappumajan, jossa eväät maistuivat tosi hyvältä.

image

Simapulloa (vrt. sardiinipurkki) leikimme niin, että me lapset laitoimme silmät kiinni ja ope meni piiloon. Kun ope antoi merkin lähdimme etsimään opea metsästä. Kun joku meistä löysi open, piti mennä hiljaa open viereen ”rusinaksi”. Leikki loppui kun kaikki olivat lopulta samassa piilossa.

image

Ihmistippaleipä (vrt. solmu) leikissä teimme ensin jonon ja olimme käsikädessä. Tämän jälkeen kieritimme piirin reunimmaisena olevan ympärille solmuksi. Solmu yritettiin sitten avata käänteisessä järjestyksessä niin, ettei käsiä saanut irroittaa toisen kädestä.

image

Munkin piilotusta varten tarvittiin merkkikartio, joka toimitti munkkirinkelin virkaa. Valitsimme yhden vapaaehtoisen, joka piilotti ”munkin” metsään, muiden pitäessä silmiään kiinni. Kun piilottaja antoi merkin, saivat nälkäiset etsijät liikkeelle. Tehtävänä oli löytää piilotettu munkki. Ensimmäisenä munkin huomannut oli uusi piilottaja.

image

Serpentiini, munkki, sima (vrt. maa, meri laiva) leikissä asetimme metsään merkkikartioita, jotka osoittivat serpentiinin, munkin ja siman paikat. Sitten ohjaajan huutojen mukaan piti edetä mahdollisimman nopeasti oikealle merkille. Leikkiin voi kokeilla erilaisia liikkumistapoja tai kilpailla niin, että viimeiseksi merkille ehtinyt pääsee huutajaksi tai putoaa leikistä.

image

Vappurieha

Vappuriehan järjestivät koulun oppilaskunta ja opettajat yhdessä. Riehassa saimme kiertää aamupäivän ajan ympäri koulua sijaitsevilla toimintarasteilla, jotka oli valittu oppilaiden toiveiden mukaan. Pukeutua sai teeman mukaan ”kotiröntsyihin” tai vaikka naamiaisasuun… Osa meistä halusi käyttää aiemmin viikolla askartelemiamme vappunaamareita.

image image

Vappuriehan aloitimme kuitenkin buffet-ostoksilla ja herkuttelulla, NAMI!

imageimage

Matikkarataa kiersimme ympäri koulua pareittain. Rasteilta löytyi  eri tasoisia matematiikan tehtäviä, jotka ratkaistiin yhdessä parin kanssa. Eskareille yhteenlaskutehtävätkin olivat aika haastavia…

image

Liikunnallisia taitojaan saimme kokeilla futis- ja koriskisoissa, joissa oli jaossa myös pieniä palkintoja. Lisäksi tarjolla oli mm. hulavanteen pyöritystä, keilausta ja pomppupalloja.

image image image

Singstar-peli pysäkki oli tosi suosittu. Lauloimme ja kuuntelimme toisten lauluja.

image

Ette varmaan arvaa, mitkä biisit olivat suosituimpia? No aika monta kertaa laulettiin ja kuunneltiin Robinin Puuttuva palanen ja Frozen-elokuvasta tuttu Let it go.

Vappuhumun keskellä emme unohtaneet terveellisyyttä, vaan kolmella rastilla saimme kehoon ja mieleen virkeyttä. Hyvinvointia meille järjestivät lähihoitajaopiskelijat. Tunnekorttien avulla luovuus puhkesi kukkaan vapputervehdyksien muodossa.

image image

Lisäksi oli mahdollisuus rentouttavaan hierontaan ja aikuisen avulla täyttää hyvinvointikysely…

imageimage

Rentoutua saatoimme tätä tarkoitusta varten varatussa huoneessa.

image

Vappuriehan jälkeen oli hyvä lähteä viettämään vappua? Viikko oli mennyt tosi nopeaan, kun tekemistä riitti jokaiselle päivälle… ILOISTA VAPPUA!!

Dinokoulu – D

16.4.2016 Yleinen

Dinosaurukset yleensä kiinnostavat lapsia, joten johdatteluna D-kirjaimeen päätimme leikkiä yhdessä dinokoulua. Dinokoulussa tutustuimme dinosauruksiin ja opimme samalla D-kirjaimeen liittyviä tavuja ja sanoja. Dinokoulussa luimme, leikimme ja teimme toiminnallisia tehtäviä.

Aloitimme Dinokoulun lukemalla lasten tietokirjaa Dinosaurukset, joka sisälsi perustietoa dinosauruksista. Lähdimme siis etsimään ja tutustumaan dinoihin kirjan mukana.

dinot

Ensin kuulimme siitä, millaisia dinosaurukset olivat aikoinaan olleet – niiden värityksestä, ulkomuodosta, koosta ja ihosta. Tämän jälkeen kirjassa esiteltiin kasvinsyöjä-dinoja, joiden nimet vaativat hieman suujumppaa ennen kuin me pystyimme ne lausumaan. Sen verran vaikeita niiden nimet olivat! Siispä esiin Ville Virtahevon suu- ja kielijumppa ohjeet ja kielet kippuralle. Kielijumpan ja muuta lapsen puheen kehitykseen liittyvää materiaalia löydät ainakin Maija-Leena Hakamon Puhekuplia -kirjasta.

puhe

Naaman lihakset vetreinä aloimme lausua dinosaurusten nimiä. Ope luki nimen ja me sanoimme huudahtaen perässä…

Brachiosaurus!

Saurolophus!

Diplodovus!

Triceratops!

Dinot tunnetusti munivat munia, joista pikkudinosaurukset kuoriutuivat. Niinpä me leikimme dinosaurus discoa, jossa oli myös dinojen munia. Ensin tarvitsimme tietysti dinojen discoon sopivaa musiikkia, jota löysimme tietenkin Hevisaurukselta – Dinosaurusten maa -biisin muodossa.

Sitten laitoimme luokan lattialle oli vanteita (=dinojen munia), joiden sisällä oli D-kirjaimella alkavia tavuja. Musiikin soidessa tanssittiin tai liikuttiin eri tavoin ja musiikin tauotessa ope huusi jonkun ”munien” sisällä olevista tavuista. Sitten vaan nopeasti kaikki oikean munan sisään!

image image

Seuraavaksi ope kertoi meille lihansyöjä dinosauruksista – ne olivat aika hurjia. Ennen kuin opettelimme niiden nimiä, harjoittelimme D-kieltä ja D-tavuja pareittain. Saimme nipun tavukortteja ja hernepussin. Toistimme jokaista tavua 10 hernepussin heiton ajan. Sen jälkeen sujuivat lihansyöjä dinojen nimet taas huudahtaen open mallin mukaan hienosti!

Velociraptor!

Spinosaurus!

Tyrannusaurus rex!

image image

Viimeisenä leikkinä pelasimme Kuka pelkää dinosaurusta -leikkiä. Tavoitteena oli päästä luokan päästä päähän ilman dinosauruksen kosketusta. Mikäli dino sai kiinni, jäi apuriksi, joka taas kurkottelemalla yritti saada muita leikkijöitä kiinni. Ope oli ensin alueen keskellä dinosauruksena. Liikkeelle sai lähteä ensin open huutaessa D-kirjaimella alkavan sanan. Toisella kierroksella liikkeelle lähtö tapahtui, jos kuuli sanan, jossa D-kirjain oli sanan keskellä.

Dinokoulun lopuksi tutustuimme D-kirjaimen muotoon vihkotehtävän avulla. Ensimmäiselle sivulle taiteilimme D-kirjaimen suureen kokoon. Toiselle sivulle harjoittelimme 20 hienointa D-kirjain. Kolmannelle vihkon sivulle piirsimme oman dinosauruksen.

imageimageimageimageimageimageimage

Jäätelöä, ötököitä – J, Ö

8.4.2016 Yleinen

Jäätelöä – J

Kesäaikaan siirrymme eskareiden kanssa yhdessä humauksessa, kun lähdimme todellisen kesäherkun, jäätelön, pariin. Jäätelö-teema johdatteli meidät kuin huomaamatta, arvatenkin, J-kirjaimeen. Aluksi tutkimme Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatun ja Patun oudot kojeet -kirjaa, jossa esitellään jäätelöpallopeliä.

tatunjapatunoudotkujeet

Tatun ja Patun hassun jäätelöpallopelin jälkeen leikimme Jäätelökone-leikkiä, jossa lapset jaettiin jäätelömakujen perusteella kolmeen ryhmään – esim. ”mansikat”, ”päärynät” ja ”mangot”. Luokan päädyt toimivat turva-alueina, jonne piti liikkua open huutojen mukaan. Ope toimi alueen keskellä samalla hippana. Mikäli ope huusi: ”Jäätelökone!”, oli kaikkien leikkijöiden lähdettävä liikkeelle. Mikäli hippa sai kiinni, pääsi hipan apulaiseksi ottamaan muita kiinni kurkottelemalla. Leikissä liikuimme eri tavoin, esim. kinkaten, pomppien ja kyykkykävelyllä.

Seuraavaksi siirryimme testaamaan sitä, kuinka hyvin tunnemme eri jäätelömaut. Jäätelö-bingo pelissä etsimme ympäri luokkaa ja käytävää piilotettuja sanalappuja, joihin oli kirjoitettu jätskimakuja.

image

Pareittain saimme bingo-ruudukon, jossa oli jäätelömakuja vastaavia palloja. Tavoitteena oli täyttää ruudukko yhdistämällä oikea kuva ja sana. Jäätelötuotteita löydät mm. täältä: https://www.pingviini.fi/tuotteet/

image

Jäätelöstä mieleemme tuli vähitellen myös J-kirjain. Jättinoppa -leikissä oli tällä kertaa mukana J-kirjaimella alkavia tavuja. Heitimme noppaa vuorotellen ja yritimme keksiä nopan osoittamalla tavulla alkavia sanoja… Lähemmin J-kirjaimeen tutustuimme pistetyöskentelyn parissa.

