Selaat arkistoa kohteelle hoitaja.

Joulun odotusta, kortteja ja askartelua

15.12.2016 DIY, ompelu, Yleinen

Jouluun on enää 9 päivää. Hyvin pysyy kärryillä kun lapsilla on joulukalenterit. Joulukalenteriasiassa aikomus oli mennä helpoimman kautta tänä vuonna, kun arkeen mahtuu niin monta muutakin aikasyöppöä. No niin… Eipä hätää! Saatiin siihenkin hieman haastetta, kun ehdittiin ostaa kalenterit kerrankin todella hyvissä ajoin, mutta sitten isompi muksuista joutuikin täysin laktoosittomalle ruokakokeilulle. No tietysti maitosuklainen kalenteri meni pannaan ja ajattelimme, että ostetaan sitten uusi. Ei hei! ”Kun minä haluan sen Ryhmä Hau-kalenterin pitää!!!” Mitä tekee uhrautuvat vanhemmat? ;) No tietysti tyhjentää suklaat ja laittaa tilalle irtokarkit (eikä tietysti yhtään sen aikaisemmin kuin 30.11. about klo 22.15) :D

Päätin marraskuussa myös kokeilla ihanan näköisiä valkoisia koristeita tehdä soodataikinasta. Teimme ennen isänpäivää soodataikinasta (ohje löytyy netistä hakusanalla soodataikina) koristeita piparimuoteilla. Tytön taidonnäyte (osa isänpäivälahjaa) roikkuu oksassa juuttinarulla.

No sitten seuraava joulustressi… perinteiset joulukortit! Aina hyvissä ajoin aloitettu ja viime tingassa lopetettu ;) Viimeiset kortit postitin toiseksi viimeisenä päivänä. Ja ne mitkä aion antaa kasvokkain, odottaa…

Tässä pari maistiaista korteista. Kokeilin Dymo-kirjoittimen innoittamana.

Sitten halusin pienet joulumuistamiset laittaa tyttöjeni ihanille hoitajille, koska itse tiedän kuinka arvokasta työtä tekevät ja venyvät välillä näillä resursseilla ihan uskomattomiin tekoihin <3

Tässä pieni ja edullinen vinkki kavereille, työkavereille, päiväkodin/koulun henkilökunnalle jne.

Tarvikkeet: pilttipurkki, kangasta, vanua, decoupe-lakkaa/ eri keeperiä,

karkkeja, Dymo-kirjoitin tm. vastaava, punaista askarteluhuopaa, neula, punaista lankaa, huovutusneula ja alusta

  1. Ota vanua ja kaada kädelle jonkun verran lakkaa. Pyöritä vanu palloksi kädessä decoupe-lakassa. Anna kuivua kovaksi.
  2. Laita karkit purkkiin.
  3. Leikkaa kankaasta suikale ja kiedo piltti-purkin suulle huiviksi.
  4. Neulahuovuta ympyrän muotoinen n. 8cm halkaisijaltaan oleva litteä pala
  5. Neulo huopaympyrästä kartion muotoinen tonttulakki
  6. Kirjoita Dymolla teksti esim. saajan nimi, tervehdys jne. ja kiinnitä purkin kylkeen
  7. Laita purkin kannelle liimaa. Laita kuivunut vanupallo siihen. Laita pallon päälle liimaa ja kiinnitä tonttulakki.

Ensi viikolla päivittelen vielä blogin ja sitten hiljennyn joulun viettoon! <3

 

Olenko rasvapallon ympärillä pyörivä Tintti, toinen osa

16.4.2015 Nyt nostetaan kuntoa hiljakseen, Yleinen

Niin oli saatu ilta päätökseen ja kömpisimme molemmat nukkumaan omiin sänkyihimme. Sopivan asennon löytäminen oli tietenkin ensimmäinen asia johonka törmäsin. Sairaalan sänky jossa on parinmillin vahvuinen tyyny. Tietenkin sängyn päätä sai nostettua ylös mutta nukkuminen istuma asennossa ei ollut se kaikkein hauskin asento.

Yöllä heräsin monesti kun hoitajat kävivät antamassa naapurille lääkettä. Samoin hän puhui useasti. Nukkuessaan hän puhui, kun kerran oikein katsoin hänen sänkyään. Kuinhan paljon minä sitten pidin mekkalaa nukkuessani.

