Selaat arkistoa kohteelle askartelu.

Paljon kaikenlaista (suurimmaks osaks negatiivista, mut myös positiivinen loppukevennys)

19.12.2016 jotain positiivista, Kuulumisia (negatiivisia tosin), Sekavaa

Siinä et rupee hulluks kissanaiseks on monia hyviä puolia. Kuten: kissat ei ainakaan saa sua tunteen oloos alempi arvoseks, mitättömäks. Ne ei saa sua ajattelemaan itses tappamista, kuuntelemaa tiettyjä biisejä (tänään: https://youtu.be/Qm49FHYcLUE, toinen vaihtoehto olis: https://youtu.be/efErCBkwn50). Ei mitään edellä mainituista, päinvastoin kissat voivat lohduttaa ja auttaa jaksamaan vaikeina aikoina. Minkähän takia mieluummin valitsen kissat ja ”yksinäisyyden” kun toisessa vaakakupissa ovat ihmiset.

 

Tänään (su klo 00.00->) erehdyin juttelemaan erään ihmisen (A:n) kanssa. Se sai mut tuntemaan oloni niin arvottomaksi, mitättömäksi. Se onnistu lyttäämään mut aika alas. Viimeksi kun joku on saanu mut tunteen oloni sellaiseksi.. ..niin viimeksi se yks (exä) oli täällä. Kyyneleet yrittävät jälleen kivuta vapauteen, mutteivat nyt onnistu. Yritän pitää itseni tyynenä, rauhallisena kuin mitään ei olisikaan. En halua olla kenenkään vapaasti riepoteltavana, en olla kenenkään leikkikalu.

Jotkut harvat ihmiset ovat saaneet heräteltyä luottamustani muita kohtaan, että mulla olis viel toivoo tulevaisuudes. He ovat jotenkin onnistuneet saamaan mut aavistuksen verran ymmärtämään, etteivät kaikki käyttäydy ja toimi mua kohtaan kuin se yks (exä) Tänään edistymisessä otettiin takapakkia. Yritän ajatella, ettei se ihminen (A) välttämättä tarkoittanut, mitä sanoi ja sai aikaan, mutta ihmisistä kun ei ikinä tiedä..

 

Sieluni silmin näen jonkun tarttuvan kaulaani kiinni. Reagointini on salaman nopea, tarkoitukseni on helpottaa oloani, ennen kuin tajuntani hämärtyy. Yritän selvitä hengissä vielä muutaman hetken. Joidenkin tiettyjen ihmisten vuoksi yritän olla antamatta periksi, mutta elämä ja kuolema eivät ole omissa käsissäni. Ehkä sittenkin on aikani lähteä.

 

Olen tässä useamman vuoden yrittänyt saada itseäni ymmärtämään etten ole arvoton, että olen tärkeä. Tässä minua on eritysesti tukenut pari ihmistä. Vuoren rinnettä on niin monin verroin helpompi tulla alaspäin kuin kivuta askel askeleelta ylöspäin, niin tämänkin asian kohdalla. Keskustelun aikana yritin tosissani muistaa, että minäkin olen arvokas, mun ei tarvitse ryhtyä mihinkään mitä en tahdo. Kaikesta huolimatta tää yks onnistu järisyttämään pientä maailmaani vain muutamilla sanoilla. Tässä yksi, joka jäi parhaiten mieleeni, jos ei nyt sanasta sanaan niin kuitenkin aika tarkka lainaus: ”Vain huorat hinnoittelevat itsensä.” Suoraan sanottuna tyrmistyin, miten tää yks voi sanoa mulle niin. Muhun voi olla hidasta tutustua, päästä lähelleni ja ansaita luottamukseni, mutta vain sana vain sekunti ja musta pääsee eroon. Vain yksi teko/sana/mikä tahansa ja ei tarvii enää koittaa lähestyy mua.

 

Kaiken edellä kirjoittamani kirjoitin viime yönä (su aamuyöstä) n. klo 2-3.30.