Kirjaimen piirtäminen

J-kirjaimen muotoa harjoittelimme tutusti Ipadin Molla ABC pelin avulla. Lisäksi kirjaimia piirrettiin taululle suureen kokoon ja monistetehtävässä pieneen kokoon.

image

Äänteet, tavut ja sanat

Alkuäännettä opettelimme tunnistamaan rakentamalla jätsitötteröitä J-, K-, V-vohveleihin. Jäätelöpalloissa oli kuvia, joita vastaavien sanojen alkuäänne oli joko J, K tai V. Hienosti osasimme toimia jäätelökioskilla ja saimme alkuäänteet selvittyä…

image

Toisessa jäätelöaiheissa tehtävässä kertasimme aiemmin tutuksi tulleet jätskimaut. Kuva jäätelöpallosta ja kirjoitettu jäätelömaku muodostivat parin.

image

Irtokirjaimista muodostetusta J-Ä-Ä-T-E-L-Ö-A-N-N-O-S sanasta tehtävänämme oli rakentaa uusia sanoja. Tehtävä osoittautui haastavaksi, mutta muutamia sanoja saimme kuitenkin muodostettua. Uudet sanat kirjoitimme paperille.

image

Ristinollaa pelasimme äänteillä, tavuilla tai sanoilla. Tavoitteena oli lukea oikein 3×3 ruudukon äänne, tavu tai sana ja saada pelikiekko kyseiseen ruutuun. Kolmen suora pystyyn, vaakaan tai vinottain tiesi pelin voittoa.

Vihkotyö

Lopuksi teimme vihkoihin J-kirjaimia. Ensin piirsimme kirjaimuodon suureen kookoon, sitten liimasimme moniste-tehtävän. Seuraavalle sivulle piirsimme tai kirjoitimme kolme J-kirjaimella alkavaa sanaa. Sitten saimme vielä suunnitella unelmien jäätelöannoksen viimeiselle sivulle.

image image imageimage image image image image

Ötököitä – Ö

Kesään kuuluvat myös ötökät ja kesäaikaan siirtymisen kunniaksi jatkoimme siis ihanien tai kamalien ötököiden parissa. Aloitimme aiheeseen tutustumisen loruilemalla ja liikkumalla.

”Hämä-hämähäkki kiipes langalle.  Tuli sade rankka hämähäkin vei. Aurinko armas kuivas satehen. Hämä-hämähäkki kiipes uudelleen.”

”Muura-muurahainen kortta kuljettaa. Ahkerasti aina työssä ahertaa. Kohta on valmis keko komea. Muura-muurahainen kortta kuljettaa.”

”Heinä-heinäsirkka soittaa viuluaa. Heinikossa hyppii sinne tänne vaan. Pieni sinikello käypi nukkumaan. Heinä-heinäsirkko soittaa viuluaan.”

”Lennä, lennä leppäkerttu ison kiven juureen. Siellä isäs, äitis keittää siulle oikein hyvää puuroo.”

Nämä monille tutut lorut lausuimme istuen kuiskaamalla ja sormenpäillä lattiaan naputtaen. Seuraavaksi menimme kyykkyyn ja taputimme kämmenillä lattiaa lausumisen rytmissä. Lopuksi loruttelimme runot samalla hyppien rytmissä.

Ötökän metsästyksessä pääsimme tutustumaan erilaisiin ötököihin. Loruista tuttujen leppäkertun, hämähäkin, heinäsirkan ja muurahaisen lisäksi löysimme ainakin ampiaisen… Etsimme ja kirjoitimme siis 3×3 ruudukon ötökkä kuvien viereen ympäri luokkaan piilotettujen sanalapuista oikeat ötököiden nimet.

image image

Ötökät johdattelivat meidät Ö-kirjaimen pariin. Ensin harjoittelimme piirissä kirjaimen piirtämistä. Edellä olevan selkään sormella piirtäen syntyi 20 Ö-kirjainta.

image

Jatkoimme kirjaimesta tavuihin tuolipiiri-leikillä, joka oli sovellettu aiheseen sopivaksi. Tuoli asetettiin piiriin ja tuoleille asetettiin tavukortti. Musiikin soidessa marssimme ympäri piiriä, kunnes ope pysäytti musiikin. Silloin istuimme nopeasti vapaalle tuolille ja otimme tuolilla olevan tavukortin käteemme. Tavukortit luimme vuorotellen… Korteissa oli lyhyitä Ö-kirjaimia sisältäneitä tavuja.

image image

Musiikiksi tähän teemaan sopivat mm. Ipanapa 1 löytyvä ötökän elämää tai vaikkapa Ellan ja Aleksin Mc koppakuoriainen!

parhaat_laulut-15116792-frntlipa

Pysäkeillä tutustuimme Ö-kirjaimeen lähemmin…

Kirjaimen piirtäminen

Tavutikkaat -pelissä heitimme noppaa, johon oli kirjoittettu Ö-tavuja. Heittojen mukaan kirjoimme tavut monisteeseen oikean tikkaan kohdalle.

image

Voimapaperille, liitutaululle teimme kumpaankin Ö-kirjainta kymmenen kertaa isoon kokoon. Molla ABC-pelin avulla harjoittelimme lisää kirjaimen piirtämistä.

Äänteet, tavut ja sanat

Kala-pelissä harjoiteltiin Ö-äänteen tunnistamista. Kaloihin oli kirjoitettu sanoja, jotka joko alkoivat Ö-kirjaimella tai sisälsivät Ö-kirjaimia. Lapsi valitsi kalan ja ope luki siihen kirjoitetun sanan. Mikäli tunnisti sanan alkuäänteen, sai kalan itselleen. Jos sana ei alkanut Ö-kirjaimella tehtävä oli laskea sanassa esiintyvien Ö-kirjainten määrä.

imageimage

Ötökkäjahdissa lätkittiin paperille piirrettyjä ”koppakuoriaisia”, joissa oli Ö-kirjaimen sisältäviä tavuja. Peliä pelasimme pareittain. Ope luki tavun kortista ja oikeaa ”koppakuoriaista” nopeimmin lätkäissyt sai kortin itselleen. Lopuksi laskettiin pisteet eli korttien määrä.

image

Vihkotyö

Vihkoihin teimme ensin ison Ö-kirjaimen. Tavutikkaat -monisteen liimasimme seuraavalle sivulle ja harjoittelimme vielä 10 hienointa Ö-kirjainta. Lopuksi saimme vielä piirtää joko lempi tai inhokki ötökkämme vihkoihin.

image image image image imageimage image image image

MUKAVAA KESÄN ODOTUSTA!!

Pääsiäinen!

27.3.2016 Yleinen

Pääsiäisen aikaan kuuluu paljon lapsille sopivaa ja hieman jännittävääkin tekemistä virpomisineen, suklaamunineen ja noitineen. Päätimme eskareiden kanssa tutustua pääsiäisen perinteisiin ja samalla saatoimme oppiakin jotakin hyödyllistä. Matkasimme myös pääsiäiskertomuksen keinoin 2000 vuotta ajassa taaksepäin ja samoihin maisemiin ”Ylös Jerusalemiin” näytelmän mukana.

Lasten on ehkä hieman helpompi lähestyä pääsiäistä juuri tarinoiden ja niihin liittyvien, lapsille sopivien, perinteiden myötä kuin uskollisten kertomusten. Siksi toimimme pääsiäisen aikaan paljon leikkien, pelien ja ilmaisun kautta. Näin koimme ja pääsimme lähelle pääsiäisenkin yhdinsanomaa, toivoa ja iloa!

1. Virvon varvon palmusunnuntaina – V

Kohti palmusunnuntaita mentäessä lasten mieleen tulee tietenkin virpominen ja etenkin se palkka. Toki ennen palkkaa on valmistettava virpomavitsa ja opeteltava virpomaloruja… muutama noita-aiheinen loru pääsi mukaan, kun aloitimme V-kirjaimeen tutustumisen tutulla arvonta-leikillä jättinopan kanssa.

image

”Virvon varvon sinut täällä, kevätpajun oksanpäällä, kiedon valonsäteisiin, käärin tuulta purjeisiin. Tunteet suorin siloiseksi, mielen kampaan iloiseksi. Koko vuoden että jaksat – hymylläsi palkan maksat!”

”Nuhainen noita ja sen kissa, asuivat naapurissa. Se aivasti ja niisti, mutta aina kiisti tehneensä taikoja.”

”Olipa kerran pikkuinen noita-akka, ja noidalla sininen noitavakka. Oli vakassa punainen noitapilli ja pillissä noitasävel villi. Kun noita puhalsi pilliin kerran, satoi karamelleja tonnin verran. Kun noita puhalsi kertaa kaksi, kasvoi kissa taloa suuremmaksi. Kun noita pilliä kolmesti soitti, niin uni kaikki voitti. Ja noita pani pillinsä vakkaan, sillä uni tarttui myös noita-akkaan.”

”Virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, vanhasta nuoreks. Sulle vitsa, mulle palkka.”

”Virpoi varpoi tuoreeks terveeks. Lupaat sie munan kanastais, voilusikan lehmästäis, kaakun taikinastais, lupaat sie munan vai kanan?”

”Virpoi, varpoi vitsa uusi, kaunis niin kuin kukkiva kuusi. Elämän onnea toivotan sulle, parhaat lahjat annat sä mulle.”