Sitten kuului naisen ääni, ”Huomenta pojat, kuinkas täällä voidaan”. Raottelimme silmiämme ja hoitaja työnsi mittarin mun korvaani. Se kun oli luettu pyysi hän etusormea pystyyn. Siihen hän nipisti reijän, puristeli ja otti veripisaran talteen. Tulokset olivat hyviä. Hoitaja pyysi vielä meidän hiukan huilailla sillä kohta tulee pillerit ja aamupala. Noin se lähti ensimmäinen päivä liikkeelle oli sunnuntai aamu.

Viisipilleriä tuotiin pienessä pikarissa eteeni, ja ne oli otettava parempaan talteen. Seuraavaksi kammattiin hiukset ja jäimme odottamaan aamupalaa. Tutustuttiin petikaveriin paremmin. Näin sunnuntaina ei ollut mitään erikoista toimintaa jos ei oteta iltapillereiden ottoa. Syötiin ja katsottiin televisiota.

Maanantai aamu koitti ja kuului taas, ”Huomenta pojat”. Nostin unenpöppörässä etusormeni pystyyn mutta se olikin väärä järjestys. Nyt piti oikein nousta istumaan ja mittari kainalon alle mittaus sormen päästä ja lopuksi piikki sormeen ja sitten hoitaja hymyili. Hymyilikö hän sen tähden, että oli saannut meidät ylös. Vai hymyilikö hän vain kiusaa tehdäkseen. Luulen kuitenkin, että hymy tuli vain sillä luonnollisella tavalla kun nainen hymyilee. Tuli pillereitä ja aamupalaa. Tuli tieto, että multa tullaan hakemaan kärryllinen verta.

Lääkäri Outi tuli kierrokselle. Sitten kun tuli minun vuoro huomasin hänen olevan varsin lempeän näköinen nainen. Ennustus osuikin oikeaan. Pieni hymy oli hänen kasvoillaan kun hän ilman mitään paperia kertoi minun tapauksesta. ”Huomenta Keijo”, ja hän jatkoi, miksi minä täällä olen. Ensinnäkin kaikki verikokeet olivat sinun tullessasi varsin hienossa kunnossa. Yksi huono asia oli, että kolestroli oli viisi sen on noussut hiukan. Mutta huono asia on se pahakolestroli joka oli 3,4. Kolme vielä menisi mutta kaikkein paras arvo olisi kaksi. Nyt huono kolestroli rösöönnyttää suonet sisäpuolelta johonka jokin joko sydämmen lyönnin epätasaisuus tai useampi muukin asia voi suonten sisäpintaa likaa. Ja nyt kun suonen sisäpinta on rösoinen, siihen helposti tarttuu ns. lika kiinni. Jos tämä huonokotestroli olisi kaksi, niin silloin elimistö puhdistaisi sisäpinnat aina puhtaaksi. Mutta nyt se asia hoidetaan lääkkein. Sinulta otetaan vielä verikokeita ja iltapäivällä tutkitaan sinun kaulavaltimot ja otetaan niistä kuvat arkistoon. Samoin sinun sydän tutkitaan tänään tarkemmin tietokoneella ja asennetaan sinulle piirturi jota pidät huomiseen puoleen päivään saakka. Tällä toiminnalla saamme selväksi kuinka sinun sydämmesi lyö useamman tunnin aikana. Onko sydämmessä lyhyitä pysähdyksiä ja onko rytmihäiriöitä.

Uh huh, ompas tänään toimintaa. Aamupalan jälkeen tuli tyttönen kärryjen kanssa joka pumppasi minut tyhjiin verestä. Sitten odoteltiin käyntiä sairaalan toiseen päähän.

Puolenpäivän aikaan tulikin nuori poika hakemaan minua. Hän kuljetti minua pitkin sairaalan käytäviä. Matkalla kysyinkin, että mitä hän oikein työkseen tekee. Ajattelin vain kun hän oli niin nuoren näköinen. Siinä selvisikin, että hän on kuin sisätaksi. Hän hakee eri osastoilta potilaita ja kuljettaa milloin mihinkin sairaalan sisällä. Varsin hieno tehtävä, sillä en minä ainakaan olisi perille löytänyt. Ehkä kävelisin vieläkin sairaalan käytävillä hakien piirturia vatsan päälle.

