Selaat arkistoa kohteelle Aika.

Life is PAIN, Get used to IT!

28.1.2018 Haaveiden toteuttaminen, Mustahuumori, Rohkeus, Uusi askel elämässä

Geena Davis on kyllä kova nainen ja puhuu asia. Minäkin haluaisin pukeutua naisagentiksi ja sanoa omalle lapselle tuon upean lausahduksen, kun hän on kaatunut luistellessaan ja katkaissut kyynärluunsa.

Vaan enpä uskalla, kun kuitenkin olisi joku kirjoittamassa Facebookkiin että ”siellä se kaukalossa transu huuteli omalle lapselleen aika rankkoja elämänohjeita” ja ei menisi pitkään kun olisi sosiaalihuolto ovella…muutama koputus ja sen jälkeen ovi potkaistaisiin sisälle. Pakko olisi lyödä ensimmäistä sisälle tunkeutuvaa veitsellä kaulaan ja kun tämä sosiaalihuollon täti tuupertuisi lattialle niin saisin käyttööni hänen aseensa, ei voinut muuta. Sen aseen josta ei ammukset lopu lainkaan…

Long Kiss Goodnight on siis tämän elokuvan nimi jos et tiennyt, tai siis sen jossa tuo legendaarinen aforismi lausutaan.  Ei mitään leffa-arvostelua ole tarkoitus tehdä mutta onhan se hieno leffa, ohjannut Suomalainen Renny Harlin ja Samppa Jacksonkin rallattelee sellaista biisiä että varmasti jää sinunkin päähän soimaan.

Life is pain, get used to it…tai mistä minä itse asiassa tiedän kuka sen loppupelissä ensimmäisenä sanoi? Ihan jos lähdetään aikojen alusta niin 200 miljoonaa vuotta sitten se olisi voinut olla Jeff Goldblum, kun yritti dinosauruksia rauhoitella. Tai sitten itse Jesse ristillä roikkuessaan. Voin myös kuvitella, että Hitlerillä olisi saattanut olla puheessaan kyseinen lause käytössä.

Lähdetään nyt kuitenkin siitä, että Renny Harlin käsikirjoittajana on sen keksinyt. Jotenkin tuosta suomalainen ajattelutapa paistaa läpi, SISU tai vastaavaa…kunhan vaan kärsii. Minua tuo lause on kyllä vienyt eteenpäin ihan sisäpiirivitsinä mutta olen myös huomaamatta hokenut kyseistä mantraa vaikeissa paikoissa ja se on jopa auttanutkin.

Leikkisästi kun taas yhtenä päivänä tuota lausetta päässäni pyörittelin niin aloin miettiä, että onko oikeasti näin? Onko se elämä vain kurjuutta ja sen mukana pitää mennä. Ettei vaan Renny ole iskostanut minulle tuota ajattelutapaa ja sen mukaan olen ”elänyt”? En usko, kyllä minä yhtenä päivänä nautinkin olostani.

”Eletään hetkessä” ja ”nautitaan niistä elämän pienistä asioista”, ai että kun minä yritän! Viimeksi kun palasimme lomalta Suomeen niin lähdin pojan kanssa rataslenkille ja asenne oli ”NYT NAUTITAAN KUTEN EILENKIN”. Puettiin päälle ensimmäiset kolme tuntia ja sitten pihalle hyppien…loska roiskui ja astuinpa koiranpaskaankin. Nou hätä, mikään ei pilaa tätä päivää (jonkun laulun sanat tuli mieleen)…matka jatkuu, viipottelen vaunuja eteenpäin mutta ei vaan meinaa kulkea. Sormet kyllä paleltui jo ja amputoin ne heti itse niin jää edes tyngät jäljelle…lumi pakkautuu eteen ja pistelee silmiä niin perusteellisesti että en näe eteeni. Pyyhin pyyhin, ihan suotta…ei täällä montaa ihmistä vastaan tule, nekin jotka tulee niin naama on vääntynyt alaspäin, väkisinkin alkaa mieli mus(er)tua. Käännytään takaisin ja poika vaunuissa miettii ääneen, että miksi ei voida olla Espanjassa…minäkin päässäni mietin aivan samaa mutta en tietenkään sitä ääneen sano. ”Täällähän on myös tosi kivaa, katso nyt…tuollakin on leikkikenttä”. Punnerretaan EI TALVIKUNNOSAPITOA– kyltin ohitse ja huomataan, että eihän täällä ole kiikkuja lainkaan…liukumäki on huimat kolme senttiä pitkä mutta onneksi on pehmeää lunta vastassa niin ei vaan satu mitään. No ei se mitään, alkoikin jo tulla kusihätä…