Lorujen lausumisen jälkeen lähdimme etsimään virpomispalkkaa. Ensin meidän oli löydettävä myrkkymuna ”oikeiden” suklaamunien joukosta. Leikimme siis myrkkymuna-leikkiä V-kirjaimella alkavien tavujen avulla. Valitsimme ensin joukostamme munien kerääjän, joka meni hetkeksi luokan ulkopuolelle. Sillä välin muut valitsivat pahvilautasille piirrettyjen munien ja tavujen joukosta myrkkymunan. Munien kerääjän saadessa suklaamunan, muiden tuli lukea munassa oleva tavu. Myrkkymunan osuessa kohdalle huudettiin kovaa: ”Myrkkymuna!”

image

Lisää palkkoja oli luvassa Munien etsintä -leikissä, jossa tavuarvoituksia sisältäviä munia oli piilotettu ympäri luokkaa ja käytävää. Etsimme pareittain munan ja yritimme ratkaista arvoituksen, jonka ratkaisuna oli 2-4 tavuisia V-kirjaimella alkavia sanoja. Tämän jälkeen kirjoitimme vastaukset vastauslomakkeeseen.

image image

Nyt olimme löytäneet virpomispalkan, joten oli aika siirtyä pistetyöskentelyn pariin.

Kirjaimen piirtäminen

V-kirjaimen piirtämistä harjoittelimme tutusti I-padin Molla ABC -pelillä. Lisäksi teimme kirjaimia kolmeen eri kokoon voimapaperille ja liitutaululle. Lisäksi harjoittelimme sanojen kirjoittamista tabletilla Finger paint -ohjelmalla, johon kirjoittelimme malliin mukaan V-kirjaimella alkavia sanoja. Kirjoittamista jatkettiin vielä noppapelin parissa, jossa piti kirjoittaa aina nopan silmälukua vastaava sana.

Äänteet, tavut ja sanat

Noidan hattu -pelissä saimme nostaa noidan hatuista kirjainkortteja, joista piti muodostaa tavuja. Toisessa hatussa olivat konsonantit ja toisessa vokaalit – molemmista otettiin yksi kortti…

image

Munien lätkiminen -peliä pelattiin pareittain vastakkain. Molemmille pelaajille annettiin kärpäslätkä ja kirjainkortit. Opiskelijamme Leila toimi pelin ohjaajana tuomarina sanoen äänteen, jota vastaava kirjainta pelaajien oli mahdollisimman nopeasti lätkäistävä. Nopeammalle palkinnoksi tuli munakennoon muna. Voittaja oli se pelaaja, joka ensimmäisenä sai kennon täyteen.

image

Vihkotyöskentely

Lopuksi pääsimme vihkotyöskentelyn parin. Piirsimme vihkoihin V-kirjaimen suureen kokoon, harjoittelimme 20 hienointa V-kirjainta, keksimme 3 V-kirjaimella alkavaa sanaa (piirtäen tai kirjoittaen) ja saimme suunnitella oman virpomavitsan.

image image image image

2. Liikunnallinen malkamaanantai

Pääsiäis-teemaan sopivaa liikuntaa harrastimme mankamaanantaina. Liikuntaleikit ja pelit olivat joko muokattu pääsiäisaiheeseen soveltuvaksi tai sitten ne olivat peräisin eri leikkikirjoista pääsiäiseen valmiiksi mietittyjä. Käsikirjoina sopiviin liikuntaleikkeihin toimivat mm. Hippasilla -kirja ja open oman monisteet OKL:n ajoilta.

Munanryöstö

Aloitimme rohkeasti munanryöstö -leikillä, jossa kaksi joukkuetta kisaili siitä kumman pesässä olisi enemmän munia (tennis- ja sählypalloja) leikin lopuksi. Open merkistä lähdettiin liikkeelle ja ryöstää sai yhden munan kerrallaan.

image image

Pääsiäistulva

Tähän leikkiin tarvitsimme musiikkia ja jumppapatjoja lautoiksi. Musiikin soidessa liikuimme tipun, pääsiäispupun tai pääsiäismunan tapaan open komentojen mukaan. Musiikin tauotessa piti nopeasti juosta lautalle turvaan.

image

Taikahippa

Valitsimme leikkijöiden joukosta noidan, joka lähti kosketuksellaan muuttamaan muita leikissä mukana olevia eläimiksi. Noidan piti sanoa taikasana ja kertoa miksi eläimeksi leikkijä muuttuu. Tämän jälkeen yritimme matkia kyseistä eläintä liikkein ja äännellen. Pelastaa saattoi koskettamalla ”eläintä”, jolloin tämä pääsi takaisin hippaan mukaan tai muuttui noidan kätyriksi oman valintansa mukaan.

Noidan kattila

Noidan kattila -leikkiin tarvittiin yksi noita, jonka kosketuksesta joutui noidan kattilaan keskelle salia (esim. keskiympyrään). Siellä tämän oli odotettava pelastajaa, jonka kanssa oli vielä päästä sovitulle turva-alueelle ennen kuin pääsi takaisin leikkiin mukaan. Mikäli noita sai pelastajan ja pelastettavan kiinni matkalla turvaan, joutuivat molemmat kattilaan!

Munan kuljetus

Leikimme viestileikkiä tyhjillä yllätysmunan kuorilla. Meidät jaettiin 3-4 lapsen joukkueisiin ja jokainen joukkue sai yhden yllätysmunan kuoren. Tarkoituksena oli open kertomalla tai lasten keksimällä tavalla kuljettaa muna tietyn matkan ja tuoda se seuraavalle. Mikäli muna tippui maahan, se piti nostaa ja jatkaa kuljettamista paikasta, johon se oli pudonnut.

imageimage

Munan piilotus

Munan piilotus oli koodausleikki, jossa toimimme pareittain. Toinen pareista meni seinää vasten silmät suljettuina ja toinen piilotti yllätysmunan kuoren. Tämän jälkeen piilottajan oli koodattava parinsa kätkemänsä munan luokse robottimaisilla käskyillä, esim. ”Mene neljä askelta eteenpäin”, ”Käänny oikealle”.

Tipu, kukko ja kanat

Tässä leikissä valitsimme ensin yhden tipun ja yhden kukon. Muut leikkijät menivät käsi kädessä pareittain kanoiksi ympäri salia. Sitten kukko alkoi ottaa tipua kiinni. Tipu saattoi mennä kuitenkin turvaan jonkun kanaparin luo, jolloin se kana, jolle se käänsi selkänsä muuttui tipuksi. Jos kukko sai tipun kiinni, vaihtuivat roolit.

image

3. Suuri munan metsästys tikkutiistaina

Yhdessä ykkösten kanssa matkasimme koulun saliin suureen munan metsästykseen. Kyse oli suunnistuksen, bingon ja aarteenetsintä -leikin sekoituksesta, jonka tavoitteena oli saada selville koodinasana. Koodisanan avulla taas löysimme kadonneet suklaamunat.

image image

Leikki aloitettiin muodostamalla etsintäryhmät. Jokaiseen ryhmään tuli sekä ykkösluokkalaisia että eskareita. Ryhmät saivat ison bingoruudukon, jossa oli pääsiäiseen liittyviä kuvia, johon piti etsiä ympäri salia piilotetut oikeat sanat. Ruudukon toisella puolella taas oli numeroruudukko, johon kirjoitettiin jokaisen kuvakortin vierestä löytyvä kirjain.

image image

Salissa alkoikin hirmuinen tohina, kun ryhmät lähtivät yhdessä etsimään kirjainvihjeitä ja pääsiäiseen liittyviä sanoja… Hienosti kaikki onnistuivat etsinnöissään ja palkkioksi saimme suun makeaksi suklaamunista, NAM!

image

4. Kana kot kellokeskiviikkona – K

Kellokeskiviikkona kana sanoi kot ja lähti kertomaan kuninkaalle, että taivas on putoamassa. Tämä englantilainen satu johdatteli meidät sopivasti K-kirjaimen pariin. Sadussa Kana Kot eläinystävineen matkaa siis kuninkaan luo, kunnes viekas kettu johdattaa ilkeästi koko lintu joukon kotiluolassaan olevaan kuoppaan. Henkihän siinä meni kaikilta paitsi Kanalta, joka juoksi nopeasti takaisin kotiin ja kuningas ei saanut koskaan tietää, että taivas on putoamassa… sadun löydät mm. Hanhiemon satuaarre -kirjasta.

121px-Hanhiemon_satuaarre

K-kirjaimeen lähdimme tutustumaan Kanat ja kettu -leikillä, jossa valitsimme ensin ketun, joka lähti ottamaan lapsia kiinni. Mikäli kettu sai leikkijän kiinni, tämä muuttui kanaksi, joka liikkui kyykyssä kanamaisesti ja toisteli K-äännettä. Valitsimme myös kukon, joka saattoi kosketuksellaan muuttaa kanan taas lapseksi. Leikkijät liikkuivat eri tavoin, esim. kinkaten tai tasajalkaa hyppimällä.