Viimein olimme perillä. Minut ohjattiin erääseen vuoteeseen jossa oli lähellä tyynyä iso pala pois. Nainen töräytti jotain geeliä mun tissin päälle ja alkoi hakemaan sydäntä sellaisella puikolla kuin odottavien naisten vauvaakin haetaan. Tietokoneeseen tuli kuvia ja välillä sydänkin omalla äänellään antoi merkkejä viivalle. Sängyn kolokin selvisi kun nainen sängyn alapuolelta pyöritteli sauvaa mun kainalon alapuolelta. Sydänasia tuli hoidettua. Nyt käännyttiin selälleen ja tyyny laitettiin niskan alle. Taas töräytettiin geeliä kurkkuun ja nainen jatkoi kaulan tutkintaa. Viimein hän pyyhki rasvat pois kurkusta ja ohjasi minut seuraavaan huoneeseen.

Siellä nuori tyttö istutti minut tuoliin ja alkoi tekemään minusta tyttöä. Partakoneella ilman mitään tunnetta hän riipi minun rinnasta karvat pois. Sitten isoja kumilätkiä tuli kahdeksan rintaan. Sitten niihin työnnettiin johdot ja teippiä vielä paljon päälle niin eivät sitten yöllä irtoa. Pieni tupakkiaskin kokoinen piirturi tuli kaulaan remmillä roikkumaan. Nyt olin valmis pommimies, ei muuta kuin peloittelemaan ihmisiä.

Sama nuori poika lähti näyttämään tietä jälleen takaisin meidän osastolle. Nyt olen sitten kaikissa kokeissa käynyt. Huomenna tiistaina saan tämän härvelin pois kaulasta ja joskus kahdenviikon päästä sitten tiedetään mitenkä se mun sydän oikein hakkaa.

Jatkuvaa syömistä tuntui olevan. Pidin sairaalan sapuskoita ihan hyvinä ja sitä tuli riittävästi. Ehkä oli hyväkin tuo jatkuva ruokkiminen sillä aina vain halusin saada jotain. Ehkä se oli se, kun en lauantaista alkaen ole käynnyt tupakalla. Sitä vain tahtoi aina saada jotain, kai tupakan sijaan.

Tiistaiaamu valkeni ja taas hoitajat tulivat hakemaan sormenpäästä veritipan. Itse odottelin kello 11.00, jolloin saan itse repiä pommin pois minun rinnasta ja hoitajat vievät sen sitten takaisin ja tiedosto avataan.

Lääkäri tuli viimein ja sanoi mun pääsevän tänään kotiin. Mukanaan hänellä oli papereita joita hän oli kopioinnut minulle kotiin vietäväksi. Kuitenkin hän halusi selvittää kaikki paperit minulle. Siinä oli mun pääni ja tukossa oleva suoni. Puolitoista liuskaa verikokeita joissa yksi ainut, se Kolestroli oli liian korkeana. Ja tuon pommin-tiedot tulevat noin kahden viikon päästä. Kai hän jotenkin ottaa siitä yhteyttä. Pitkän selvityksen hän teki kaikista kokeista ja mikä niiden vaikutus oli. Ehkä kuitenkin olen syönnyt jokseenkin terveellistä ruokaa. Ehkä se kuitenkin on ollut liian rasvaista kun se Kolestroli on selvästi noussut.

Kiittelin tohtoria. Olin saannut tohtoreista sellaisen kuvan, että he totisuudellaan näyttävät, että ketä he oikein ovat. Paavolassakin vaihtui tohtorin vähintään kerran viikossa. Ei naurua ole heiltä keltään tullut vaikka leikkisenä ukkelina olen hiukan koittanut iloakin kylvää. Mutta nyt Tohtori Outi on saannut käsitykseni muuttumaan. Ja tietenkin toinen Tohtori Harri, jonka käsittelyssä en ole vielä ollut. Ainoastaan harrastustoiminnassa. Mutta uskon kuitenkin, että hänkin osaa hymyn päästää työssään.