Mutta joo. Pointti tässä koko kirjoituksessa oli siis tuo yksi lause, joka tuntuu jotenkin suomalaisista paistavan läpi. Ei ole mukava lähteä töihin, mutta ei voi mitään…PAKKOHAN ne on nuo kahden uuden auton lainanlyhennykset maksaa ja enhän minä voi ilman merkkivaatteita elää. Sitä paitsi, joku muu on vielä onnettomampi.

Onko todellakin näin? Minua alkoi työpaikassa ärsyttämään monikin pieni, raastava asia eikä niiden puiminen liity tähän muuten kun siten että työ josta pidin ei tuntunutkaan enää niin hohdokkaalle. Sitten kaiken kukkuraksi mietin, että kun vihdoin viikolla olen päässyt töistä klo 18 ja kotiudun puoli seitsemän aikoihin tai joskus myöhemminkin niin eipä siinä viikolla muuta elämää ollutkaan. Odotetaan viikonloppua. Odotetaan kesälomaa. Odotetaan eläkkeelle pääsyä. Odotetaan jotain mitä ei ehkä ikinä ehdi tulla.

Mitä sitten tein asialle? Irtisanoin itseni, taas. Nopeat liikkeet on näyttäviä. Vakituisesta työstä josta kaiken kukkuraksi tykkäsin ja koin myös olevani siinä suhteellisen hyvä. Nyt on hieman tyhjä mutta vapautunut olo ja kysymyksiä pyörii päässäni: ”Mitä sitä nyt alkaa tekemään, oliko oikea ratkaisu yms.?” Aika näyttää sen asian mutta ainakin voin olla siitä ylpeä, että otin jo yhden askeleen. Ei minusta onnellista tullut mutta onnellisempi kyllä.

Nim. Työtön -78

 

07.08.2017

7.8.2017 Yleinen

Herään unesta usein todella myöhään. Kun tänään heräsin puoli 12, oli se minulle melko aikaista. Olen tässä lueskellut yhtä e-kirjaa. Olen melkein puolessavälissä ja lukulaite näyttää, että 28 tuntia ja 34 minuuttia on yhä luettavaa jäljellä. Taidankin olla melko hidas lukija. Tosin kirja on englanninkielinen ja fyysisessä versiossa on sivuja yli kuusi ja puolisataa.

Eilen kävin äidin ja hänen siskonsa kanssa katsomassa heidän isäänsä eli vaariani ikäihmisten hoivakotiin, joka sijaitsee lyhyen automatkan päässä. Oli mielestäni järkevästi käytettyä aikaa. En ole vaarini, enkä kyseisen tätini kanssa koskaan ollut paljon tekemisissä, kuten en pitkään aikaan oikeastaan kenenkään muunkaan sukulaisen kanssa, paitsi perheenjäsenten kanssa, eli veljieni ja vanhempieni kanssa. Heidän kanssaan tulee vietettyä paljon aikaa.

Vaarin puheesta ei enää saa selvää, joten hänen kanssaan oli vaikea puhua. Tuntui olevan ikään kuin henkimaailman asioita, mitä sieltä suusta pääsi. Vaari ei vain enää tunnu olevan oma itsensä, mutta tuntuu kuin siitä olisi vain vähän aikaa, kun hän oli vielä ihan normaali. Nopeasti voi ihminen muuttua. Mummoa, eli äitini äitiä kävin katsomassa myös jokin aika sitten. Hän asuu hyvin lähellä, mutta tämä käynti oli eka kerta varmaan useampaan vuoteen.