Toisena K-kirjaimeen johdattelevaa leikkiä leikimme taskullisella jättinopalla. Nopan taskuihin oli laitettu K-kirjaimella alkavia tavuja. Heitimme noppaa vuorotellen ja jokainen yritti keksiä tavulla alkavan sanan. Kaikki sanat kerättiin taululle.

image

Seuraavaksi lähdimme pysäkkityöskentelyn kautta tutustumaan lisää K-kirjaimeen…

Kirjaimen piirtäminen

Molla ABC -peli oli edelleen ahkerassa käytössä, kun harjoittelimme K-kirjaimen muotoa. Lisäksi piirsimme K:ta suureen kokoon voimapaperille ja liitutaululle.

image

Äänteet, tavut ja sanat

Tällä kertaa tutustuimme K-kirjaimeen ja kertasimme aiemmin opittuja kirjaimia erilaisia pelejä pelaten. Muna-curlingissa pelattiin pareittain vastakkain. Matot merkkasivat maalialuita, joissa oli kirjaimia. Curlingia pelasimme tennispalloilla, jotka piti saada vieritettyä tarkasti jonkin kirjainmaton päälle. Mikäli tiesi kirjainta vastaavan äänteen tai yhden munan ja jos keksi kyseisellä kirjaimella alkavan sanan sai toisen pisteen.

image

Riko muna -pelissä oli yllätysmunan kuorien sisään piilotettu kirjaimia, joista muodostui K-kirjaimella alkava sana. Kun sai sanan selville, niin se tuli vielä kirjoittaa monisteeseen oikeaan kohtaan.

image

Ristinollaa pelattiin sanoilla, tavuilla tai äänteillä. Pelialustana toimi 3×3 ruudukko, jossa oli joko eri kirjaimia, K-kirjaimella alkavia tavuja tai K-kirjaimella alkavia sanoja. Pari valitsi tasolleen sopivan alustan ja mikäli tunnisti tai osasi lukea ruudussa olevan äänteen, tavun tai sanan sai laittaa pelikiekon sen päälle. Voittaja oli se pelaaja, joka sai suoran joko vaakaan, pystyyn tai vinottain.

image

4. Ylös Jerusalemiin kiirastorstaina

risti

Kiirastorstaina matkasimme ylös Jerusalemiin yhdessä koululaisten kanssa. Perinteinen pääsiäisvaellus oli tällä kertaa rakennettu perinteiseksi näytelmäksi koulumme saliin. Pienimmille katsojille pääsiäisen tapahtumissa riitti ihmeteltävää, mutta hienosti me eskarilaisetkin jatkoimme kuunnella ja katsella kertomusta. Alla oleva kuva on Lappeenranna ev. lut. seurakuntien sivuilta…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ylös Jerusalemiin on Lauritsalan seurakunnan näytelmä, jossa avataan 2000 vuoden takaisen pääsiäisviikon tapahtumia. Ääneen pääsevät tapahtumia todistaneet ja niihin vaikuttaneet ihmiset. Itse Jeesusta näytelmässä ei kuitenkaan näy, vaan Hänen tarinaansa tarkastellaan aikalaisten ja silminnäkijöiden näkökulmasta. Tästä pääset Lappeenrannan ev. lut. seurakuntien sivuille: http://www.lappeenrannanseurakunnat.fi

5. Pitkäperjantai, lankalauantai, 1. ja 2. pääsiäispäivä lomaa!

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Talven taikaa

20.3.2016 Yleinen

Eskarit ovat tutustuneet hieman luontoon ja luonnon ilmiöihin tämän pohjolan kylmimmän vuodenajan, talven, aikana. Tavoitteena oli leikkien, toiminnallisten tehtävien ja tutkimisen kautta saada tietoa kasvien ja eläinten talven vietosta sekä veden olomuodoista. Vinkkejä tehtäviin ja erilaisiin leikkeihin saimme erityisesti Helsingin ympäristökeskuksen Talven taikaa -materiaalista. 

Toisena lähteenä käytimme Lumen ja jään valtakunnassa -opetuspakettia.

Alkusysäyksenä talven luontoon tutustumiselle toimi kuitenkin Järven tarina -elokuva, jonka kävimme elokuvateatterissa katsomassa. Vaikka Järven tarinassa vuodenajat vaihtuivatkin, niin siinä esiintyi paljon talven eläimiä sekä lumen tai jään alla että päällä.

1. Kasvit talvella

Ensimmäisen kokoontumiskerran aloitimme marssimalla läheiseen metsään lapioiden kera. Jakauduimme pieniin tutkimusryhmiin ja kaivoimme kuoppia lumeen. Tarkoituksena oli löytää talveaan viettäviä kasveja. Lumen alta paljastuikin mm. mustikan varpuja, jotka talvehtivat lumen alla. Vastaan tuli myös aina vihreänä säilyviä sammaleita sekä muita enemmän tai vähemmän kuihtuneita kasveja.

image image

Seuraavaksi peitimme tekemämme kuopat ja leikimme sokkoa, jossa pareittain talutettiin toinen jonkun puun luo. Pari tutki puun silmät kiinni tunnustelemalla. Tämän jälkeen hänet tuotiin takaisin lähtöpaikkaan ja sen jälkeen tehtävänä oli löytää oikea puu. Samalla opiskelimme opettajan johdolla lumen päällä talvehtivia kasveja, kuten puita ja talventörröttäjiä.

Kasvien talvehtimiseen tutustumista jatkoimme sisällä palattuamme retkeltä. Aluksi lämmittelimme Pakkanen ja aurinko -leikillä, jossa valittiin pakkanen jäädyttämään leikkijöitä kosketuksellaan. Auringoksi valittu lapsi sai taas halauksellaan lämmittää ja päästää jäätyneet takaisin mukaan leikkiin. Kokeilimme erilaisia liikkumistapoja.

image

Seuraavaksi meitä talveen johdattelivat aiheeseen liittyvät lorut ja runot. Niitä harjoiteltiin tutusti jättinopalla arpoen ja kaikutekniikkaa käyttäen.

”Liisa nukkui, näki unta: yöllä satoi paljon lunta! Kinos kasvoi, kasvoi pilviin asti, Liisa juoksi nopeasti. Palloin pyörein pehmein, rakensi hän lumimuurin. Liisa heräs unestaan, muisti lumilinnojaan, ulos juoksi nopeasti – lunta olikin vain polviin asti!”

”Talven ukko, lumiukko, lunta säkistä heittää. Jäätä suihin, kylmää luihin, tienoot lumella peittää.”

”On maassa lunta ja siilipariskunta jo nukkuu talviunta. Näkee unta kuusta ja hiiren sääriluusta ja omenapuusta ja lämpimästä kesästä sekä somasta käenpesästä.”

”Talitintti hakkaa, jäistä talipakkaa. Kylmä on, ei takkaa, pakkanen ei lakkaa. Veistää talven patsaan, lastut lentää vatsaan.”

”Nauroi vitivalkein hampain. Ratsateli lumilampain, puitten ali, puitten yli. Lunta kukkoroillaan syli.”

”Nirskuen ja narskuen, puhuu herra pakkanen. Luonto nukkuu uneksuu, metsässä on tammikuu.”

Lorujen jälkeen keskustelimme retken tutkimuksista ja ope johdatteli juttelua kasvien talven viettoon. Kertasimme vielä kasvien tapoja talvehtia:’

  • lumen alla suojassa (mustikka)
  • ilmassa (puut)
  • piilossa maan alla (sipulit, mukulat, juuret)
  • lumen päällä (talvetörröttöjät)
  • aina vihreaät (sammalet ja jäkälät)

Mietimme miten kasvit selviävät talvesta ja miksi kasvit ovat tärkeitä eläimille myös tähän vuodenaikaan. Pohdimme yhdessä vielä mitä kasveja eri eläimet käyttävät ravinnokseen talvella. Keskustelujen ja esimerkkien pohjalta pääsimme piirtämään kuvaa kasvien talven vietosta. Apuna käytimme erilaisia luonto-oppaita ja -kirjoja.

image

image image image image

2. Eläinten talvi

Toinen oppitunti talvisesta luonnosta sisälsi tutustumista eläinten talven viettoon. Ope oli valinnut eri eläimiä, joiden kuvan avulla ensin keskustelimme siitä, miten ne viettävät talvea. Leikimme myös eläinten talveen liittyviä leikkejä.

Karhu

Karhu valmistautuu talveen syömällä paljon. Sydäntalven karhu yleensä tunnetusti nukkuu esim. vahvassa muurahaispesässä sijaitsevassa pesässä. Keskustelun ja karhun kuvan tarkastelun jälkeen leikimme yhdessä tutun Karhu nukkuu-leikin.

”Karhu nukkuu, karhu nukkuu talvipesässänsä. Ei ole vaaraa kellään, näin sitä leikitellään. Karhu nukkuu, karhu nukkuu, eipäs nukukaan…”

Jänis ja ilves

Jänis varautuu talveen vaihtamalla talviturkin, mutta on muuten ns. aktiivinen. Ilves taas on jäniksen luonnollinen saalistaja, joka etsii myös talvella jänispaistia. Leikimme saalistuksen selventämiseksi Ilves ja jänis -leikkiä, jossa valitaan yksi ilves ja yksi jänis. Muut leikkijät ovat pareittain käsikädessä pensaita, joihin jänis voi mennä piiloon. Mikäli jänis pääsee turvaan pensaan keskelle, vaihtuu jäniksen selän puoleinen pari jänikseksi. Jos taas ilves saa jäniksen kiinni, osat leikkijöiden osat vaihtuvat – eli jäniksestä tulee ilves ja ilveksestä jänis.

image

Siili ja käärme

Siili viettää talvea talvihorroksessa yleensä lehtikasaan tehdyssä pesäsässä. Käärme etsii talven ajaksi itselleen kiven tai kallion kolon, johon se usein yhdessä lajitovereidensa kanssa vaipuu kylmänhorrokseen. Eläydyimme seuraavaksi käärmeiksi, jotka etsivät luokasta itselleen sopivan sopen tai nurkan (useampi lapsi saattoi olla samassa). Sillä aikaa yksi meistä meni luokan ulkopuolelle ja tuli luvan saatuaan etsimään piilossa olleita käärmeitä.

image

Orava ja kettu

Orava valmistautuu talveen keräämällä talvivarastoja ja vaihtamalla talviturkin. Oravakin talvella ns. aktiivinen ja näin ollen saalistajien ulottuvilla. Oravan luonnollinen vihollinen on kettu. Tätä asemaa havainnollistimme orava ja kettu-leikillä, johon tarvisimme kaksi palloa. Pikkupallo on orava, joka saattoi hypellä heittäen piirissä olevien leikkijöiden kesken miten vain. Kettua merkkasi iso pallo, joka kiersi piirissä järjestyksessä lapselta toiselle. Kannattaa ensin kokeilla vain yhdellä pallolla – ensin vaikka oravan liikkumista, sitten ketun, niin leikki sujuu varmasti paremmin.

image

Lopuksi saimme tehtäväksemme piirtää kuvan eläinten talven vietosta. Käytimme apuna mm. Jäljillä -kirjan kuvia ja tekstejä sekä muitakin luontokirjoja.

image

image image image image image

3. Lumen tutkiminen ja lintujen talvi

Kolmannen kerran teeman tiimoilta kokoontuessamme teimme jälleen pienen retken lähimetsään. Mukaan otimme open johdolla lapioita, keppejä, mittoja, ämpäreitä ja digitaalisia lämpömittareita. Päästyämme metsään päätimme ensin hieman herkistää kuuloaistiamme ja jokainen sai etsiä itselleen hyvän paikan lähimaastosta. Kävimme makaamaan hangelle, laitoimme silmät kiinni ja kuuntelimme metsässä kuuluneita ääniä. Hetken päästä jokainen sai kertoa kuulemistaan äänistä, joista osa oli luonnon ääniä ja osa ei.

