Selaat arkistoa kohteelle ego.

Egon sulattaminen on kaiken avain

28.12.2014 Yleinen

Minä haluan tämän. Minä haluan tuon. Minä tein tämän. Minä tein tuon. Minä tarvitsen tämän. Minä tarvitsen tuon. Minä vaadin tätä. Minä vaadin tuota. Minä, minä, minä, minä. Minä. Persoonapronomineista julmin. Tai paras. Riippuu näkökulmasta.

Olen sitä mieltä, että itsekkyys on oikein annosteltuna hyve. Epäitsekkyyskin sitä toki on. Mutta en sanoisi, että nämä ovat toisiaan poissulkevia ominaisuuksia. Molempia voi olla ja itse asiassa pitääkin olla. Mutta sekä tietenkin epäitsekkyyden, mutta myös itsekkyyden säällisen ja hyväksyttävän tason määrittää ihmisen ego. Minä, minuus, oma mieli. Freudilaisen käsityksen mukaan se muodostuu kolmesta osasta; viettipohjasta, yliminästä ja minästä. Miten niitä tulisi hallita?

Viettipohja eli tiedostamaton mieli sisältää lähinnä primitiivisiä viettejä. Se toimii täysin mielihyväperiaatteella ja on myös se psyyken osa, joka on jo vastasyntyneellä. Maallikon ajatus on tästä, että tämä on se perusminuus, mikä meillä kaikilla on. Tällainen olen. Tätä osaa on vaikea muuttaa. Se, miten sitä hallitaan, lienee se olennainen kyvykkyys.

Yliminä toimii mielen kaikilla tasoilla. Se rajoittaa viettipohjan haluja ja sen kautta ihminen myös määrittelee omasta mielestään oikean ja väärän. Ympäristöllä ja kasvatuksella on hyvin suuri vaikutus yliminän kehitykseen. Siis perusminän kontrollointi tapahtuu tällä osalla.

Minän tehtävänä on toimia viettipohjan ja yliminän välissä sovittelijana. Se yrittää hillitä viettipohjan suurimmat impulssit ja toisaalta kestää yliminän liiallisen moralisoinnin. Minä yrittää etsiä ensisijaisesti tasapainoisia, realistisia ratkaisuja ja kompromisseja. Mikäli eri tasojen välille muodostuu liian voimakas ristiriita, minä pyrkii vähentämään ristiriitaa. Valtakunnan sovittelija. Tai siis sen egon sovittelija.

Jo Freud tähdensi, että edellämainittujen kolmen rakenneosan välinen harmonia on olannaista mielenterveyden säilyttämiseksi. On selvää, että harmonia saattaa olla todella hyvä tai täydellinen, mutta ihminen on silti yleisen käsityksen mukaan erikoinen tai omituinen. Luulen, että varmaankin on määritettävissä jokinlainen standardoitu harmonia, mutta sen pureskelu kanattaa varmaan jättää ammattilaisille. Mikä tässä itseäni ihan maallikkona kiinnostaa, on sellaisen harmonian saavuttaminen, missä minuus – ego – ei ole kaiken toiminnan keskipiste, lähtöpiste tai loppupiste.

Siis sellainen ego, jossa oma minä hallitsee kaikkea ajattelua ja tekemistä. Luulen, että sellaisesta ihmisestä käytetään nimitystä kusipää. Ihminen, joka ensisijaisesti AINA ajattelee omaa etuaan ja itseään. Omia saavutuksiaan ja tekojaan. Onnistuu vähättelemään muiden teot ja ansiot nostamalla aina omansa paremmiksi. Ei ole valmis tinkimään yhteisen saatikka jonkin toisen ihmisen eduksi, jos joutuu itse heikompaan tai vähemmään saavaan asemaan. Ihan tällaista stereotyyppiä ei lienekään, mutta tiedätte ominaisuuden ja tyypin joka on lähellä kuvattua. Egon sulattaminen on kaiken avain, uskallan väittää.

