Selaat arkistoa kohteelle esikoinen.

Alkusanoja

30.12.2016 Yleinen

Mistä muustakaan aloittaisin kuin siitä, missä mennään. Lapsi on pian 4 kuukautta täyttävä poika. Minun ei koskaan pitänyt saada biologista lasta, mutta niin tässä nyt vain kävi. Olen todella kiitollinen ja iloinen terveestä pojastani. Kuitenkin on rankempiakin hetkiä. Olen väsynyt ja kiukkuinen. Tekisi mieli heittää lautaset lattialle ja itkeä ja huutaa. Koen kuitenkin suurimmaksi osaksi ilot ja surut yksin. Virallisesti olen yksinhuoltaja. Mies on kyllä kuvioissa, mutta emme asu yhdessä. Lisäksi mies tekee vuorotyötä, joten sekin rajoittaa yhdessä oloamme.

Mitä muuta. No koska yh äidin rooli on muuten liian helppoa, on minulla ilonani koira. Tuo uskollinen ystävä on kohta jo 4vuotias. Koira ilahduttaa ja vihastuttaa. Varsinkin haukkuherkän koiran kanssa eläminen. Ai että kun on ihana tunne kun on monen tunnin yrittämisen jälkeen saanut lapsen uneen ja koira haukahtaa naapurin ovikelloa. Tosin en myöskään ilman tuota uskollista ystävääni jaksaisi yhtä hyvin. Se tsemppaa minua ja ei hylkää. On rinnallani hyvässä ja pahassa.

 

Että sellainen poppoo täällä siis. Katsotaan tuleeko tästä mitään.

Oikeiokei..

16.10.2015 Yleinen

Torstaina ei ehkä jaksa nii näitä tulee torstaina TAI perjantaina. Mut juu. Nyt on menossa PERILLINEN. Christopher Paolinin neliosainen sarja. Olen lukenut koko sarjan jo ehkä pari kertaa. Olen tällä hetkellä menossa Esikoinen eli toinen osa. Tykkään niistäkin tosi paljon. Sitä lukiessa ei tarvitse jännittää koko aikaa, mutta kumminkin sitä jaksaa lukea. Suosittelen lohikäärmeiden ystäville!