Meidän huoneeseen tuotiin uusi potilas. Vanhempi mies joka siinä vuoteellaan lepäsi letkujen seassa. Hänelle toivottelin pikaista paranemista. Petikaveri oli jo lähtenyt kotii hiukan aikaisemmin. Hoitajien oven aukaisin ja kiittelin hyvästä hoidosta, kiitosta he varmasti harvoin saavat. Ja kiitosta ei kukaan liian montaa kertaa saa.

Siinä oli mun kertomukseni tästä Infarktista. Se peläytti mutta vielä tänäänkin torstaina olen pysynyt tupakista erossa.

Laitoin nettikoneen käyntiin ja lähdin katsomaan, mikä pudottaisi Kolestrolia. Ja löytyihän sieltä otsikolla ”Näillä superruoilla voit alentaa kolesteroliasi – 11 vinkkiä”.

1. Kaura ja ohra.  2. Pavut ja muut palkokasvit.  3. Vihreä tee  4. Öljyt  5. Pähkinät  6. Kasvisteroleilla tai -stanoleilla vahvistetut ruoat  7. Soija  8. Psyllium  9. Punaviini ja viinirypälemehu  10. Kaakao  11. Tomaatti

Kuvia ja selvityksiä en viitsinyt tähän kaivaa. Kuitenkin jos kiinnostusta on alentaa huonoa kolestrolia niin netti on niitä asioita pullollaan. Minulla kuitenkin alkoi asiaan vihkiytyminen tosissaan. Ehkä se kuitenkin on niin, että eiköhän elimistö oikeaoppisesti elimistöä putsaile jos sille antaa edellytykset. Pillerit taitavat olla laiskan miehen konsti. Tietenkin nyt pitää saada suonet auki ja sisältä liukkaaksi pillereiden kanssa.

Tämänhetkinen olo on hiukan heiluva, sellainen hutera. Ihan kun olisin ottanut jo muutaman lasin Kossua. En tietenkään pidä sitä hyvänä jos selvänä heiluu vaikka vaan vähäsenkin. Sillä Kossusta on kyllä aikaa. Ja tietenkin se, että kävelyretket pitää olla äärettömän hitaita, väsyn helposti. Mutta kuntopolut odottavat kun päästään nyt ainakin kaksiviikkoa eteenpäin.

Ja vielä toinen juttu. Vaikka suo kohtaisi kuinka pieni infarkti hyvänsä, niin lääkäri ilmoittaa sinulle, että kolme kuukautta on pysyttävä ratin takaa pois. Ei sairaala sun nimeäsi poliisille ilmoita. Mutta jos sattuu kolari ja itse olet ajamassa tämän sairaala käynnin jälkeen, voi olla, että joudut kaiken maksamaan. Vakuutusyhtiö ei sitä maksa. Jos siis huono säkä käy ja joku ilmoittaan sun saanneen inrarktin hetki sitten.

Eläkää terveesti ja nauttikaa elämästä antaen kiitos-sanan tulla joskus suusta ulos.



piki

 

Romppaisen Saukki

2.11.2014 Saukki sai aistit takaisin

syksy

Elämme marraskuun alkua. On sellainen aika kun ei ole oikeen mikään aika. Joulukin tuntuu olevan vielä pitkällä vaikka onkin aika lähellä. Isännät kääntelevät itseään suuren keittiön puisella sohvalla. He nukkuvat pois univelkojaan joita on koko kesän aikana kasautunut heidän kehoonsa. Mutta vaimot vaan jaksavat paiskia hommia. Perhe on ruokittava, lapset ja pitäähän se isäntäkin tönäistä pystyyn että jaksaa syönnin jälkeen taas nukkua. Niin kuluu aika maalaisperheissä.pimeällä ajo

Mutta sitten ne ihmiset jotka käyvät töissä esimerkiksi tehtaissa. Pimeys on tuonnut villiä touhua heidän työmatkoilleen. Pimeillä pyörillä pitään vaan syrvoa töihin ja takaisin. Ja niin niitä haavereita sitten tapahtui useasti. Kun katuvaloja ei ollut oli pimeällä pyörällä vain tuurilla ajettava. Eihän sitä voinut tietää kun pimeä pyörä tuli vastaan, että kummalta puolelta se vastaan tuleva oikein ohittaa. Ja kun pimeillä metsäteillä kaksi tälläistä pimeää pyörää kohtasivat kuului ensin kilahdus ja sitten molemmat laskivat ärräpäitä kovinkin ponnekkaasti. Ei siinä voinut tietää tuliko minkälaisia haavereita niiden pimeiden pyörien kuskeille. Kun pimeä oli ei nähnyt edes kaverin naamasta kuin punainen se oli.

