Selaat arkistoa kohteelle euroviisut.

Mission Impossible 2015: Euroviisufinaali

23.5.2015 Yleinen

Eilen oli viisuraportoinnissa välipäivä. Eikä se johtunut facebook -sivuillani julkaistuista Jägermeisterpulloista – ne olivat edellisen janoisen ryhmän jäljiltä :) Syy oli hyvinkin yksinkertainen, sillä olin liian tuohtuneessa mielentilassa luettuani Helsingin Sanomien Laura Frimanin kolumnin Euroviisuista ja sen faneista. Frimanin mukaan on erittäin rankkaa olla eurooppalainen kun viisujakin pitää katsoa kolmena päivänä viikossa. Vielä pahempia ovat kuitenkin viisufanit, joka ovat ”kitkeriä ja huumorintajouttomia, sekä näennäisesti liberaaleja” ja fanitus tapahtuu vain itse fanien sallimalla ”kapealla segmentillä”. WTF!!!

Monta ärräpäätä lasketeltuani, päätin jättää typerän, lapsellisen ja asiattoman kolumnin omaan arvoonsa ja antaa Laura Frimanin poltella siltoja takanaan. Sen sijaan nyt keskitytään tämän illan mahtavaan, upeaan ja fantastiseen jännitysnäytelmään, jossa musiikki on pääosassa!

Eiliset puku-/tuomariharjoitukset Stadthallenissa menivät nappiin. Wien todellakin on oiva paikka Euroviisujen 60-vuotisjuhlille. Jo alkumetreillä show ottaa lempeään, moderniin ja avarakatseiseen syleilyynsä, seurasipa lähetystä paikanpäältä 10 000 fanin kanssa tai kotisohvan nurkkaan käpertyneenä. IMG_2284

Ennen eilistä harjoitusta minulla oli hyvin vahvat voittajasuosikit. Shown jälkeen koko voittajapakka meni täysin sekaisin. Uskomattomia esityksiä, upeaa laulantaa ja loisteliaat lavastukset. Noin tunnin välein vaihdan omaa suosikkiani, ja se kertoo siitä, että tänä vuonna voittajaa on lähes mahdotonta ennustaa. Ja aivan varmasti yllätyksiä on luvassa. Itselleni suurimmat yllätykset tarjoilivat Ranska, Espanja ja Italia.

Mitä voi tapahtua?

Venäjä voittaa? Ennakkosuosikki Venäjä kerää äänet entisiltä alusmailtaan tuttuun tapaan, ja muiden äänet hajautuvat muille ehdokkaille. Venäjän taakkana on Ukrainan tilanne (jonka vuoksi Ukraina ei tänä vuonna ole mukana) sekä toistuvat uutiset maan ihmisoikeuskysymyksistä erityisesti koskien sateenkaariväkeä. Se, mikä on ollut iloinen asia, on että buuauksia ei tänä vuonna ole tullut, ja vaikka tulisikin, tekniikalla järjestäjät saavat ”taustahälyn” poistettua. Sen sijaan hallissa liehuu yllättävän paljon sateenkaarilippuja juuri Venäjän kappaleen aikana…

Italia voittaa? Toinen ennakkosuosikki Italia kerää ääniä varmasti, mutta uppoaako pop-ooppera kaikkiin katsojiin? Toivon, että tv:n katsojille välittyy kolmen nuoren herran mahtipontinen tunnelmointi ja yksi hienoimmista lavastuksista. Eilisissä harjoituksissa pojat olivat kuitenkin hieman löysällä tuulella ja toivoisin tähän iltaan hieman enemmän herrasmaista ryhtiä ja särmää. Italia sijoittuu ehdottomasti viiden parhaimman laulun joukkoon.IMG_2294

Ruotsi voittaa? Laskelmoitu ja hyvin esitetty kappale, jonka esittäjääkin kelpaa katsella. Erikoisimmat lavastukset tänä vuonna, jossa plagioitu / myöh. korjattu pikku-ukko seikkailee Månsin kanssa. Onko Ruotsin pahin uhka tänä vuonna itse Ruotsi? Maa tunnetaan hyvistä kappaleistaan, mutta onko timantinkova ammattitaito jo mennyt liian pitkälle? Niin kovaksi, että fanit ja äänestäjät kääntävät selkänsä Ruotsille? Katsotaan. Salissa ainakin Ruotsi saa yhdet kovimmista aplodeista ja kappale on varmasti mukana kärkikahinoissa.

Israel voittaa? Vauhdikas Israel on yksi fanisuosikeista. Eikä ihme, sillä tänä vuonna mukana on runsaasti hidastempoisia kappaleita. Israelin kappale on rytmikäs sekoitus tanssimusiikkia, jossa hyvin saadaan joukkoon myös etnisiä piirteitä. Kun tämä kappale pääsee vauhtiin, peto on irti! Saattaa olla jopa kisan yksi yllättäjistä – toivon! Israelin ongelmana on sen poliittinen tilanne, joka jakaa mielipiteitä – valitettavasti. Samoin esiintymisnumero kolme saattaa lennättää Israelin takaisin Tel Aviviin ilman kristallista voittomikrofonia.

Viro voittaa? Tämän kisan ehdottomasti hienoimpia visuaalisia toteutuksia ovi-kohtauksineen. Seuraa Elinan ja Stigin intensiteettiä lavalla. Jopa tätä kirjoittaessani iho on kananlihalla. Viron kappale ei jätä ketään kylmäksi, mutta esiintymisnumero aivan  kisan alussa, ei ainakaan paranna voiton mahdollisuuksia.