Ope jakoi meidät lapset pieniin tutkimusryhmiin ja ensimmäiseksi tehtäväksemme saimme mitata lumen syvyyden muutamasta eri kohdasta mitan ja kepin avulla. Ope kyseli ja näytti ensin, miten tämä tapahtuu ja sitten saimme itse kokeilla.

image image

Toisena tehtävänä oli tutkia lumen eristävää vaikutusta lämpömittareiden avulla. Ensin mittasimme lämpötilan lumen pinnalta ja tämän jälkeen kaivoimme kuopan, jonne upotimme mittarin anturin. Huomasimme, että lumen peittämässä kuopassa oli huomattavasti lämpöisempää kuin lumen pinnalla.

image image

Retken lopuksi otimme vielä luminäytteen ämpäriin sisätiloissa tutkittavaksi.

Luokkatyöskentelyn aloitimme kertauksella. Eläinbingo-pelissä etsimme pareittain tuttujen eläinten nimiä ympäri luokkaa ja kirjoitimme bingo-ruudukkoon oikean eläimen kuvan kohdalle oikean nimen. Kun saimme bingo-ruudukon täyteen, niin ope kyseli kuvissa esiintyneiden eläinten talvesta.

image

Seuraavaksi keskityimme lintujen talven viettoon. Keskustelimme siitä, mikä Suomessa talvella viihtyviä lintujen uhkaa. Kylmyys, ravinnon puute ja petolinnut muodostavat suuria uhkia, joita voimme helpottaa esim. talviruokinnalla ja lintulaudoilla.

Leikimme pikkulintujen talvisiin uhkiin liittyen muutaman leikin. Ensin oli vuorossa tuttu pakkanen ja pikkulinnut -leikki, jossa valitaan pakkanen jäädyttämään lentäviä lintuja. Aurinko taas saattoi halauksella sulattaa jäätyneen linnun. Ensin lensimme kädet siipinä, sitten kokeilimme eri liikkumistapoja, kuten kinkkaaminen ja kyykkykävely.

Toisena leikkinä leikimme Petolintu ja pikkulinnut -peliä, jossa petolintu huuhkaja yritti pyydystää kosketuksellaan pikkulintuja, jotka olivat turvassa kolmen pikkulinnun parvissa eli piirissä aina viiteen laskien. Tässäkin leikissä liikuttiin eri tavoilla, esim. Kyykkykävelyllä…

image

Lintulaudan vakiovieraisiin, punatulkkuun ja talitiaisen tutustuimme lintukirjojen ja Googlen kuvahaun kautta. Jokainen sai mallin mukaan värittää mahdollisimman oikean värityksen kummallekin linnulle.

image

Tunnin lopuksi palasimme vielä veden olomuotoihin sulatetun lumen kautta. Siivilöimme sulatetun lumen ja näimme samalla mitä kaikkea lumessa oikein onkaan… Samalla pohdimme, mitä olomuotoja vedellä on. Sulanut lumi on nestettä, kun nestettä heittää saunan kiukaalle siitä tulee höyryä ja pakkasella vesi on kiinteää eli lunta tai jäätä. Kokeilimme myös tätä vesimolekyyli-leikkiä: http://www.topata.fi/videot-1-2lk/muut/veden-olomuodot

Talven selkä alkaa jo taittua ja kuljemme kohti kevättä. Tässä oli meidän eskareiden seikkailu talvisen luonnon parissa. Nyt on syytä pikkuhiljaa jättää kylmä talvi taakse ja odottaa kevätauringon lämpöä. Niin tekevät varmasti myös metsän eläimet ja kasvit.

Ruusunen, Tuhkimo, Lumikki – R, T, L

9.3.2016 Yleinen

Tutustuimme perinteisten satujen ja prinsessojen kautta uusiin kirjaimiin, nimittäin R-, T- ja L-kirjaimiin, prinsessojen mukaan. Satuihin yhdistelimme leikkejä, draamaa, tehtäviä ja pistetyöskentelyä. Kaikkia meitä lapsia ja aikuisia eivät välttämättä prinsessat kiinnosta, mutta yllättäen kaikki olivat innokkaita osallistumaan lähes koko teemajakson ajan. Sadut ja leikki vain veivät mennessään…

1.Ruusunen

satuaarre

Alkuun luimme Prinsessojen satuaarre -kirjasta Grimmin sadun prinsessa Ruusunen. Kuultuamme sadun kertaalleen open lukemana, kertasimme sen pääkohdat keskustelemalla. Tämän jälkeen työskentelimme pareittain prinsessa Ruusunen -tarinasta koostetun kuvasarjan parissa. Kerroimme vuorotellen toisillemme sadun vielä kerran kuvien avulla.

image

Jatkoimme aiheeseen syventymistä leikkimällä ja laulamalla tutun ”Prinsessa Ruusunen” laululeikin. Valitsimme Ruususen, noidan ja prinssin, muiden leikkijöiden asettuessa prinsessan ympärille piiriin muuriksi. Ehdimme leikkiä ja laulaa ”Prinsessa Ruususen” muutaman kerran.

”Prinsessa Ruusu linnassa, linnassa, linnassa.

On pahan noidan pauloissa…

Ja linnan muurit kohoaa…

Vuos’ sadan nukkuu Ruusunen…

Vaan prinssi uljas avun tuo…

Hän rientää kauniin Ruusun luo…

Heräjä Ruusu kaunoinen…

Nyt tanssikaamme laulellen…”

Laulun jälkeen otimme esiin haltijan tai noidan taikasauvan (eli oman sormen) ja teimme ensin ilmaan 10 isoa R-kirjainta mallin mukaan. Tämän jälkeen ”taikasauva” käytettiin myös pareittain – R-kirjaimia tehtiin kaverin selkään toiset kymmenen kappaletta.

Seuraavaksi oli aika siirtyä R-kirjain harjoitteluun pysäkkitehtävien parissa…

Kirjaimen piirtäminen

Harjoittelimme R-kirjaimen piirtämistä Ipadin avulla sekä Molla ABC -peliä pelaamalla että Finger -paint piirrosohjelmalla, jossa voi piirtää sormella helposti eri kokoisia kirjaimia ja pyyhkiä ne halutessaan myös  pois kätevästi. Lisäksi jokainen piirsi pienille leselautasille 20 R-kirjainta.

image image

Äänteet, tavut ja sanat

Äänne-kirjain vastaavuutta harjoittelimme marmorisilla prinsessa kirjaimilla. Peliä pelattiin pareittain, vastaavasti kuin myrkkysieni-peliä, jossa toinen valitsee myrkkysienen ja toinen tulee niitä keräämään tietämättä, mikä sieni on valittu myrkkysieneksi. Nyt vain sienien tilalla oli kirjaimia, joita keräämään tulleen pelaajan oli aina sanottava keräämänsä kirjainta vastaava äänne.

image

Kirjoittamista ja ”lukemista” harjoittelimme monistetehtävässä, jossa tuli ensin etsiä kaikki R-kirjaimella alkavat sanat ja tämän jälkeen kirjoittaa sekä piirtää kolme sanaa oman valintansa mukaan.

image

Vihkotyöskentely

Vihkoihin piirsimme ensin R-kirjaimen muodon suureen kokoon ja harjoittelimme vielä 10-15 kirjainta lisää hieman pienempänä. Seuraavalle sivulle piirsimme kuvan Ruususen tornihuoneesta, josta löytyi ainakin ruusuköynnös, rukki, rasia ja Ruusunen itse nukkumassa sata vuotista untaan lattialla.

image image

image image

2. Tuhkimo

Seuraavana prinsessana oli vuorossa Tuhkimo lasikenkineen ja kurpitsavaunuineen. Käytimme open johdolla käsikirjana Terhi Martinez-Abarcan ja Riikka Nurmen Loikaten leikkiin – rohkeasti rooliin! -kirjaa, josta löytyy paljon materiaalia 1-7-vuotiaiden draamakasvatukseen.

draama

Alkukoukkuna luimme Grimmin veljesten Tuhkimo -sadusta kohdan, jossa ilkeä äitipuoli ja sisarpuolet kiusaavat ja pilkkavat Lumikkia. Tähän liittyen pelasimme Pääsenkö piiriin -leikkiä, jonka kautta voi käsitellä kiusaamista syvemmin. Leikissä valitaan 2-3 leikkijää, jotka menevät muiden muodostaman piirin ulkopuolelle. Piirissä olevien lasten tehtävänä on estää ulkopuolella olevia pääsemästä piirin sisälle. Leikki vaikeutuu huomattavasti, jos jää yksin piirin ulkopuolelle…

image

Jatkoimme Tuhkimo -sadun parissa kuuntelemalla tarinaa eteenpäin, kuinka Tuhkimo saa kuulla Prinssin järjestämistä tanssiaisista ja kuinka hyvä haltija päättää auttaa Tuhkimoa pääsemään tanssiaisiin. Haltijan taikoihin liittyen teimme mekin kirjaintaikojamme hippaleikin muodossa. Valitsimme yhden joukostamme haltijaksi, jonka taikasauvan kosketuksesta muuttui T-kirjaimeksi ja alkoi toistaa T-äännettä. Pelastaa saattoi halaamalla. Kokeilimme erilaisia liikkumistapoja.