Iskä ja pikkuveli lähtivät tänään katsomaan pikkuveljen uutta asuntoa, jonne hän pian muuttaa opiskelujen takia. Lähettivät äsken kuvan sieltä. Opiskelupaikka ja -asunto ovat tosi kaukana, joten veljeä tuskin näen paljon pitkään aikaan. Toivon kovasti, että hänen opiskeluaikansa sujuu hyvin. :)

Tänään ajattelin vielä lukea lisää kirjaa, katsoa vähän elokuvia ja ehkä myös pelata yhtä videopeliä.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille! :D

Onko vielä aikaa?

14.4.2015 Yleinen

Hei kaikki!

Pitkästä aikaa kirjoitan teille mietteitäni! :) 

Minulla on ollut kova kiire koulun kanssa. Siihen on tullut lisää painoa pääsykokeisiin lukemisesta ja työnhausta. Nyt ajattelin hieman kirjoittaa, että täällä vielä olen! Don’t worry! :) Kuinka teillä on kevät menny? Joko kesää odotatte? Kohta se on ja saa olla vähän rennosti ja ehkä matkustellakin, who knows! Tällä hetkellä tosin kämpän ikkunasta näkyy, että ulkona sataa lunta! :P No ei anneta sen haitata! Rakastetaan toisiamme! 

Ei mulla nyt ollu muuta! :D Ajattelin vaan nopeeta kirjoitella… Katotaan millon seuraavan kerran! :O :) Mut nyt taas hetkeks bye bye my friends! :) <33

Terkuin: Mussukkanne 

 

Joulu saapuu kaupunkiin!! :D

17.12.2014 Yleinen

Hei ihanat ihmiset! :-D

Viimeiset pari kuukautta on menny liian nopeasti – marraskuu vaan vilahti ohitse. Joulukuun alussa koulu vei suuren osan ajastani ja vielä on muutamia esseitä ja tehtäviä, joita täytyy väsertää ennen kuin voi rynnätä JOULULOMALLE! <333

Millaisia jouluperinteitä teillä on? Meillä on perinteinen kotijoulu. Jouluaaton aattona koristellaan kuusi ja tehdään viimeiset siivoukset ja ruuat ja salaatit joulupöytään. Jouluaattona herään yleensä 8.30 maissa ja laitan tv:n päälle ja katson Joulupukin kuumanlinjan X-D ! Kuumanlinjan jälkeen tulee ihana ja perinteikäs Lumiukko! Sen jälkeen katsotaan vielä joulurauhan julistus, ja sen jälkeen laitetaan glögiä tulelle ja syödään pipareita, jotain joulupullaa ja kakkua! :-) Glögihetken <3 jälkeen lähdemme lenkille ennen saunaa ja käymme hautasmaalla viemässä kynttilät haudoille ja sen jälkeen tulemme takaisin kotiin ja saunaa aletaan lämmittämään ja siinä odotellessa katetaan joulupöytää ja aletaan valmistautua kohti herkullista iltaa! :-P

Saunassa ollaan pitkään ja rentoudutaan, jonka jälkeen on aika aloittaa syömään ateriaa. Meidän joulupöydästä löytyy: kinkku, lohta, paria laatikkoa: porkkana ja perunalaatikot useimmiten ja monenlaisia salaatteja! Jälkiruuaksi jotain vanukasta tai muuta samanlaista makeaa! Juomana toimii viini! :-)

Tiskauksen jälkeen aletaan laulaa tuttuja joululauluja, joita muun muassa kauneimmissa joululauluissa kirkoissa lauletaan. Tämän jälkeen tulee pukki ja tuo vuodesta riippuen joko vähän tai hyvin paljon lahjoja. Pukin käynnin jälkeen avaamme lahjat ja yllätymme niistä joko iloisesti tai tyrmistyneesti. :-D Yleensä ensimmäinen tunne on päällimäisenä! ;-) Ja siinä alkaa aatto olla pulkassa!