Serbia voittaa? Beauty never lies…Israelin ohella yksi kilpailun bilebiiseistä. Joskin kolmen minuutin esitysajasta tuota bilepuolta olisi saanut olla enemmänkin eikä vain biisin lopussa. Hieno lavashow, upeaääninen artisti ja tietty viisujen perinteinen asujen vaihto nähdään tässä kappaleessa. Varmaa, taattua tavaraa, joka räjäyttää tunnelman Stadthallenin kattoon! Kymmenen parhaan joukossa ehdottomasti!

Norja voittaa? Taas yksi ennakkosuosikki, joka ei osu eikä uppoa minuun. Kappale ”Monster like me” on ahdistava ja synkkä, mutta jostain kumman syystä keikkuu sijoituslistan kärkipäässä, jos faneilta kysytään. Norja on viimevuosina saanut kantaa ennakkosuosikin viittaa, joskus syystä joskus aiheetta. Onko Norjasta tulossa samanlainen vakiosuosikkimaa niinkuin Ruotsista? Tämäkin jollotus on sijoilla 1-10 pidinpä siitä tai en…

Australia voittaa? Menevä viisu mannerten takaa. 60-vuotisjuhlien vuoksi mukaan kutsuttu innokas Euroviisumaa esiintyy kertaluontoisesti tänä vuonna. Jos voitto nyt napsahtaisi Australian kohdalle, ei kannustuslippuja tai viisukoneistoa tarvitse Austraaliaan IMG_2283saakka viedä, vaan tuolloin kisat järjestää (ilmeisesti) joku suurista viidestä maksajamaasta. Hyvä kappale, jota varmasti radiossa tullaan kuulemaan useinkin – mutta voittaja Euroviisuissa – I don’t think so…

Belgia voittaa? Rytmikäs, hieman erikoinen kappale, jonka rapraprappapapapapa  jää soimaan korvamadoksi. Voitto ei ole mikään mahdottomuus, mutta kuitenkin melko epätodennäköistä edellä mainittujen joukossa. Tulee varmasti sijoittumaan hyvin kymmenen parhaan joukkoon, mutta tokkopa Belgiassa kuitenkaan viisuillaan ensi keväänä, vaikka Belgia-fanit jo eilen voitonjuhlia suunnitelivatkin yön pimeinä tunteina.

Espanja voittaa? Eilisisen esityksen jälkeen soisin voiton kernaasti Espanjalle. Huikea artisti, kauniskin sellainen, toi lavalle yltiöpäisen shown, joka sai kädet hikoilemaan. Eikä syynä ollut ainostaan se miestanssija, vaan koko paketti, joka on täydellinen viimeistä piirtoa myöten. IMG_2290

Huomasin juuri,  että voittajaehdokkaita olisi vielä lisääkin, mutta  vedetään raja tähän. Veikkaan, että edellämainitut sijoittuvat kilpailun kärkeen ja voittaja löytyy, joistakin tästä kymmenen kärjestä. Mutta tänä vuonna yhden tai edes kahden voittajan nostaminen esiin on täysi mahdottomuus.
Ja sitten se MUTTA…kun kyseessä on Euroviisut, kaikki on mahdollista! Minulla on outo etiäinen, että illan aikana koetaan vielä yllätyksiä… Asiantuntijaraateja on ohjeistettu antamaan äänet hyville ja laadukkaille kappaleille, puhelinäänestäjät… no, äänestävät miten äänestävät…:)
Itse toivoisin, että voittaja olisi joko Viro tai Italia. Venäjän voitto olisi suuri pettymys ja Ruotsi jo ehkä hieman tylsä.

Ai niin,  niitä tärppejä illan showta ajatellen…
Nyt tulee vain kaksi ja molemmat heti alussa: Lentävä Conchita ja iiiiiihana fanien tervehdys ”Building Bridges”, joka sai multakin silmäkulmat kostumaan…

Superhyperüberextra -mahtavaa Euroviisuiltaa kaikille!!!!!!

ps: Jännittää jo nyt niin vietävästi…

Pusuja ja pallopäitä: II semifinaali

21.5.2015 Euroviisut, Wien, Yleinen

Toinen semifinaali on nyt harjoiteltu. Tämä onkin vaikeampi ennustettava kuin ensimmäinen, sillä mukana on monia hyviä kappaleita. Osa sellaisia, jotka itseäni sykähdyttävät, mutta eivät varmaankaan äänestäjiä. Samoin sellaisia, joita äänestetään, mutta mielestäni eivät ansaitsisi moista hypetystä.

Yksi edellä mainituista on Ruotsin Måns. En itse saa kappaleesta irti mitään. ”We are the heroes of our time…” kuullostaa kyllä varmaan mieltäylentävältä, mutta muuten en sanoituksesta ota mitään tolkkua. Kopioitu tonttu-ukko on muuttunut pallopääksi ja seikkailee Månsin taustalla tuttuun tapaan. Visuaalisestihan kappale on erilainen, hienosti toteutettu ja varmasti esitetty. Se, mikä tv:n katsojille ei välttämättä näy, on Månsin piukeiden nahkapöksyjen oikean taskun pullotus :) Siellähän on tuo esityksessä käytettävä pikku valo, joka nähdään Månsin kädessä esityksen aikana…IMG_2141

Mutta sen enempää ruotimatta illan upeaa showta, bongaa seuraavat illan esityksestä:

  1. Lesbopusu, homopusu ja heteropusu samassa esityksessä
  2. Suomelta 2011 lainattu maapallo
  3. Upeat pyro- ja savuefektit
  4. Jälleen mahtavat taustalavastukset värikirjoineen
  5. Norjan oudon esityksen naislaulajan upean koltun
  6. Raivoisan kenkien riisumisen
  7. Kultaiset tennarit
  8. Islannin edustajan Heran (Je ne sais quoi) taustakuorossa
  9. Kyproksen ilmeetön mutta herkkä tulkinta
  10. Slovenian edustaja luurit päässä – miksi?IMG_2190

Joten mitään suuria estradiyllätyksiä ei tämä päivä tuo tullessaan. Samanalainen mahtava show on edessä kuin ensimmäisessäkin semissä. Jännityksellä kuitenkin odotan finaaliin pääsijöitä.

Lähes varmoina pidän seuraavia: Ruotsi, Norja, Slovenia, Israel ja Azerbaidzan.

IMG_2134

 

 

Toivoisin myös finaaliin: San Marinoa, joka kaikissa mittauksissa häntäpäässä sekä Kyprosta.
Mutta kun kyseessä on Euroviisut, niin kaikki on mahdollista :)
Hauskaa viisuiltaa meille kaikille.

IMG_2168IMG_2198

Enemmän pinkkiä – pliiis!

20.5.2015 Euroviisut, Wien, Yleinen

”Näin karvas viisukarsinta eteni!”.
Näin otsikoi Iltalehti eilen käytyjä Euroviisujen semifinaaleja ja niiden lopputulosta. Mietin mielessäni toimittajan sanavalintaa: miksi se oli karvas? Varmaankin siksi, että Suomi ei nyt tänä vuonna mennyt finaaliin, vaikka ennakko-odotukset joidenkin kohdalla olivat korkealla. Monelle se oli pettymys, monelle odotettu  ja muutamalle jopa ilon aihe.

UMK ja YLE rummuttivat suomalaisten äänten avustuksella tämän vuoden Euroviisuihin kappaleen, joka ei ollut riittävän tasokas muiden 16 kappaleen joukossa. ”Asenne ratkaisee” on monesti kuulunut kannattajien suusta. Asennetta PKN:llä oli, mutta se ei nyt yksinkertaisesti näissä kisoissa vaan riitä. Kappaleen tulee olla hyvä, sellainen joka vakuuttaa kuuntelijoita tv-ruutujen äärellä tuon sallitun kolmen minuutin ajan. Ai niin, eihän ”Aina mun pitää” kestänyt kuin 1,29 minuuttia. Revi sitten suomekielisestä punk-pläjäyksestä pisteitä. Kappale oli ohi ennen kuin huomasikaan.

Otetaan tähän päivään pieni ajatusleikki.
Mitäpä jos Suomen jääkiekkomaajoukkueeseen valittaisiin pelaajat asenteen ja suvaitsevaisuuden mittareilla? Pelitaidoilla ei niinkään olisi merkitystä, kunhan pelaaja herättäisi keskustelua ja antaisi suvaitsemattomalle maailmalle merkit, että kyllä meillä Suomessa suvaitaan.

Maalivahdiksi laitettaisiin somalialaista alkuperää oleva kaveri, jolle jääkiekkorinki on tuttu vain tv-ruudusta. Puolustuksen hoitaisivat sateenkaariryhmän edustajat, joille kisapaidan sininen sävy ei olisi hyvä -”Enemmän pinkkiä pliiiis!”. Hyökkäyspuolesta huolehtisivat romaanikerjäläiset, joille elämä Sokoksen kulmalla pahvimuki kädessä on päivästä toiseen yhtä taistelua. Asenne ratkaisee, pelillä ei niin väliä – ja kyllä me suomalaiset osataan näyttää muulle maailmalle!icejpg

Iltapäivälehdet hehkuttaisivat Suomen maajoukkuetta, Yleisradio ja Jääkiekkoliitto seisoisivat yhtenä tiiviinä rintamana joukkueen takana. Kisaviikon aikana pelaajat toisivat esille asioita, joihin omassa elämässään haluaisivat parannusta: maalivahdille suvaitsevaisuutta kotimaassaan, LGBT-puolustajille tasa-arvoisuuta yhteiskunnassa ja romaaneille lämpimämpiä talvipäiviä ulkotöihin. Media hehkuttaa: ”Suomi on rohkea!” ”Tämä muuttaa koko jääkiekkomaailman!”

Ennen kisoja, vannoutuneet kiekkofanit yrittävät vakuuttaa, ettei pelkkä asenne riitä, kuinka peli ei suju ja taitoakin tarvitaan. Nämä soraäänet ristiinnaulitaan rasistisina kisahallin seinään, tai ainakin Facebook-seinään, alan kaikkitietävien ”ammattilaisten” johdolla. Nämä ”ammattilaiset” seuraavat tapahtumia mutu-tuntumalla, tuskin edes pelaamista nähneenä. Pettymys muuta maailmaa kohtaan on suuri, kun tuleekin tappio ja häviö. ”Ei meissä mitään vikaa ole, onhan pelaajilla asenne kohdillaan!” Innokkaimmat fanit rullaavat Suomen lippuja, solvaavat muun maailman rasistiseksi ja suvaitsemattomaksi.

