Selaat arkistoa kohteelle 247kuplassa.

Koulun aloitus

15.8.2016 Yleinen

Täatä tulee pikainen kirjoitus, mutta noh, viimekuukauden aikana on tapahtunut  paljon kaikkea. olen laittanut tavoitteen koulun suhteen. koulu alkoi viimeviikolla ja tänään alkoi myös lukio-opinnot. Teen siis kaksoistutkintoa. Ensimmäiset tunnit olivat oikeastaan tutustumista ja nimien kertausta, ainoastaan matikassa rupesimme tekemään heti tehtäviä. Ja kyllä, läksyjä tuli. Onneksi ammatillisissa opinnoissa ei tule paljoa mitään läksyjä, joten voi keskittyä opiskelemaan ruotsia, matikkaa, äidinkieltä ja englantia. Vahvuuteni ovat tällähetkellä englanti ja äikkä. Ruotsi on siansaksaa ja matikkaan pitää oikeasti panostaa jos haluaa ymmärtää. Tähän on laitettu paljon rahaa, joten aijon käydä tämän loppuun ja onnistua. Tarvitsen tosin sen tehdäkseni myös monia litroja kahvia :D Saimme tänään nimittäin tietää seitsämän tulevan kokeen päivämäärät, ja ne eivät edes ole kaukana toisistaan. Opiskelu menee siis varmasti aika pitkälle iltaan jo jonkun ajan päästä. Olen kuitenkin suunnitellut kaiken valmiiksi ja aijon pitää numerot samalla tasolla kuin yläkoulussa. Kertokaa minkä ammatin/monennen luokan olette aloittaneet. Opiskelun intoa ja jaksamista kaikille!

Vi hörs, kuullaan pian!

247kuplassa

Kesäloman merkitys

22.6.2016 Yleinen

Okei eli tänää mä kerron teille vähä mitä kesälomaan MUN mielestä kuuluu. Se on nii huvittavaa kun koulussa kysytään et mitä kuuluu kesään niin kaikki vastaa et jäätelö ja aurinko. No kyllähän neki siihen kuuluu, mut mun mielestä siihen kuuluu PAALJON muutakin. Kesään kuuluu myös yksin oleminen ja ajan antaminen itselleen. Sitä aikaa kun ei tahdo saada arjen keskellä millään. Kesään kuuluu myös ystävät. Mulla on yksi hyvin tärkeä ystävä, ja muut onki vaan hyvänpäivätuttuja. Kyllä mulla kavereita löytyy jos katsotaan instagramia tai facebookkia. Mutta ootteko koskaan miettiny että kuinka monen sieltä kaverilistoilta oikeesti tuntee? Kesällä pitää myös olla sellasia päiviä että tälläytyy ja lähtee kaupungille pitämää hauskaa. Se on parasta varsinki sillon jos törmää uuteen tyyppiin ja tutustuu siihen kunnolla. Sieltä löytyy myös jos totta puhutaan niin myös niitä känniääliöitä jotka haluaa tulla välillä vähän liiankin lähelle… Mut sitä varten on poliisit, joten niistä ei silleen usein oo haittaa :D Ja sitten se kova sana eli RUSKETUS! Mä rakastan rusketusta ja ruskettuneita ihmisiä, niinku ei mitää rajaa. Mä ite olen hieman ruskea että en oo mikää lakana, mutta onhan se ihanaa ottaa aurikoa ja ruskettua! Kesään kuuluu myös se niin sanotusti ”kesäheila” Mulla ei niin sanotusti oo kesäheilaa koska tutustuin yheen tyyppiin jo 2kk sitten joten en laske sitä kesäromanssiks. En kyl tiiä tuleeks siitä mitään mutta yritetään :) Ja hei kohta on Juhannus!! sekin kuuluu kesään! Me ollaan lähössä perheen kanssa jussiksi mökille, niinkun varmaan melkein jokainen.. Mut hei, pitäkää ikimuistoinen kesä rakkaittenne kanssa ja tehkää just niitä asioita jotka on teillä kesän bucket listassa. Eläkää kuin viimestä kesäpäivää terveisin LIDL mainos.. hehe Ja kertokaa toki mitä teidän mielestä kuuluu kesään :D