Tuhkimo -satu jatkui taas leikin jälkeen. Tarinassa Tuhkimon lasikenkä jäi linnan portaille ja prinssi lähti sitä sovittamaan. Äitipuoli lukitsi Tuhkimon tornihuoneeseen, kun Hovimarsalkka saapui sovittamaan kenkää Tuhkimon sisarpuolille. Niinpä mekin leikimme Avaimen piilotusta, jossa kuten Tuhkimossakin pienet hiiret lähtevät etsimään ”ilkeän” open piilottamaa avainta. Koko hiirijoukko eli me lapset menimme siis luokan ulkopuolelle hetkeksi, kun ope piilotti avaimen jonnekin luokkaan. Vihjeeksi saimme joko ”torni”, ”vaunut” tai ”lasikenkä”, sen mukaan mille korkeudelle avain oli piilotettu.

Jännitys kohosi sopivasti, kunnes hiiret sadussakin löysivät tornin avaimen ja Tuhkimo pääsi sovittamaan lasikenkäänsä. Mekin riisuimme sisätossumme ja -kenkämme piirin keskelle ja niiden järjestystä sekoitettiin meidän ollessa sokkoina. Sitten meidän piti tunnustelemalla löytää omat tossut. Lopuksi Tuhkimo sai prinssinsä ja keskustelimme vielä hetken siitä, miten Tuhkimoa tarinassa kohdeltiin ja oliko se mielestämme reilua.

image

Seuraavaksi siirryimme Tuhkimo -aihetta ja T-kirjainta käsittelevien tehtäväpysäkkien pariin.

Kirjaimen muoto

Tutusti aloitimme T-kirjaimeen muodon harjoittelun Molla ABC -pelillä, johon teimme Tutkimon kirjaimen eli T-kirjaimen lisäksi myös Ruususen kirjainta eli R-kirjaimen muotoa. Leseet oli tällä kertaa laitettu tarjottimelle, johon piirsimme sormella 20 upeaa T-kirjainta.

image image

Äänteet, tavut ja sanat

Käenmuna -pelissä harjoittelimme tuttuja kirjaimia ja niitä vastaavia äänteitä. Pareittain pelatussa pelissä toinen ajoi Tuhkimon kurpitsavaunut käenmunan eli jonkun kirjaimen päälle. Sillä välin toinen leikkijä sulki silmänsä. Sitten hänen piti päätellä, minkä kirjaimen päällä vaunut oikein olivat ja harjoitella kyseistä kirjainta vastaavaa äännettä 5 kertaa.

image

Kadonneet sanat -leikissä ympäri luokkaa oli levitetty Tuhkimo -satuun liittyviä sanoja, jotka lasten piti käydä etsimässä ja ”lukemassa”. Sanalaput olivat teksti seinään päin ja niitä ei saanut viedä pöydän ääreen, jossa sana tuli kirjoittaa monisteeseen. Näin pääsimme harjoittelemaan muistamista, lukemista ja kirjoittamista. Sanaa sai käydä katsomassa uudestaan niin monta kertaa kuin tarvitsi.

image image

Kuva-sanapelissä etsimme kuva-sanapareja. Tietenkin niiden aiheet olivat paljolti poimittu Tuhkimo -sadusta ja kaikki sanat alkoivat T-kirjaimella.

image

Logico-tehtävissä etsimme oikeita alkukirjaimia ja sanoja. Tehtäviä oli tarjolla kolmea eri vaikeustasoa, joista saimme valita itselle sopivimman.

image

3. Lumikki

Lumikki -teemaa lähestyimme, kuten Tuhkimoakin, leikkien, tarinan ja draaman keinoin. Grimmin veljesten Tuhkimo -sadusta luimme ensin alkua, jossa Luminkin äiti kuolee ja tämä saa uuden ilkeän äitipuolen ja kuningattaren, joka kysyy taikapeliltään: ”Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin?” Kerran kuulleessaan kuvastimelta, että Lumikki on kaunein, kuningatar suuttuu ja päättää tapattaa Lumikin. Metsästäjä ei kuitenkaan henno tappaa Lumikkia, vaan jättää tämän metsään. Niinpä mekin pimensimme luokan ja muutimme sen L-metsäksi. Valitsimme yhden Lumikiksi, joka meni hetkeksi luokan ulkopuolelle. Tällä välin päätimme yhden leikkijän, joka oli jokin muu puu kuin L-puu. Kun sokkona metsään saapunut Lumikki tuli takaisin luokkaan, puut toistivat L-äännettä ja yhtä muuta äännettä. Lumikin piti etsiä kyseinen puu, joka muutaman kerran leikittyämme johdatti meidät ja Lumikin kääpiöiden tuvalle.

Lumikki söi ja joi sekä kävi kääpiön sänkyyn nukkumaan ja lopulta kuningatar sai peilinsä kautta kuulla, että Lumikki onkin elossa. Me leikimme paripeiliä, jonka kautta eläydyimme kuningattaren tunteisiin. Leikissä toinen pareista teki eri tunteisiin liittyviä ilmeitä ja toinen yritti peilin tavoin matkia niitä. Kokeilimme ilmaista iloa, surua ja vihaa, jotka olivat sadussa kuningattarelle ominaisia tunteita.

image

Surua, voi itku ja parku ?

image

Vihaa! ?

Leikimme myös kuvanveistäjä-leikkiä, jossa toimitaan myös pareittain. Toinen pareista on savea ja toinen muovaa patsaan, joka kuvaa kuningattaren tunteita, kuten vihaa, kateutta ja kiukkua.

image

Lumikki -kertomus jatkui… Kääpiöt auttoivat koditonta Lumikkia, mutta ilkeä kuningatar myrkytti omenan ja lähti kääpiöiden mökille eukoksi pukeutuneena. Kuningatar sai Lumikin syömään myrkkyomenan ja tämä vaipui kuolleena maahan. Jännityksen kohottamiseksi päätimme leikkiä Myrkkysieni -leikkiä siten, että valitsimme lattialle piirin keskelle erilaisia esineitä omeniksi. Yksi leikkijä poistui oven ulkopuolelle siksi aikaa, kun muut valitsivat esineiden joukosta myrkkyomenan. Ulkopuolella ollut leikkijä tulee sen jälkeen osoittamalla keräämään ”omenoita”, jotka laitetaan sivuun niin kauan kuin tämä osuu myrkkyomenaksi valitun tavaran kohdalle.

image

Kuuntelimme Lumikin tarinan loppuun – kääpiöt valmistuivat lasiarkun, prinssi rakastui Lumikkiin ja arkunkantajan horjahdus sai omenan palan irtoamaan Lumikin kurkusta. Lumikki virkosi ja kohta vietettiin häitä. Lopuksi teimme vielä yhden harjoituksen – seinät, jossa kuningattaren seinällä oli myrkkyomena, Lumikin seinällä kampa ja Kääpiöiden seinällä työsaapas. Meidän piti liikkua open tarinasta tekemien kysymysten mukaan kohti jonkin henkilön seinää. Tässä esimerkkikysymyksiä:

  • Kuka oli tarinassa ilkeä toiselle?
  • Kuka oli ilkeä?
  • Kuka piti Lumikista?
  • Kuka tarinan henkilö haluaisit itse olla?

Keskustelimme vastauksista ja yritimme myös perustella mielipiteitämme… Seuraavan ”oppitunnin” käytimme erilaisiin leikkihin, jotka liittyivät toisaalta Lumikki -satuun ja toisaalta L-kirjaimeen.

Aloitimme Lumikki ja L-kirjain aiheiset leikit Lumikki-bingolla. Saimme pareittain bingoalustan, jossa oli Lumikki -satuun liittyviä kuvia. Tehtävänä oli etsiä luokkaan piilotetut sanakortit ja kirjoittaa niissä olevat sanat vastaavan kuvan kohdalle bingoruudukkoon. Bingo-peli onnistui hienosti kaikilta pareilta ilman lukutaitoakin – osasimme hyvin päätellä, mitä sanakorteissa oikein luki.

image image

Lumikin myrkkyomena-leikkiä jalostimme siten, että omenoina toimivat kertakäyttölautaset, joihin oli kirjoitettu L-kirjaimeen liittyviä tavuja. Kävimme yhdessä läpi tavut, minkä yksi leikkijöistä meni luokan ulkopuolelle. Valitsimme tavujen joukosta yhden myrkkyomenan. Omenalautaset käännettiin nurinpäin. Sitten hetki sitten ulkopuolelle mennyt leikkijä tuli keräämään omenatavuja. Muut leikkijät lukivat yhteen ääneen kerääjän kääntämiä lautasia, kunnes vastaan tuli myrkkyomenaksi valittu tavu – silloin huudettiin tietenkin ”myrkkyomena!”