Asennehypessä kukaan ei kuitenkaan näe metsää puilta. Kyseessähän on kilpailu, johon tarvitaan kaikki mahdollinen satsaus: hyvää taidokasta peliä, tuota kuuluisaa asennetta ja ennen kaikkea täydellinen kokonaisuus. Sillä päästään maaliin saakka ja sitten se poika vasta saunoo!

Eilisessä semifinaalissa oli 16 kappaletta, joista 15 oli mielestäni parempia kuin Suomen tämän vuotinen edustuskappale. Toki yllätyksiäkin oli äänestystuloksessa. Olisin mielelläni suonut finaalipaikan Tanskan iloiselle hygge-hygge ilottelulle ja Unkarin unettavan jollotuksen laittanut kohti pustaa. Mutta Euroviisuissa kaikki on mahdollista ja hyvä niin, ettei kaikki ole kiveen hakattuna.

esc4jpgEilen iloitsin kovin Viron kappaleen jatkoon pääsemistä. Esitys escjpgon lavalla hieno, mutta upeampi tarina kerrotaan kuitenkin tv-ruutujen ääressä. Uskomattoman kaunista tulkintaa ja kemiaa näiltä Viron artisteilta. Voi jopa olla, että ensi vuonna ”jääkiekkojoukkueemme” matkaa lautalla Tallinnaan viisukarkeloiden merkeissä :) Mutta vielä on monta hienoa kappaletta ääneesc2jpgstettävänä, ennen kuin voittaja kruunataan. Tänään illalla pääsee seuraamaan uusia maita ja kappaleita toisen semifinaalin merkeissä. Lisää tarinointia luvassa siis huomenna.

Ernest Cline – Armada

19.5.2015 Yleinen

Huomasin juuri, että kirjailija Ernest Clinelta on pian ilmestymässä uusi kirja, nimeltään Armada. Se ilmestyy eri nettilähteiden perusteella Suomessa heinäkuussa, aluksi käsittääkseni vain englanniksi. Itselleni tämä on kyllä ihan täysi pakko-ostos, niin paljon pidin tämän miehen ensimmäisestä kirjasta! Suunnittelin ostavani sen myös suomi-versiona sitten kun sellainen tulee.

Adlibrisistä löysin kirjasta jotain tietoa: http://www.adlibris.com/fi/kirja/armada-9781780893044

Illalla klo 22:00 alkaen sitten telkkarissa Euroviisu-kilpailun semifinaali, jossa mukana Suomen Pertti Kurikan nimipäivät. Finaali vielä lauantaina, saa nähdä onko Suomi siellä. Toivon, että paras biisi voittaa!

”Tulen Euroopasta, pohjolasta päin…”

3.5.2015 Euroviisut, Wien, Yleinen

Se olisi taas SE aika vuodesta… Euroviisut! Laitoin tällä kertaa vain yhden huutomerkin, joka kertoo siitä, että tänä vuonna en aikakaan vielä ole päässyt suureen viisuhurmokseen. Toisin kuin aikaisempina vuosia, on ollut jännitävää seurata eri maiden karsintoja ja miettiä, miten Suomi menestyy. Ei nyt…:(

IMG_1700UMK tänä vuonna vaikutti aluksi mielenkiintoiselta. Uusia artisteja, mielenkiintoisia kappaleita ja pienen pieni askel parempaan showtyyliseen kansanjuhlaan. Innokas odotus kuitenkin laski viikkojen kuluessa, kun alkoi vahvasti näyttää siltä, että voittaja oli kiveen hakattu, ennen ensimmäistäkään semifinaalia. Tästä kiitos järjestävälle taholle, jolle minäkin tahtomattani maksan 0,68% veroa ansiotuloistani.

On käsittämätöntä kuinka YLE buffasi yhtä ja ainoaa osallistujaa mainonnassaan ja ohjelmavalinnoissaan koko UMK -kisan ajan. Yksikään muu artisti ei saanut YLE:n mainonnassa niin paljon näkyvyyttä kuin lopulta ”yllättäen” Pertti Kurikan Nimipäivät. No, nyt joku voi miettiä, että ”kansa” äänesti näin…Niin se kansa, jonka mielestä ”Suomi häviää aina”, ”Euroviisut eivät ole laulukilpailu”, ”Eikä musiikilla ole Euroviisuissa mitää merkitystä”. Tässä tapauksessa kansa oli oikeassa – tänä vuonna musiikilla ei ollut mitään tekemistä – ainakaan Suomen edustajaa valittaessa.

Kaiken tietävä euroviisukansamme näpytteli finaali-iltana kännykkäänsä ”suvaitsevaisuus” ja ”asenne” edellä ja lähetti PKN:n ja viisuhistorian lyhyimmän kappaleen isolle lavalle Wieniin. Ne, jotka rohkenivat olla erimieltä kappaleen laadukkuudesta, leimattiin somessa suvaitsemattomiksi ja jopa rasisimikorttia vilauteltiin. Höpö höpö sanon minä! Ei ole mikään este nousta Euroviisulavalle kehitysvammaisena tai muutenkaan valtaväestöstä poikkeavana. Este minun mielestäni on onneton kappale. Minulle muuten on kenenkään turha tulla suvaitsemattomuuskorttia heiluttelemaan, jollet tunne taustojani riittävän hyvin.

Ettei PKN saisi tässäkin blogissa turhaa palstatilaa, lopetan kirjoittamisen PKN:sta tähän. Mainittakoon vielä se, että tänä vuonna Suomen liput eivät heilu aikanaan minun kädessäni ja ainakin ensimmäisessä semifinaalissa on yksi hyvä 1,5  minuutin vessa- / jääkaappitauko.