 

 

Päivällä/illalla/yöllä (su, ma aamuyönä) jatkoin vielä lisää:

 

Paha oloni seurasi minua uniini. Kuten unet useimmiten tämäkin oli sekavahko, nyt kun päivän valossa sitä mietti ja ylipäätään unta tai siis painajaista on vaikea muistaa. Muistan vain palan sieltä, toisen täältä, en muista oikein mitään selkeästi, mutta voisin koittaa selkiyttää ajatuksiani ja kerätä ne pienet palaset. Ensinnäkin (kuten melkein aina) tämäkin painajainen tuntui täysin todelta yhtä todelta kuin nyt kirjoittaessani tätä tekstiä. Joissain kohdissa vaikutti kuin olisin ollut joissain kisoissa. Varmaksi en tiedä, mutta ainut mihin voisin verrata on pt-kisat (=partiotaitokilpailut). Välillä tuntui kuin olisin ollut jossain joukkueessa, välillä olin täysin yksi. Uneni kisoissa ei pt-kisojen tapaan tehty erillaisia tehtäviä, paitsi loppupuolella, mutta se saattoikin olla jo eri juttu. Ei kuullosta painajaiselta, eihän. Painajaisen unesta tekee se, että koko unen ajan pakenin erästä henkilöä, en tiedä kuka tämä tyyppi oli, tunnenko hänet oikeasti vai en. Toisaalta hän tuntui erittäin tutulta kuin olisin tuntenut hänet hyvinkin, mutta tavallaan hän oli täysin tuntematon. Tietenkin unessa täysin eri asioista on tehty oma mixinsä (tunne sieltä, kasvot täältä, paikka tuolta ja henkilön luonne jostain aivan muualta).

Toisinaan hän sai minut kiinni, vaikka yritin kaikkeni ettei niin tapahtuisi, sillä tiesin hänen haluavan mulle vain pahaa. Koko painajaisen ajan läsnä olivat silmitön pelko ja suorastaan kauhu. (Kirjoittaessani kissani Cissy huomasi jälleen pahan oloni ja tuli kehräten viereeni, aivan kylkeen kiinni. Kuinka ihana prinsessani.) Aika alkupuolella unta pakenin tätä henkilöä jonkinlaiseen kauppaan, en mihinkään supermarkettiin tms., vaan jonkinlaiseen pienehköön liikkeeseen. Olin hetken turvassa, mutta sitten hän jälleen äkkäsi minut. Tuntui kuin olisin päässyt pakoon, mutta tuntui myös siltä etten liikkunut mihinkään. Siellä mies sai mut ensimmäisen kerran kiinni. Hän käveli exäni jalanjäljissä ja toisti tämän tekoja mm. lyöminen jäi painajaisesta vahvimmin mieleeni. En täysin tiedä miten pääsin pakenemaan, mutta muistaisin, ettemme olleet kaupassa kahden.

Juoksin ja piileskelin koko unen ajan ja välillä mies sai minut kiinni. Toisinaan tuntui kuin pakenisin jonkun kanssa, mutta mulla ei oo aavistustakaan kuka hän olisi ollut.

 

 

 

Jotta tämä ei tyystin menisi ahdistavien tunteiden ja tapahtumien käsittelyyn voisin ikään kuin loppukevennykseksi kertoa pari positiivisempaa asiaa tästä samaisesta päivästä:

1. Omistan siis kolme kissaa (Cindy 11v., Cissy 7,5v. ja Tiikeri 5,5v.), joista yks oksentelee harvasen päivä ilman mitään syytä. No viime yönä kun olin vielä hereillä (kirjoittelin juurikin tätä päivitystä) kuulin jälleen kerran kissan oksentavan. Usein Cissy oksentaa kaksi kertaa perätysten, joten ei ollut yllätys, että kuulin kissan puklaavan kahdesti. Kissan hieman vaihdettua paikkaa kuullosti siltä kuin se olisi ollut oksentamassa huoneessani. Siellä on sellainen pörröinen karvamatto, joka on kamalimpia materiaaleja siivota kissan laattaamisen jälkeen. En siis ollut huoneessani vaan alakerrassa sohvalla. Hyppäsin ylös ja olin rientämässä ylös tarkistamaan, ettei mun vaan tarvis siivota karvamattoani. Kuinka ollakaan silmiini sattui nojatuoli, jossa tämä ”superpuklaajamme” Cissy makoili. Olin et wtf, miks Cissy on tos, eiks se ollukaan Cissy joka äsken oksensi. Jatkoin matkaani, yläkerrassa selvis oksentajan olleen Cindy, jonka en taida muistaa koskaan oksentaneen. Eikä onnekseni mun matolle, vaan yhelle toiselle joka on paljon helpompi siivota. No tänään (su) jouduin sitten pesemään maton sillä kissa oli oksentanut turkkilaista jogurttia, joten pelkkä pinta putsaus ei piisannut. Oli mul kyl hiukan hölmö olo pestä mattoa kylppärissä eikä mattolaiturilla. Toinen asia joka häiritsi viel enempi, et kuuntelin joulumusiikkia, enkä tyyliin Suomipoppia/ Iskelmää/ Looppia/ jotain muuta jota yleens kuuntelisin. No kerta se ensmäinenki pestä mattaa kylppäris ja kuunnel joulumusaa.

2. Pidän kovasti askartelusta, joten joulukorttien teko on mulle oikein mieleistä. Lähimmille ystävilleni teen kortit atomeista, en siis osta mitään valmiita. Tänä vuonna mun inspiraationi on ollut pahasti kadoksissa, joten en oo korttien kans oikeen päässy puust pitkälle. Eikä tilannetta helpota se tosiasia, ettei jouluaiheisia 3D-korttitarpeita löydy oikeen mistään. Tietenkin, mitä tärkeämpi ystävä kortin saa, sitä täydellisemmän perfektionistiminäni kortista haluaa loihtia.

No niin tälläkin kerralla tein yhtä korttia ties kuinka monta tuntia, välillä tuli kirjoitusvirheitä, joten piti aloittaa tekstin kirjoittaminen alusta tai joku kohta ei vaan miellyttänyt silmääni. Tätä tiettyä korttia mietin pitkä tovin millaisen siitä tekisin, millään en keksinyt mitään tarpeeksi hyvää ideaa. Sain kuitenkin hyvillä mielin laittaa kortin kirjekuoreen, sillä onnistun jälleen yllättämään itseni. Tiedän etten ole kirjoitustaidoiltani huonoimmasta päästä vaan olisin aikani mietittyäni keksinyt runonkin, mutta annoin itselleni anteeksi ja oikaisin etsimällä tekstin netin ihmeellisestä maailmasta. Koska kilpavarusteluni on kohdallaan eivät pinsetit yms. salaiset aseeni tälläkään kertaa jääneet pölyttymään vaan olivat suht ahkerassa käytössä, näitä omaa elämääni piristäviä asioita.

Toisinaan myös askartelu aiheuttaa harmaita hiuksia, mutta suurimmaksi osaksi nautin siitä suunnattomasti. Iloni vai kasvaa kun näen onnistuneeni jälleen loihtimaan jotakin kaunista, vieläpä tyhjästä. Mieltä tietenkin lämmittävät myös toisten kehut, joita välillä kuulen. Juuri menneellä viikolla eräs kaverini muisteli kuinka ihanan kortin olinkaan hänelle viime jouluna tehnyt. Ei siinä voinut kuin hymyillä.