Miksi sä päälle ajoit ja ärräpäitä siihen väliin. Yleensä se oli oikeassa kuka sattui ponnekkaammin pitämään meteliä. Hiljainen mies vain tyytyi kohtaloonsa, miksi hän oli taas näin ajellut.kovaa huutoa

Romppaisen Saukki oli oikein kuulu siitä kuinka kovaa hän jaksoi huutaa kun joutui pyöräkolariin. Tiettävästi hän oli aina oikeassa sen metelin takia. Mutta oli tämä Saukki aika vaarallinen päivälläkin ajellessaan. Päivällä yleensä kaikki jotka Saukin tunsivat ja näkivät hänen ajavan tiellä, pysähtyivät ja menivät ojan yli metsän puolelle. Silloin oli tälle koko tien käyttäjälle tilaa liikkua. Ei kukaan tahtonut tehdä itselleen vahinkoa. Ja kun vielä Saukki oli ollut nuoruudessaan kova mies nyrkkeilemään, oikein seurassakin oli ollut. Mutta tämä harrastus oli loppunut kun sattui eräs vastustaja hänet voittamaan. Tämä vastustaja olikin pehmittänyt Saukin oikein kunnolla.

eläimet nyrkkeilee

Saukki lopetti nyrkkeilemisen siihen paikkaan. Vanhempana koitti vielä kännipäissään tapellakkin mutta osumatarkkuus oli jo mieheltä hävinnyt. Vaimokin jätti nuoren Saukin kun ei jaksanut hänen komentelujaan kuunnella.kurvailee pyörällä

 

Ei Romppaisen Sauli missään töissä enään ollut. Mutta tinkimätön halu oli polkupyörällään ajella oli keli mikä hyvänsä. Kuntakin antoi hänelle avustusta, että hän sai syötävää kaupasta ja kettingit pidettyä rasvassa. Mutta pyöräillä mies halusi ajella oli mikä aika päivästä tai yöstä meneillään. Ja kyläläiset häntä pelkäsi oli hän sitten pyörän selässä tai niin lähellä, että kasvot näkyivät. Noihin kasvoihin oli elämän varrella tullut jälkiä. Siitä viimeisestä nyrkkeilyottelusta oli nenän selkä katkennut ja siksi nenä sojotti lähempänä toista poskea. Ja ne kolarit mitä Saukille usen sattui repivät ja raastoivat hänen kasvojaan. Pienet lapset pelkäsivät jos Saukki oli liian lähellä. Jos muuta turvaa ei lapsille löytynyt, niin he nopeasti sujahtivat äitiensä hameen sisäpuolelle piiloon tuota kylän kauhua.

hoitaja

Lääkärissä ei hän käynyt koskaan. Niin monesti koitti terveyssisar saada häntä tutkimuksiin mutta ei Saukki sinne hoitajan luokse mennyt. Sisar tuli välillä pyörällään hänen kotiinsakin mutta Saukki karkasi heti karkuun. Oli kuulemma huutanut hoitajalle, ”Sinä et mun housuja pois ota”. Kukaan ei tiennyt moiseen syytä, mistä se johtui. Sen kaikki tiesivät, että vettä hän pelkäsi yhtä paljon kun housujen pois ottamista. Ehkä siksi siellä housujen sisällä voisi ollakkin jokin yllätys.