 

Viro on minun yksi suosikeistani!

Viro on minun yksi suosikeistani!

Kuten alussa mainitsin, yhdellä huutomerkillä lähdetään kohti tämän vuoden viisuja. Jossain vaiheessa, jopa alkoi harmittamaan, että edes lunastin liput tämän vuoden mittelöihin. Viime kevään blogeissa kirjoitinkin viisuviikon ”raskaudesta” seisomisineen ja jonottamisineen. Tänä vuonna mukana on runsaasti hidastempoisia kappaleita. Vauhdikkaammat rallit ovat saaneet aikaan hieman liikehdintää ja paikat vetreytyneet katsomossa. Tänä vuonna varsinaisia ”bilebiisejä” ei ole montaa tarjolla ja onkin mielenkiintoista nähdä miten semifinaalit ja itse finaali näyttävät kokonaisuutena ja kuinka mielenkiinto saadaan pysymään yllä koko shown ajan.

Viisuviikkoon liittyy paljon muutakin kuin nuo Ison Lavan -tapahtumat. Wien on itselleni vieras kaupunki, joten innokkaana lähden tutustumaan kaupungin tarjontaan. Jos luoja suo, saan lipun Kansallisopperan ”Pop meets Opera” esitykseen ja pääsen kuuntelemaan Conchita Wurstin ja Plácido Domingon esitystä jonakin iltana. Kaupunkiin tulvii väkeä ympäri maailman ja innolla odotan viisuystävien tapaamista; joidenkin kanssa jopa 10 vuoden takaa. Myös lähikaupunki Bratislava kutsuu päiväretkelle. Ja toki aina yön pieninä tunteina pyrin kirjoittamaan blogia viisuviikon tapahtumista niinkuin ne itse näen ja koen.

Euroviisut juhlivat tänä vuonna 60-vuotisjuhlia, joten paineet loistavan shown järjestämiselle ovat kovat. ORF onkin ahkerasti päivittänyt somea viisulavan rakentamisen etenemisestä sekä muun viisumainonnan leviämistä katukuvaan. Mukana mittelössä tänä vuonna on myös Australia, jossa on vahvat viisuperinteet ja juhlavuoden kunniaksi saivat kertaluontoisen kutsun tulla mukaan viisuihin. Jos Australia voittaisi viisut, ei Euroviisuja kuitenkaan järjestetä ensi vuonna pallon toisella laidalla, vaan ilmeisesti joku suurista maksajamaista (Saksa, Ranska, Englanti, Italia tai Espanja) saa kisat järjestettäväksi. Jos et vielä ole ehtinyt perehtyä tämän vuoden viisuihin, Youtubessa on soittolistani, jossa kaikki 2015 ehdokkaat ovat esiintymisjärjestyksessä.

60-vuotisjuhlallisuuksia vietettiin BBC:n toimesta Lontoossa maaliskuun lopussa. Itse pidin tuosta juhlalähtyksestä, vaikka myöhemmin ”hard core” brittifanit löysivät showsta runsaasti moitteen sijaa. Onneksi Euroviisut ovat loppujen lopuksi suvaitsevainen ja melko vapautunut tapahtuma, eikä kenenkään tarvitse seurata laulukilpailua veren maku suussa – ainakaan koko aikaa.

Se, mikä itseäni hieman kaksijakoisestikin mietityttää, on jälleen kerran Venäjän artistin vastaanotto. Viime vuonna Kööpenhaminassa Venäjän sisarukset toivettiin lavalle buuauksin, Lontoossa viisuvoittaja Dima Bilan sai niin raivoisan vastaanoton, että BBC joutui leikkaamaan buuaukset pois ohjelmasta. Tänä vuonna Venäjää edustaa Polina Gagarina kappaleella ”A Million Voices”. Venäjän nykytilanteen huomioiden on kappale vähän korni laulavine lapsikuoroineen ja ”Praying for peace and healing” -teemoineen. Eikä vähemmistöjen asemakaan ole ottanut askelia parempaan suuntaan. Onko sitten oikein buuata ja osoittaa mieltään artistille? Jos Suomi voi lähettää suvaitsevaisuusviestiä omalla kappaleellaan, miksei yleisö voi näyttää omaa asennettaan artistille, joka kuitenkin edustaa omaa maataan? Minun mielipiteeni on, että pidetään laulukilpailu suvaitsevana laulukilpailuna ja nautitaan musiikista – kukin omalla tavallaan.

11 päivää ennenkuin jälleen suunnistetaan tällä kertaa Viron ja Israelin liput tanassa kohti Sacherkakkulandiaa ja tuolloin voidaan jo laulaa vuoden 1991 euroviisusanoin: ”Oon mä juonut viinii Wienissä…”

Itävalta voitti – pulinat pois!