 

Nyt taitaa olla aika napata iltapillerit nassuun ja kiivetä yläkertaan Cissyn kanssa. Vaikka viime yönä fiilikseni olikin kurja, tänä iltana olen hymyillyt itsekseni aika paljonkin. En ole ihan varma mitkä asiat vaikuttavat parempaan fiilikseeni, mutta kyl mä ainakin yhden tavoitan, muttei siitä sen enempää. Hyvää yötä! :)

 

-Elina

1-vuotissynttäreiden aattona <3

1.9.2016 DIY, Yleinen

Jännitystä, haikeutta, odotusta… näitä kaikkia on ilmassa, kun nuorimmainen täyttää huomenna vuoden <3

Jännittää, kun nuorimmainenkin saavuttaa ensimmäisen synttärietappinsa. Haikeaa, koska vauva kasvaa koko ajan isommaksi ja isommaksi ja ei ole kohta enää vauva (jos nyt enäänkään niin kovin). Odotusta, kun juhlitaan kolmena päivänä. Huomenna juhlitaan ihan oikeana päivänä kera appivanhempien ja isomummin. Lauantaina on varsinainen kutsujuhlapäivä ja suurin osa vieraista tulee. Luonnollisesti juhlapäivä ei kuitenkaan sovi kaikille vuorotöiden, välimatkojen ym. juttujen takia, niin myös sunnuntaina saamme juhlistaa pientä suurta vauvaamme <3

Valmistautuminen on aloitettu jo hyvissä ajoin. Olemme koko perheen voimin askarrelleet mehupurkit juhliin. Mieheni teki pilttipurkin kansiin reiät, vanhempi tytöistäni leikkasi sopivat pillit ja minä askartelin ykköset.

025

031

036

073

Purkkeihin sisällöksi tulee itse tehty smoothie/mehu. Laitan tarkemmat reseptit juhlien jälkeen, että jännitys säilyy. Tiedän nimittäin muutamien vieraidenkin lukevan tätä… ;)

Kakun päälle tulee sokerimassasta kukkia ja nimi. Väreinä on punainen ja valkoinen. Muutenkin juhlissa väreinä valkoinen, vaaleanpunainen ja punainen. Väriteema näkyy serveteissä, tarjoiluastioissa, mehupurkeissa, koristeluissa ja kakussa.

Isosiskon maalamista papereista leikatut kukat keittiön ikkunoihin <3

069

Kakun kukat kuivumassa… ihan välttävästi onnistui ekaksi kerraksi ;) Kerran olen tehnyt isänpäiväkääretorttuun kuorrutteen sokerimassasta, joten kokemus on vielä hyyyvin vähäistä. Nimi onnistui kukkia paremmin, mutta se jääköön kuitenkin täältä blogista pois.

081

Näihin astioihin sitten katetaan synttäriherkut <3

057

Ensimmäinen kattaus huomiselle valmis… liina päälle ja huomista kahvittelua odottamaan :)

079

Myös sankarin vaatetus ja isosiskon vaatetus on väriteeman mukaiset :D

Alla sankarin juhlavaatteet

051

Isosiskon vaatetus

044

Viimeisimpänä tärkein… lahja on ostettu ja mukailee isosiskonkin yksivuotispäivänä saamaa lahjaa. Päivittelen blogiin sitten ensi viikolla juhlien reseptejä, tunnelmia, kattauskuvia ym. mieleenpainunutta. Mukavaa viikonloppua! <3

038

 

 

17. Lumisydän joulukoriste

17.12.2015 Yleinen

Tein samallaisella periaatteella tämän sydänkoristeen, kun aikaisemmin tehdyn kestopiparin kuuseen. Koriste on muotoiltu Fimo Air – massasta.

Painoin ensin Kaulittuun taikinaan kuvion tuollaisella ”hyvää joulua ja onnellista uuttavuotta” – leimasimella ja sen jälkeen tein massasta sydämen piparkakkumuotilla. Maalasin molemman puolet valkoisella helmiäisakryylivärillä. Lopuksi laitoin hieman valkoista klitteriä maalin pintaan. Viimeistelin sydämen valkoisella koristenauhalla.