 

Terveydenhoitaja jäi eläkkeelle ja hänen tilalleen tuli rempseä nelikymppinen nainen. Tuntui olevan luonteeltaan aika kiukkuista sorttia. Jos kaikki ei mennyt niinkuin hän tahtoi, osasi hän myöskin korottaa ääntään. Viikko siitä kun hän oli tullut kylälle hoitajaksi, hän jo pyöräili Saukin kotiin. Uteliaita oli tullut lähistölle seuraamaan, miten tässä ajojahdissa oikein käy. Pääsihän Saukki tietenkin karkuun mutta hoitaja ei jättänyt asiaa tähän. Hän hyppäsi myöskin pyöränsä selkään ja rankka ajo-jahti oli alkanut.

aitan alle

 

Saukki näytti tietä ja suuntaa ja hoitaja yritti pysytellä kaikkien koukeroiden jälkeen perässä. Joskus pyörät kolahtivat vastakkain, ja silloin tietenkin kaaduttiin. Ja niin alkoi paini tiellä. Joskus Saukki pääsi karkuun mutta hoitaja juoksi hänet kiinni. Ja taas painittiin ojassa ja siirryttiin pellonkin puolelle. Saukki oli kyllä alakynnessä mutta jollain ilveellä hän aina kuitenkin pääsi karkuun. Päivän päätteeksi Saukki pääsi kotiinsa ja ryömi aitan alle. Sinne ei hoitaja tullut kun hän pelkäsi karskista olemuksestan huolimatta hiiriä.

hiiriTakaa-ajo jäi tältä päivältä siihen. Varmasti Saukkikin ymmärsi saavansa kunnollisen vastuksen. Hoitaja taas ei jättänyt asiaa siihen vaan suunnitteli seuraavan päivän takaa-ajoa. Nyt hän oli saanut lääkärinkin mukaan jolla olisi rauhoittava piikki valmiina kun Saukki saadaan edes hetkeksi paikoilleen.

 

Aamulla kokoontui hoitaja pyöränsä kanssa. Lääkäri autonsa kanssa ja muutama raavasmies polkupyöriensä kanssa ottamaan Saukkia kiinni.

Kello oli vasta seitsemän ja Saukki oli vielä kotona. Hiljaa liikkuivat hoitaja ja muutama raavas mies Saukin pihalle väijyksiin. Tohtori jäi autonsa kanssa tienhaaraan odottamaan käskyä, koska hän tulisi paikalle pullean piikkinsä kanssä. Ehkä rauhoittava piikki nujertaisi Saukin, että voisivat tutkia miestä oikein perinpohjin. Koska lääkärissä käynttiä oli Saukkia aina kammoksunut.väijytys

Hiljaista oli vielä puoli tuntia. Mutta puolikahdeksan ovi avautui ja Saukki tuli pihalle päästelemään eturauhasensa tyhjäksi. Ei hoitaja arvannut vielä hyökätä Saukin kimppuun vaan antoi pojan tehdä vielä viimeisen vetonsa. Mutta kun housut olivat etupuolelta laitettu kiinni hiipi hoitaja Saukin niskaan ja saman tempun tekivät miehet. Saukki makasi vatsallaan maassa ja jokainen omalla painollaan painoivat Saukin jäseniä maahan. Yksi miehistä lähti kertomaan lääkärille, että nyt sitä piikkiä ja nopeasti.
Tohtori kurvasi autonsa pihaan ja juoksi kiinniotetun miehen luo. Hän koitti avata miehen housuja, että saisi neulan työnnettyä suoraan ihoon. Mutta siitähän Saukki saikin taas mahtavat voimat. Miehillä ja hoitajilla oli täysi työ pitää miestä paikoillaan. Hoitaja huusi lääkärille, ”Pistä perkele läpi housujen”. Ja niin lääkäri pistikin. Kohta alkoi miehen rimpuilut lakkaamaan ja hän vaipui rauhalliseen oloon.

mies hevosen kärryillä 2

 

Yksi miehistä lähti hakemaan hevosta ja kärryjä kun olisi ollut paha saada vetelää Saukkia lääkärin pieneen Fiat 600:een. Niin oli Saukki lopulta saatu kiinni ja mies nostettiin hevosen kärryille. Niin alkoi Saukin matka kohti kylän lääkärin toimenpiteitä.