image

L-kirjaimeen tutustumista jatkoimme Onko meistä sanaksi -leikillä. Leikkiä leikittiin monille tutun Vettä kengässä -pelin tapaan, mutta tavuilla. Puolet ryhmästä meni sanan lopputavu mukanaan luokan ulkopuolelle ja toinen puoli jäi luokkaan alkutavukortin kanssa. Sitten luokan ulkopuolelta piti tulla vuorotellen kysymään ”Onko meistä sanaksi?” joltakin luokassa olevalta. Tämän jälkeen verrattiin tavukortteja ja mikäli niistä muodostui sana pääsi ”taivaaseen”. Jos taas sanaa ei muodostunut oli ”Vettä kengässä” ja se leikkijä jolta kysyttiin ”Onko meistä sanaksi?” sai päättää liikkumistavan, jolla kysyjä poistui luokasta.

image image

Viimeisenä Lumikkiin ja L-kirjaimeen liittyvänä tehtävä oli vihkotyö. Ensin teimme vihkoihin ison L-kirjaimen muodon, sitten harjoittelimme 15-20 L-kirjainta hieman pienempään kokoon. Seuraavalle sivulle yritimme keksiä vähintään kolme L-kirjaimella sanaa, jotka piirrettiin ja jos osasi myös kirjoitetiin vihkoon. Lumikki aiheinen värityskuva löysi tiensä viimeiselle L-kirjainta käsittelevälle vihkon sivulle.

image image image

Prinsessojen seurassa edennyt jakso sujui mukavissa merkeissä. Tekemistä ja intoa riitti! Satujen, leikkien ja tehtävien myötä tutustuimme paitsi kirjaimiin myös perinteisiin ja tunnetuimpiin Grimmin satuihin toiminnallisesti. Nyt kohti uusia satu- ja kirjainseikkailuja!

Ennen vanhaan

27.2.2016 Yleinen

Kalevalan päivää vietetään sunnuntaina 28.2., jolloin juhlistetaan kansalliseepostamme Kalevalaa ja sen runojen kerääjää Elias Lönnrotia. Kalevalan päivä on myös suomalaisen kulttuurin päivä, joten me eskarilaset olemmekin koko edellisen viikon ajan toimineet kansanperinne- ja Kalevala-teemojen parissa. Ennen vanhaan -jakson aikana tutustuimme mm. hieman siihen, millaista elämä oli Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Perinneleikit ja -laulut kuuluivat tietenkin myös viikon ohjelmaan. Kalevalan tarinoita kuulimme toiminnallisen tarinapajan myötä.

1.päivä: Aikamatka alkaa

”Souvetaanpas Sorolaan, yli pellon Porolaan.

Porolas on musta lehmä, valkea on vasikka.

Akka alla lypsämässä, ukko vieres’ kyykkimässä.

Minkä akka alta sai, ukko ryntty ryyppäs kaik'”

Aikamatkamme aluksi, johdatteluna aiheeseen, lauloimme ja leikimme yllä olevan Souvetaan Sorolaan laululeikin, jossa soudetaan pareittain perussykkeessä ja leikitään sanojen mukaan.

Seuraavaksi harjoittelimme hieman suomalaisia lasten kansanrunoja. Jokainen pääsi vuorollaan heittämään jättinoppaa ja arpomaan kuudesta runosta yhdessä lausuttavan. Runoja harjoittelimme kaikumenetelmällä, jossa ope luki runoa rivin kerrallaan ja lapset toistivat perässä. Runot oli valittu kahdesta suomalaisen lasten runouden kokoelmateoksesta Kaarina Helakisan Pikku Pegasoksesta ja Suomen lasten runotar -kirjasta. Tässä mukana olleet runot, joista yhden lapset saivat kotiläksynä opetella ulkoa:

”Kis kis kippurahäntä, huomenna mennään Lappeenranta. Mitä sinne tekemään? Kissanpoikia pesemään”.

”Menin Saksaan, sain saappaat, tulin Ruotsiin, sain rukkaset, tulin Suomeen sain sukat, pesin, parsin ja paikkasin, panin aidalle kuivumaan, varas vei.”

”Kepo, kepo ketunpoika. Jäpö, jäpö jänönpoika. Opo, opo oravanpoika. Hipo, hipo hirvenpoika. Näpö, näpö näädänpoika. Supo, supo sudenpoika. Sipo, sipo siilinpoika.”

”Pikku piimäenkeli, navetassa lenteli, härkäin kanssa tappeli, vasikoita nakkeli.”

”Apina, kapina kiipeli puuhun. Putosi sieltä poliisin suuhun, poliisi luuli makkaraksi ja puraisi palan pois.”

”Kissa istuu ikkunalla, neuloo pientä sukkaa. Elä itke, lapsi kulta, itkus menee hukkaan.”

pikkupegasos suomen-lasten-runotar

Siirryimme ajassa taaksepäin parisataa vuotta – Koiramäen aikaan. Mauri Kunnaksen Koiramäki -teoksista tutustuimme sen hahmoihin ja Koiramäen pihapiiriin. Isännät, emännät, piiat ja rengit olivat 1800-luvun maaseudulla tuttuja hahmoja, jotka seikkailevat myös Koiramäessä yhdessä Killen, Martan ja Ruoti-ukon kanssa. Keskustelimme 1800-luvun elämästä, jossa sähköä ja muovia ei vielä ollut. Saimme pohtia mm. sitä, mitkä leluistamme olisivat voineet olla olemassa myös 200 vuotta sitten.

WEB-kansi_Koiramaki_316px

Koiramäen innoittamina leikimme ja lauloimme Isäntä teki talon piirileikin, joka löytyy Liisa Laaksosen ja Maija Salon Lystiä leikkiä -kirjasta. Alussa piirin keskelle valitaan isäntä, joka laulun sanojen mukaan ottaa itselleen emännän. Emäntä taas valitsee itselleen lapsen jne.

image

Jatkoimme vielä Koiramäen talossa, jossa tehtiin myös paljon puhdetöitä. Sekä Koiramäki -kirjasta että Ylen elävästä arkistosta löytyy aiheeseen liittyvää materiaalia. Pikku Kakkosessa esitetty Koiramäki animaatiosarja kertoo mukavasti 1800-luvun maalaiselämästä nykypäivän lapsille. Löydät sarjan jaksoja täältä: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/06/10/koiramaki

Pohdimme yhdessä varsinkin langan valmistuksen vaiheita. Lampaanvillan karstaamista ja rukilla kehräämistä, jonka johdosta päätimme ryhtyä kehräämään silkkilankaa… Piirileikissä ensin käännytään ympäri oman nimen kohdalla ja lopuksi käännytään takasin ns. oikeinpäin yhtäaikaa.

Kehrätkäämme silkkilankaa, hienompaa kuin hiuskarva.

Liisasta vähän väärällistä, käärällistä, käännä itses ympäri.

Täss’ on vähän väärin tehty, takapuol’ on eteen kääntty.

Kaikista vähän väärällistä, käärällistä, käännä itses ympäri.

Tämän jälkeen jätimme Koiramäen taaksemme ja siirryimme ajassa hieman eteenpäin – 1900-luvun alkuun. Tämän ajan elämää kuvaa Priitu Rovaniemen markkinoilla -kirja, josta luimme Priitun perheestä.

Priitu.kansi

Kirjassa olevan mustavalkoisen valokuvan myötä tutkimme open tuomia vanhoja valokuvia ja perehdyimme hieman valokuvauksen historiaan. Tähän liittyen teimme lyijykynätyön Priitun perheen valokuvasta. Tavoitteena oli käyttää mahdollisimman paljon eri harmaan sävyjä. Tästä ideasta ja materiaalista kiitos openideat -blogille.

image image image

Lopuksi lapset saivat vielä toisen kotitehtävän, jossa jokaisen oli täytettävä oma sukupuu yhdessä vanhempien kanssa. Näin lapset pääsivät tutkimaan myös omaa historiaansa noin reilut sata vuotta taaksepäin.

image

2. päivä: Koulu ennen vanhaan

Aloitimme silloin ennen -teemamme toisen päivän kertaamalla edellisenä päivänä opittuja lasten runoja. Jokainen sai näin vielä lisäharjoitusta, vaikka kyseiset runot olivat olleet myös kotiläksynä. Lapset osasivat runot hienosti! Priitu Rovaniemen markkinoilla -kirjaa jatkoimme eteenpäin. Ope luki ja kertoi omin sanoin, mitä kirjan tekstissä ja kuvissa tapahtui. Priitun mukana pääsimme keskustelemaan mm. 1900-luvun alun koulusta, markkinoista, kahvin valmistuksesta, sirkuksesta ja elokuvista…

Lopuksi palasimme vielä kirjan kohtaan, jossa oli kuva Priitun koulusta ja luokasta. Ope oli lavastanut myös eskarilaisten luokkaan vanhan ajan koulun helmitaulun, karttakepin, opetustaulujen ja maapallon avulla. Roolileikin kautta lasten oli tarkoitus saada kuva entisajan koulun kovasta kurista, ulkoa opettelun tärkeydestä ja hieman erilaisesta opettajan roolista nykypäivään verrattuna.

image

Koulun leikkiminen aloitettiin perinteiseen tapaan virren veisuulla. Niinpä monille tuttu Ystävä sä lapsien kaikun open johdolla upeasti. Tässä kyseinen virsi Tommi Kaleniuksen esittämänä videon kera:

Virren veisuun jälkeen ope kuulusteli läksyn eli tiedossa oli runonlausuntaa. Oppilaat pääsivät vuorotellen luokan eteen lausumaan valitsemansa runon. Yllättäen ”Kis, kis kippurahäntä” oli ylivoimaisesti suosituin esitys… Todella rohkeasti ja varmasti kaikki oppilaat suoriutuivat läksystään ja luokan edessä esiintymisestään.