12.5.2014 Euroviisut, Yleinen

Nyt ollaan palattu kotiin, viisuvoittaja on selvillä ja jotenkin pitäisi päästä kiinni arkitoimintoihin. Jotkut varmaan huomasivatkin, että seurasin finaalin, huolimatta kaikista suunnitelmista, Kööpenhaminan keskustassa. Raatihuoneen ja Sateenkaari -aukioille oli pystytetty isot screenit, ja näiden aukioiden akselilla oli tunnelmaa. Ihmisiä eri kansallisuuksista hurraamassa yhteisen asian puolesta! Olin jo bussissa puolivälissä matkaa Euroviisusaarelle, kun huomasin, että kisalippu oli jäänyt hotellille. Kimuranttien vaiheiden jälkeen pääsin takaisin hotellille, ja tuolloin tein päätöksen seurata finaalin ulkona. Joka oli hyvä päätös, joskin rankka… Aamu venyi kolmeen saakka ja ihan tarkkoja muistikuvia kaikista viisukeskusteluistakaan ei ole …

Itävalta voitti odotetusti. Hyvä niin, huolimatta parrasta ja kimaltelevasta asusta, kappale on hyvää musiikkia ja se on esitetty taidokkaasti. Joten pulinat pois – voittaja on selkeä. Toinen iloinen yllätys oli Suomen Softenginen hyvä sijoitus. Itse olin veikannut sijaksi 14. , mutta yhdestoistahan on jo melkein TOP10 sisällä :) Luulen, että tänä vuonna tuomaristojen vaikutus pisteidenantoon tuli esille juuri siinä, että myös musiikillisesti taidokkaat kappaleet saivat pisteitä ja hyviä sijoituksia. Hyvänä esimerkkinä Alankomaiden toinen sija, joka ulkoiselta esitykseltään ei kovin kummoinen ollut.

Euroviisut ovat olleet tapetilla monessa mediassa – hyvässä ja huonossa. Itse olen seuranut Viisukuppila.fi ja ESCstats.com sivuja. Uutisointi, kommentointi ja kuvat tulevat ajantasaisesti ja asiallisesti. Viisukuppilan sivusto on muutenkin hyvä foorumi euroviisuista kiinnostuneille. Jos kiinnostusta on, niin esim. molemmilla on Facebook-sivut. Samoin virallinen Eurovision.tv antaa ajankohtaista tietoa viisuista. Jos olet haluat hyvää viisutaustamusiikkia, mene sivulle http://www.escradio.com, jossa viisuja soitetaan tauotta 24/7.

OGAE euroviisuklubin jäsenenä saat ajankohtaista tietoa viisuista sähköpostiisi ja myöhemmin ostaa itse viisulippupaketteja paikan päälle. Itsekin ostin tuon viisupaketin ja klubilta tuli hyvä ohjeistus käytännön järjestelyihin. Koska viisuklubin kautta oli hankittu satakuntalippua, meitä innokkaita kannattajia oli runsaasti paikalla.

Mietin, että olisi ollut mukava, jos klubi olisi järjestänyt pienen muutaman tunnin get togehter- tilaisuuden kaikille. Paikalla voisi vierailla esim. lähetystön edustaja kertomassa kaupungin tavoista, kulkemisesta yms. Jo aikaisemmin paikalle saapuneet viisuilijat kertoisivat käytännön vinkit tapahtumista, jatkopaikoista ja kuinka niihin pääsee. Samalla olisi voinut tutustua muihin klubin jäseniin. Mielestäni tämä voisi olla myös yksi jäsenhankinnan keino – kutsua paikalle myös niitä, jotka vielä eivät ole jäseniä…

Ensi vuoden toukokuussa viisuillaan Itävallassa. Onko kaupunki Wien vai joku muu, se selviää myöhemmin. Päivät on jo kuitenkin lyöty lukkoon ja 1. semifinaali käydään 12.5., toinen seminaali  14.5. ja itse finaali 16.5.15. Katselin omaa kalenteria ja työviikkohan se taasen olisi, mutta josko kesälomatoiveen pukkaa tuolle viikolle, niin pääsee taasen viisuilemaan paikan päälle :)

Mitä viisuista jäi käteen:
+ loistavat järjestelyt kaiken kaikkiaan sekä kaupungilla että kisapaikalla
+ iloiset ja mukavat tanskalaiset
+ käsittämätön yhteenkuuluvuuden tunne #JoinUs
+ uusia tuttavuuksia, joiden kanssa jakaa harrastus
+ tunnelma kaikkialla!
– ohjelman ylitarjontaa, jos haluaa ahneesti osallistua mahdollisimman moneen tarjolla olevaan ohjelmaan
–  fyysisesti viikko on rankka (fanikatsomossa seisotaan ja istumapaikkoja ei juuri ole, paitsi lipulliset paikat), jonottamista ja odottelua on paljon
– suurten massojen aiheuttamat angstit
– tv:sta näkee hyvin suunnitellun ja ohjatun ohjelmakokonaisuuden efekteineen, jota ei lavan vierestä näe

Euroviisut on nyt viisuiltu tältä vuodelta. Tapahtumia viisuilun osalta kuitenkin on. Itse osallistun heinäkuussa Berliinissä järjestettävään viikonlopun viisutapahtumaan ja syksyllä viisuillaan viisuristeilyllä Suomenlahdella. Suomalaisia ja kansainvälisisiä viisuartisteja ja tietenkin runsaasti innokkaita viisufaneja laiva pullollaan. Lisätietoa Euroviisuklubin sivuilta. Marraskuussa aletaan kääntää jo katseet kohti kevättä: ensimmäiset maat alkavat tuolloin jo ilmoittaa omia artistejaan kevään mittelöihin…

Seuraavaksi odotellaankin tietoa loppukesästä missä kaupungissa viisut järjestetään. Vinkki: jos olet miettinyt paikan päälle menemistä, varaa hotelli / majoitus hyvissä ajoin. Esim. Booking.com -sivuilta voi varata huoneita ja erityisesti sellaisia, joissa peruutus on maksuton. Tällä hetkellä huoneita on saatavana huhtikuulle 2015 saakka, ja varmaan piakkoin ensi kesän sivutkin avautuvat. Itse varaan huoneen kaikista suurimmista kaupungeista, kun hintataso on vielä normaali. Kun viisukaupunki julkistetaan, hinnat pompsahtavat taivaisiin ja turhat varaukset voi perua. Samoin lentolippuja kannattaa väijyä eri kanavista ja tarjouksista. Halvatlennot.fi -sivuilta olen itse löytänyt edulliset lennot paikkaan jo toiseen.