 

Hevonen kärryjensä kanssa, jossa rötkötti Romppasen Saukki täysin tiedottomassa tilassa, saapuivat tohtorin pieneen lääkäritaloon. Ensin käytiin laittamassa rautasänky pieneen suihkuun joka vuorattiin muovilla, ettein ohut patja turhaan kastuisi. Siihen kannettiin Saukki ja riisuttiin hänet täysin alastomaksi. Haju voimistui mitä enemmän vaatteita saatiin pois päältä. Lopulta oli vuorossa enään pitkät kalsarit. Lääkäri ja hoitaja katsoivat toisiaan. Kumpa ottaa kunnian vetäistä kalsarit pois Saukin jaloista. Hoitajahan sen työn otti vastaan miehekkäin ottein. Kyllä housut hyvin lähtivät mutta sitä piintynyttä likaa oli paksusti haarustan seurulla. Hoitajan silmät tarttuivat Saukin miehisyyteen joka oli kyllä jättänyt kasvunsa jo ennen kouluun menoa. Niin oli pieni alku siinä töröttämässä, että oikein hellyyden kyynel pyysi lupaa tulla silmäluomeen välkkymään.

Mutta alkoi olla jo kiire pestä mies ennenkuin hän herää rauhoittavan piikin vaikutuksesta. Lääkäri päästeli letkulla vettä miehen päälle ja hoitaja pesi. Vaan normaalit saippuat eivät tuntuneen kyllä lioittavan piintynyttä likaa pois. Piti keksiä kovempia aineita. Ensin kurkistettiin siivouskomeroon, josko sieltä löytyisi apua pinttyneen lian lähtöön. Vahanpoistoainetta hangattiin seuraavaksi Saulin iholle. Nyt tuntui lähtevän likainen vesi valumaan suihkun lattialle.

Puoli päivää kului tämän miehen pesussa mutta nyt se oli tehty. Kuivaukset ja jotain kaapua miehen päälle. Sitten sänky vedettiin lääkärin huoneeseen. Saukki sidottiin varmuudeksi raajoista kiinni, ettei mies karkaa tutkimusten aikana. Verikokeita tehtiin ja paikkailtiin naaman kolhuja joita polkypyörällä kaatuminen oli saannut aikaan. Nenälle ei kyllä voitu tehdä oikein mitään. Nyrkkeilyottelussa katkennut nenäluu ei ollut asettunut kohdalle. Nenä oli nyt kuin lippu salossa. Tuuli sai sen heilumaan puolelta toiselle. Tähän nenän paikalleen laittamiseen olisi tarvittu isomman sairaalan toimenpiteitä. Eikä niin kauaa voi miestä pitää siteissä kun nenä kiinnittyisi paikoilleen.

indexnäön tarkistus

Romppasen Saukissa alkoi näkyä herääminen merkkejä. Hän räpsytti silmiään ja nyki käsiään ja jalkojaan irti siteistä. Myöskin alkoi suusta tulemaan taivaallisen kovaa meteliä. Tuntuisi kun hän olisi kuuro, ja siksi puhuu ja huutaa noin kovaa. Ja miten ovat silmät, näkeekö hän lainkaan. Lääkäri yritti tehdä pienen kokeen mutta silloin olisi avattava yksi käsi siteistä. Paikalle pyydettiin hevosta kuljettava mies vahtimaan ettei Saukki vain karkaa kun side aukaistiin. Lääkäri pyysi normaalilla äänellä miehen ottamaan mehua lasista. Ei tapahtunut mitään. Sitten lääkäri huusi oikein kovaa niin johan säpsähti mies ja kyseli missä se lasi on. ”Herranjumala sentään” sanoi lääkäri. Tämä mieshän on asunut kuin suljetussa tilassa. Kokeita piti ottaa vielä ainakin silmien osalta. Sänky käännettiin niin, että kirjaintaulu näkyi kohden Saukkia. Lääkäri huusi kertomalla mitä nyt oikein tehdään. Saukki totteli heti lääkärin komentoa. Hevosen ohjaaja peitti kädellään ensin toisen silmän ja lääkäri kysyi, ”Mihin päin een sakarat ovat”. Se meni oikein se suurin E:kirjain. Seuraavaksi hiukan pienempi kirjain. Ei löytynyt E: kirjaimen sakaroille oikeaa suuntaa edes arvaamalla. Sama tehtiin toiselle silmälle ja sielläkin vain suurin E: kirjaimen sakaroiden suunta selvisi.

