Selaat arkistoa kohteelle Elimäki.

Laurilan Strutsitila

27.8.2016 Blogin Virallinen Maskotti, Videot, Yleinen

Kävimme työporukan kanssa elokuun loppupuolella tutustumisretkellä Laurilan Strutsitilaan, joka sijaitsee Elimäellä Lakiasuontiellä. Vaikka tiesinkin strutsien olevan isoja, niin silti pääsi hieman yllättämään kuinka isoista linnuista onkaan kyse! Nämä ”letkukaulat”, kuten työkaverini ilmaisi, ovat reilut kaksi metriä korkeita ja voivat painaa reippaasti yli sata kiloa, joten ihan pikkulinnuista ei voi puhua! Jalatkin olivat kynsineen kaikkineen kuin Velociraptorilla konsanaan! Strutsit eivät osaa lentää, mutta juoksevat sitten senkin edestä, jopa 70 km tunnissa! Strutsinmuna on tietysti myös varsin järeän kokoinen ja painaa n. 1,5 kiloa, näitä oli paikan päällä myytävänäkin. Rimppakinttuinen sankarimme Misty oli myös mukana, mutta strutsien sijaan Misty oli enemmän kiinnostunut tilan kissasta. Seuraavassa hieman tunnelmia kuvien muodossa, sekä video, jossa näkyy hyvin mm. kuinka näppärästi strutsi nappaa voikukan lehden nokkaansa!

2016-08-23 11.01.47_1920x1080

”Täälläkös niitä mässyjä jaettiin?”

2016-08-23 10.40.35_1920x1080

Misty löytää kavereita paikasta kuin paikasta!

2016-08-23 11.14.20_1920x1080

”Not sure if serious”

2016-08-23 11.07.04_1920x1080

”Laita nyt se kamera pois ja anna niitä voikukan lehtiä!”

2016-08-23 10.58.37_1920x1080

Vaikka väritys onkin erilainen, niin kyllä tuosta silti tulee chocobo mieleen!

2016-08-23 10.54.48_1920x1080

Paikan päällä oli myös pieni puoti.

2016-08-23 10.50.00_1920x1080

Strutsin sulkia.

Kouvola – entisaikojen Japani

19.9.2014 Vakavasti otettava, Yleinen

Mulle tulee usein toisen maailmansodan aikainen Japani mieleen, kun ajattelen nykyistä Kouvolaa. Pieni ja varsin mitätön pläntti kartalla lähtee liikkeelle. Se valtaa ja liittää itseensä kaikki lähialueet rautaisin ottein. Se ei vie sinne palveluja eikä hyvinvointia, vaan aivan päinvastoin se kahmii kaiken hyvän itselleen jättäen valtaamansa alueet kitumaan.
Sen ainoat liittolaiset on muutamat kaukaiset pläntit, jotka tekee omilla alueillaan aivan samaa kuin Japanikin. Lopulta kaikki sortuu ja se pieni pläntti itkee ja rukoilee, että se saisi jäädä siksi pieneksi pläntiksi mikä se oikeasti onkin, vaikka valtaosa maapallosta haluaisi potkaista koko pläntin pysyvästi ulkoavaruuteen.

Se on jo sadasti ja tuhannesti nähty, ettei tässä maailmassa saa inhimillisiä parannuksia aikaan miekalla eikä hirmuteoilla. Hyvyydellä, oikeudenmukaisuudella ja rakentavilla teoilla saa paljon suuremman hyvinvoinnin aikaan kuin sillä kansalta riistetyllä eurolla, joka tätä maata byrokraattisesti hallitsee.

Kouvola on nyt suuri, tai ainakin se on sitä maapinta-alaltaan ja väestöltään. Kun nämä kaksi mainittua laitetaan omaan vaakakuppiinsa, ja toiselle puolelle luvattu kaikenpuoleinen hyvinvointi, luvatut palvelut joka paikassa, luvatut lyhyet ja turvalliset koulutiet yms yms, niin näyttääpä suuren ja mahtavan liitoskaupungin vaakakuppi kovin erilaiselta, kuin mitä valtaa pitävät aikoinaan kuvittelivat. Tai voihan olla, että näin he juuri sen halusivat menevän. Rahvas kansa jää ruikuttamaan reunoille, että entistä rikkaamilla päättäjillä olisi laajemmin tilaa temmeltää aina vaan enemmän autioituvassa Kouvolan keskustassa.

– ”Ai niin missä keskustassa? Siellä Tervakankaallako?”
– ”Ei, Kouvolan keskusta on merkitty tänne Kymen Lukon tienoille edelleen.”
– ”Miksi ihmeessä, eihän siellä ole kauppojakaan?”
– ”Se nyt vaan on se keskusta siinä ja sillä hyvä. Näin me porhot päätettiin”
– ”Mistä täältä saa ostaa leipää täällä keskustassa? Ai yhdestä kaupasta? No, on tämä varmaan sitten hieno kaupunki tämä Kouvola, kun täällä on oikein kauppakin.”
Niin olisi yhä monissa jo riistetyissä kylissäkin, ellei nämä samat herrat olisi niitäkin tahtoneet itselleen kahmia.

Ihan kuin se ei riittäisi, että porho vie maat ja mannut, hyvinvoinnin ja rikkaudet. Kouvola kahmii jopa entisaikojen suurteot itselleen, vaikkei silloin koko Kouvola-sanasta kaupunkina tai edes kauppalana tiedetty yhtään mitään. Kouvolan Werlassa on museo, Kouvolan Vekaranjärvellä on varuskunta, Kouvolan Utissa on lentokenttä, Kouvolan Pessankosken liepeellä on golfkenttä,  Kouvolan Anjalassa ja Kouvolan Elimäellä on kartanoita, Kouvolan Voikkaalla ja Kouvolan Kuusankoskella on sitä ja tätä. Ei ole! Ei vittu ole! Vitut, vitut, ja tuhannesti vitut! Kouvola antaa muiden tehdä asiat puolestaan, ja sitten sen suuri ahne koura raastaa kaiken sen, mitä paikalliset ovat vaalineet vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen ajan.

Yhdellä lauseella ja vain komella sanalla sanoen: Kouvola on peto.

Vaan niin ne ovat kaikki suuret valtakunnat kaatuneet, mitkä aiemmin, mitkä myöhemmin. Ja kun se koittaa tämän Kouvola-pedon kohdalla, nauran Kuusaan metsiin haudatun koko luurankoni voimilla kiitosta oikeudenmukaisuudelle, joka viimein voitti!

19.9.2014
Ei missään Kouvolan Kuusankoskella vaan Kuusankosken Kuusaalla Paavo Sutinen