Tällaisia voisi viedä lahjaksi. :)

20151215_115634

20151215_121523

20151216_120856

 

20151216_125602

20151216_125452

 

16. Minihimmeli

17.12.2015 Yleinen

Minua kiinnosti kokeilla ihan perineisen himmelin tekoa. Olen nähnyt paljon kuvia himmeleistä, jotka on tehty pilleistä. Ne on kauniita, mutta halusin itse tehdä sen kaikkein perinteisimmän. En tehnyt mitään suuren suurta, vaan pienen himmelin. Joulukuusesta saisi ihanan maalais-perinteis- tunnelmallisen jos näitä tekisi paljon kuuseen koristeeksi. :)

Himmelin tekoon siis tarvitsee siihen tarkoitettuja askartelu olkia, sakset, neulan ja lankaa. Olkia tulee liottaa noin 15 minuuttia ennen niiden leikkaamista, jottei oljet halkeile ja murene. Itse en tiedä, millainen lanka himmelin tekoon on sitä oikeanlaista, joten käytin ohutta, mahdollisimman näkymätöntä ompelulankaa kaksinkertaisena.

Ohjeita noiden himmelin tekoon löytyy paljon netistä. Ihan tohon perusmalliin oli myös tuon olkipakkauksen takana.

Himmelit olivat yllättävän haastavia tehdä. Tämä on ehkä askaertelu aikuisille tai jo kouluikäisille lapsille. :)

Lopputuloksesta näkyy, että on ensimmäinen himmeli :) :D Harjoitus tekee mestarin?

 

20151216_120913

20151216_124435

20151216_124555

20151216_124603

 

12. Pieni lyhty lasipurkista ja foliosta

15.12.2015 Yleinen

Ajattelin taas kestävänkehityksen nimissä tehdä kierrätysmateriaalista jotakin uusiokäyttöön itse. Käytin askarteluun vanhan lasipurkin, foliota ja liimaa. Lyhtyyn on revitty foliosuikaleita ja liimattu ne lyhdyn ulkopuolelle puikkoliimalla. Laitoin vielä lyhdyn pohjalle hopeista koristehiekkaa. Suosittelen tallaisen lyhdyn sisälle laitettavaksi pientä tuikkua tai pientä pattereilla toimivaa valosarjaa, suuri kynttilä kun saattaa kuumentaa lasia liikaa. Tuohon lyhtyyn saisi muuten vielä ihanan kahvan taivuttelemalla metallilangoista!

20151214_124547

20151214_124909

1. Herkkuja pilttipurkeissa

1.12.2015 Yleinen

Pilttipurkkeja on käytetty paljon askarteluun ja ne ovat myös käteviä kotona pikkutavaroiden säilytykseen. Varsinkin nyt kun on itsellään kotona taapero- ikäinen, noita purkkeja on tuntunut kertyvän. Nyt olen miettinyt millaista uusiokäyttöä noille purkeille olisi.

Päätinpä sitten tuunata vähän noita purkkeja ja tein niistä pieniä herkkupurnukoita. Ajattelin näitä pieninä joulutuliaisina. Itse laitoin purkkeihin paahdettuja pähkinöitä ja rusinoita, mutta niihin voisi laittaa myös itsetehtyjä herkkuja tai hilloa.

 

20151130_202142

 

20151130_203538

 

 

Koru- ja lahjarasiat x3

25.11.2015 Yleinen

Tänään tuli kokeiltua tällaisten koru/lahjarasioiden tekoa kolmella eri tekniikalla. Näissä voisi säilyttää hyvin omia koruja tai antaa koruja lahjaksi. Näitä voisi myös tehdä lasten kanssa äitienpäivälahjaksi tai vaikka suurempia rasioita jouluviemisiksi herkuilla täytettynä!

Nämä valmiit parviset rasiat on ostettu paikallisesta askarteluliikkeestä jo jokin aika sitten. (www.askaretta.fi )

Näitä näin myös myynnissä Sinellin nettisivuilla eli www.sinelli.fi

20151125_113723

20151125_113739

 

Ensimmäisen rasian päällystin Marimekon servetillä.

 

Siihen tarvittiin Erikeeper- liimaa, servetti, vettä ja vesiväri sivellin ja pieni pahvirasia.

