Selaat arkistoa kohteelle ikävä.

Ajatuksia isästä & menneestä

2.3.2017 Yleinen

Mä harvoin toivon, että mun isä ois täällä ihan vaan siks, että tiiän näin olevan parempi isällekkin. Turhaan se täällä kärsis meidän kanssa. Uskon, että kaikella on tarkotuksensa, isän aika oli lähtä silloin lähes seittemän vuotta sitten. Se täytyy vain hyväksyä pikkuhiljaa.

Sitä vain mietin miten jotakuta voi rakastaa niin hirveästi vaikkei koko ihmistä ole ollut enää vuosiin.

Mun ainut muisto vanhojen kuvien lisäksi on äidin teettämät korut isän palkintolusikasta. Sormus on niistä tärkein mulle, sitä käytän eniten. Ja kun on paha olla niin pidän sitä kädessä kuin voisin olla lähempänä isää. Se sormus on jotenkin erittäin lohduttava lahja.

Koulussa olin englannin tunnilla muutaman muun kanssa ja tehtiin jotain tehtävää missä englannin kieliseen kysymykseen piti vastata. Joku kysy, että minkä hetken tahtoisin kokea uudelleen. Vastasin, että tahtoisin nähdä isän. Se päätyi siihen, että jouduin selittämään ohjaajalle totuuden siitä. Siitä on aina vähän hankala puhua.

Muistan isän viimeisen joulun aika hyvin vaikka siitä on jo kauan. Isä oli humalassa, asui meistä silloin erillään. Hän soitti äidille ja uhkaili sen olevan äidin viimeinen joulu ja totta kai äiti säikähti. Lopulta äiti soitti poliisit ja ne tuli käymään meillä kyselemässä kaikkea. Äiti näytti varmaan 10 vuotta vanhaa kuvaa isästä ja mainitsi, että se on vanha. Mä ja pikkusisko kurkittiin portaikossa ja poliisit pyysi menemään ylös. Saatiin niiltä nalle heijastimet. Poliisit oli löytäny isän ja vieny putkaan jouluksi. Sinä iltana kuulin useamman kerran harhoja esimerkiksi että joku olis ovella ja kävelis, muut ei kuullu mitään. Pikkuveli oli nukkumassa ja laitettiin lahjat kuusen alle. Enhän mä sitä tilannetta oikein ymmärtäny sillon, mutta tiesin ettei kaikki ollu kunnossa. Äiti oli aina rehellinen tommosista tapahtumista, mutta siinä oli mun isän viimeinen joulu. Sen jälkeen alkoi ísän viimeinen vuosi.

Ikävä on..

Heti kymmenvuotiaana aloin miettimään, että joku päivä otan isän muiston kunniaksi tatuoinnin. Yhä haluan sen ottaa. Muistan joskus kysyneeni isältä, että mikä sen lempiväri on. Vastaus yllätti jotenki positiivisesti. Vastaus oli punainen ja harmaa. Olin superiloinen kuullessani punaisesta. Siitä tulee mieleen ruusut jotka on yksiä mun lempikukkia. Ehkä niitä tulee mun tatuointiin.

Inception (elokuva katsottu)

15.12.2016 Yleinen

Inception on yksi suosikkielokuvistani. Pidän elokuvista, joissa on jokin erikoinen kantava idea. Tässä pätkässä se on unimaailma. En tässä selosta elokuvan juonta, vaan suosittelen katsomaan elokuvan itse. Leffassa on yksi asia, jonka olen kokenut omissakin unissani monta kertaa. Se on suuri ikävä kotiin. Näen usein unta, missä olen jossain ulkomailla tai toisessa kaupungissa ja mielessäni on vain kotiin pääseminen.

Leonardo DiCaprio on mielestäni hyvä näyttelijä ja hän on näytellyt monessa muussakin hyvässä elokuvassa.

Elokuvan saa täältä Blu-raynä:

http://cdon.fi/elokuvat/inception_(blu-ray)-7823465

Ikävä

17.1.2016 Yleinen

Kun syksy sammuttaa auringon ja tulee pimeää, synkkää ja kylmää,
sataa vettä ja varpaita palelee,
kukat kuihtuu, vihreä nurmi muuttuu tummaksi ja jäätelökioskit menee kiinni

Niin minuun tulee syksy kun sinä lähdet.

Oletko nähnyt sellaisen koivun, joka sydäntalvella,
jäisenä, ilman yhtään lehteä, yksin,
kaipaa kesää, sen lämmintä tuulta ja lempeää kosketusta?

Niin minä sinua kaipaan kun olet poissa.

Entä kuivuneen joen pohjan, jonka jano kahisee tuulessa,
ehkä sen pientareella kuihtuvan kukan,
joka kaipaa edes pisaraa vettä?

Niin minä sinua janoan kun tiedän näkeväni sinut.

Sen tunteen, kun aurinko valaisee aamulla huoneen, kevätaurinko lämmittää poskia, sulanut jää valuu räystästä pitkin maahan iloisesti liplattaen,
luonto herää tulevaan kesään

Niin minä herään sinusta eloon kun tulet luokseni.

Oletko nähnyt miten taiteilija piirtää taulua?
Sivellin huolettomasti ja kevyesti liitää puhtaalla kankalla,
jättäen siihen kauniin värin ja muodon kuin itsestään

Niin minä piirrän sinut iholleni kun olet kanssani.
Jotta olet aina ihollani, vaikka joskus menisit pois.
Ja vaikka joskus menisit pois, en ole huolissani.
Tiedän että tulet aina takaisin luokseni, kesä.