Nyt Viisuvimmaa hiljenee toviksi, nukkuu pois kisaväsymyksen ja Hormonihuumassa käy muiden aiheiden kimppuun. Mukavaa alkavaa kesää kaikille!

Semifinaali 1: Tunteiden paloa

7.5.2014 Euroviisut, Yleinen

Nyt on viisut virallisesti saatu käyntiin ja ensimmäisen semifinaalin jälkipuinti on käynnissä.
Eurooppalaisten ja tuomaristojen antamat pisteet semifinaalien osalta julkaistaan vasta finaalin jälkeen ja tuolloin nähdään kuka äänesti ja ketä :) Ruotsi ja Unkari ovat niin suvereenja tuolla viisulavalla. Muut maat saivat vain pyristellä heidän välissään. Upeaääniset artistit ja se lavakarisma! Uuuh..oikein vatsassa tuntui! Yritin hieman seurata miltä show näytti tv-ruudun kautta ja toivon, että edes pieni osa railakkaasta tunnelmasta välittyisi myös kotisohville.

Itse semifinaali meni odostusten mukaisesti: valot olivat nyt kohdillaan eivätkä Ruotsin Sannan naamalla, eikä finaaliin päässeissäkään suuria yllätyksiä tullut. Itselleni toki tuo Islannin jatko ja Eestin / Belgian putoaminen oli pieni yllätys. Ehkä suurimmat ilonkarjahdukset päästelin San Marinon päästessä finaaliin- saatoinpa muutaman tasajalkahypyn ja slaavikyykynkin tehdä innoissani! Onhan Valentina jo kolmatta kertaa tavoittelemassa voittoa ja nyt vasta pääsee finaaliestradille saakka.

Nämä maat siis kilvoittelevat myös lauantaina vuoden viisusta.

Nämä maat siis kilvoittelevat myös lauantaina vuoden viisusta.

San Marino faktaa:
– yksi maailman pienimmistä valtioista 61m2
– asukkaita reilu 32 000
– valuutta on euro
– tasavalta, jolla kaksi valtionhoitajaa

Joten ei ole ihme, että maasta lähetetään vuosi toisensa jälkeen sama laulaja viisuilemaan. Minulla hieman käy sääli Valentinaa, joka on hyvä artisti, mutta viisuväen kommenteissa hänen jo toivotaan sanovan hyvästit viisuareenoille – Maybe sanoo Valentina ;) Onnea finaaliin! Ja huomio: Ruotsin edustaja Sanna pääsi viralliselle Euroviisulavalle vasta seitsemän yrityksen jälkeen ;)

Ennen eilisen tv-lähetyksen alkua ohjelman järjestäjät moneen otteeseen korostivat laulukilpailua ja kannustivat yleisöä huutamaan, hakkaamaan käsiä yhteen, pitämään meteliä kaikille esiintyjille. On totta, että kyseessä on laulukilpailu ja olen itsekin yrittänyt pitää politiikan hallin seinien ulkopuolella, mutta eilen tilanne kärjistyi. Venäjän kappaleen jälkeen aplodit ja hurraa -huudot olivat kovin maltilliset, eivätkä niin ratkiriemukkaat kuin myöhemmin Ukrainan esityksen jälkeen. Ja kovasti uutisoitukin on tuo finaaliin pääsyilmoitustilanne, jolloin Venäjä sai hurjat buuaukset osakseen. Buuaminen on tosi tosi harvinaista, enkä muista itse, että tällaista olisi jonkun artistin kohdalle sattunut. Mutta eihän väki noille nuorille artisteille buuannut, vaan kritiikki kohdistui Venäjän osuuteen Ukrainan kriisissä ja / tai Venäjän hallinnon suhtautumisesta homoseksuaaleihin, joita nyt sattuu olemaan melko runsas joukko euroviisufanien keskuudessa. Ja herranen aika, eihän se biisikään nyt mikään kummoinen humppa ole!

Joten vaikka kuinka maailmaa syleilevin ottein yrittäisi pitää Euroviisut viisuina ja politiikan erillään, on se vaikeaa… Ne, jotka paheksuvat tuota eilisitä reaktiota, muistakaa myös paheksua myös esim. venäläistä poliitikkoa Vitaly Milonovia (joka on ollut vaikuttamassa mm. Venäjän anti-gay propaganda lakiin), joka lähestyi Venäjän Euroviisujen valintakomiteaa ja pyysi, ettei Venäjä lähettäisi mitään kappaletta Euroviisuihin ”Euroopan laajuiseen homoparaatiin”. Lisäksi Venäjä, Armenia ja Valkovenäjä pyrkivät estämään Itävallan parrakkaan naisen Conchita Wurstin esiintymisen. Conchita Wurst (Tom Neuwirth) on mies pukeutuneena naiseksi ja kauniin naisellisen muodon rikkoo tumma parta. ”Venäläiset lapset tulevat kärsimään jos näkevät Conchitan lavalla”, kommentoi Venäjän Vanhempainyhdistys.

