Selaat arkistoa kohteelle elämystapahtuma.

2000kg iloa ja onnellisuutta

16.5.2015 Yleinen

Nyt on mahtava meininki! 2000 kiloa lasinugettia eli raaka-ainetta lasin tekemiseen saapui Makasiinille eilen. Alkaa olla lähellä se hetki, kun päästään uudella lasistudiollamme puhaltamaan lasia. Uuni saapuu Italiasta muutaman viikon kuluttua ja trummeliuuni on jo matkalla. Vielä ei uskalla huokaista helpotuksesta, mutta hyvät on kyllä fiilikset!

Pari kuukautta ollaan nyt ehditty viihtyä Hämeenlinnassa myymälän ja gallerian kanssa. Ollaan supertyytyväisiä Makasiiniin, jossa on kauniita holvikaaria ja kolmimetriset ikkunat syvennyksineen. Kun helmikuussa tilaan päästiin, oli paljon tehtävää ja mietittävää, mutta pian kaikki loksahti paikoilleen. Kyllä sisustajat Vilpas & Numminen ovat olleet fiiliksissä… Ja Makasiini on siis Aleksanteri II:n aikainen 1860-luvulla rakennettu massiivinen kivirakennus. Rakennus on alkujaan rakennettu Venäjän armeijan ammus- ja varusvarastoksi. Ollaan naurettu asiakkaiden kanssa, että kyllä 1800-luvulla ajateltiin varaston rakentaminen vähän eri tavalla kuin nykyään! Joku osasi sanoa, että tuolloin palkka tuli tiilien lukumäärän mukaan. No selittääkin holvikaaret ym. tiilikuvioinnit!

Makasiini ulkoapäin. Aulangontie 1 Hämeenlinna.

MAKASIINILLA

Holvikaaria ja kattoparruja uusissa tiloissamme.

Keikarit ikkunalaudalla.

Keikarit ikkunalaudalla.

Ainon Pullonhenkiä ja Harald Christoph Doblingerin Woodographeja.

Ainon Pullonhenkiä ja Harald Christoph Doblingerin Woodographeja.

Se tunne, kun on niin täpinöissään, ettei meinaa pysyä nahoissaan on kyllä tullut tutuksi. Ei millään malta odottaa, että pääsee tositoimiin. Vaikka kyllähän se aika on nopeasti kulunut. Ja niin ihania kommentteja ja palautetta ollaan saatu! <3 Välillä lasinpuhaltajat tihrustavat itkua, kun tulee asiakkaiden sanoista niin hyvä mieli! Koska juuri sen vuoksi me tätä tehdään, että saataisiin luotua iloa itsellemme ja ympärillemme. Lasinpuhaltaminen loppuu osaltani juuri siihen kohtaan, jos joskus huomaan, että luomamme esineet eivät enää täytä sitä tehtävää, jonka Ainon kanssa olemme niille määränneet. Tässä hullussa maailmassa on niin paljon pahaa, ja jokainen ihminen joutuu kohtaamaan ikäviä asioita elämässään. Me haluamme Soda Shopissa luoda ilostuttavaa ja hyvää mieltä tuovaa designia vastapainoksi ankeille asioille. Paras palkintomme on, kun ihminen katsoo esineitämme ja alkaa hymyillä. Itsekin ekonomin paperit opiskelleena voin takuuvarmasti sanoa, että kauppatieteellisissä työtehtävissä tienaisin varmasti helpommalla ja varmemmin hyvän kuukausipalkan kuin lasialan yrittäjänä. Mutta tämä elämä Soda Shopin kanssa kyllä tuo jokaiseen päivään aimo annoksen asioita, joita en säännöllisempään elämään vaihtaisi.

Ihan parasta, kun asiakas tulee lasihankinnan tehtyään myöhemmin poikkeamaan uudelleen, ja antaa palautetta. Eräs nainen osti Ainon Love Muffinin saatuaan päätettyä värin useamman harkintakierroksen jälkeen. Hän halusi ostaa itselleen jotain mukavaa ja ilostuttavaa. Parin viikon jälkeen hän tuli uudelleen studiollemme ja kertoi, että muffinssi on hänellä yöpöydällä herätyskellon vieressä. Joka aamu kun hän herää kellon soittoon, hän näkee ensimmäisenä värikkään muffinssin. Ja se saa hänelle hymynkareen huulille heti aamusta lähtien! Hän oli todella tyytyväinen ostokseensa. Tuli tunne, että lasinen muffinssi oli muuttunut pelkästä esineestä paljon tärkeämmäksi.

