Selaat arkistoa kohteelle #ElänHetkessä.

Orastava mahdollisuus

31.3.2017 Jääkiekko, Maailma, Maailman tila, Urheilu, Yleinen

Keltavihreä kevät elää vireänä Tampereen katukuvassa. Jääkiekko näkyy Tampereella ansaitsemassaan asemassa. Olemme saaneet kunnon paikallisväännöt takaisin. Tapparalaisilla on alkanut kaukalossa puntti tutista ja katsomossa hymy hyytyä, kun hurjapäinen Ilves on haastanut puolustavan mestarin esimerkillisesti. Ilveksellä nyt edelleenkään hävittävää ole, mutta Ilves on tarttunut terävin kynsin kiinni mahdollisuuteensa kammeta ennakkoon selvä ennakkosuosikki laulukuoroon. Viime keskiviikon hallitunnustelujen mukaan paikalta lähti lukuisia pelonsekaisia tapparalaisia. Monikaan heistä ei vielä lauantaina ottanut meitä vakavasti, vielä vähemmän maanantain ulospuhalluksen jälkeen, mutta toitotin heille Game Sevenin mahdollisuutta, saaden heidän kakkansa jäykäksi. Juuri nyt en itsekään tiedä, haluanko sitä. Kuudes kerta sanokoon toden.

Ilves on hyvä esimerkki siitä, miten onnistumiset tulevat siitä, että sinun on osoitettava elämässä kykysi joka kerta uudelleen. Puolustavat mestarit ovat historiaa, elämme hetkessä. Tulevaisuus ei ole koskaan ennalta määrätty. Sanoo Tapparan kannattaja mitä tahansa. Nyt mitataan heidän kykyään tarttua pieneen oljenkorteen. Se on mahdollisuus. Pelin evoluutio on kovaa, kuten elämän evoluutiokin. Taannoisessa Total Hockey Foreverissa oli Karri Kivi Special, jossa Ilvestä nykyisin valmentava Karri Kivi kertoi heittäneensä roskiin melkein jokaisen harjoitteen, jota hän teetti porilaiselle mestariryhmälleen 2012 – 2013. Kiven sanoin: ”Ei vaan riitä!”. Tottahan se on. Kun tuot jotain uutta pöydälle, vastapuolella on pian jotain samaa, parempaa, tai vastine sille, mitä sinulla on.

Pelillinen analyysi sarjasta tähän asti omaa ymmärrystäni hyödyntäen on ollut seuraava. Tappara on luottanut ylivertaiseen materiaaliinsa, mutta Ilves on iskenyt heidän pelilliseen ykkösheikkouteensa. Puolustuksen toteuttamaan pelin avaamiseen. Ilves on karvannut korkealta, ja ottanut tilan ja ajan pois Tappran avauspeliltä. Kiekollisuus ei riitä muuta kuin lyömään pitkiä. Vetäytyessään Ilves tukkii keskialueen neljän miehen trapilla, jättäen painottoman (eli ei kiekollisen puolen) hyökkääjän häiritsemään poikittaissyöttöä (ns. pakki-pakkisyöttö) aiheuttaen Tapparalla edellä mainitun ongelman. Kun Ilveksen maalilla Antti Lehtonen pelaa elämänsä kevättä on keitos valmis. Ilveksen pakisto ei ole oikeastaan Tapparaa parempi, mutta Tapparalle ei ole ominaista paineistaa yhtä korkealta, eivätkä he halua lähteä pelaamaan Ilveksen kanssa nopeuteen perustuvaa jääkiekkoa, sillä Ilveksen jalka olisi parempi. Materiaalinsa turvin Tappara pysyy kaapimaan tulosta näinkin. Perjantai (ja lauantai) kertovat mihin mikäkin riittää.

Käy miten käy, legendaarinen Ilves on selättänyt tällä kaudella monta ongelmaa. Ilves on palannut takaisin myös jääkiekossa!

Keltavihreää kevään jatkoa toivottaen,

DaMaestro

#ElänHetkessä — Keltavihreä kevät

19.3.2017 Jääkiekko, Urheilu, Yhteiskunta, Yleinen

Pari vuotta ja kuukausia päälle sitten kirjoittelin toiselle blogialustalle jääkiekko-Ilveksen tilanteesta silloisen omistajansa pihdeissä. Muutos jota silloin toivoin ja odotin, on nykyään täyttä realismia. Ilves elää kiekkopuolella uutta kevättä niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin.

Tammikuussa näytti siltä, että niin koko seuran pelastuminen, kuin tämän kauden pudotuspelitkin, tuntuivat kuolleelta toiveelta. Asiat muuttuivat nopeaan tahtiin. Seura dyykkasi niin syvällä, että sen hetkinen pääomistaja lähti lätkimään saamatta arvottomista osakkeistaan mitään muuta kuin lämmintä kättä. Seura on nyt emoyhdistyksen käsissä, ja pian selviää se, joko rahaa on saatu kasaan sen verran, että lähitulevaisuus on turvattu. Hyvältä näyttää, sillä uskon nykykunnon näkyvän positiivisesti myös Ilvekseen sijoittavien ihmisten silmissä, sillä Vinnien lähdön jälkeen Ilves teki joitain maagista. Kymmenen pelin skarppauksella paikalle kymmenen runkosarjassa ja niin sanotulla säälipleijarikierroksella Ässät laulukuoroon ja Ilves tavoitteekseen asettamalle sijoituspaikalla numero kahdeksan. Tilanne kulminoituun paras seitsemästä sarjaan paikallisvastustaja Tapparaa vastaan. Kevät on poikkeuksellinen sillä kaikki paineet, tasan kaikki, ovat Tapparalla. He ovat mestarisuosikki, heidän on pakko klaarata homma, jotta tavoite pysyy. Ilves voi tulla paikalla, nauttia elämänsä keväästä ja tulla tekemään kiusaa. Kenties jopa mennä all the way. Karri Kivi on tehnyt näitä temppuja ennenkin. Parasta kuitenkin on, että Ilves on palannut elävien kirjoihin.. alkaa näyttää vanhalta itseltään.

Hashtag-kampanja ElänHetkessä, kuvastaa hyvin Ilveksen tämän hetken tilaa. Nyt on osattava nauttia katsomon lisäksi myös kaukalossa jokaista oheistreeniä unohtamatta. Menetettävää ei ole, vain ja ainoastaan voitettavaa. Juuri nyt Tampere on kuukaudesta puoleentoista täyttä hokia, ja median hypetyksessä täysin keltavihreä. Puhutaan sitten hyvässä tai pahassa. Ilveksen kannattajille tämä on juhlaa ja tapparalaisille tilanne on keltavihreä vaate, sillä mitään selityksiä ei ole, mikäli pelit eivät puolivälieräsarjan jälkeen jatku. Ketään ei juuri nyt kiinnosta mestarikandidaatti, kaikki puhuvat Daavidista, joka on valmiina kohtaamaan Goljatin.

Hetkessä eläen,

DaMaestro