Nyt on sinun vuorosi kertoa, millainen on sinun joulusi? Haluan mielelläni kuulla! :-)

Kirjoittelen taas jossain vaiheessa! Ihanaa joulun aikaa kaikille mussukoille! *<:-D

<3 MartsaClose up of festive baubles on a tree

6.Day: Taistellen läpi Kyyneleiden

27.11.2014 Yleinen

Klo 15:53

Sain nukuttua reilu kaksi tuntia…

uuvutin itseni eilen youtuben motivaatiovideoilla lähes kuuteen asti…

Oon ollut milloin väsynyt, burn outissa, laiska… mut tänään en pystynyt olemaan mitään noista kunnolla... oon levännyt ja nukkunut enemmän kun ihmiset haudassa…

Mä en saanu enää unta, joten mä vaan heräilin 8 maissa ja stalkkasin sekuntteja kun se lyö 9 ja sain viimein ja vihdoin unohdettua muiden mielipiteet taakseni ja soittamaan sossun tädeille.

Avunpyytäminen ja julkinen tieto siitä on kaikista vaikeinta.

Mutta tällä hetkellä olen ajanut pitkään jo itteni tähän pisteeseen ettei minulla ole enää kuin kaksi vaihtoehtoa… Taistella tai kuolla. Niin kuin viidakkolaissa.

Sain pohjustettua asiat ilman fyysistä toimintaa tänään.

En ole saanut itseäni ulos tästä asunnosta pitkään aikaan… Olin reilu viikko sitten lauantaina lähtenyt exälle yöksi maanantaihin asti. Ajanjuoksun huomaa saunailloista, joka pidetään aina kerran viikossa.

Tänään se taas on.

Ei auta kun passiivisesti odottaa ja toivoa parasta että tänne tulisi tänään kivoja, lahjakkaita ihmisiä.

Laiskuuttakaan ei voi syyttää täysin vaan rahattomuutta elää.

En ole tänää sortunut ottamaan yhteyttä exään… vielä.

On tehnyt mieli ja eilinen iltakin venyi… koska mietin ja punnitsin ja suunnittelin päässäni asioita, mitä mun kannattaisi tehdä hänen suhteensa… hyviä että huonoja mielikuvia…

Täytyy myöntää että paljon pahaa oloa on kertynyt ja alitajuntaan vaipunut asioita…

olen alkanut jo unohtamaan asioiden ja tilanteiden yksityiskohdat... ihan kuin tämä stressaava tilanne on suojellut minua unohtamalla muistoja…

Kuulin viimeksi hänen äänensä

klo 16.07

jolloin hän oli musavideokuvauksissa ja pääsi juuri ostamaan tupakkaa…

Yritin tavoitella häntä seuraavan kerran

klo 21.18.

Hän ei vastannut.

Se ei ollut yllätys.

Sillä hänen selittelyt oman musan teosta ja äidilleen menemisestä etc. ei ollut päätä eikä häntää ja hän kuulosti hermostuneelta…

Meidän välinen energia on tällä hetkellä huono.

Tällä hetkellä mun ympärillä oleva energia on kaikkea muuta kun puhdasta iloa…

taistelen kyllä ettei musta tulis pimeyden valtijaa.

Mä oon päättänyt taistella tieni takaisin voittoon, menestykseen, iloon ja parempaan paikkaan.

Annan ajankulua ja itseni parantua.

Annan itselleni anteeksi ja hänelle anteeksi.

Annan itselleni luvan surra, itkeä sen verran kun tarvitsee.

Haluan ottaa tämän kokemuksena, opetuksena parempaan parisuhteeseen ja parempaan minään.

Haluan opetella nyt itsenäistymään… antamatta liikaa arvoa ja painoa muiden mielipiteille ja hyväksynnälle.

Luovun ihmisten hallitsemisesta.

Antaudun kaikelle ja hyväksyn etten voi muuttaa kuin itseäni.

Hyväksyn myös tämän tilanteen ja mitä on tapahtunut.

En enää ylianalysoi sitä vaan kohdistan ajan ja energiani ettimällä asioita jne. elämästäni mistä voisin olla kiitollinen.

Tulen jatkossa kirjoittamaan irti ihmishuumesta -blogissa suositellut kaksi kirjettä.

1kirje uudelle minälle kun olen kuivilla exästä.

2kirje uudelle parisuhteelle.

Positiivisissa jutuissa focus siis.

VDesperado – tuleva VDicktatuurido