Kuullaan taas <3

-247kuplassa-

Aloituskirjoitus

20.6.2016 Yleinen

En osaa kirjoittaa hyvin (koittakaa kestää), mutta kerron nyt teille mitä päässäni liikkuu ja mitä haluan teille kertoa. Ensinnäkin, peruskouluni loppui noin kuukausi sitte, joka tarkoittaa että on aika aikuistua ja mennä opiskelemaan lisää. Minulla on melkein aina ollut hyvä suhtautuminen elämään ja sen kulkuun. Pienenä ei ollut huolia, paitsi jos sukkahousuissa oli ryppyjä, tai jos ei ollut jälkiruokaa, se oli maailman loppu. Ala asteella mietittiin että mihin ammattiin haluaa isompana, tai sitten leikittiin hyppynaruleikkejä joissa maagisesti selvisi koko loppuelämä. Minkälainen puoliso tulee olemaan, missä asussa menee naimisiin ja monta lasta tulee saamaa. Kun kasvaa, alkaa miettimään miten sopeutua joukkoon ja miten saada ystäviä. Ulkonäköpaineet iskevät päälle ja kaikki mitä peilistä näkyy on kamalaa. Kukaan ei huoli minua. Olen yksin. Ahdistaa. Pelottaa, en halua elää. Miksi joku ei halua elää? Miksi jollakin on asiat niin huonosti? Minkä sille voi jos ei osaa huolehtia itsestään? Nyt moni sanoisi että pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa huolehtimaan itsestään, vai mitä? Entä jos se ei olekkaan niin helppoa? Entä jos elämä tuntuu siltä, että sillä ei ole merkitystä? Entä jos tuntuu kuin eläisi kuplassa? Poissa muiden katseilta. Ei halua muiden apua, vaikka tietää tarvitsevansa sitä. Mietin näitä asioita lähes päivittäin, sillä ne ovat minulle ajankohtaisia kysymyksiä. Olen kamppaillut itseni kanssa jo ala asteelta lähtien. Minua on kiusattu, syrjitty, haukuttu, uhkailtu ja naurettu päin naamaa. Kaiken sen aiheuttamana minulla oli, kyllä vain, ala-aste ikäisenä itsetuhoisia ajatuksia. Uskokaa tai älkää, ylä-asteella kaikki perkelöityi entisestään ja muuttuu pahemmaksi. Kirosanoja käytettiin enemmän. Alettiin rakentamaan itselleen kovaa ulkokuorta polttamalla tupakkaa, juomalla, hakkaamalla muita, esittämällä kovaa. Kun pääsin ylä-asteelle, alkoi minullakin kovan ulkokuoren rakennusvaihe. Poltin, kapinoin, menetin hyvän koulumenestyksen ja pari ystävää. Itsetuhoiset ajatukset eivät lähteneet. Kaikki aikuiset sanovat aina että, kyllä se siitä kun sopeudut ja saat uusia ystäviä. Se ei aina mene sillätavalla. Kikilla on oma tapansa selviytyä. Muistakaa se.

Tällä tekstillä en halua aiheuttaa kenellekkään pelkoa tai vastaavaa. Yritän vain avata ajatusmaailmaani teille jotta tiedätte minkätapaista blogia aijon pitää. Sanottakoot vielä että en puhu vain ja ainoastaan synkistä aiheista. En nimittäin ole vain ja ainoastaan se jolla on asiat huonosti ja masentaa. Vietän myös aikaa perheeni ja rakastamieni asioiden ympärillä. Minulla on ihana perhe, ystäviä ja harrastus, joiden kanssa haluan viettää aikaa aina vain kun siihen on mahdollisuus.

Kuulette minusta pian. Varmasti iloisemmalla tekstillä :)

-247kuplassa-