Selaat arkistoa kohteelle #bussitarina.

Bussitarina

25.1.2017 Yleinen

 

Aamulla, kun aurinko nousi, koululaiset Patrik, Otto ja Elis heräsivät. Kaikki olivat innoissaan. Otto lähtee hakemaan Elistä ja Patrikia, että he voisivat mennä yhtämatkaa kouluun. Heille ja heidän opettajalleen oli varattu yksityismatka Ylläkselle laskettelemaan. Retki oli varattu ystävyksille  siksi, koska he olivat parhaita kavereita ja he tykkäsivät melkein samoista asioista esimerkiksi jalkapallosta. Siihen oli syynä myös se, että Patrikin työ oli voitt Lue artikkeli kokonaan →

Bussitarina

12.1.2017 Yleinen

Kaksi valittua oppilasta pääsivät Oulun taidenäyttelyyn. He olivat Eemil  ja Janne. Pekka-ope oli luokan opettaja. Bussimatka museolle sai alkaa!

Voi ei, vähän matkan päästä bensa oli lopussa! Kuljettaja oli unohtanut tankata bussin ennen retkeä. Bussikuskin oli pysähdyttyvä tunneliin ja hakea bensaa lähimmältä huoltoasemalta. Kun kuski oli täyttämässä bensakanisteria, tunneli sortui.

Bussikuski ei kuullut jysähdystä,  koska hänellä on aika huono kuulo. Hän ei myöskään ole mitään fiksuinta sorttia ja tilasi lounaan bensa-asemalta ja unohti, että bussi on yhä tunnelissa. -Ei, mitä me nyt tehdään? kysyi opettaja hätääntyneen näköisenä. -Sinullahan on puhelin, soita sillä apua, sanoivat lapset yhteen ääneen. -Joo.. Hetkinen, missä puhelimeni on? Kohta opettaja katsoi lattialle ja meni ihan hiljaiseksi. Puhelin oli lattialla säpäleinä. Molemmat pojat alkoivat itkeä: mitä me nyt tehdään? -Onko teillä ne eväät jotka annoin teille lähtiessäni? kysyi opettaja. -Ethän sinä eväitä antanut! -HÄH! sanoi ope. Opettaja unohti antaa eväät lapsille.

Kahden tunnin päästä nälkä alkoi jo närppiä. -Mitä jos me jäädään tänne ikuisuudeksi? kysyivät lapset. -En kyllä tiedä. Lapsilla alkoi olla aika tylsä, koska he eivät olleet tehneet kahteen tuntiin mitään. -Mitä me tehdään? -Minulla on tylsää? kysyi janne tylsistyneenä. -Hei, taskussani on jotakin, sanoi Eemil. -Hei tiedän mitä me tehdään! -Minun taskussani on korttipakka! huudahti Eemil iloisena. He pelasivat monta tuntia.

Muutaman tunnin päästä kaikilla oli todella kova nälkä ja jano. -Ei näytä hyvältä. -Jos me ollaan täällä vielä kaksi tai kolme tuntia enää meille käy huonosti. Tunnin päästä:  -Kuulen jyrinää. -Mitä jos he ovat rakennusmiehet? sanoi Janne. -Kuulit varmaan väärin, en minä ainakaan kuule mitään, sanoi opettaja. Jyrr Jyrr. -Hetkinen, sieltä oikeasti kuuluu jotain jyrinää! huudahti Eemil. -Hei, me pelastutaan jos työmiehet ovat ottamassa kiviä pois päältämme! huudahtivat kaikki yhteen ääneen. Kohta ikkunoista pilkistyi valo ja nosturi oli ottamassa kiviä pois päältä. Työmies hämmästyi kovasti kun kivien alta ilmestyi bussi ja kolme ihmistä. -Jes, ollaan vapaita!! huusivat kaikki. JESSS!! -Hetkinen… meidän pitää ilmoittaa museon ohjaajalle mitä meille on tapahtunut. :D Janne katsoi lehteä seuraavana päivänä ja huomasi mielenkiintoisen uutisen. Hän huomasi sortumisen syyn: ”Tunneli oli vanha ja huonokuntoinen”.