M

Päivä 86, mieli maata laahaten

1.12.2015 Yleinen

maisema01122015Totean vain alkuun, että tänään ei ole ollenkaan hyvä päivä. Tuntuu, että suru ottaa liikaakin valtaa :/ Ja pelkään, että masennus pahenee. Makasin sohvalla kynttilän valossa, kuunnellen koiran kuorsausta…

Ateriat

  • klo 9.00 Suklaaminttupirtelö, ruispala, kalkkunaleike, 234 kcal
  • klo 12.30 Palapaistia herkkusienillä ja punajuurta, 135 kcal
  • klo 15.20 Omenaa 145 g, 75 kcal
  • klo 16.10 Suklaaminttupirtelö, 145 kcal
  • klo 19.00 Ruispala, kalkkunaleike, kurkkua, 89 kcal
  • klo 20.15 Key Lime Pie -pirtelö, 144 kcal

Päivä 83, laiskottaa

28.11.2015 Yleinen

kahvi_cappuccinoAteriat

  • klo 12.15 Chocolate Velvet, 153 kcal
  • klo 16.20 Ruispala, kalkkunanakkia, Cappuccinopirtelö, 291 kcal
  • klo 20.00 Ruispala, kalkkunanakkia, Chocolate Velvet, 327 kcal

Päivä 82, hautajaiset

27.11.2015 Yleinen

enkelipoikaEn tästä kirjoittele sen enempiä, mieli maassa. Tipaton päättyi.

Ateriat

  • klo 8.15 Cappuccinopirtelö, 138 kcal
  • klo 12.00 Pala lohipiirakkaa (20g) hautajaisissa, 50 kcal
  • klo 14.10 Chocolate Velvet, 153 kcal
  • klo 18.00 Lämminsavulohta, jääsalaattia, tomaattia ja kurkkua, 167 kcal
  • klo 18.20 Kuohuviiniä ½ pulloa, 261 kcal
  • klo 23.15 Kuohuviiniä ½ pulloa, 261 kcal
  • Yön aikana 5 x Koff Lite, 462 kcal

Päivä 77, joulumarkkinoita ja kermapipareita

22.11.2015 Yleinen

Martin Markkinat, KaapelitehdasAamu alkoi tänään hieman paremmin kuin edellisinä päivinä. Kävimme Kaapelitehtaalla Martin Markkinoilla ja Gardeniassa Joulumarkkinoilla. Ei huvittanut ostella. Martin Markkinoilla oli aivan liikaa ihmisiä tilaan nähden. Gardeniassa harmittelin sen mahdollista purkamista.

Muuten tänään on tullut vain oltua. Siliteltyä koiraa ja kissaa. Viestiteltyä veljen vaimon kanssa ja taas ilta tuo alakulon. Olisin ollut valmis nukkumaan jo kuudelta illalla. Ei auta, koira pitää vielä lenkittää ja iltapala syödä. Heräisin kuitenkin yöllä enkä saisi unta. Tylsää.

GardeniaSyöminen on pakkopullaa, onneksi kuitenkin tulee syötyä… Kiitos Cambridgen. Muuten olisin taas syömättä.

Ateriat

  • klo 10.15 Cappuccinopirtelö, 144 kcal
  • klo 13.15 Karjalanpaisti ja punajuurta, 247 kcal
  • klo 16.15 Chocolate Velvet, 153 kcal
  • klo 19.40 Suklaaminttupirtelö, ruispala, tomaattia ja kalkkunaleike,  242 kcal

Tuomaksen muistolle

22.11.2015 Yleinen

Tuomas 12.8.1997-15.11.2015

20151115_175002

Veljenpoika, kummipoikani Tuomas nukkui pois sunnuntaina 15.11.2015 klo 21.30.
Suru on suuri ja ikävä raastava.

Aika on se, joka parantaa haavat
niin kauan kyyneleet vuotavaa saavat.
Ne kuivuvat myöhemmin itsestään
ja vaihtuvat hiljaiseen ikävään.

Tuomas, pieni enkelipoika
12.8.1997-15.11.2015

Päivä 72, askeleen päässä arkeen

17.11.2015 Yleinen

20141010_211909Tänään oli tarkoitus siivota… Mutten jaksanut. Yö meni taas levottomasti, hikoillen. Kun yritin päivällä nukkua, alkoi päässäni soida lasten virret :( Äitini kävi kylässä ja katselimme Tuomaksesta vanhoja kuvia. Miten pieni hän on ollutkaan… Ja miten paljon on ollut rakkautta hänen lähellään <3

Ateriat

  • klo 9.45 Cappuccinopirtelö, 138 kcal
  • klo 12.20 Kanaa, sipulia ja paprikaa, 116 kcal
  • klo 14.30 Chocolate Velvet, 153 kcal
  • klo 18.30 Ruispala, kalkkunaleike, tomaattia, 97 kcal
  • klo 20.51 Kalkkunanakki x3, 83 kcal
  • klo 21.50 Suklaaminttupirtelö, 145 kcal

Päivä 71, sumussa

16.11.2015 Yleinen

20150912_183836Yöllä en juurikaan nukkunut, paitsi pari tuntia diapamin voimalla. Päivällä yritin päikkäreitä, ei tule uni… Suru on läsnä :(

Ateriat

  • klo 9.10 Suklaaminttupirtelö, 145 kcal
  • klo 10.00 Kanaa 100g, sipulia 20g ja paprikaa 20g, 123 kcal
  • klo 15.00 Chocolate Velvet, 153 kcal
  • klo 16.25 Paulig Cupsolo Tazza Mint Hot Chocolate, 57 kcal
  • klo 18.00 Ruispala, kalkkunaleikettä ja tomaattia, 97 kcal
  • klo 20.30 Key Lime Pie -mousse ja mustikkaa 100g, 188 kcal
  • Yhteensä 763 kcal, eli alle 1000 kcal mennään mutta… Kumma, että tämän surun keskellä tulee syötyä.