Love Muffin aino vilpas soda shop design

Toinen naishenkilö osti punakahvaisen mittakannun.

Mittakannu soda shop design lasinpuhallustaOstos ei ollut suunniteltu, vaan esine vain tarttui matkaan ihastuksen myötä. Jonkin ajan kuluttua tämäkin nainen tuli uudelleen studiollemme ja kertoi, että nyt on tapahtunut ihme! Hän syö kaurapuuroa nykyään joka aamu! Se oli ihme, koska hän oli jo vuosia ajatellut, että hän haluaisi syödä puuroa aamuisin, koska se on terveellistä ja saa aamun eri tavalla käyntiin. Mutta ikinä puuron keitto ei tullut tavaksi. Ei muka ollut aikaa, ja asia vain jäi aina. Mutta nyt mittakannun oston myötä oli ihme tapahtunut! Joka aamu kaurapuuroa! Uudella iloisella mittakannulla mitattuna aineet sujahtivat kattilaan. :D Joskus pienikin inspiraation lähde luo uutta motivaatiota. Monta pientä onnen hetkeä peräkkäin on onnellisuutta. Näitä tarinoita arjen suurista ja pienistä iloista meille on kerrottu monia. Ja se on IHANAA!!! <3

Olkaa iloisia ja onnellisia! Ehkä uusi ihme on aivan nurkan takana!

-M

Vanha makasiinirakennus luo mahtavat puitteet myymälä-gallerialle, jossa jatkossa pidetään erilaisia elämystapahtumia.

Iloa ja väriä kerrassaan! Vanha makasiinirakennus luo mahtavat puitteet myymälä-gallerialle, jossa jatkossa pidetään myös erilaisia elämystapahtumia.

 

 

 

 

 

 

 

Uudet kujeet

6.1.2015 Yleinen

Iloista ja onnekasta uutta vuotta!!

Toivotukset tulevat hieman myöhässä, koska lasinpuhaltajat ovat tallustaneet muuttokuorman kanssa paikasta toiseen vuoden vaihteen yli… :) Eli toisin sanoen, olemme sanoneet hyvästit Hämeenlinnan liiketilallemme, ja tavarat odottavat pääsyä Hämeenlinnan Vanhalle Makasiinille uusiin toimitiloihimme. On jännää, miten sitä usein ajatteleekin tekevänsä lopullisia päätöksiä, mutta sitten ne ajan myötä osoittautuvatkin väliaikaisiksi ratkaisuiksi. Myymälää purkaessa muistelimme, miten kolme vuotta sitten kuvittelimme, että tässä liikkeessä me nyt sitten olemme pitkään, ja Verstakossa Riksussa puhallamme aina esineemme. Ja yhtäkkiä olemmekin taas uuden edessä… Hiukan haikee olo meinasi kyllä iskeä, mutta toisaalta on myös innokas ja odottelevainen mieli.

Yleensähän sitä ihmiset muuttaessaan ja tavaraa laatikkoon tunkiessaan luopuvat turhasta tavarasta ja miettivät mitä tarvitsevat ja mitä ei… Meillä Soda Shopissa on tyystin erilainen lähestymistapa: Me nimittäin shoppailemme uutta tavaraa uuteen hienoon studioomme, ennen kun saamme edes avaimet käteemme ja samalla kun tuskailemme miten ne kakskyt uutta muovilaatikkoa jo täyttyivät muuttotavarasta… Hejaa! Raha kiertoon ja talous nousuun!! No muttamutta kun uudet ideat jo siintävät silmissä… Ja uusi studiommehan on tosi iso. Talkooporukalta ei sitten kysytä, tai ei niille edes kerrota! :) Ja ei niitä tavaroita nyt niin vaikee ollut kantaa laatikko kerrallaan jäistä polkua pitkin ylämäkeen… en muuten kerro missä kaikki kamppeet nyt on! Välillä vaan käväsee mielessä, että onkohan kaikki  mitä teemme ihan professionaalista ja järkevää. Mutta mehän ollaankin taiteilijoita! Mutta sen verran olen se ekonomikin, että hiljainen ajatus välillä käy mielessä. Mutta sitten tietenkin hylkään sen. Intuitio ja impulsiivisuus kunniaan!