"Rise Like a Phoenix" on Itävallan ehdokas Euroviisuissa 2014

”Rise Like a Phoenix” on Itävallan ehdokas Euroviisuissa 2014

Armenian edustaja Aram MP3 kommentoi haastattelussaan, että kanssakilpailjan elämäntapa ”ei ole luonnollista” ja ”tämän tulisi valita onko hän nainen vai mies”. Myöhemmin Aram on pyytänyt anteeksi sanojaan ja että ne olivat vitsi. Lisää pahoitteluja tuli vielä myöhemmin ja nyt vastausten syynä olivat käännösongelmat… Aika perussuomalaista touhua – ensin ryssitään homma päättömillä lausunnoilla ja sitten pyydellään anteeksi vitsailun varjolla…

Jännittää hieman tuo finaali-ilta, millaisia reaktioita yleisöstä lähtee tuolloin, vai haudataanko politiikka iloitteluun?

 Tänään menen seuraamaan toisen semifinaalin tuomarihajoitusta ja nyt pannaan sinivalkoista kretonkia päälle, sillä Suomen Softengine on tulessa pari seuraavaa päivää – toivottavasti myös lauantaina!

 

Paljon onnea Waterloo!

5.4.2014 Yleinen

Tänä viikonloppuna Abban Waterloo -kappale viettää 40 -vuotispäiväänsä.
6.4.1974 Brightonin Euroviisuissa Abba nousi lavalle hassuissa kimaltelevissa asuissaan ja orkesterin eteen asteli Napelon -asuinen kapellimestari Sven-Olof Walldoff. Voittohan sieltä napattiin mukaan ja tästä lähti käyntiin Abban maailmanvalloitus.

Mielenkiintoista triviaa muuten noihin viisuihin: Brighton järjesti viisut, koska edellisen vuoden voittaja Luxembourg ei enää halunnut järjestää viisuja toistamiseen. Nämä viisut olivat myös ensimmäiset, jolloin Kreikka tuli mukaan ja viimeiset vanhalla pistejärjestyksellä. Jokaisella maalla oli käytössä 10 pistettä (1 heikoimmalle ja 5 parhaimmalle). Tukholmassa, seuraavana vuonna, otettiin käyttöön nykyinen pistetysjärjestelmä, jossa kymmenelle maalle voi antaa pisteet, parhaimmalle 12 pistettä.

Nyt viisuvimma alkoi virallisesti! Tänään SVTWorldin kautta sai seurata Ruotsin esikatseluja. Esikatseluissa esiteltiin ja arvosteltiin 9 ensimmäistä ensimmäisen finaalin kappaletta. Mukana tämän illan katselmuksessa ensimmäisen semifinaalinen kahdeksan ensimmäistä kappaletta:  Viro, Armenia, Venäjä, Latvia, Islanti, Azerbaidźan, Albania ja Ruotsi. En sen erityisemmin aio ruotia kappaleita, yksi lause saa riittää.

Viro: Notkahteleva tanssikappale, joka kovin muistutti Loreenin Euforiaa.
Armenia: Ennakkosuosikki, joka ei ensin millään lähde käyntiin ja lopulta draamankaari pamahtahtaa kasvoille kuin pippurisuihke.
Latvia: Letkeää leivontapoppia, josta tulee hyvälle tuulelle, mutta riittääkö se finaaliin?
Islanti: MIelenkiintoinen kappale, joka ehdottomasti pitää kuunnella uudelleen.
Azerbaidźan: Nätti balladi, jonka aikana ehtii hyvin vessaan.
Albania: Olin edelleen vessassa.
Venäjä: Musiikkikisassa ei politiikalla olla mitään tekemistä, mutta sorry vaan kyllä se vaikuttaa, ja ei osu eikä uppoa tämä kaksostyttöjen viisu vaikka tankilla uhattaisi…
Ruotsi: Tämä on yksi minun suosikeistani ja tulee toivottavasti kiilaamaan kärkeen finaalissa.

Viikon päästä viisuja laitetaan paremmuusjärjestykseen Euroviisuklubin Helsingin esikatselutilaisuudessa ja sen jälkeen jatkoillaan Manalassa viisujen tahtiin. Itse veisaan Lokki-valssia Suomenlahden aalloilla, mutta ajattelin toki mennä lauantaitansseille Manalaan…

Kun aloitin viime passin, työpaikalla oli esiintymässä vuoden 2013 tangokuningatar Heidi Pakarinen ja Hovinarrit -orkesteri. Silloin kun tämä poppoo saapuu laivaan, luvassa hurttia huumoria ja äärettömän hyvää viihdettä. Heidi on upea, karismaattinen artisti ja vieläpä tosi mukavakin. Työpassi lähti siis käyntiin hyvällä musiikilla ja kuin kirsikkana kakun päällä, Heidi lauloi suomenkielisen käännöksen norjalaisesta voittoisasta viisukappaleesta ”La de Swinge”. Joten taipuu se viisu kuningattarenkin suussa :)

Omat viisuvalmistelut nytkähtivät tänään ison askelen eteenpäin, kun kävin ensimmäisen kerran sovittamassa viisutakkiani. Pikkutakki oli jo ompelijalla hyvässä kuosissa ja muutaman viikon päästä viimeinenkin ommel on harsittu kasaan. Ihan perinteinen pikkutakki ei kuitenkaan ole kyseessä, vaan hieman villimmällä kuosilla lähdetään viisujuhliin :)

kuva