20151125_114005

Ensin leikkasin servetistä sopivampia paloja rasian kanteen ja kylkiin. Sitten levitin purkin kanteen ja reunoihin liimaa ja liimasin servetit kiinni mahdollisimman tasaisesti purkin pinnalle. Lopuksi laimensin pienen määrän erikeeperiä vedellä ja sudin laimennetulla liimalla purkin läpikotaisin. Laimennettu liima antoi hennon pinnoitteen servetille kuivuttua.

20151125_115010

 

Toiseen rasiaan käytin askartelukaupoista ostettuja hopeisia ja valkoisia tarroja. Näitä tarroja olen nähnyt paljon käytettävän korttiaskarteluihin. Käytin myös rasiaan liimattavia ” timantteja”.

20151125_122857

20151125_123001

Kolmantteen rasiaan leikkasin ja liimasin kuvioitua paperia. Kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä tuli kivan näköinen. :)

Valmiit rasiat

Valmiit rasiat

 

Näitä pystyisi hyvin tehdä pienempienkin lasten kanssa, esimerkiksi malaamalla tai sormiväreillä. :) Myös glittereillä saisi kivan lisän. Kestävänkehityksen nimissä tuon servetin voisi myös hyvin korvata sanomalehtipaperisuikaleilla.

Vinkki! Jos teet rasiat nimenomaan koruille, sisään voi myös pohjalle liimata palan kangasta pehmukkeeksi.

Lahjarasioihin sopisi myös pienet lahjanarurusetit!

Lautapelin askartelua

31.10.2015 Yleinen

Tänään on pelattu lautapelejä ja siitä sain idean tehdä oman lautapelin mummila -teemalla. Mummila on perheellemme lämmin ja mieluisa paikka, mutta niin kaukana… Tämän pelin myötä voidaan muistella kivoja hetkiä mummilassa.

WP_20151031_19_49_41_Pro

 

WP_20151031_19_32_26_ProLaitoin pelin kehyksiin, niin säilyy paremmin pelistä toiseen ja samalla tyttö sai taulun huoneeseen.

Kehys on varastosta napattu, ehkä joskus hankin vähän pienemmän. WP_20151031_20_36_48_Pro

WP_20151031_18_08_21_Pro5-vuotias esikoinenkin piirsi oman lautapelin.

Päivä 43, joulu jo mielessä

19.10.2015 Yleinen

jouluaskarteluOlen jo pitkään päässäni suunnitellut joulukorttia… Tänään suuntasin Itiksen Sinelliin ja ostin suurimman osan tarvikkeista. Sormet syyhyää jo askartelun aloitusta. Pakko kuitenkin raivata työhuonetta ensin, jotta löytäisi parit puuttuvat askarteluvälineet :) Siitä on aikaa, kun olen viimeksi askarrellut :D Jännityksessä pidän tuloksesta teidät lukijatkin ;)

Ateriat

  • Key Lime Pie -pirtelö, 144 kcal
  • Latte (rasvaton maito), 94 kcal
  • Kana-pekonisalaatti 1½ annosta ja saksanpähkinää 10g, 274 kcal
  • Cappuccinopirtelö, 138 kcal
  • Suklaaminttupirtelö, 145 kcal

Aikamoinen saavutus, kaloreita 795! Eli melkein 800 kcal, kuten pitäisikin ;)

Ovikranssi

29.9.2015 Askartelu luonnonmateriaaleista

20150927_163554Facebookissakin paljon esillä ollut vaahteranlehtiruusu herätti huomioni, ja pakkohan sitä oli kokeilla syksyiseen kranssiin. Tämä meni tosin viemiseksi tutulle, joten joutunen tekemään myös itselle samanmoisen. Mielenkiinnolla sitten seuraan kummankin kranssin säilymistä, sillä itse haluan sijoittaa sen takan etumukseen, jossa varmasti lämmössä kuivuu ja tuttava ajatteli laittaa sen ulos oveen, joka kyllä sateelta on suojassa, mutta muutoin kylmässä ja kosteassa syksyisessä säässä. Jännä nähdä onko tällä vaikutusta esim värien säilymiseen nuissa ruusuissa. Ihana syksy on vihdoin täällä!