 

Kiitän kuluneesta vuodesta kaikkia apuvoimiamme ja perheitämme, ilman teitä emme selviäisi!! <3 Niin se on!

Nöyrä kiitos asiakkaille, ihanaa kun tykkäätte lasistamme, kiitos kun kannustatte ja kiitos kun haluatte panostaa kotimaiseen käsityöhön! Ilman teitä Soda Shoppia ei olisi olemassa! <3

Kiitos ystävät! Kiitos kun kuuntelette lasinpuhaltajien surut ja murheet, pelot ja harmit sekä jaatte ilon, onnen ja innostuksen sekä rakkauden lasiin! Ilman teitä ei elämässä olisi järkeä! <3

Yhteistyökumppanit, lämmin kiitos kuluneesta vuodesta, otetaan uudestaan tänä vuonna!! Mielenkiintoiset projektit pitävät pyörät pyörimässä! :)

 

Nyt meni vähän lällyks, mutta totta joka sana! :) Voidaan Ainon kanssa rehellisesti myös todeta näin suurten muutosten kynnyksellä, että hirvittää, onnistuuko kaikki niin kuin olemme ajatelleet! Mutta ainakin meil on tosi mahti-ideoita Makasiinin studiollemme ja uusiin palveluihin ja uusiin tuotteisiin ja uusiin tempauksiin ja ja ja…

Tammi-helmikuussahan meidät löytää sitten viel Verstakosta, tosin vähän vaihtelevalla aikataululla, eli treffejä ajatellen kannattaa soitella. Ja kyllä me Riksuun vielä vähän tässä tempaustakin suunnitellaan. Maaliskuun alussa juhlitaan Hämeenlinnassa avajaisia.

Uuden vuoden virtuaali-hali teille kaikille!

-M

 

Tulkaa muuten uuden näyttelymme avajaisiin! Ollaan lyöty viisaat päät yhteen Lasisirkuksen porukan kanssa ja päätetty pistää kasaan yhteinen näyttely. Soodaa ja sirkushuveja -näyttely avoinna Suomen käsityön museossa Jyväskylässä 19.4.2015 asti. Ja avajaiset nyt perjantaina!

(Voi luoja muuten tämänkin näyttelyn roudausoperaatiota… Taas oli hyvä ystävä matkassa, koska Aino oli pääkaupunkiseudulla edustustehtävissä. Meikäläinen sitten roudas mäkee alas (siis se sama jäinen polku) notkuvia portaita pitkin sellaista reilusti yli metristä lasiteosta… Se ystävä vahti, ettei sen lasiteoksen kaverit kaadu pakun perässä. Mä siinä mietin, et jos nyt kaadun, niin jään maahan makaamaan ja itken krokotiilin kyyneleitä, sattu mua sitten tai ei. No mutta esineet saatiin autoon kaikkiin lasinpuhaltajien ja kavereiden peittoihin, täkkeihin ja vällyihin paketoituina, ja pakun luukkukin mahtui juuri ja juuri kiinni. Matka meni hyvin, purku sujui riuskoin apuvoimin vartissa (lastaukseen meni nelisen tuntia kaikkinensa), ja näyttelyn esillepanosta tuli hieno. Sitten tuli sen viimeisen paketissa olevan ja tietty kaikkein isoimman esineen vuoro päästä paikalleen. Kääröt pois, ja ai niin, tämähän meneekin yläkertaan… Hissiin, kääk en jaksa kannatella. Hiki valuu, mutta esine pysyy otteessa. Ja sitten, aivan viimeisessä vaiheessa operaatiota, tämä isoin esine kilahtaa sointuvasti hissin seinään, ja… ei mennyt edes rikki!! Mutta arvatkaa mikä ääni soi edelleen korvissamme ja tuntuu selkäpiissämme sen karmaisevan kalahduksen jäljiltä!)

Tässä linkki kutsuun:

http://www.craftmuseum.fi/kutsut/15_soodaa_ja_sirkushuveja.htm

 

Avajaiskutsu-blogi