Pelkääminen

9.10.2014 Yleinen


Pelkääminen voi juontaa juurensa monestakin asiasta, esim. ikävistä kokemuksista tai egoon liittyvästä omistamis-kontrolloimis-syndroomasta.

Jos pelko on syntynyt ikävästä kokemuksesta, yleensä siihen auttaa pelkojen kohtaaminen, siedätyshoito.

Ego on hyvin pitkälle rakennettu tunteista ja ajatuksista. Sen kautta opimme asioita, mutta se aiheuttaa meille pääasiassa kärsimystä. Ikävä tosiasia on että kärsimyksen kautta opimme ja vasta kun olemme oppineet, voimme alkaa rakentaa tervettä minää.

Egosta juontuva pelko syntyy ajatuksesta että näemme paljon vaivaa jonkun asian eteen. Kun näemme vaivaa asian eteen, sen jälkeen alamme pelätä asian menettämistä. Egolla on myös uskomus että omistamme asioita. Mitä enemmän näemme vaivaa omaisuutemme eteen, sitä enemmän pelkäämme sen menettämistä.

Minulla on pieni salaisuus. Asioiden eteen ei tarvitse nähdä vaivaa. Jos kuuntelemme sydäntämme ja teemme niitä asioita mitä rakastamme, saamme kaiken helposti. Ja kun huomaamme miten helposti luomme asioita, emme pelkää sen menettämistä, koska voimme tehdä saman helposti uudelleen.

On sallittua nauttia kaikesta maallisesta mammonasta, mutta emme osaa nauttia näistä asioista, jos pelkäämme niiden menettämistä. Voit hankkia hienon auton ja tuhlata paljon energiaasi siihen, että pelkäät sen naarmuuntumista.

Pelon karkoittamiseen kuuluu myös elämän ja kuoleman hyväksyminen. Usein pelkäämme että rakkaillemme sattuu jotain. Voit valita pelon tai voit valita sen tosiasian että kuolema on osa elämää, tulipa se missä ikävaiheessa tahansa. Jos näin kävisi, miksi murehtisit asiaa ennakkoon kun voit nauttia niistä hetkistä mitä teillä vielä on. Pelkääminen ei estä kenenkään kuolemista, päinvastoin se vetää ikäviä tapahtumia puoleensa.

Egon hiljentämisharjoitus – vihasta luopuminen

30.9.2014 Yleinen


Olemme mestareita luomaan negatiivisuutta aivan tyhjästä. Ego kärjistyy jos ei muualla, niin aamutunneilla makkarakioskilla. Kun alat huomioida oman egosi puolustusmekanismit, alat nähdä myös mekanismin järjettömyyden. Ympäristö ei aiheuta sinussa vihaa, vaan sinun egosi.

Ihana egomme tulee esiin parhaiten kassajonossa, kun joku nutipää kiilaa eteemme. Tämä on täydellinen hetki harjoitella egon hiljentämistä.

Ei ole todellisuudessa mitään väliä elämäsi kannalta, vaikka joku kiilaisi eteesi. Menetät ehkä aikaasi, joka on harha sekin. Mitä enemmän vastustat vastoinkäymisiä, sitä enemmän imet niitä puoleesi.

Harjoitus alkaa: Älä reagoi etuiluun millään tavalla, älä raivoa, älä huomauttele, älä puuskuta. Hengitä rauhassa sisään ja ulos. Voit tuntea hetken epämielyttävää olotilaa, alemmuutta, häviämistä. Mutta ennemmin tai myöhemmin tajuat oman vahvuutesi ja negatiivisuuden järjettömyyden.

Viha on itse asiassa oman egosi tuotos. Tuo etuileva ihminen ei tuonut vihaa tullessaan ja pistänyt sitä paitasi sisään. Kehitit sen aivan itse. Kun huomioit oman egosi, se alkaa heikentyä. Sille saa myös vapaasti nauraa.

Tämä harjoitus ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi olla jatkuvasti toisten kynnysmattona. Vaan oppia reagoimaan asioihin oikeanlaisella mittasuhteella. Jos joku paukuttaa päähäsi vasaralla, on todellakin hyvä sanoa napakka ei!