huono kuulo 2

Otettiin toinenkin käsi irti siteistä. Saukki oli aivan rauhallisesti vuoteessa ja kuunteli lääkärin komentoja. Peitettiin toinen korva ja lääkäri huusi nimen ”Saukki”. pieni nytkähdys miehessä tapahtui mutta ei kuitenkaan tiennyt mitä lääkäri huusi. Lääkäri väänsi volumia suuremmalle ja nyt Saukki huusi takaisin ”Saukki”. Sama juttu toiselle korvalle, ja sielläkin sama juttu. Saukki on kuuro ja melkein sokea. Siteet aukaistiin Saukin jaloista ja hän istuitui sängyn reunalle. Hän pysyi paikoillaan kun lääkäri hänelle asian huusi. Saukki näkyi ymmärtävän kun hänelle vain tarpeeksi kovaa huusi.

Suunniteltiin jatkotoimenpiteitä. Tässä kylässä ei Saukki saa parempaa hoitoa. Hänet on vietävä lähenpään kaupunkiin josta löytyy sairaala. Saukki pelästyi ja tarrasi lääkäriä kädestä kiinni. Hän halusi lääkärin lähtevän mukaan. No minä lähden sinun kanssasi hakemaan apua ja mennään oikein minun autolla, kertoili lääkäri huutamalla Saukille. Saukki oli nyt tottunut luottamaan kylän lääkäriin, heistä taisi tulla ystäviä.

Aika lääkäriin oli sovittu siksi lääkäri kurvasi pienen Fiat 600: sen Romppaisen pihaan. Aikaisemmin oli sovittu, että Romppainen ei hurjastele polkupyörällä vaan antaa sen menopelin olla aivan rauhassa.

Matkaan lähdettiin viereiseen kaupunkiin jossa tehtiin niin silmälääkärin kuin korvalääkärinkin kanssa vielä kokeita.

Korvalääkäriltä saatiin heti kuulokoe ja Saukki alkoi jo hymyilemään. Hän kuuli jo pienempiäkin ääniä kun vain sattui niitä heti tajuamaan. Ensin hänestä tuntui, että pitää kaikkiin ääniin vastata. Jopa sairaalan keskusradiollekkin hän vastaili. Ehkä se oli aivan luonnollista kun on ollut niin kauan pimennossa kaikelta maailmalta. Halpahallista haettiin silmälasit ennenkuin lääkärin kautta oikeat lasit saapuvat.

Saukki laittoi lasit silmilleen ja kummasteli kaupan tavaramäärää. Lääkärin oli pakko kysyä, ”Koska sinulta on kuulo ja näkö mennyt”. ”Ehkä sen viimeinen nyrkkeily-ottelun jälkeen, ainakaan sen jälkeen en oikein koskaan tullut kuntoon”. ”Eli noin 35 vuotta olet ollut kuuro ilman näköä” laskeskeli lääkäri.

Kylälle tullessa ei heti ajettu kotiin vaan Saukki halusi mennä kauppojen edessä olevaan puistonpenkille hetkeksi istumaan. Siinä he istuivat lääkärin kanssa ja seurasivat lintujen hyppelyä puiston puissa. Saukki oli ottanut lääkärin kaverikseen. Hän luotti lääkärin puheisiin kun huomasi tämän ihmisen olevat lempeäsydämminen ihminen. Hoitajasta hän ei vielä halunut puhua. Ehkä hän ei vielä luottanut hoitajaan vaikka hän sai Saukin väkisin tulemaan lääkäriin. Mutta jonkunhan sekin oli tehtävä.

Romppaisen Saukista oli tullut tavoiteltava poikamies. Jokaisella tuntui olevan Saukille asiaa. Mutta etupäässä yksinäiset naiset vaikka oli joukossa aviossakin olevia naisia olivat kiinnostuneita tästä miehestä. Ehkä hän oli saannut lääkäriltä sellaista sivistynyttä puhetta jonka hän otti omakseen. Kylä oli saannut fiksun miehen joka pyöräili vain valoisalla kelillä. Nyt hän tiesi koska oli päivä ja koska yö. Ja kun pystyi kuulemaan, niin pienet salaisuudetkin pystyi naisen korvaan supattaen kertomaan, naisen poskien punan näkemään.


piki