Puhtaustarkastus ja rangaistukset kuuluivat myös leikkimielisenä sisältönä kouluumme. Siispä ope tarkasti kaikkien sormet, kynnen alustat ja korvantaustat. Entisaikojen rangaistuksista lapset saivat kokeilla nurkassa seisomista. Ope myös uhkaili karttakepillä sormille näpäyttämistä, mikäli työrauha luokassa ei säilynyt. Entisaikojen koulua jatkettiin äidinkielen tunnilla, jonka aluksi ope luki Astrid Lindgrenin iki-ihanaa Eemeliä. Tällä kertaa saimme kuulla Eemeli ja keittokulho -tarinan.

eemeli ja keittokulho

Tarinan jälkeen keskustelimme entisaikojen leikeistä ja leluista, joilla myös Eemeli ja pikku Iida leikkivät. Eemelin ja Iidan tarinan myötä ope antoi meillä vanhan ajan koulu leikin viimeisen tehtävän, joka oli paperinukkejen leikkaaminen. Lapsilla oli mahdollisuus valita joko Eemeli tai Iida paperinukke.

image

3. ja 4. päivä: Työpajat

Seuran kahden päivän ajan toimimme yhdessä ykkösluokkalaisten kanssa kansanperinne- ja Kalevala-aiheisissa työpajoissa, joissa luvassa oli mm. Kalevalan tarinoita, Suomalaisia laulu- ja piirileikkejä ja vanhojen tavaroiden näyttely.

Kalevala

Kansalliseepokseemme tutustuimme Suomen lasten Kalevalan ja Koirien Kalevalan tekstien myötä kuunnellen, keskustellen, laulaen ja leikkien.

suomen_lasten_kalevala-4248609-frntl

  • Mikä on Kalevala?
  • Kuka on koonnut Kalevalan?
  • Ketkä ovat Kalevalan keskeiset henkilöt?
  • Otteita Kalevalan tekstistä

koirien kalevala

Tarinoimme ja kuuntelimme mm. Väinämöisen synnystä ja Hauen leukaluusta valmistetusta kanteleesta. Lauloimme ja soitimme kanteleella ”Kapo, kapo karhunpoika” -laulua. Keksimme yhdessä eri eläimien poikasia, joista jatkoimme monta säkeistöä. Tämän jälkeen aloitimme Sammon takomisen, johon tarvittiin Ilmarista. Jättiläiskuusen ja tuulenpuuskan avulla lennätimme Ilmarisen yhdessä Pohjolaan.

image

Tämän jälkeen etsimme Sampoon tarvittavat ainekset: joutsenen sulan kärki, ohran jyvän, uuden kesän untuvan, maho lehmän maitosen.

Ihmekone Sammon taontaa varten tarvittiin loimuava liekki, joka saatiin aikaan palkeilla… Teimme siis käsistämme palkeet pohkuimme liekkiin voimaa… Viimein saimme ihmekoneen aikaan suola-, jauho- ja rahamyllyn kera. Sitten kokeilimme miten Sampo toimii.

image

Kalevalassa tuli kiista Sammosta, sillä Väinämöinen ei tohtinut luopua ihmekoneesta. Hän päätti varastaa Sammon ja kiistelyn seurauksena Sampo särkyi ja vajosi mereen. Pohdimme vielä lopuksi tuleeko onni todella ihmekoneesta vai mistä saamme iloa ja sisältöä elämään?

image

Askartelimme myös vaka vanhan Väinämöisen naamat. Hattu maalattiin, kasvot piirrettiin ja partaan leikattiin suikaleita sanomalehdestä.

image image

Vanhojen tavaroiden näyttely

Vanhojen tavaroiden näyttelyssä lasten tutkittavaksi ja ihmeteltäväksi oli koottu neljä erilaista kokonaisuutta. Ope esitteli museon näyttelyt aluksi lyhyesti, minkä jälkeen lähdimme suorittamaan pysäkkien tehtäviä pienryhmissä.

Aamukahvin ääressä

Pysäkillä lapset saivat ensin tutustua vanhoihin kahvipannuihin ja -myllyihin. Jokainen pääsi myös jauhamaan myllyllä kahvia. Viimeisenä tehtävänä oli piirtää pannu tai mylly hiilellä tai grafiikkakynällä mallin mukaan.

image image

Leluja

Lapsia kiinnostavat tietenkin vanhat lelut. Tällä pysäkillä lapset saivat ensin tutkia leluja ja halutessaan hieman leikkiä niillä. Sen jälkeen he valmistivat valitsemistaan leluista esittelykortit.

image image

Koulussa

Tähän näyttelyyn oli koottu tavaroita entisajan koulusta. Lapset tutkivat taas esineitä ja saivat kokeilla kirjoittaa oman nimensä vahan ajan kaunokirjoituksella – ei muuten ollut helppoa hommaa!

image

Eriskummallisia esineitä

Näytteillä oli hieman erikoisia vanhoja esineitä, joita lapset pääsivät kokeilemaan ja tutkimaan. Leikkimielisessä tietokilpailussa lapset pääsivät arvaamaan ja päättelemään, mitkä ihmeen kuusi esinettä ope oli näyttelyyn valinnut.

image

Suomalaiset laululeikit

Laululeikkeihin ja tanhuihin liittyy vahvasti kansallispuku, johon pääsimme myös tutustumaan lähemmin. Jokainen sai myös piirtää kansallispuvun mallin mukaan.

image

Tässä pajassa pääsimme kokeilemaan erilaisia suomalaisia perinneleikkejä. Pääosassa olivat laululeikit, joissa myös liikuimme piiri, rivi ja neliömuodossa. Ohjelmassa oli vanha kansantanssi ”Nuotan repiäinen”, kansanlaulu ”Aleksille taikinaa”, ”Pui, pau papinkello” ja ”Kehrätkäämme silkkilankaa”.

image image

Aleksille taikinaa, Aleksille taikinaa.

Aleksille taikinaa, Juliukselle voita.

Kyllä se Julius tulla saa, kyllä se Julius tulla saa,

kyllä se Julius tulla saa kun on niin nätti poika.

 

Piu, pau papinkello,

apulaisen aisakello,

Kivijärven kirkonkello,

lukkarin lesken lehmänkello,

Markkulan Heikin hevosenkello,

Vallesmannin vellikello,

Turun kirkon tornikello.

Leikeistä kokeilimme Suutarin sohimista, jossa ”ukko” (=merkkikartio) piti saada kaadettua selät vastakkain jalkovälissä seivästä sohien. Tätä leikkiä voi leikkiä myös niin, että toinen on sohija ja toinen varjelija.

image

Harjoittelimme myös pareittain ”Suolan punnitsemista” eli ”Jauhosäkin nostelua”, jossa ollaan parin kanssa selätysten käsikynkkää ja nostellaan vuorotellen toista ilmaan selän päälle.

image

5. päivä: Perinteisiä liikuntaleikkejä

Aikamatkamme kansanperinteen ja Kalevalan parissa päättyi liikuntasalissa perinteisiä liikuntaleikkejä leikkien. Mukana oli muutamia perinteisiä liikunnallisia leikkejä, joita hieman kehittelimme ja tuunasimme uuteen kuosiin.

Hippaleikki

Ennen vanhaan pihoilla leikittiin paljon hippaa. Lämmittelimme nykyäänkin suositulla hippaleikin versiossa, jossa hipaksi valittu otti muita leikkijöitä kiinni. Kiinnijääneen piti mennä kyykkyyn odottamaan. Pelastaa saattoi koskettamalla olkapäähän ja sanomalla kyykyssä olevan lapsen nimi.

image

Juokse, juokse hiiri

”Juokse, juokse hiiri, ettei kissa miiri, sua saavuttaisi, sua saavuttaisi…”

Tätä leikkiä leikimme piirissä, jossa vieritimme palloa (=hiiri) ja yksi leikkijä oli keskellä kissana. Mikäli kissa sai hiiren kiinni, vaihtui ”mokan” tehnyt kissaksi. Palloa eli hiirtä piti liikuttaa mahdollisimman nopeasti, sillä leikin ohjaaja saattoi komentaa keskelle myös mikäli jäi liian pitkäksi aikaa hautomaan palloa.

image

Maa, meri, laiva

Perinteistä Maa, meri, laiva leikkiä leikimme summamuotojen ja eri liikkumistapojen kera. Maa, meri ja laiva muutettiin luvuiksi 5, 6 ja 7 ja tehtävämme oli ohjaajan huutamien summamuotojen mukaan liikkua oikeaan paikkaan, esim. jos ohjaaja huusi 2+5, piti liikkua seiskan kohdalle. Kokeilimme myös eri liikkumistapoja, kuten hyppäämistä, laukkaamista ja kinkkaamista.

image

Polttopallo

Polttopalloa -leikki on monille varmasti vähän liiankin tuttu, joten päädyimme kokeilemaan leikistä hieman erilaista variaatiota. Sisärinkiin asetettiin kolme keilaa, joita keskimäisessä ringissä olevat suojelivat yrittivät puolustaa. Muut leikkijät olivat rinkien ulkopuolella yrittäen ”polttaa” oli kaataa keiloja kolmea palloa heittämällä.

image

Paistin syöminen

Tässä leikissä ollaan piirissä ja valittu paisti menee sen keskelle. Tämän silmät sidotaan ja käteen annetaan pamppu. Muuta yrittävät käydä ”haukkaamassa” paistista palan sormilla näykkäämällä ilman, että paisti osuu häneen pampullaan. Piirissä olevia leikkijöitä ohjeistettiin aina ”haukkaamisen” jälkeen palaamaan omalle paikalleen ennen uutta syöntireissua.

image

Viikko suomalaisen kulttuurin parissa vierähti nopeasti. Pääsimme tutustumaan aiheeseen varsin kattavasti ja monipuolisin menetelmin. Lapsille kokonaisuus oli toivottavasti mieleenpainuva ja jatkossa aiheita on hyvä lähteä syventämään.